Jousi

[Mangrove]

Voionmaa, V. 1913. Pikkutietoja metsästyshaukkain kesyttämisestä Suomessa keskiajalla. Suomen Museo XX.

[...] Vielä 1300-luvulla oli haukkakulttuuri Ruotsissa kukoistuksessaan. Mainitun sataluvun alussa vietiin haukkoja Gotlannista Englantiin (Bugge, Gotlændingernes Handel paa England og Norge omkring 1300, norj. Hist. Tidsskr. 1899, s. 161) [1]. Kuningas Maunu Eerikinpoika lähetti v. 1347 valkoisia haukkoja paaville, joka antoi kuninkaalle luvan myydä haukkoja itämaillekin (Neovius, Akter och undersökningar, ss. 165, 166). [2]

Ruotsille kuuluvassa Suomessakin harjoitettiin tähän aikaan haukankesyttämistä. Matti Kettilmundinpojan Turussa v. 1326 laaditussa testamentissa esiintyvät sanat »Henzikino falkiner» näyttävät voivan tarkoittaa testamentintekijän palveluksessa olevaa ammatti-haukankesyttäjää (Hausen, Medeltids Urkunder, s. 130). [3] Kuningas Maunu Eerikinpojan ja Blanka-kuningattaren testamentissa v:lta 1346 mainitaan kuninkaan tulojen joukossa Suomessa myöskin »falcælæghit» (Medelt. Urk., s. 196). [4] Söderwallin sanakirjan mukaan keskiajan »falkaläghe» merkitsi joko haukanpyyntipaikkaa tai haukanpyyntiveroa, koska haukanpyynti pidettiin kuninkaan yksinoikeutena. Olipa sanan merkitys kumpi tahansa, niin joka tapauksessa asiakirjasta näkyy, että kuninkaalla oli mainittavia tuloja Suomen haukankesytyksestä.

Siinä vastauskirjelmässä, jonka Bo Joninpoika v. 1374 Turusta lähetti Upsalan arkkipiispalle, mainitaan jälleen Suomen jahtihaukkoja: »jtem vm falka, som j mik til screfwin, sua wet thet Gudh jak aldrigh fik falk ælla foghl. Sua kom jak til Østerlanda; the ther falla, them taker Ærinst (= Turun linnan vouti Ernst van Dotzen) alla saman j syno føghati. Gerna wil jak min budh wte hafua vm jak kan nokra falka faa, at jak matte thøm idher skipa.» (Medelt. Urk., s. 350). [5] - Viimeinen asiakirja, jossa Ruotsin Suomen jahtihaukoista puhutaan, on v:lta 1413: siinä mainitaan Turussa tai Raisiossa olevaa paikkaa, »som Falka rian wppa fordom stoodh.» (Mustakirja, s. 251). [6] Nämä asiakirjat siten osoittavat, että lounaisessa Suomessa 1300-luvulla on harjoitettu haukankesytystä. [...]

Kuten J. R. Aspelinin teoksessa »Suomen asukkaat pakanuuden aikana» (s. 81) huomautetaan, harjoitettiin Karjalassa keskiajan lopulla metsästyshaukkain kesytystä. Vatjalaisen viidenneksen verokirjassa annetaan Laatokan Karjalan haukkaveroista tarkempia tietoja: Kurkijoen Kuuppolan kylä oli vanhassa verossa maksanut m. m. metsästyshaukan; Kurkijoen Sorolan perevaarassa Koplolan kylässä luetellaan nimeltä 6 jahtihaukankesyttäjää ja mainitaan, että he ennen olivat maksaneet 2 metsästyshaukkaa, vaan olivat nyt kirjoitetut muitten verollisten joukkoon; Impilahden Humukan kylässä verokirja mainitsee 4 miestä, »jotka olivat jahtihaukan kesyttäjiä, ja antoivat maaherralle jahtihaukan, vaan nyt ei heidän enää tarvitse antaa jahtihaukkaa, mutta on heidät veroa maksavina kirjoitettu perevaaraan» (Kamer. Asiakirj. VI, ss. 144, 153, 155, 185). [...]

