Jousi Forum Index Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta (tältä sivulta puuttuvat liitetiedostot!)
 
 FAQFAQ   SearchSearch   MemberlistMemberlist   UsergroupsUsergroups   RegisterRegister 
 ProfileProfile   Log in to check your private messagesLog in to check your private messages   Log inLog in 

Jänneluumu

 
Post new topic   Reply to topic    Jousi Forum Index -> Jouset
View previous topic :: View next topic  
Author Message
Martti Auer



Joined: 27 Jul 2004
Posts: 2043
Location: takapajula

PostPosted: 05.05.2012 00:47    Post subject: Jänneluumu Reply with quote

Olin aikaisemmin kuivannut jousipuut aika huolella, kuitenkin mä tein vuonna 2006 sellaisen yhden jänneluumupuu - jousen ja mä laitoin siihen jänteet kun se oli kuivunut 4 kk. Se oli ihan Kumpulaisen neuvoilla, kun hänen mielestään niitä jousipuita ei tarvitsisi mitenkään kauheasti kuivatella. Vaahterastakin saattaisi tehdä jousen 1 kk kuivattelun jälkeen, sitten sillä ei olisi edes muka väliä myöskään, että mihin vuoden aikaan jousipuun keräisi talteen, mukamas. Kuitenkin, sellaisiin tulee helposti puristusmurtumia ja settiä, sanoisin, jos niitä ei kuivata kunnolla, ym.

Kuitenkin 2 viikkoa siitä kun olin laittanut siihen jänteet selkään, jänneluumupuu, niin menin sillä erämaahan, ja se oli erämaassa 2 viikkoa, kosteissa olosuhteissa, jonka jälkeen osallistuin sillä Kuralan kilpailuihin, se on n. 136 cm pitkä jousi, aika kapea, kuitenkin; niin jousi oli ehkä kosteahko, siihen oli ehkä muodostunut puristusmurtumia ja oli ottanut settiäkin, hyvä jos siinä oli edes 45 paunaa.

Kumpulainen taisi siitä silloin kritisoidakin; että se ei heittänyt mihinkään ja oli tosi surkea ja mahdollisimman epäonnistunut jousi, mutta se oli tehty Kumpulaisen neuvoilla.

Jotenkin kuitenkin diggasin sitä jousta ja taisin ampuakin sillä muutaman vuoden. Sitten mulla oli vaahtera ja se heitti 210 metriä n. 65 paunalla, se oli pelkkä puujousi, 150 cm pitkä; se oli saanut kuivua rauhassa 1,5 vuotta. Kerätty talteen talvisaikaan helmikuussa ja kesti yli 60% vetopituutta, jousen pituudesta. Vaikka puujousen ei pitäisi kestää kuin kork. 45% tai jotain, jos sitäkään. Voitin silti sen yli 60% jännittelyn jälkeen sillä jopa Kuralan kilpailut.

Eli jousipuu pitäisi kerätä talvisaikaan helmikuussa uuden kuun aikaan, sitä olisi ehkä hyvä kuivata ainakin 1 vuosi. Kun ikkunanpuitteita tehtiin aikoinaan, niin ne kaadettiin helmikuussa, talvella, sai kuivata ulkosalla 2 vuotta, sen jälkeen katoksen alla yhden vuoden ja sen jälkeen useita kuukausia puusepän verstaassa ja sellaiset ikkunanpielet ovat edelleenkin kuin terästä.

En usko että, vanhan kansan neuvot nyt olisi ihan yhtä tyhjän kanssa, ketä taas uskoa, kuin poliitikkoja olisi suunnalla tai toisella, kuitenkin. Näiden kokeilujen jälkeen olen kuitenkin tullut siihen johtotulokseen.

Nykyään tehdään sellaista räkälautaa, jotka lahoavat pystyyn joinakin ulkolaudoituksina, ikkunanpuitteista puhumattakaan, sitten on modernien maalien kanssa kaikenlaisia ongelmia. Tiiliskivetkin rapautuvat viidessä vuodessa, kun rakennetaan tiilitalo, siitä alkaa irtoamaan paloja, vaikka luultaisiin että se on ikuinen, tulee iso paha susi, eivätkä pikkuporsaat olekaan enää turvassa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Back to top
View user's profile Send private message
jousipata



Joined: 22 Sep 2008
Posts: 862
Location: hels.. lappi,keskiyläperä

PostPosted: 05.05.2012 06:09    Post subject: Reply with quote

nyt martti kirjoittaa asiaa. mulla on puiden ja jousipuiden kuivatuksesta ja kaatoajoista ihan samantapaisia kokemuksia. kun katsoo yli satavuotiaita puutaloja niin niiden puurakenteet ovat yhä lujat. moni kiireemmin rakennettu alle 50 vuotta vanha puutalo alkaa olemaan jo monin paikoin mätä.
_________________
tzoinnngggg...
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 10.09.2012 12:39    Post subject: Reply with quote

Kyllä jousipuun pitäisi olla kuivaa, jos se on kuivunut normaalissa huoneenlämmössä halkaistuna aihiona ilman kuorta 4 kuukautta. En epäröisi tehdä jännejousta sellaisesta puusta. Puristusmurtumat johtuvat huonosta tilleröinnistä tai liian pitkästä vedosta. Tai jousi on liian kapea puun laatuun nähden. Ja jousi kostuu ja myötäkäyristyy, jos siinä ei ole toimivaa kosteussuojausta ja lisäksi siitä on pidettävä huolta kuin pienestä lapsesta. Kerran elämässä saatu sipaisu jotakin minkkiöljyä ei suojaa puuta ja jännettä lopullisesti.
Back to top
View user's profile Send private message
Martti Auer



Joined: 27 Jul 2004
Posts: 2043
Location: takapajula

PostPosted: 10.09.2012 21:25    Post subject: Reply with quote

Kyllähän se voi tietysti pelittää jos sen jousen laittaa uudestaan seinälle koristeeksi, eikä sillä mitään teekään ja saa kuivua siinä taas aikansa. Voihan sitä jännejousen tehdä varmaan 4 kk kuivaneesta puusta jos antaa sen puun taas kuivua edelleen, eikä sillä harrasta sen enempää rykimistä; mutta jos jousipuu kuivaa 4 kk, siihen laitetaan jänteet, jänteiden annetaan kuivua vain 2 vk, jonka jälkeen jousi viedään samantien äärimmäisiin olosuhteisiin kahdeksi viikoksi, niin eipä taida tulla juuri mitään? Kyllähän se jollakin tavalla voi toimia, ja itse olin itseasiassa jännejouseen ihan tyytyväinen, ja olen edelleenkin; että siinä suhteessa Kumpulaisen kritiikki on täysin tarpeetonta, turha mun jännejousta on mollata pelkän mollaamisen vuoksi, joka Kumpulainen ei ole itse varmaan koskaan yhtäkään jännejousta tainnut tehdäkään.

