Jousi

[Juha]

Moi.

Olen viettänyt päivän pelkästään lueskelemalla foorumilta ja Paleoplanetista jänneselystetyistä lyhytjousisita. Paljon on tietoa ja tieto lisää tuskaa, kuinkas muutenkaan

Kun nyt olen puutyökurssilla ja on pelit ja vehkeet tehdä niin mulla on käytössä kaksi hyvänlaatuista saarniaihioo paksulla selkälustolla. Aihiot ovat 120cmpitkiä ja leveyttä (tämä oli iso puu eli selkä tälläkin leveydellä melko litteä) saan lapaan helposti 5,5cm, aihiot ovat suoria ja ainakin toiseen tulee luontainen vastakäyryys, tosin ei kovin voimakkaasti.

Siispä kysymyksiä (kahlattuani hupat, modocit, jukut ja melko monta muuta lyhjyttä jännejousityyppiä läpi).

a) onko kokemusta millainen lapa ja kahvamalli sopisi ehtalle suomalaiselle saarnelle (siis käytössä paksu selkälusto ja vara leveäänkin lapaan)?

b) on selvää että teen kahvasta ns läpitaipuvan, tuossa 120 cm aihiossa kun nokkiurista laskettuna pituutta jää jännejousta varten varmaan vain sellaiset 117-116cm tehokasta pätkää taiteiltavaksi jouseksi.

Vetopituudet yms onkin jo selvää, en lähtisi vetämään yli 20 tuuman vetoa....Nyt vain pitää päättää (tuskaa) se parhaiten asiaan soveltuva lapamalli.....

Ehdotuksia kokemukseen ja tietoon perustuen?

Lievää pyramidimallista ratkaisua en taida haluta (ellei se juuri ole paras tässä tapauksessa), jäljelle jääneen siis lapamalleista tasaleveä aika pitkälle kohti nokkeja ja sitten nopea kavennus, tai lehtimäinen lapamalli eli siis lapa keskikohdaltaan leveimmilläään kaventuen sitten kohti kärkeä ja kahvaa. Vai olisiko jotain muuta suositusta? Tai sitten lievä pyramidimalli mutta niin että lavat ovat kärjistäänkin melko leveät?

Tästä päästään siihen että tilleröinnissä lieneen kaikki mallit on tilleröitävä eri tavalla lapojen mallista riippuen, ainoa yhteinen tekijä lieneen se läpitaipuva kahva.

Eli haasteena on ensin se lapamalli ja sitten selvittely että kuinka tilleröidä. Tähän jos sotketaan vielä TBB4 kirjasta massaprinsiippi niin johan alkaa olla lapamallin kanssa peukku suussa...Tuo jännejousi kuitenkin on sen verran työläs projekti etten alkaisi sitä tekemään mutu tuntumalla, vaain ainakin koittaisin rakentaa saarenen ominaisuudet huomioiden mahdollisimman hyvin toimivan jousen.

Ajattelin myös että jännejousi saa olla ns suora jousi tai korkeintaan hieman vastakäyrä (kuten ainakin toisesta aihiosta näyttäisi tulevan). Molemmissa tapauksissa loivat vastakäyrät kärkiin.

Katselin myös tuota Ishinjousimallia mutta meneeköhän kahvan kanssa turhankin taiteiluksi, se nimittäin on lähes samaa paksuutta lapojen paksuimman kohdan kanssa, ei taida taito riittää sellaiseen.

Kiitos ja anteeksi, taas kerran

[Juha]

Nyt kun ajattelen asiaa vielä uusiksi niin taidan taivuttaa jonkin verran vastakäyryyttä aihioihin, mikäli se onnistuu lankkusaarneen. Ainakin nuo kärkien taivuttelut pitäisi onnistua niin etteivät palaa takaisin suoriksi.

[Juha]

Jousen esikuvaksi valittu linkin mukainen / mallinen jänneselkäinen lyhytjousi. Karjaskaa jos tiedätte että ei tuu saarnesta toimimaan, vaikka eipä noista 1:1 replicaa tuu koskaan, aina sitä hieman omaan suuntaansakkin veistelee.