[1] http://www.archive.org/details/historisktidssk104foregoog
[2] DS 4241. http://fmpro.ra.se/ra/medeltid/pdf/5504.pdf
[3] FMU 328. http://193.184.161.234/DF/detail.php?id=328
[4] FMU 509. http://193.184.161.234/DF/detail.php?id=509
[5] FMU 822. http://193.184.161.234/DF/detail.php?id=822
[6] SD 1696. http://fmpro.ra.se/ra/medeltid/pdf/17980.pdf

[toni]

Tuoreimmista populaari kirjoituksista tulee mieleen metsätys & kalastus lehden numero (kys.lehti on jäänyt jonnekin omille teilleen,mutta joskus 1930 luvulta?) jossa on seikkaperäiset ohjeet niin kanahaukan kuin maakotkankin "kesyttämisestä"metsästykseen. Niin aikuisesta kuin pesäpoikasestakin.

Mukana myöskin mukavasti tuorettakin historiikkia.

[Mangrove]

[toni]

Mielenkiintoista...tälläisestä vienti tapauksesta en ole aiemmin kuullutkaan. Jokin poliittinen hyväveli kuvio tässä taustalla hilluu..?
Mutta lakihan ei ole ikinä ollut sama kaikille;) Ainakaan siitä saakka kun länsimaat keksivät koko sanahelinä käsitteen.

Kanuri on tosiaan tunnettu erittäin päällekäyvästä metsästystavastaan. Myös lintuharrastajilta kuulee toisinaan havaintoja läpi puskan syöksyvistä itsemurha pommittajista:kanahaukoista.

[Mangrove]

[toni]

Koneeni ei suostu avaamaan linkkiäsi:(

Mutta tunnen eläinsuojelu lakia joltisenkin, eikä oikein muut kuin mainitsemasi seikat mahdollista hommaa...ja noista (virallisesti) ehkä juuri tieteellinen tutkimustyö. Ja toimivat suhteet oikeisiin tahoihin.

Mutta käsitin että kyseessä olisi nimenomaan metsästys/siitos yksilö.

Mulle kyllä passais hyvin haukkametsästyksen salliminen, kunhan sen eteen ei tarvitse ottaa lisää raha-aatelisia maahamme, venyttämään jo ennestäänkin kireätä talouttani ;)

Ulkomailla kyllä järkätään mielenkiintoisia työpajoja ja seminaarejakin haukkametsästykseen liittyen. Myös pöllöillä metsästetään.
Siinä sais taas city kanit kyytiä.......

[Mangrove]

[austringer]

Lueskelin tuossa sivuston tekstejä haukkametsästyksestä, ja jonkun veran löytyy lisääkin vanhoja kuvauksia suomalaisten tavoista käyttää metsästyshaukkaa.

No tekstit teksteinä, mutta mikään laki ei kiellä nytkään haukalla metsästystä. Ainut ongelma on että haukkoja kun ei saa suomeen tuoda. Tämä johtuu siitä että metsästyslaki yksiselitteisesti kieltää tuomasta maahan sellaisia eläinlajeja, tai eläinkantoja jotka voivat karatessaan muodostaa lisääntyviä kantoja.

Tämä tarkoittaa että esim. kanahaukka joka tuotaisiin Euroopasta on kiellettyjen listalla. Perusteena ympäristöministeriö pitää sitä, että karatessaan erikantaa oleva kanahaukka voisi risteytyä suomalaisen kanahaukan kanssa ja heikentää siten suomalaisen kanahaukan perimää.

Onhan tuossa vielä paljon muutakin, nimittäin se että tarhakantaa olevia eläinlajeja, eli tarhassa syntyneitä ja kasvaneita eläimiä/lintuja ei katsota uhanalaisiksi, tästä on olemassa EY:N ennakkopäätös. Näin ollen voisit omistaa ihan laillisesti rauhoitetun linnun esim. kanahaukan, ja metsästääkin sillä laillisena aikana laillista pienriistaa. Mikään laki ei niin metsästys, eläinsuojelu, luonnosuojelu ei mikään muukaan laki ,kiellä suomessa haukkametsästystä.