Scandinavian metsiin jännejousiin ei ole minkäänlaista toimivaa kosteussuojaa, jos käyt läpi tämän ruljanssin ja kokeilet, niin ehkä voit sitten kertoa kokemuksistasi; mutta jos se kaikki tapahtuu vain neljän seinän sisällä ja uskotellaan; kun sitä isoa pahaa sutta pelätään, niin eipä taida olla juuri minkään väärttiä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Back to top
View user's profile Send private message
Ilkka Seikku



Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944

PostPosted: 11.09.2012 10:29    Post subject: Reply with quote

Martti kirjoittaa täyttä asiaa. Noin se homma nimenomaan menee.
Pitää muistaa kuitenkin erottaa tuo homma, siitä kun jousen veistelee vaikka täysin tuoreesta puusta. Sen voi tehdä likimain valmiiksi ja kuivata ns.jousena.
Jänteitä en laittaisi tuoreeseen puuhun, vaan hyvin kuivuneeseen.
Tosin joissain tilanteissa voi jänteitäkin kiinnitellä vielä eitäysin kuivuneeseen jouseen. Tälläkeinoin olen huomannut, että saa mukavaa vastakänkkyrää ja muoto pitää. Tuolloin jänteiden kuivumisaika on monikerroin pitempi kuin täysin kuivaan aihioon liimatessa.
Pienellä käytöllä ja vain harvakseltaa maasto-oloissa viihtyvällä jousella ei niin väliä ole. Mutta ihan reilussa metsästyskäytössä kun jousta käyttää, niin puun laatuun pitää aikatavalla keskittyä. Hauras puu kun saa silloin tällöin vettä niskaansa niin kuivuessaan ja taas kastuessaan ja taas kuivuessaa jne.. aines haurastuu ihan muhjuksi ja paunat saattavat tipahtaa äkkiä reilusti.
_________________
www.rautasarvi.fi
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 11.09.2012 10:40    Post subject: Reply with quote

Jännejousen ei pidä antaa kastua, ei lyhyessä eikä pitkässä maastokäytössä. Eikä se kastukaan, jos kosteussuojaus on kunnossa ja jousesta huolehditaan. Yöksi sen voi ottaa makuupussiin, sitä ei tarvitse jättää säiden armoille. 11 vuotta sitten tekemäni jännejousi on edelleen uutta vastaavassa kunnossa.
Back to top
View user's profile Send private message
pyssymies



Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen

PostPosted: 11.09.2012 12:26    Post subject: Reply with quote

Simo Hankaniemi wrote:
Jännejousen ei pidä antaa kastua, ei lyhyessä eikä pitkässä maastokäytössä. Eikä se kastukaan, jos kosteussuojaus on kunnossa ja jousesta huolehditaan. Yöksi sen voi ottaa makuupussiin, sitä ei tarvitse jättää säiden armoille. 11 vuotta sitten tekemäni jännejousi on edelleen uutta vastaavassa kunnossa.


Makuupussissahan ilman kosteus on melkoisen korkea Cool
Back to top
View user's profile Send private message
jkekoni



Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo

PostPosted: 11.09.2012 12:35    Post subject: jännejousen piilosetti Reply with quote

Voiko jännejouseen tulla piilosettiä?

Ajatus oli, että jousen vatse menee kasaan, mikä normaalisti aiheuttaisi normaalin setin, mutta kireällä olevat jänteen vetävät jousen selkää sisään, niin että se ei näy. Vedossa kuitenkin jousi käyttäytyy niinkuin sillä olisi settiä.
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Ilkka Seikku



Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944

PostPosted: 11.09.2012 16:15    Post subject: Reply with quote

Simo Hankaniemi wrote:
Jännejousen ei pidä antaa kastua, ei lyhyessä eikä pitkässä maastokäytössä. Eikä se kastukaan, jos kosteussuojaus on kunnossa ja jousesta huolehditaan. Yöksi sen voi ottaa makuupussiin, sitä ei tarvitse jättää säiden armoille. 11 vuotta sitten tekemäni jännejousi on edelleen uutta vastaavassa kunnossa.


En ihan heti usko että jännejousi kestää uudenveroisena 11 vuotta jos sitä käytetään aktiivisesti metsästyksessä joka kaudella. Toki sitten jos jousen käyttö on satunnaista viikonloppumetsästelyä.
Paljonko sitä on käytetty metsällä esim. nyt alkaneella kaudella?
_________________
www.rautasarvi.fi
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 13.09.2012 02:16    Post subject: Reply with quote

Ilkka Seikku wrote:
Simo Hankaniemi wrote:
Jännejousen ei pidä antaa kastua, ei lyhyessä eikä pitkässä maastokäytössä. Eikä se kastukaan, jos kosteussuojaus on kunnossa ja jousesta huolehditaan. Yöksi sen voi ottaa makuupussiin, sitä ei tarvitse jättää säiden armoille. 11 vuotta sitten tekemäni jännejousi on edelleen uutta vastaavassa kunnossa.


En ihan heti usko että jännejousi kestää uudenveroisena 11 vuotta jos sitä käytetään aktiivisesti metsästyksessä joka kaudella. Toki sitten jos jousen käyttö on satunnaista viikonloppumetsästelyä.
Paljonko sitä on käytetty metsällä esim. nyt alkaneella kaudella?


Tuon jousen käytön aktiivisuus on toki vaihdellut. Joskus ammun sillä lähes päivittäin jonkin aikaa, kunnes jokin toinen jousi tarttuu käteen ja näkee vastaavasti enemmän käyttöä. Pahimmillaan se on ollut viisi tuntia lievässä tihkusateessa vireessä eli ampumakunnossa. Nyt alkaneella kaudella olen käynyt vain kerran metsällä, parin tunnin kierros, eikä tuo jousi ollut mukana. Voi olla, että po. jousi olisi jo entinen, jos olisin metsästänyt tai liikkunut muuten sen kanssa maastossa päivittäin, mutta en ole sillä tavalla kestävyyttä kokeillut. Jousi menettää refleksiään loppukesän kosteilla keleillä, mutta talvella se palautuu taas samaan 8-9 cm refleksiin.
Back to top
View user's profile Send private message
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 17.09.2012 21:47    Post subject: Re: Jänneluumu Reply with quote

Jousenrakennusbuumi on tullut miehen ikään, kun aikanaan revisionistisia näkemyksiä seuraa jo ensimmäinen perinnetietoinen vastaisku teknisellä puolella. Todella hienoa, että keskustelua syntyy ja asioita kyseenalaistetaan :)

Martti Auer wrote:
Se oli ihan Kumpulaisen neuvoilla, kun hänen mielestään niitä jousipuita ei tarvitsisi mitenkään kauheasti kuivatella. Vaahterastakin saattaisi tehdä jousen 1 kk kuivattelun jälkeen, sitten sillä ei olisi edes muka väliä myöskään, että mihin vuoden aikaan jousipuun keräisi talteen, mukamas. Kuitenkin, sellaisiin tulee helposti puristusmurtumia ja settiä, sanoisin, jos niitä ei kuivata kunnolla, ym.


Martti Auer wrote:
niin jousi oli ehkä kosteahko, siihen oli ehkä muodostunut puristusmurtumia ja oli ottanut settiäkin, hyvä jos siinä oli edes 45 paunaa.