Mallivalintaan ei oo muuta perustelua kuin tasaisesti leveät lavat (saarnijousen selkä voisi kestää tällaista mallia paremmin kuin kapeaselkäistä?) Niin ja lisäksi se näyttää sellaiselta jouselta mikä miellyttää silmää. Eikös myös puristuslujuutta ajatellen olisi edullista käyttää leveää vatsaa kapean sijaan...?

http://paleoplanet69529.yuku.com/topic/39773/West-Coast-Shortbows#.Tw_o41s46Sq

[jkekoni]

Helpoin tapa tehdä vastakaaret on uraaminen vannesahalla ja täyttää viilulla. Se ei ilmeisesti ole historiallinen.

http://www.perinnejousi.fi/~jkekoni/bullet-sinew/P9200116.JPG
http://www.perinnejousi.fi/~jkekoni/bullet-sinew/

[jkekoni]

Vastakaarten kanssa kannattaa huomata, että jos lavat ovat kapeat ne alkavat taipua sivusuuntaan, mikä voi rikkoa jousen tai tehdä sen ampumakelvottomaksi.

[Nanook - pakkasen poika]

[Juha]

Ei mitään viilutuksia. Vastakäyrät ajatelin nimenomaan taivuttaa höyryttämällä. Youtubessa on pari tosi hyvää vaihe vaheelta videota ja ainakin itsestäni vaikuttu ettei tekijä ollut ensimmäistä jännejoustaan tekemässä, koitan omaksua opit ennen kuin alan Ja tällä foorumilla on hienoja jousia, oon lueskellut kohta valtaosan viestiketjuja läpi.

Eteenpäin sano mummo lumessa.

[Juha]

Jaa Nanookki tarkoitit lienen koko lapojen taivuttamista höyrytyksellä ilman sen kummempien taivutusjigien rakenteluja. Jep, ensin aihio suht ohueksi, taivutukset, vastakärjet, nokinpaikat jne.... homma etenee hieman viikoittain, saas kattoo mitä tulee

[Nanook - pakkasen poika]

[Juha]

Taivuttelin pariin jouseen kokeeksi viinipullon avulla keittiön pöydällä, toimii. En siis juonut viiniä vaan käytin sitä ns jiginä samalla sain päähäni tuunata tuon 120cm 35 paunasen inkkarijousen uuteen uskoon ja taidan pikkasen jäykistää sitä joko viilulla vatsaan ...vai toimisikohan paahtaminen. Jousi oli D jousi, saas nähdä mitä siittä tulee tässä parin päivän sisään. Ihan harjoituksena tämmönen ennen kun alan raskaampaa keppiä tekemään.

[Juha]

[J Menna]

Komppaan Nanookkia. Höyryttämällä kaikki profiloinnit. Jos se on uunikuivattua tavaraa niin upottaisin perusveiston jälkeen veteen pariksi viikoksi ja sitten vielä parin tunnin höyrytys ja puristellen. Kuivaus siinä muotissa ainakin viikon, mielummin vähän kauemmin.

California tyylinen onnistuu saarnesta, mutta saa siitä kapeammankin. Minulla pari profiloitua jännesaarnijousta 128-131cm ja leveyttä leveimmillään vain 33mm. Paunoja 55lbs ja toisessa ehkä 70lbs 23vedolla.
Jälkimmäinen heittää kevään pituusammunnoissa 250m tai pidemmälle pituusammuntanuolta.
Eli ne ovat aika ripeitä kavereita. Kaikki jotka ovat niitä kokeilleet ovat samaa mieltä.