Olen itse käynyt jo vuosia harjoittelemassa ja opettelemassa haukkametsästyksen taitoja, sekä tietenkin useaan kertaan metsästämässä haukoilla ja maakotkilla. Nykyisin löytyy aivan hyviä haukkametsästyksen perusteita antavia kirjoja, tosin lontoon murteella, mutta kuitenkin. Kirjoista saa hyvän ennakkokäsityksen haukkojen pidosta, metsästyksestä jne. Mutta tärkein on käytännön harjoittelu. Ainakin minulle moni asia avautui ihan eri tavalla.

Hakkametsästys ei todellakaan ole mitään patsastelua haukka hanskalla, vaan kovaa kuntoa, taitoa vaativaa pienriistan metsästystä, joka vie mennessään. Jos joskun voin metsästää haukoilla täällä suomessa, niin ripustan sinä päivänä haulikkoni naulaan.

Haukkametsästys on erittäin monipuolinen metsästysmuoto, sillä voit metsästää kaikkea pienriistaa. Vaikka kanahaukaa on kutsuttu kokin linnuksi, niin ei haukkametsästys ei todellakaan ole ryöstömetsästystä tai muuta metsästysmuotoa tehokampaa. Haukka iskee monesti ohi ja vain harvoin uusintaisku tuottaa saaliin. Riippuen haukasta ja siitä kuinka olet sen kanssa harjoitellut. Kun kaikki toimii, niin sinulla on hyvät mahdollisuudet saada pataan täytettä, ja ennenkaikkea muistoja jotka muistat varmasti lopun ikääsi.

Jos nyt haaveilet metsästyshaukan hankkimisestä, olet askeleen lähempänä sen hankkimista kuin minä aikoinani ensikertalaisena. Muista kuitenkin, että kaiken täytyy aina tapahtua lain mukaan ja hyviä käytöstapoja noudattaen. Pesärosvoilu jne... ei kuulu tämän päivän haukkametsätäjän tapoihin, vaan asiat voi hoitaa laillisestikin. Ehkäpä Tsaarin aikoinaan yllyttämää ja kannustavaa petolintuvihaa voidaan haukkametsästyksellä lieventää, ja sitä kautta edistää myös lintujen suojelua.

[Simo Hankaniemi]

Kublai-kaanilla oli varsin mielenkiintoinen menetelmä haukkametsästykseen. Hänellä oli neljän norsun selän varaan rakennettu paviljonki tai maja, jossa oli tietysti kaikenlaisia mukavuutta lisääviä yksityiskohtia ja leikkikavereita. Paviljongin verhojen raosta sitten lähetettiin metsästyshaukka matkaan ja ilmeisesti avustajat seurasivat linnun liikkeitä ja toivat saaliin kaanin tarkasteltavaksi. Norsut tietenkin hissun kissun liikkuivat maastossa ja maisemat vaihtuivat.

[jkekoni]

Niimpä, ei one click hunting ole historiassa mitään uutta...

[austringer]

Veikkaisin tuon Kuplai-kaanin kuitenkin seurailleen itse hyvinkin suurella mielenkiinnolla metsästyshaukkojansa. Kaanin metsästyshaukoille on on olleet omat hoitajansa ja kouluttajansa.

Metsästyshaukkoina on käytetty usein jalohaukkoja, jotka iskevät saaliin ilmassa n.250km/h nopeudella. On aika uskomatonta mikä syöksyvauhdin haukka saavuttaa.

Jalohaukoilla metsästys tapahtuu pääpiirteittäin siten, että haukka lasketaan lentoon, ennen "riistatapahtumaa". Haukka kerää nopeasti ja luontaisesti koko ajan lisää korkeutta, ja seuraa "kasvattajaansa". Kun haukalla on hyvä iskukorkeus eli haukka lentää/lekuttaa vähintään n.200m korkeudella, voidaan koirilla/ miehillä tai vaukkapa sitten sotanorsulla, säikyttää riistalinnut pusikosta lentoon.