Kumpulaisen neuvoilla jousipuuta pitää kuivata tasan niin kauan, että sen kosteuspitoisuus on 6 - 12 % puulajista riippuen, koska silloin puun lujuusominaisuudet ovat parhaimmillaan. Vähänkin liian kostea puu puristusmurtuilee ja myötäkäyristyy ja ottaa settiä. Martti itse porautui ongelman ytimeen yllä: kostea puu ei toimi. Kosteus selittää sen, miksi nopeasti kuivattu jousi epäonnistuu.

Jousipuun saattaminen riittävän kuivaksi ei ole vaikeata sinänsä, mutta sen voi helposti ja huomaamatta sössiä. 14-prosenttinen puu tuntuu ja näyttää ihan kuivalta, mutta myötäkäyristyy liikaa. Tein aikoinaan aloittelijana nipun jousia parahultaisella mitoituksella ja litteillä vatsoilla. Tästä huolimatta jouset myötäkäyristyi kolme, neljä tuumaa ja puristusmurtuilivat kaupan päälle. Lopulta tajusin, että kyse oli hieman liian kosteasta puusta. Pidin jatkossa huolen, että puut oli tasapainokosteudessa ennen rasittamista ja kuin taikaiskusta entisillä mitoilla ja malleilla tehdyt jouset otti tuuman, puolitoista settiä ja pysyivät vatsaltaan sileinä.

Ilman ilmankosteusmittaria ja tarkkaa vaakaa puusta ei voi tietää sitä rasittamatta, onko se jouseksi valmis vai ei, mutta uskoa aina voi ja osua oikeaan intuitiivisesti. Kosteuden poistuminen puusta riippuu sen ympärillä vallitsevista olosuhteista - mikään lonkalta repäisty, numeromaaginen "kaksi vuotta taapelissa ja vuosi verstaalla" tms. ei toimi reseptinä. Jos verstaalla suhteellinen ilmankosteus on 70 %, puu ei tule tarpeeksi kuivaksi jousikäyttöön koskaan. Jos verstaan ilmankosteus on 50 %, ja puu on ohkaiseksi veistetty, paljon vähemmän kuin vuosi riittää. Jos ilmankosteus on 50 % ja puu on liian paksua tai kuivumisominaisuuksiltaan hankalaa nopeaan kosteuden poistumiseen, se halkeilee ja kieroilee. Tästä syystä olen alkukuivannut esimerkiksi kaikki luumu- ja syreenijouseni kosteissa tiloissa ennen verstaalle siirtämistä. Monia jousipuita pitää "kauheasti kuivatella", toisia ei.

Kumpulaisen neuvoilla jousipuu kaadetaan aina kasvukauden ulkopuolella, jos suinkin mahdollista. Puun uloin lusto on tuolloin täydessä paksuudessaan ja puuaineen kuiva-tuoretiheys hieman suurempi kuin muina vuodenaikoina. Myös jousipuun halkeilu ja kieroilu on selvästi vähäisempää syksyn ja kevään välillä kaadetussa puussa, mikä on suurin syy siihen, että en ole montakaan jousipuuta korjannut talteen kasvukaudella. Mutta kuten olen todennut, maailmassa on tehty tuhansia ja tuhansia hyviä puujousia puista, joita ei ole kaadettu helmikuussa eikä nousevan kuun aikaan, eikä kuivattu vuotta tai kolmea ennen tilleripuuhun laittamista.

Vanhan ajan ikkunanpokat ovat kestäviä ja hyviä siksi, että ne on tehty hyvälaatuisesta puusta, esimerkiksi lustoiltaan millisestä sydänhongasta, ei apulannalla puupellossa tuupatusta kesymännystä. Kuivausmenetelmän vaikutus tässä on todennäköisesti olemattoman pieni. Mitä tulee mätäneviin nykytaloihin, rakennustaito ja -tekniikka ratkaisee, näillä ongelmilla on kauhean niukasti tekemistä sen kanssa, oliko puutavara kuivattu miten, ja vielä vähemmän tekemistä puujousten kanssa.

Rakennuspuut ja jousipuut on ihan eri eläimiä. Vanhan kansan hyväksi toteamat tavat kuivata talonrakennnuspuut ovat siihen hommaan sopivia, mutta ne ei kerro mitään jousipuiden kuivauksesta, käyttökohde on eri, puun tekemä työ toista. Tässä viestiketjussa haikaillaan suomalaisen puuntyöstöperinteen perään, vaikka se on 1800-lukulaisten maajussien kulttuuria, ei jousikansan kulttuuria. Meillä ei ole mitään tietoa siitä, miten Suomenniemellä jousi kädessä eläneet ammattilaiset kuivasivat jousipuunsa. Jotain vihiä saa muiden pohjoisten pyyntikansojen jousenteon kuvauksista. Puun vuosien mittainen kypsyttely on maanviljelijöiden ja ammattikäsityöläisten hommaa. Miksi ihmeessä primitiivisyyttä kunnioittavan nykyjousentekijän pitäisi ottaa heiltä mallia?

Aina välillä kuulee kuiskailuja siitä, miten pitkällinen kypsennys parantaa puun lujuusominaisuuksia. Perinnetietoisessa Japanissa tutkittiin 1950-luvulla, miten puu muuttuu ajan kanssa. Todettiin, että hinoki-valesypressin (Chamaecyparis obtusa) taivutus- ja puristuslujuus todella kasvoivat vuosien vieriessä: 200 - 300 vuotta kuivanut puu oli lujinta - selitykseksi tarjottiin selluloosan kiteytymisprosessia, joka ottaa aikaa muutaman sata vuotta. Samassa tutkimuksessa tosin todettiin, että jousipuuksi oivan japaninselkovan (Zelkova serrata) lujuus ainoastaan laski tasaista tahtia vuosien vieriessä. Tämän niukan datan perusteella havupuista tulee parempia ajan myötä, mutta aikaa tarvitaan usean ihmisiän verran ja lehtipuilla etua ei saada näinkään.

Puuyksilöiden ominaisuudet vaihtelevat niin paljon, että on älyttömän hankala päästä minkään hienovaraisen vaikutuksen jäljille puujousihommissa. Yksi vaahterajousi on erilainen kuin toinen ihan syntyjään. Plasebovaikutus sotkee loputkin: henkilö, joka uskoo tekevänsä parhaat mahdolliset jouset pitkään kuivatusta puusta toteuttaa ennustustaan tiedostamattaan. Ihan aluksi tarvittaisiin sokkokoe, jossa eri tavoilla kuivattuja jousiaihioita tekisivät jousiksi ihmiset, jotka eivät tiedä millä tavalla kuivattua puuta ovat työstämässä. Yksi tai kaksi testijousta ei kertoisi vielä mitään, tarvittaisiin vähintään kymmeniä. Mutta olisipa mielenkiintoista nähdä löytyykö eroja. Veikkaan, että ei löydy, kirveelläkään.


Last edited by Tuukka Kumpulainen on 17.09.2012 23:12; edited 1 time in total
Back to top
View user's profile Send private message
J Menna



Joined: 21 Feb 2008
Posts: 1742
Location: Rajamäki

PostPosted: 17.09.2012 23:12    Post subject: Reply with quote

Pitkästä aikaa huolellisen anlayyttistä tekstiä taas kehissä. Kiva lukea.

