| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
 Posted: 03.04.2012 11:36 Post subject: |
 |
|
| Juha wrote: | | heikki wrote: | | Juha wrote: | kyllä lankkujousi tuntuu jäykältä esim pihlajasta tehtyyn jouseen verrattuna. Tai sitten en vaan osaa tilleröidä sitä ihanteellisesti  |
Nythän on tietysti niin, että jos paunat ja sivuprofiilit on samat, niin lankkutavara ei ole sen rankempaa kiskoa kuin luonnonstaavista veistettykään... Väitän mä. |
Tarttis tehdä identtinen pyramidijousi pihlajasta että tietäisi varmaksi sanoa. Jotenkin noi pihlajajouset millä on ampunut on pehmeevetosempia ja huomattavasti elastisempia kuin uunikuivsta lankusta tehty jousi. Mitään mitattua / muutakaan factaa tosin ei ole tähän antaa  |
Jos jousen alkuveto on jo tiukka ja voimakäyrä täten loivempi, tulee vaikutelma pehmeästä vedosta. |
|
| Back to top |
|
 |
Juha
Joined: 29 Jun 2010
Posts: 1014
Location: Oulu
|
| Posted: 03.04.2012 19:57 Post subject: |
|
|
| Noinkin se voi kyllä olla, pitääpä kiinnittää huomioo kun teen pihlajasta jousen tässä kevään kuluessa |
|
| Back to top |
|
|
Emil Lindfors
Site Admin
Joined: 12 Jan 2007
Posts: 93
Location: Turku
|
| Posted: 05.04.2012 20:47 Post subject: |
|
|
| Tai jos pehmeä pihlaja on myötäkäyristynyt, alkuveto on löysä, jolloin veto tuntuu pehmeämmältä. Syy siinä tapauksessa on, että sadaan helposti vedettyä jousi muuten raskaan keskivaiheen yli. Vaihe, jossa kyynärpää sojottaa suoraan sivulle on aina kaikkein raskain, sillä kuormavarsi on silloin kaikista pisin (kyynärpää kauimpana olkapäästä kohtisuoraa nuoleen, eli jousen voiman suuntaan, nähden). Jos jousi on alkuvedosta löysä, sen saa helposti vedettyä tuon kohdan yli, ja loppuveto sujuukin selän ja lapojen isoilla lihaksilla. Tämä vois ainakin olla yks mahdollinen selitys tuolle tunteelle. En ole varma, mutta tuli nyt mieleen. |
|
| Back to top |
|
|
Juha
Joined: 29 Jun 2010
Posts: 1014
Location: Oulu
|
| Posted: 05.04.2012 20:51 Post subject: |
|
|
| Veikkaan että tässä tapauksessa ratkasevinta oli se että yritin tehdä ns erilaisen tillerin. Koeammuntojen jälkeen tulin siihen tulokseen että 55 paunasesna sillosella tillerillä jousi on täyttä paskaa, suoraansanoen. Pistin lavat tekeen enmmän työtä eli tein niihin enemmän kaarta keskiosiin ja jätin feidin läheltä ne koskemattomiksi. Kevensin myös kärkiä varmastikkin melkein 20 grammalla eli aika radikaalisti. Käsissä on 43 paunainen jousi joka jo ennen täyttä vetoa heittää nuolta huomattavasti räväkämmin (myös uppouma tauluun on parempi) kuin tuo 55 paunainen jousi. Ampuminen muuttui taas vaivattomaksi ja 5 inch barb kierresulilla sekä 100gr kärjillä jousi heittää nuolta ilman täyttä vetoa helposti sen 130 metriä. Pitäs kokeilla ns pituusammuntanuolella ja pienillä sulilla mitä tuo lankku pyramidi heittää, kuinka lähelle 200m rajaa sillä pääsee. vaihdoin myös jänteen 14 säikeisestä 10 säikeiseen dacron B50 viritykseen joka näytti toimivan tosi hyvin nykyisten nuolten kanssa. Tähänastisista pyramidi / lankku virityksistä ehdottomasti tehokkain jousi. Pituus on nokkiurasta toiseen 54,5 tuumaa ja oman max vetopituuteni puitteissa (24 tuumaa) jäykkä kahvainen jousi alkaa olla aika optimissa kaikin puolin.... Ainoa selvitettävä juttu on mikä on nuolen ihanteellinen paino ja spine tälle jouselle. Nyt nuolen paino on noin 25 grammaa 100gr kärjellä. Pitää selvittää mitä tapahtuu jos tuohon lisää kärjen painoa 125 ja 145 gr, miten paljon heitto hidastuu vai hidastuuko suhteessa läpäisykykyyn. |
|
| Back to top |
|
|
Juha
Joined: 29 Jun 2010
Posts: 1014
Location: Oulu
|
| Posted: 05.04.2012 20:56 Post subject: |
|
|