Tämä siksi, että riistalinnuilla on aivan uskomaton tarve päästä mahdollisimman tieheään pusikkoon heti kun ne ovat huomanneet haukan taivaalla.

Kun haukka huomaa lentäen pakenevan saaliin se aloittaa välittömästi syöksyn, joka on jalohaukoilla metsästämisen juju ja erittäin suurella nopeudella syöksyvä haukka iskee saaliiseen lennossa, siten että saalislintu kuolee silmänräpäyksessä.

Tämä haukan syöksy ja isku on se mitä Kuplai-klaani on todennnäköisesti seurannut, ja hyvin suurella mielenkiinnolla. Jalohaukkojen lentonäytökset ovat hienoa nähtävää. Jalohaukat tosin kuluttavat paljon energiaa kun ne keräävät korkeutta ja siksi ne iskevät päivän aikana korkeintaan 3-4 kertaa. Metsästyspäivänä kaanilla on varmasti ollut käytössään useita jalohaukkoja, sillä iskun jälkeen on haukan levättävä muutamia tunteja.

Kaanilla on hyvin suurella todennäköisyydellä ollut eri lintuja erinlaiseen maastoon, ja erinlaiselle riistalle. Lintuina ovat olleet suosittuja esim. muutto- ja tunturihaukka pyytämään avoimelta maalta. Metsäiseen maastoon kanahaukka, joka sprinttaa kiinni lähes linnun kun linnun tai jäniksen, jos vain etumatka ei ole liian suuri. Kotkilla pyydetään hieman isompaa kuten kettua, kaurista ja jopa susia.

Näin se on mennyt lähes kaikilla isoimmilla kuninkailla ja kaaneilla.

[austringer]

Niin sitä vain vielä, että kyllä kateeksi käy! Voin vain kuvitella norsutornissa istuskelevaa kaania, Joka pehmeällä tyynyvuoteella seurailee kaukana tavaan sinessä liitävää metsästyshaukkaansa.

Samalla hetkellä Kaanin oma "hoitaja" palvelee parhaan kykynsä mukaan, vaikkapa sitten tarjoillen viileää juotavaa... Kyllä Kaania varmaan puistattaa se "keppiporukka" joka mennä vilistää mitä pahimpia piikkipusikoita ja yrittää epätoivoisesti saada puskalintuja lentoon. "Hikistä hommaa" tuumisi kaani ja siemailisi kylmää juotavaa samalla kun kaunis kaaninhoitaja vilvoittaisi viuhkalla kaanin niskaa, ettei se vaan tällä kertaa palaisi, kun on nyt epätavallisen kuumakin.

Sellaista metsästyspäivää odotelessa

[Simo Hankaniemi]

Romaanissa "Shogun" on myös muistaakseni kuvattu varsin hyvin haukkametsästystä. Kyllähän se varmasti kiehtovaa hommaa on, jopa ilman norsujakin. Haukat ovat inspiroivia lintuja ihan sellaisenaan ja metsästys vielä päälle. Siinä on jotain maagista, kun käytetään toisen, periaatteessa villin lajin ominaisuuksia hyväksi. Olet varmaankin nähnyt ne videot Mongoliasta, missä kotkilla pyydystetään susia?

[austringer]

Oikeastaan en ole nähnyt muutakuin joitain pätkiä. Intrnational falconry magazine on tehnyt useita juttuja susien metsästyksestä kotkilla.

Kotkilla metsästäminen on nykyisin keski-euroopassa jopa yleisempää kuin kanahaukoilla metsästäminen, ainakin joskus tuntuu siltä. Haukkametsästäjien tapaamisissa on monesti n. 10-15 maakotkaa, ja vain muutamia kanahaukkoja.

Kun metsästetään yhdessä, jossa on sekä haukkoja, että kotkia, niin homma menee siten että haukkamies menee keulilla. Monesti tai oikeastaan aina kun metsästetään joukolla on ns linja ajo, eli metsästäjät kulkevat leveässä rintamassa ja edestä pakenevaa riistaa sitten pyydetään. Se metsästäjä, jonka läheltä riista karkoittuu laskee lintunsa ilmaan. Jos se on jänis/rusakko on haukkametsästäjän vuoro, jos se on metsäkauris niin silloin kotka on ilmassa.