Minä se vaan kuivaan jousia...
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Ilkka Seikku



Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944

PostPosted: 18.09.2012 08:03    Post subject: Reply with quote

Ihan kuin alkaisi olla orastavaa uskoa siihen, että jousen tekeminen ei vaadi matemaattisten yhtälöiden ulkoa opettelua ja laboratorio-olosuhteita.
Suunta on oikea!
Sama juttu kuin se, että miksi pitäisi ehdottomasti saada siitä materiaalista veistettyä KAIKKI tehot ja parhaus esiin, kun kuitenkin se jo riittää, että kestää toimii ja tappaa.

Oma mietelauseeni:
"Itämainen täydellisyyden tavoittelu ja tyhjän hieronta on seurausta turhamaisuudesta ja tekemisen puutteesta."
Very Happy
_________________
www.rautasarvi.fi
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Tuomo



Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi

PostPosted: 18.09.2012 08:13    Post subject: Reply with quote

Hyvää analyysiä Tuukalta! Olennaista on erottaa puun kuivuminen, eli vesipitoisuuden muuttuminen sekä puun muiden parametrien (kemiallinen ja fysikaalinen) muuttuminen. Kun vanha kansa ?kuivaa? puuta 2-3 vuotta, ei tarkoitettu pelkkää kuivaamista, vaan sitä, että puun kaikki ominaisuudet muuttuisivat sopiviksi tarvetta ajatellen. Puun kuivuminen, vesipitoisuuden muuttuminen riippuu ympäröivästä tilasta, kosteassa puu ei kuivu, kuivassa kuivuu. Puun kuivuessa siihen jää sisäisiä jännityksiä, jotka purkautuvat ajan myötä. Jännitykset purkautuvat paremmin jos puu välillä kostuu ja taas kuivuu ? siihen perustuu useamman vuoden ?kuivaus?, koska puun kosteus elää syklisesti vuoden kierron mukaan. Puussa tapahtuu myös kemiallisia muutoksia ajan myötä, Tuukan japanilaisen tutkimuksen esimerkin mukaan. Puun kuivuminen sekä vesipitoisuuden merkitys puujousen toimivuuteen ja kestävyyteen on tunnettua. Vähemmän tunnettua on se, miten puun muiden ominaisuuksien muuttuminen ajan myötä vaikuttaa puujouseen. Kaiketi puujousen puuhun ei jää merkittäviä sisäisiä jännityksiä, koska kappale on sen verran pieni, tai jos jääkin, ne tulevat ilmi jo työstövaiheessa kieroutumisena tai halkeiluna. Samoin puun kemiallinen muuttuminen (joka on siis hyvin hidasta ja vähäistä) ajan myötä on luultavasti vain haitaksi, lukuunottamatta toki joitakin pieniä poikkeuksia.
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail Visit poster's website
heikki



Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa

PostPosted: 18.09.2012 08:53    Post subject: Reply with quote

Ilkka Seikku wrote:
Ihan kuin alkaisi olla orastavaa uskoa siihen, että jousen tekeminen ei vaadi matemaattisten yhtälöiden ulkoa opettelua ja laboratorio-olosuhteita.
Very Happy


:twisted: Tuosta tulikin mieleeni, että kuivumisestahan voisi varmaan melko näppärästi estimoida funktion, jolle annettaisiin vaan parametreina puun paksuus ja laatu, lähtökosteus, lämpötila ja ympäristön kosteus. Funktio sitten palauttaisi vaaditun kuivausajan. Olisi tosi kätevää!

Vaan saapi minun puolesta jäädä tekemättäkin...

Hyvä lukea toi Tuukan teksti. Se oli taas terve muistutus siitä, miksi muutamiin jousiini on tullut turhan paljon settiä. Pitää uskoa, että omassa verstaassani puu ei syyspuolella vuotta kertakaikkiaan vaan tule riittävän kuivaksi. Auttaisikohan asiaa suola-astian pitäminen samassa tilassa vettä imemässä? Ja paljonko suolaa pitää olla, ennen kuin sillä on merkitystä?
Back to top
View user's profile Send private message
Ari Rantala



Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia

PostPosted: 18.09.2012 09:22    Post subject: Reply with quote

Quote:
Auttaisikohan asiaa suola-astian pitäminen samassa tilassa vettä imemässä?


Asenna Heikki sinne verstaallesi pieni ilmalämpöpumppu kosteudenpoistolla. Myyvät niitä melko edullisesti nykyään kun suurin buumi taitaa olla ohi. Mulla oli edellisessä pajassa sellainen ja sillä sai kätsästi liiat kosteudet veks. Talviaikana lämmitettäessä oli oikeastaan ongelmana liikakin kuivuus. Sitä on helpompi kompensoida kiehuttamalla vettä.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
heikki



Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa

PostPosted: 18.09.2012 09:31    Post subject: Reply with quote

Eipä hullumpi idea. Säästyisi lämmityssähköä ja voisi samalla vähän nostaa peruslämpöä nykyistä korkeammaksi, mikä myös edistäisi puun kuivumista.
Back to top
View user's profile Send private message
jkekoni



Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo

PostPosted: 18.09.2012 14:07    Post subject: Reply with quote

Hyvä juttu on stässätä puu jota meinaa kohta käyttää johonkin keskuslämmitettyyn tilaan, kuten sänkyjen alle, vaatekaapin päälle. Aikuisopiston kaapin päälle. jne...
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 18.09.2012 19:47    Post subject: Reply with quote

Kun jousipuita hommaa aina silloin tällöin, niin niitä on varastossa ihan rauhassa kuivumassa (tai muotoon väännettyinä aihioina), eikä ole ongelmia siinä vaiheessa, kun jousta alkaa tehdä. Esimerkiksi se luumupuu, josta olen tekemässä jännejousta, kaadettiin noin 10 vuotta sitten ja väännettiin tuoreena muotoon. Tämä pitkä kuivaus ei ole ollut tarkoituksellinen, en vain ole saanut jousta tehdyksi siitä pulikasta aikaisemmin. Minulla on varmaankin parikymmentä vastaavaa aihiota odottamassa ja voi olla, että jotkut niistä jäävät ikuisesti aihioiksi. Tai valmistuvat, kun kaadosta on kulunut 15-20 vuotta.

Näitä hommia voi tehdä pitkäjänteisesti. Ei ole pakko herätä jousipuun tarpeeseen siinä vaiheessa, kun jousta jo tarvitaan.
Back to top
View user's profile Send private message
heikki



Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa

PostPosted: 18.09.2012 21:51    Post subject: Reply with quote

Simo Hankaniemi wrote:


Näitä hommia voi tehdä pitkäjänteisesti. Ei ole pakko herätä jousipuun tarpeeseen siinä vaiheessa, kun jousta jo tarvitaan.


On mulla puuta jemmassa usean vuoden tarpeisiin. Ongelmia tuottaa joskus vaan se, että syksyllä kun on parhaiten aikaa veistellä, on ilmankosteus vähän niinkuin kaikkialla turhan korkea, ja täysin kuiva puu vähissä.
Back to top
View user's profile Send private message
J Menna



Joined: 21 Feb 2008
Posts: 1742
Location: Rajamäki

PostPosted: 18.09.2012 23:31    Post subject: Reply with quote

Ehdottomasti pitkäjänteisesti.