[Juha]

Kiitti äijät vinkeistä Mulla on rummunliotuskaukalo, sinne voisin lankkusaarnen upottaa pariksi viikkoo ja sitten tosiaan taivuttelut. Menna oliskos täällä foorumilla kuvia niistä sinun lyhytjousista? Kauheelta kuullostaa tuo leveys :0 mutta uskottavahan se on kerta sanotaan. Onko jousesi läpitaipuvia? Minkähän moista taipumaa eli vastakäyrää kannattaisi lankkusaarneen taivuttaa? Kahvan kohdalta käsittääkseni se taivutus? Jännehän kuivuessaan sitten ilmeisesti kirraa jo vastakaarella olevaa keppiä entisestään... Villiltä tuntuu kyllä jo ajatuksena saada sellainen kepukka taipumaan niin ettei ota ja poksahda esim kahvasta...no,maltilla ja 50 paunaa on ihan ok mulle, en halua ylijäykkää jäkkärää ens syksyn väijyyn mukaan.

[Juha]

Haa, uskoisin että löysinkin kyseiset jouset foorumilta ja lieneekö samaiset olleet myös Kuralassa mukana..?

[J Menna]

Jep, Kuralassa oli se 55lbs. Ja kummastakin löytyy kuvaa osiossa "pakkaskuukausien jousisatoa".

Taipuma on sellainen että aivan lievästi kahvan kohdalta taipuu. Sellainen mielikuva minulla ainakin on, kun en laita ikinä tilleripuuhun jousta täydelle vedolle tai pitkäksi aikaa. Katson pidempää taipumaa peilistä sen jälkeen kun alun taipuma alkaa svengata tilleripuussa kohdalleen.
B-profiilisen jousen tuleekin joustaa ihan hieman kahvasta, rekurvit sitten saavat olla ns. pelittävät tai jäykät, ihan miten vain. Minun jousissa ne ovat ns "working recurves", eli taipuvat.

Liimaa jänteet jousen ollessa vastakäyränä ja ana myös jänteiden kuivua jousen ollessa siinä hieman vastakäyrässä tilassa.

Jousipuun liotukseen/kasteluun on kätevä vaikka imurin putki. Nosta päät ja teippaa päät ni siellä ui.

[Juha]

Mulla olisi tuossa yksi 120cm hyvälustoinen lyhytjousi D profiilisena jonka valitettavasti tilleröin (kun ei pitäs alkaa sählään kotona sillon kun on mekkalaa ja koko perhe kotona) noin 41-43 paunaiseksi 20inch vedolla.

Lisäksi toinen lapa pendaa eli taipuu toista enemmän, ei tyydytä lopputulos nyt niin ollenkaan, vaikka ampushan tuollakin.

Olisikohan mitään ideaa koittaa pelastaa tota keppiä vielä niin että:

a) taivuttaa sen vastakaarelle liottamalla / höyryttämällä
b) tekee vastakäyrät kärkiin
c) vetää ohuen jänneselän keppiin
d) koittaa sitten vielöä tilleröidä lavat taipumaan tasasemmin.

Kysymys lähinnä kuuluu kuinka paljon tollaseen tyttöjen jumppakeppiin saisi lisää paunoja jänneselällä?

Toinen miete on että jos se nyt tavallisena D lyhytjousena on siinä paksuudessa mihin se jää lapojen ja kahvan osalta, niin muuttuuko se olennaisesti jytkymmäksi jos siihen vetää jänteet päälle? Silloinhan siinä olisi vielä mahdollisuus muokata kepistä ihan kelpo ase?

Paksuus nyt lavoiss on: 1,4cm feidien juuressa, 1,1 cm keskilavoissa ja noin 1,0 cm nokeissa.

Lavat on leveimmillään 4,7cm josta kaventuu tasasesti kohti kärkiä noin 3 cm ja nokkeihin sitten suht läheltä lavan kärkee kavennus on lyhkäseltä matkalta 3 sentistä noin 1,1cm.

Kahvassa paksuutta on 1,6cm keskikohdassa.

Jännejousena vois vielä tulla jonkinmoinen peli tostakin kepistä,selkä on yhdellä paksulla lustolla.

Alanko kikaileen aihioo vai pistänkö suosiolla hätästen projektien ö-mappiin...