Riistan pakoetäisyys on usein vain muutamia metrejä, eli ne karkkoavat tosi läheltä. Näin siis teoriassa, mutta useimmiten riista vetää pidemmän korren. Kanahaukka on tupla turbolla avrustettu sprintteri, joka ei koskaan lennä kuin korkeintaan muutaman sata metriä, siis max. Jos se ei saa esim. jänistä kohtalaisen lyhyeltä matkalta kiinni, niin haukka jättää sen suosiolla. Kotka on taas sitkeä pyytämään ja se ei luovuta helpolla, olipa sitten kyseessä jänis tai kauris.

Kotkan kynsien puristusvoima on jotain käsittämätöntä. Paksujen kotkahanskojen läpi tuntuu puristus ja kunnolla, vaikka kynnet eivät lävistäkkään hanskoja. Puristusvoima on hyvinkin suurikokoisen koiran leukojen vastaava voima. Jos toheloit kotkasi kanssa, niin vahingon sattuessa kotka puristaa kämmenistä läpi yhtä helposti, kuin ne olisivat sulaa voita. Siitä puristuksesta et omin avuin pääse.

Kotkalla pyynti vaatii aika paljon enemmän kuin ns. normi haukkametsästys, ja riskit on hallittava todella hyvin. Irtokoirat, lampaat jne.. ja täällä pohjoisessa vaikkapa poronvasat olisivat kotkalle erittäin helppoja ja epätoivottuja sivusaaliita. Haukkametsästys on lasten leikkiä kotkiin verrattuna, ja se on turvallista, paitsi ehkä kissoille, jos huonosti käy.

[Mangrove]

[austringer]

Hieno vastaukseni leijui jonnekkin bittiavaruuteen, no referoin. Yksi vanhoista kuvauksista minkä muistan oli kuvaus suomalaisista haukkametstäjistä, jotka kouluttivat haukkansa iskemään hirveä silmiin ja sokaistamaan hirven, että se olisi helpommin pyydettävissä. Uskoo ken tahtoo ja kuitenkin siinä on yhtäläisyyksiä jopa tähän päivään. Nimittäin kotkia koulutetaan iskemään metsäkaurista päähän, tosin tappamis ei sokaisemistarkoituksessa, mutta kuitenkin. Linnut ovat omalla tavallaan erittäin älykkäitä ja oppimiskykyisiä, ja paljon rippuu haukan tai ylipäätään lintujen kouluttajasta. Eli se olisi ehkä teoriassa mahdollista, mutta erittäin epätodennäköistä. Vahoissa kuvauksissa on usein puolet totta ja toinen puoli kirjoittajan keksimää, varsinkin jos ei tunne asiaa mistä kirjoittaa.

[Mangrove]

[pyssymies]

[austringer]

Nyt en osaa sanoa mitään varmaa, kuitenkin yksi kirja taitaa olla "suomen kansan ominaisinta kulttuuria, kansantiedettä" tai jotain sinnepäin. Siinä on kaksi osaa + kuvasto. Ensimmäinen osa kuvaa rakennuksia, vaatteita välineitä jne.. ja seuraava osa metsästystä ja kalastusta. Tässä metsästystä kuvaavassa osiossa muistan lukeneeni tästä hirveä sokaisevasta kanahaukasta, Kirja varmaan löytyy kuka sitä rupeaa etsimään. Jos haluaa etsiä vanhoja kirjoituksia metsästyksestä, tai vaikkapa haukkametsästyksestä, niin Helsingin yliopiston kirjasto oli joskus hyvä paikka. Olisi mielenkiintoista etsiä vanhoja kirjoituksia ja kuvauksia suomalaisesta haukkametsästyksestä tai kesytyksestä ruotsalaisista arkistoista.