Palikkaa taapelissa alati. Tuo Simon metodi lievästä laiskuudesta johtuen on kääntymässä hänelle itselleen eduksi kun ei erikseen tarvitse odotella palikankuivumista.

Parin aktiivisen keräilyvuoden jälkeen on materiaalia sitten mistä valita. ne ekat pari vuotta voi nekin käyttää jousien tekoon tietysti.

Nyt kohta putoo lehti taas puusta ja ainakin itsellä on taas kartta kännykässä hyvistä jousipuista jotka kannatti merkata kaatoa varten. Ihan vaan että katuu sitten oikea puu, eikä se siitä läheltä. Toki niitä tuntee kuorestakin, mutta nopeuttaa toimintaa kun puu on merkattu valmiiksi. Joskus kaatopaikka kun saattaa olla hieman luvallisuuden rajoilla. Eihän kukaan kuitenkaan kaipaa 10cm paksua tikkua jostain pusikosta kun ei ihan puistosta tai pihalta ota. Eihän...
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
pyssymies



Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen

PostPosted: 19.09.2012 10:18    Post subject: Reply with quote

J Menna wrote:
Ehdottomasti pitkäjänteisesti.

Palikkaa taapelissa alati. Tuo Simon metodi lievästä laiskuudesta johtuen on kääntymässä hänelle itselleen eduksi kun ei erikseen tarvitse odotella palikankuivumista.

Parin aktiivisen keräilyvuoden jälkeen on materiaalia sitten mistä valita. ne ekat pari vuotta voi nekin käyttää jousien tekoon tietysti.

Nyt kohta putoo lehti taas puusta ja ainakin itsellä on taas kartta kännykässä hyvistä jousipuista jotka kannatti merkata kaatoa varten. Ihan vaan että katuu sitten oikea puu, eikä se siitä läheltä. Toki niitä tuntee kuorestakin, mutta nopeuttaa toimintaa kun puu on merkattu valmiiksi. Joskus kaatopaikka kun saattaa olla hieman luvallisuuden rajoilla. Eihän kukaan kuitenkaan kaipaa 10cm paksua tikkua jostain pusikosta kun ei ihan puistosta tai pihalta ota. Eihän...


Smile Ainakin täälläpäin heltiää lupa kysymällä.
Back to top
View user's profile Send private message
heikki



Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa

PostPosted: 19.09.2012 11:28    Post subject: Reply with quote

pyssymies wrote:


Smile Ainakin täälläpäin heltiää lupa kysymällä.


Samaan ilmiöön olen törmännyt...
Back to top
View user's profile Send private message
Martti Auer



Joined: 27 Jul 2004
Posts: 2043
Location: takapajula

PostPosted: 28.09.2012 02:31    Post subject: Re: Jänneluumu Reply with quote

Tuossa otetaan esille lähinnä vain kosteusprosentti, kyllähän valmis, hyvin kuivuneen jousipuun omaava jousikin voi ottaa kosteutta ja sitä myöten settiä mutta sitten palautuu kuivuessaan, sitä kosteusprosenttia ei voida pitää vakiona Scandinaavisissa olosuhteissa 6-12 %, jousessa, muuta kuin ehkä talvipakkasilla jollon puujouset tuppaavat paukkumaan poikki, jolloin jousipuun ei olisi hyvä olla liian kuivakaan.

Puujouset kannattaa laittaa aina talviteloille, nämä eivät kestä sitä mitä kesällä. Scandinaavisissa olosuhteissa ei voida myöskään odottaa, että jousi olisi jatkuvasti supertoiminnassa, kuin viimeisilleen viritetty Ferrari, 6-12 %, mutta jos jousi toimii hyvin, myös vaativimmissa olosuhteissa, niin olen silloin jouseen tyytyväinen. Kritisoin ehkä sitä, että mikäli toteutetaan Tuukan mallia, niin sellainen jousi ei välttämättä sittenkään toimi jos tämä viedään 4 kk jälkeen vaativampiin olosuhteisiin, että jousen olisi toimittava välittömästi niinkuin pitää.

Puu myös kutistuu aikaa myöten, vaikka tämä olisi jo saavuttanut sen 6-12 kosteusprosentin, n. 4 kk jälkeen, kutistuminen vaikuttaisi olevan oma prosessinsa. Jännejoustakin olisi hyvä kuivata 4 vuotta, vaikka se vaikuttaisikin jo kuivalta ehkä 2 viikon jälkeen, ei sitä voi määritellä jotenkin punnitsemalla.

Mikäli perinteitä seurataan, niin puun pidempi kuivaminen ulkosalla sai varmaan puun kosteuselämiset kuriin tai siihen ei muodostunut jännitteitä kun puu saavutti jonkinasteisen kuivumistason, sen jälkeen puu vietiin verstaaseen ja tätä pidettiin lämpimässä verstaassa 3 kk, ennenkuin siitä lähdettiin mitään ikkunanpokia veistelemään, oli sitten mistä sydänhongasta sitten kysymys, verstaalla kosteusprosentti ei todellakaan ollut 70.

Puulla on kuitenkin tekemistä toisen puun kanssa.

Tuukka Kumpulainen wrote:
Mitä tulee mätäneviin nykytaloihin, rakennustaito ja -tekniikka ratkaisee,


Ei vaan perinne.

Puun kuivattaminen ei ole kuitenkaan edelleenkään sillä tasolla että siitä voisi sanoa mitään varmaa juuta taikka jaata. Itse kuitenkin pyrin ottamaan puut talteen helmikuussa uudenkuun aikaan, voin ne halkaista, laittaa muotiin tai vastaavaa, sekä kuoret päällä ja kuivumisajan olisi hyvä olla vähintään 1,5 vuotta, ei sen takia että olisin tiukkapipoinen, kuitenkin on hiukan kyseenalaista että puu pitäisi heti käyttää 4 kk jälkeen, kun niitä voi kuivata pidempäänkin, kun on olemassa varastossa jo puita siihen tarkoitukseen, jolloin ei tarvitse seurata kosteusprosentiakaan, koska siitä voi olla aika varma, puu voi joutua muutenkin myöhemmin alttiiksi kosteusolosuhteille, jolloin ei ole ehkä kysymys kosteusprosentista niinkään, esim. mahdollisten puristusmurtumien kohdalla, vaan puun ei olla annettu kuivua kunnolla.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Back to top
View user's profile Send private message
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 28.09.2012 17:48    Post subject: Re: Jänneluumu Reply with quote

Martti Auer wrote:
Tuossa otetaan esille lähinnä vain kosteusprosentti


Kosteusprosentti otetaan esille, koska se on tärkeämpi asia jousipuun kuivauksessa kuin mikään muu. Kepin lujuusominaisuudet ovat täysin riippuvaisia kosteusprosentin muutoksesta. Näiden rinnalla erilaiset mystiset kypsyttelyt ja kalendaaririitit ovat jousihommissa merkityksettömiä: niitä ei joko käytännössä havaita, tai pienikin kosteusprosentin muutos on vaikutukseltaan paljon suurempi. Perinnemystiikkaa janoavissa piireissä vastustetaan tunneperäisesti sitä ajatusta, että mikään perinteikäs asia, kuten jousipuun kuivaaminen, voitaisi pelkistää olennaisiin, mitattaviin asioihin. Kuitenkin elämässä noin yleensäkin kannattaa keskittyä olennaisuuksiin, erottaa tärkeät jutut merkityksettömistä. Tässä tapauksessa etenkin siksi, että sata vuotta sitten ikkunanpokia tehnyt talonrakentaja ei tiennyt suomalaisesta jousipuun kuivauksen perinteestä sen enempää kuin oululainen insinööri vuonna 2012. Ei ole perinnettä, mitä seurata, mutta on dataa puutieteen ja vertailevan, globaalin jousenrakennusskenen puolelta, mitä ei ennen vanhaan ollut.