[Juha]

Lisäksi sellainen keissi että mulla on Titebond III liimaa jolla käsittääkseni voi jänneselänkin tehdä.

Onko jollakulla pidempiaikaista kokemusta miten tuo Titebond III toimisi jänneselän kiinnitysliimana, muuttuuko liian kovaksi ja jäykäksi yms? Jänisliimaahan tietenkin saa myös helposti jos se on se ehdoton ja paras vaihtoehto.

[Iivana]

Miksi käyttää Titebondia? Se on sillä jänisliimalla vielä kaikista helpointa.
Kölninliima on toinen, siinä on se etu, että se hyytelöityy hitaammin kuin jänisliima, mutta jänisliima on joustavampaa. Jänisliimankin saa pysymään kauemmin juoksevana kun laittaa siihen vähän kalaliimaa joukkoon. Toisaalta se hyytelöityminen juuri estää liiman liikkumisen kun liiat on tulleet pois. Ei nuo mitenkään supernopeaa hyytelöidy siltikään. Kun homman osaa, niin aika riittää taatusti. Liian ohutta liimasta ei myöskään kannata tehdä. Oikeanlämpöisenä riittävän paksu liima on viskoosia. Liian ohut liima on selvästi vesimäistä. "Juoksee kuin lämmin hunaja" kuvaa ehkä parhaiten oikeaa koostumusta. Kannattaa tehdä koeliima ja kokeilla hylkyjänteillä miten hyytyy ja käyttäytyy. Paremminkin ehkä aavistuksen paksua kuin liian laihaa liimaa. Jos liimaus kestää, joudut lisäämään vähän vettä silloin tällöin. Siis vähän, ja sekin kuumaa.
Mitä olen raakanahkoja liimaillut Titellä, niin huomattavan hankalaa verrattuina autenttisiin liimoihin. Tietysti Tite III saa jännekerroksen alla huomattavastio paremmin vesieristettyä jos sillä liimaa jotain esim ohuen raakanahan jännekerroksen päälle.

En kyllä keksi mitään syytä miksi Tite olisi parempaa kuin aito liima.
Paitsi jos työpaikka on keittiö, ja sittenkin aidon liiman saa helpommin irti kaapin ovista jne...
Taitaa olla taas keittiön käyttökieltoa luvassa itselläkin...
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Juha]

Jep, ainakin titellä vetäsen johonkin projektiin poronnahan jousen selkään kiinni.

Jänisliiman hankinta ei oo onkkelma, saanen sitä ihan päivän parinkin varotusajalla.

Taidan mää perkules harjoitella tohon nykyseen keppiin sitä jänneselkää sitten, ei se toinen lapa nyt niin pahasti pendaa, mutta kun ne pitäs olla niin justiinsa...toisaalta mikäli olen mitään käsittänyt niin tuo tilleri muuttuu muutenkin kun lyö jänteet selkään ja alkaa kattelle miten paljon jousi jää vastakäyrälle yms.

No, mietitääs ny vielä. Tuossa on toinenkin aihio samasta lankusta ja se on luontoaan jo vastakäyrä, selkä vaan odottaa yhdelle lustolle veistämistä....2-3h homma, selkä pitää kaivaa tuolta puolen sentin syvyydestä lankusta.

Ens keskiviikosta lähtien pitäs olla aikaa säätää vaikka sun mitä ja kun pakkasetkin on yli 20 asteen nyt viikon järestään niin saa rusakotkin olla rauhassa ruokinnalla, hyvää aikaa ihmetellä jousia taas.

[Juha]

Tulipa vaan mieleen että jänneselkäistä jousta tehdessä....onko selän viemisestä yhdelle lustolle todellista hyötyä ja apua, jos jänne kuitenkin ottaa suurimman selkään kohdistuvan rasituksen vastaan?

[Nanook - pakkasen poika]

[Juha]

Kiitos Toi nätisti yhdelle lustolle kaivettu selkä on senverran kaunis että tekee melkeen mieli pitää se sellaisenaan, heh.