| Emil Lindfors wrote: | | Tai jos pehmeä pihlaja on myötäkäyristynyt, alkuveto on löysä, jolloin veto tuntuu pehmeämmältä. Syy siinä tapauksessa on, että sadaan helposti vedettyä jousi muuten raskaan keskivaiheen yli. Vaihe, jossa kyynärpää sojottaa suoraan sivulle on aina kaikkein raskain, sillä kuormavarsi on silloin kaikista pisin (kyynärpää kauimpana olkapäästä kohtisuoraa nuoleen, eli jousen voiman suuntaan, nähden). Jos jousi on alkuvedosta löysä, sen saa helposti vedettyä tuon kohdan yli, ja loppuveto sujuukin selän ja lapojen isoilla lihaksilla. Tämä vois ainakin olla yks mahdollinen selitys tuolle tunteelle. En ole varma, mutta tuli nyt mieleen. |
Kiitos. Tämä vedon tekniikka on tähän asti ollut sellasella -vedä ny vaan se jousi vireeseen tasolla, eli ei ole tullut ajateltua lihasten tekemää työtä vaiheittain vedon aikana. Ainoa mitä on huomannut on se että noilla inkkarikepeillä 120-135cm saa ittensä helpsoti kipeeksi, kun taas vastaavaa ei tapahdu pidemmällä jousella, vaikka paunat olisvat samat tai enemmänkin. Mutta tähänpä löytyikin jo vastaus ja tietämystä, kiitos siittä |
|
| Back to top |
|
|
Kuhmon Ahma
Joined: 19 Feb 2012
Posts: 550
Location: syrjäkylä
|
| Posted: 05.04.2012 22:03 Post subject: |
|
|
| Juha wrote: | | Ainoa selvitettävä juttu on mikä on nuolen ihanteellinen paino ja spine tälle jouselle. Nyt nuolen paino on noin 25 grammaa 100gr kärjellä. Pitää selvittää mitä tapahtuu jos tuohon lisää kärjen painoa 125 ja 145 gr, miten paljon heitto hidastuu vai hidastuuko suhteessa läpäisykykyyn. |
Uskoisin että vähintään yhtä tärkeä asia kuin painon lisääminen on että nuoli saadaan lentämään hyvin, eli vakautumaan mahdollisimman nopeasti laukaisun jälkeen.
Läpäisytestit ei kerro totuutta jos eripainoiset nuolet lentävät eri tavalla.
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet.. |
|
| Back to top |
|
|
Juha
Joined: 29 Jun 2010
Posts: 1014
Location: Oulu
|
| Posted: 06.04.2012 08:05 Post subject: |
|
|
| Hyvä pointti, pitää seurailla myös tuota. |
|
| Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen
|
| Posted: 06.04.2012 13:46 Post subject: |
|
|
| Kuhmon Ahma wrote: | | Juha wrote: | | Ainoa selvitettävä juttu on mikä on nuolen ihanteellinen paino ja spine tälle jouselle. Nyt nuolen paino on noin 25 grammaa 100gr kärjellä. Pitää selvittää mitä tapahtuu jos tuohon lisää kärjen painoa 125 ja 145 gr, miten paljon heitto hidastuu vai hidastuuko suhteessa läpäisykykyyn. |
Uskoisin että vähintään yhtä tärkeä asia kuin painon lisääminen on että nuoli saadaan lentämään hyvin, eli vakautumaan mahdollisimman nopeasti laukaisun jälkeen.
Läpäisytestit ei kerro totuutta jos eripainoiset nuolet lentävät eri tavalla. |
Barrelointi ja teipöröinti (tapering..heh..) ovat niitä perinteisiä keinoja saada nuoli vakautumaan, kuten myös reipas etupainoisuus. |
|
| Back to top |
|
|
Juha
Joined: 29 Jun 2010
Posts: 1014
Location: Oulu
|
| Posted: 07.04.2012 12:31 Post subject: |
|
|
| Onkohan noita ostovarsia mitään mieltä alkaa taperoimaan, ovat muutenkin niin kevyttä puuta...? Millaisesta aihiosta Pyssymies alkaisit tekeen noita barrelointeja? Oon joskis nähnyt nelikulmion mallista rimaa myytävän nuoliaihioina ....ilmiesesti sen takia että niistä saa tehtyä mieleisensä pyöristykset ja kavennukset? |
|
| Back to top |
|
|
Kuhmon Ahma
Joined: 19 Feb 2012
Posts: 550
Location: syrjäkylä
|
| Posted: 07.04.2012 23:45 Post subject: |
|
|
Saisikohan 23/64" aihiosta hiottua barreloidun nuolen? Kärjet ja nokki vaikka kokoa 5/16". Paljonko noissa pitää olla paksuuseroja että vaikutuksen huomaa käytännössä?
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet.. |
|
| Back to top |
|
|
Emil Lindfors
Site Admin
Joined: 12 Jan 2007
Posts: 93
Location: Turku
|
| Posted: 08.04.2012 18:00 Post subject: |
|
|
| Nyt alkaa jo menemään off topic... Laittakaa uusi otsikko barreloinnista, niin muutkin löytävät. |
|
| Back to top |
|
|
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