Martti Auer wrote:
kyllähän valmis, hyvin kuivuneen jousipuun omaava jousikin voi ottaa kosteutta ja sitä myöten settiä mutta sitten palautuu kuivuessaan


Kun esitetään poikkeuksellisia väitteitä, tarvitaan poikkeuksellista näyttöä. Todistamisen taakka on Martilla. Näytä Martti meille korkean kosteusprosentin aiheuttaman heikkenemisen myötäkäyristämä yksipuinen, ei-lylyinen jousi, joka palautuu kuivuessaan ennalleen. Huom. kyse on jousen käyttömyötäkäyryydestä, ei siitä, että joku jousi näyttää suoristuneen seinällä kuivuttuaan. Mikä on setti, kun tällainen jousi on juuri otettu jänteeltä ammunnan jälkeen? Miten jousi heittää verrattuna kosteusmyötäkäyristymistä edeltävään aikaan?


Martti Auer wrote:
kosteusprosenttia ei voida pitää vakiona Scandinaavisissa olosuhteissa 6-12 %, jousessa, muuta kuin ehkä talvipakkasilla jollon puujouset tuppaavat paukkumaan poikki, jolloin jousipuun ei olisi hyvä olla liian kuivakaan.


Jousen kosteusprosentti voidaan pitää koko lailla vakiona skandinaavisissa olosuhteissa. Keskimääräisissä huoneolosuhteissa puun tasapainokosteus on 10 %, viidentoista asteen ulkolämmöissä ja 65 % ulkoilmankosteudessa mennään 12 prosenttiin. Kyse ei ole mistään keinotekoisista laboratorio-oloista. Metsässä on monesti kosteampaakin, mutta sitä varten jousiin pannaan pintakäsittely ja ne säilytetään sisätiloissa, kun niitä ei käytetä. Jousen kannalta koijan eteen viritetty valkiakin luo sisätilat. Suomenniemen ensimmäiset jousiampujat pitivät jousensa aivan varmasti koijan ylisillä, nuotion lämmössä. Silloin ilmasto oli tosin reippaasti kuivempi kuin nykyään, eivätkä jousetkaan siis väsyneet kosteuden takia samalla tavalla.

Martti Auer wrote:
Kritisoin ehkä sitä, että mikäli toteutetaan Tuukan mallia, niin sellainen jousi ei välttämättä sittenkään toimi jos tämä viedään 4 kk jälkeen vaativampiin olosuhteisiin, että jousen olisi toimittava välittömästi niinkuin pitää.


Liekö Martin "vaativammat olosuhteet" tarkoittaa korkeaa ilmankosteutta? Kosteiden olojen ongelmaa voi lähestyä kahdella tavalla: Voi käyttää jousta, joka on vallitsevan ilmankosteuden mukaisessa tasapainokosteudessa, jolloin jousen ominaisuudet eivät voi muuttua. Tällä hetkellä Etelä-Suomessa ilman suhteellinen kosteus huitelee 90 ja 100 % välissä, ilman lämpötila on 10 asteen kieppeillä. Tämä tarkoittaa, että puun tasapainokosteus on 20 - 27 %. 23-prosenttinen, 50-paunainen jousi heittää nuolta kutakuinkin kuin 30-paunainen vastaava jousi 10-prosenttisena. Jousessa saa olla siis paunoja vähintään 65, että se heittää nuolta kuten keskiverto minimimetsästysjousi, heitto paunaa kohti on hirvittävän huono. Tämän lisäksi 23-prosenttinen jousi myötäkäyristyy käytössä tuollaiset 4 - 6 tuumaa, mikä on pysyvää. Kannattaa siis lähteä suomalaiseen metsään jousen kanssa, joka on vallitseviin oloihin nähden keinotekoisen kuiva ja vuorattu hyvällä kosteussuojalla (vaihtoehto 2).

8-prosenttinen, sellakalla puliseerattu jousi toimii "välittömästi niin kuin pitää", heittää nuolta kuten ennenkin hyvän aikaa. Metsässä ei useimmiten olla yötä myöten, ja jos ollaankin, ollaan tulilla ja jousta kuivatellaan. Kovan linjan keinokuivauksessa on se etu, että jos jousipuu on aikoinaan kuivattu uunikuivaksi esim. lämpölaatikossa, se ei ota kosteutta samalla tavalla kuin ilmakuivattu perinnejousi, edes käyttötasapainokosteuteen kostumisen jälkeen. Ero on merkittävä, pari pinnaa kosteuspitoisuudessa.

Martti Auer wrote:
Puu myös kutistuu aikaa myöten, vaikka tämä olisi jo saavuttanut sen 6-12 kosteusprosentin, n. 4 kk jälkeen, kutistuminen vaikuttaisi olevan oma prosessinsa.


Taas heitetään sellainen väite, että todisteita vaaditaan ja lujasti. Kuivuva puu kutistuu, koska vettä poistuu siitä. Puu kutistuu niin kauan kuin vettä poistuu, mikä loppuu, kun puu on tasapainokosteudessa, oli se sitten 7, 13 tai 20 %. Näytä meille Martti jousipuu, joka on kutistunut saavutettuaan tasapainokosteuden. Yllättävät todisteet on parasta mitä on, ilman niitä ei ole kuin mutua.

Voi helposti syntyä vaikutelma, että puu vaan jatkaa kutistumistaan kuukausien vieriessä. Ensinnäkin, vähänkään paksumman steivin kuivuminen oikeasti tasapainokosteuteen vie pitkän ajan. Toiseksi, jos jousipuiden säilytyspaikan suhteellinen ilmankosteus laskee ja / tai ilman lämpötila nousee, veden poistuminen puusta jatkuu ja kutistuminen niin ikään.

Martti Auer wrote:
sen jälkeen puu vietiin verstaaseen ja tätä pidettiin lämpimässä verstaassa 3 kk, ennenkuin siitä lähdettiin mitään ikkunanpokia veistelemään, oli sitten mistä sydänhongasta sitten kysymys, verstaalla kosteusprosentti ei todellakaan ollut 70.


Kuinkahan lämpimiä agraari-Suomen verstaat loppujen lopuksi olivat? Mistä sinä tiedät, että ilmankosteus ei niissä ollut 70 %? Ei tuo ole mikään ihmeellinen ilmankosteus, noihin lukemiin pääsee nykyäänkin toistuvasti perinteikkäissä sisätiloissa. Otapa mittari käteen ja vilkaise lukemia vaikkapa turkulaisen rintamamiespihapiirin rakennusten eri osissa vuoden mittaan.

Martti Auer wrote:
puu voi joutua muutenkin myöhemmin alttiiksi kosteusolosuhteille, jolloin ei ole ehkä kysymys kosteusprosentista niinkään, esim. mahdollisten puristusmurtumien kohdalla, vaan puun ei olla annettu kuivua kunnolla.


Kysymys on nimen omaan kosteusprosentista. Puun puristuslujuus ei muutu mihinkään sen seisoessa verstaalla 1,5 vuotta tasapainokosteuden saavutettuaan. Puun puristuslujuus muuttuu sen sijaan radikaalisti sen kosteuspitoisuuden vaihtelun myötä. 0-prosenttinen puu on kaikista puristuslujinta, sen kannalta jokainen pinna alaspäin on eduksi. Mikä on tämä epämääräinen "kunnolla kuivuminen", joka tekee jousipuun? Onko sitä mutu-universumin ulkopuolella olemassakaan?

Epäselvyydet puun kosteuspitoisuuden suhteen selittävät kaikki Martin havainnot nopeasti kuivattujen jousten myötäkäyristymisistä, puristusmurtumisista ja kutistumisista. Jousipuun ilmakuivaaminen kuukaudessa tai nopeammin tasapainokosteuteen vaatii ehdottomasti sitä, että puu on työstetty melkein lopulliseen paksuuteensa tuoreeltaan ja pantu riittävän kuivaan ja lämpimään paikkaan kuivumaan. Jos puu oli vaikkapa vain tuuman paksua, se ei voinut kuivua 10 prosenttiin niin lyhyessä ajassa, jolloin siitä tehty jousi oli puristuslujuudeltaan vielä kelvoton. Toisaalta, vaikka puu olisi työstetty taipuisan ohueksi heti mutta pantu kuivumaan paikkaan, jonka ilmankosteus ei ole tiedossa, se voi yhtä lailla olla kolmen viikon tai kuukauden päästä 14-prosenttinen, vaikka näyttää ja tuntuu täysin valmiilta. Helposti käy niin, että molemmat ehdot jäävät täyttymättä, jolloin on suorastaan mahdotonta, että kuukaudessa tulisi jousipuuta, joka ei myötäkäyristy, puristusmurtuile ja kutistele. Metodiikka mättää.

Martti Auer wrote:
jos jousi toimii hyvin, myös vaativimmissa olosuhteissa, niin olen silloin jouseen tyytyväinen.


Jousen toimiminen hyvin ja jouseen tyytyväisyys ovat juuri niitä hyviä subjektiivisia asioita, joka jannulla omanlaisensa. Kun kaveri on aseeseensa tyytyväinen, siihen ei ole mitään sanomista Very Happy
Back to top
View user's profile Send private message
T. Manner



Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa

PostPosted: 28.09.2012 19:49    Post subject: Reply with quote

Quote:
Puun puristuslujuus muuttuu sen sijaan radikaalisti sen kosteuspitoisuuden vaihtelun myötä. 0-prosenttinen puu on kaikista puristuslujinta, sen kannalta jokainen pinna alaspäin on eduksi.

Kävin tuota käsikirjoista läpi, näyttäisi siltä, että jossain 3-4% alapuolella ei enää tapahdu oleellista muutosta ja jossain n. 25% (riippuu puulajista) yläpuolella ei myöskään ominaisuudet enää juuri muutu. Tuolla välillä useimmat ominaisuudet sitten laskevatkin kosteuden mukana melkoisesti.

Puun kuivamista voi nopeuttaa lämmittämällä, tämä on varmaan kaikille tuttua. Toisaalta pitkäaikainen lämmitys korkeassa lämpötilassa heikentää puuta 100 asteen lämpötila alkaa heikentämään puuta aika vauhdikkaasti ja lämpötila yli 50-60 asteen hitaasti.

Useimmat puun lujuusominaisuudet kosteudesta riippumatta ovat pakkasen puolella suuremmat, jopa melkoisesti.

Em. dataa löytyy mm. US FPL Woodhandbookista.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Back to top
View user's profile Send private message
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 28.09.2012 20:11    Post subject: Reply with quote

T. Manner wrote:
Quote:
Puun puristuslujuus muuttuu sen sijaan radikaalisti sen kosteuspitoisuuden vaihtelun myötä. 0-prosenttinen puu on kaikista puristuslujinta, sen kannalta jokainen pinna alaspäin on eduksi.
Kävin tuota käsikirjoista läpi, näyttäisi siltä, että jossain 3-4% alapuolella ei enää tapahdu oleellista muutosta ja jossain n. 25% (riippuu puulajista) yläpuolella ei myöskään ominaisuudet enää juuri muutu.


Ensimmäinen lähde mun hyllystä on Kärkkäisen Puutieteen perusteet. Siellä todetaan, s. 220: "Useimmat lujuusominaisuudet ovat suurimmillaan puun ollessa absoluuttisen kuivaa." [...] "Puristuslujuuteen kosteus vaikuttaa likimain suoraviivaisesti aivan pieniä tai lähellä puun syiden kyllästymispistettä olevia kosteuksia lukuun ottamatta."

Tässä meillä on siis dataa, jonka mukaan kosteus vaikuttaa radikaalisti ja suoraviivaisesti kaikkiin muihin paitsi hyvin märkään ja äärimmäisen kuivaan puuhun. Mutta sitä ei todeta, ettei kosteuden aleneminen vaikuttaisi äärimmäisen kuivaankin puuhun, vaikutus on ehkä vain ei-oleellinen ja ei-suoraviivainen. No, 3 - 4 % puukin on teoreettista tavaraa jousenkäyttäjän näkökulmasta.
Back to top
View user's profile Send private message
T. Manner



Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa

PostPosted: 28.09.2012 20:43    Post subject: Reply with quote

Quote:
No, 3 - 4 % puukin on teoreettista tavaraa jousenkäyttäjän näkökulmasta.

Näin on, vaikka puun saaminen tuohon kosteuteen ei ole mitenkään vaikeaa niin ei se siinä pysy.

Sen sijaan ihan realistinen vaikutus on tuo lujuuksien lisääntyminen pakkasessa.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Back to top
View user's profile Send private message
Martti Auer



Joined: 27 Jul 2004
Posts: 2043
Location: takapajula

PostPosted: 28.09.2012 22:36    Post subject: Reply with quote

Tuli tuossa pakkasesta mieleen, että perinteisesti puut kaadettiin helmikuussa kovimpien pakkasten aikaan ja silloin kun puun kosteusprosentti oli alhaisimmillaan, olisikohan sillä mitään tekemistä, lujuusominaisuuksien kanssa, kun silloin puun lujuusominaisuudet ovat olleet myös parhaimmillaan, nämä puun lujuusominaisuudet olisivat säilyneet silloin puussa, jotenkin maagisesti paremmin, tai tehnyt puusta jotenkin parempi laatuista?
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Back to top
View user's profile Send private message
T. Manner



Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa

PostPosted: 29.09.2012 08:43    Post subject: Reply with quote

Quote:
Tuli tuossa pakkasesta mieleen, että perinteisesti puut kaadettiin helmikuussa kovimpien pakkasten aikaan ja silloin kun puun kosteusprosentti oli alhaisimmillaan, olisikohan sillä mitään tekemistä, lujuusominaisuuksien kanssa, kun silloin puun lujuusominaisuudet ovat olleet myös parhaimmillaan, nämä puun lujuusominaisuudet olisivat säilyneet silloin puussa, jotenkin maagisesti paremmin, tai tehnyt puusta jotenkin parempi laatuista?

Mahdolliset suorat vaikutukset taitavat todellakin kuulua magian puolelle. Sen sijaan kun puu on jo valmiiksi kuivaa niin kuivumishalkeamien syntyminen on epätodennäköisempää. Jotain tekemistä saattaa myös olla puun nesteiden koostumuksella, joka voi joillakin puulajeilla olla talvella erilainen kuin kesällä.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Back to top
View user's profile Send private message
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 29.09.2012 13:31    Post subject: Reply with quote

Martti Auer wrote:
perinteisesti puut kaadettiin helmikuussa kovimpien pakkasten aikaan ja silloin kun puun kosteusprosentti oli alhaisimmillaan


Puun kosteusprosentti ei ole alhaisimmillaan helmikuussa. Puiden tuoretiheys on talvella suurempi kuin kesällä, päinvastoin kuin monissa puunkäyttöperinteissä oletettiin. Puun nila on talvella tiukassa ja kuiva mutta tiukkuu nesteitä kesällä. Se lienee syynä siihen, että talvinen puu kuviteltiin kuivaksi.

Puun kuivatiheys on suurimmillaan lehtien pudottua, eli puu on tiukimmassa kuosissa syksyllä, monesti myös kuivimmillaan.
Back to top
View user's profile Send private message
Juri



Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa

PostPosted: 29.09.2012 13:48    Post subject: Reply with quote

Martti Auer wrote:
Tuli tuossa pakkasesta mieleen, että perinteisesti puut kaadettiin helmikuussa kovimpien pakkasten aikaan ja silloin kun puun kosteusprosentti oli alhaisimmillaan, olisikohan sillä mitään tekemistä, lujuusominaisuuksien kanssa?

Uskoisin että tuolla kaatamisajankohdalla oli enemmän tekemistä puun kuivatuksen ja kuljetuksen kanssa. Pakkasilla vastakaadetut märät puut ovat turvassa itiöiltä ja hyönteisiltä. Kevään pikkuhiljaa edetessä puu kuivuu turvallisen hitaasti, mikä vähentää halkeilua. Lämpimämpien ilmojen koittaessa puu on jo niin kuivaa ja kovaa etteivät lahottajasienet ja toukat enää helposti pääse käsiksi.
Lumen aikana puunrunkojen kuljettaminen metsistä teiden varsiin olivat myös huomattavasti helpompaa toteuttaa kuin esim. kesällä.

Huonoin mahdollinen aika kaataa rakennus- tai polttopuuta olisi syksyllä. Jousipuun taas voi helposti viedä kuivumaan sisätiloihin, jolloin kuivatus-olosuhteet voi säätää täysin mieleisikseen.
Back to top
View user's profile Send private message
T. Manner



Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa

PostPosted: 29.09.2012 20:56    Post subject: Reply with quote

Quote:

Puun kuivatiheys on suurimmillaan lehtien pudottua, eli puu on tiukimmassa kuosissa syksyllä, monesti myös kuivimmillaan.

Koskee ilmeisimmin vain lehtipuita. Havupuilla vaihtelu näkyi olevan pientä, eikä kovin johdonmukaista. Tuo mainittu käyttäytyminen näkyi muutamalla lajilla.

Quote:

Puun kosteusprosentti ei ole alhaisimmillaan helmikuussa.

Löysin muutaman ameriikan käyrän lehtipuusta, jossa kosteus sahasi kuukausittain ylös-alas ilma suurempaa tolkkua.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Back to top
View user's profile Send private message
Martti Auer



Joined: 27 Jul 2004
Posts: 2043
Location: takapajula

PostPosted: 02.10.2012 13:17    Post subject: Reply with quote

Tuukka Kumpulainen wrote:
Puun kuivatiheys on suurimmillaan lehtien pudottua, eli puu on tiukimmassa kuosissa syksyllä, monesti myös kuivimmillaan.


Tuossa voi olla perääkin, otin talteen sellaisen syksyllä myrskyssä polun yli kaatuneen kultasateen, joka olisi raivattu siitä kuitenkin moottorisahalla ja niin raivattiinkin, niin siinä oli aika hyvä yksi oksanhaara, ehkä 15 cm paksu, se oli aika iso, puoliksi laho, miksi oli varmaan kaatunutkin, niin kuivasin sen kuitenkin sisätiloissa kuoret päällä ja kokonaisena, vaikka tiesin, että kultasade olisi halkaistava, se on niitä vaikeammin kuivattavia jousipuita, vaikeampi mitä omena tai luumu, tuppaa halkeilemaan aivan mahdottomasti. Kuivasin sen kuitenkin kokonaisena ja kuoret päällä jostakin syystä ja odottelin että koska se alkaisi halkeilemaan, se oli muuten hyvä jousipuu kaikin puolin, mahdollisimman suora ja aika lailla oksaton, että sellaista ei viitsisi uhrata experimentointiinkaan, mutta se ei ole vain halkeillut mitään, olisikohan siinä syynä, että se oli kaatunut ikäänkuin raiskiin, tai se oli jo puoliksi laho, se emäpuu tai oli syksy, sekä oli oikea kuunkierto, vaikea sanoa, aika monia muuttujia. Voihan niitä puiden kosteuskäyriä verrata esim. kuunkiertoon? Puut voivat kuitenkin pullistua, vaikka kesällä, niissä on niin paljon vettä, että niitä voi mittailla oikein mittanauhalla.

Mitä on kuitenkin kokemusta tästä lähtien, niin helmikuussa talteen otetut, niin ne ovat olleet kestävälaatuisia, että katsoo mitä tuosta tulee.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Back to top
View user's profile Send private message
Martti Auer



Joined: 27 Jul 2004
Posts: 2043
Location: takapajula

PostPosted: 05.10.2012 19:51    Post subject: Reply with quote

Se on mulla kaapissa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Back to top
View user's profile Send private message
toni



Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki

PostPosted: 20.10.2012 14:01    Post subject: Reply with quote

Puun voi kaataa turvallisesti, jousen kannalta ajatellen myös kesällä: rasiin.
Samalla pääsee eroon kesäpuussa liikkuvasta ravinnekapasiteetista kun lehvästö kuluttaa runkoon jääneet ravinteet kuten kosteudenkin.

Se ei silti poista/määritä sitä mikä olisi optimein kaato ajankohta, jos vara olisi koko vuodenkierto. Kompromisseja kompromissien perään?
Back to top
View user's profile Send private message
Display posts from previous:   
Post new topic   Reply to topic    Jousi Forum Index -> Jouset All times are GMT + 3 Hours
Page 1 of 1

 
Jump to:  
You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot vote in polls in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group