No haukan kasvatuksesta ja kouluttamisesta on kirjoitettu varmasti sen tuhat ja yksi kirjaa, mutta yhtään ei valitettavasti suomeksi. Haukkametsästäjien keskuudessa on käsite The finnish goshawk. Tämä käsite on vanha ja kertoo siitä, että täältä on viety koulutettuja metsästyshaukkoja. Alalajina tai oikeammin pohjoisena rotuna esim. meikäläinen kanahaukka on jonkun verran isompi kuin keski- eurooppalaiset lajitoverinsa, ja siksi halutuin kaikista kanahaukan roduista. Suomalainen kanahaukka on aina ollut keski- euroopassa erittäin arvostettu metsästyshaukka.Haukan kesyttämisessä ei ole mitään kummallista, sitä on tehty jo n.4000v ja hyvin pitkälle samalla kaavalla, olipa se haukka kesytettävänä täällä tai kiinassa. Haukan kesyttämisen perustuu 100% luottamukselle, siis haukan luottamukselle kouluttajaansa kohtaan . Jos haukka vähääkään pelkää, se ei palaa kouluttajansa kädelle. Haukan palaaminen kädelle on luottamuksen osoitus hoitajaansa kohtaan. Uskoisin, että suomessa haukan kesytyksen "salat" ovat siirtyneet perintönä isältä pojalle ja kyläkunnittain.



Se miten haukka kesytetään ei ole mysteeri, vaan miksi täältä suomesta muinoin katkesi haukalla pyytämisen taito, ja mitkä syyt siihen johtivat. Olivatko syynä kuninkaan tai keisarin asetus, sodat, verotuksen muuttuminen vai nälkä ja taudit. En tiedä. Kirjoitettua historiaa nimenomaan suomalasesta haukkametsästyksestä on vähän, jos haukalla metsästäminen on taas joskus mahdollista täällä, niin se varmasti tulee poikkeamaan paljonkin eurooppalasesta haukkametsästyksestä, ja aikaa myöten voidaan puhua taas suomalasesta haukkametsästyksestä.

[Mangrove]

[austringer]

Etsiskelin aiemmin netistä lukemaani suomalaisesta haukkametsästyksestä kertovaa tekstiä, ja /www.impilahti.net/lehti203.html löytyisi jotain.

No voi harmi, mitään muuta muistikuvaa kirjan nimestä ei minulla ole, mutta ken etsii se löytää. Haukan kesytys ja koulutus on varmasti ollut aika harvojen työtä. Haukankoulutuksen suomenkielinen "ammattisanasto" on ihan varmasti hävinnyt, samalla kun hävisi koko kouluttaminenkin.

Olen monesti miettinyt sitä, että kuinka nopeasti puhutusta kielestä häviää ammattisanasto ammatin loppumisen myötä. Täällä suomessa on hävinnyt mm, metsälappalaisten käyttämä kieli kuin savuna ilmaan, ja kaikkine ammattisanastoineen. Kyseistä kieltä puhuttiin vielä muutama sata vuotta sitten koillismaalla, ja varmasti useamman suusta kuin keskiajan haukankesyttäjän käyttämä haukkasanasto.

Jos taigalla tarkoitetaan pohjoista havumetsävyöhykettä, niin parempaa haukkaa ei olekkaan, kuin tämä meidän tavallinen "havukka". Se istuu kuin nenä päähän "taiga"metsäisessä maastossa tapahtuvaan haukkametsästykseen. Metsäisessä maastossa olipa se sitten minkälaista metsää tahansa, ei oikeastaan ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kanahaukka.

Vientituotteita on varmasti olleet myös silloin kohtalaisen yleinen muuttohaukka, ja erityisen arvokas tunturihaukka. Näitä haukkoja käytetään avoimilla alueilla, kuten arot, nummet, aavikot jne... yleensä aukeat alueet, missä jalohaukan pyyntitapa pääsee oikeuksiinsa. En oikein usko että jalohaukoilla on suomessa metsästetty, kun varmaan vähissä tuollaiset aukeat, jos ei sitten soita ja tuntureita lasketa.

[Mangrove]

[Iivana]

Kun nyt näyttäisi, että haukkametsästyksellä ei ole kovin tukevaa kulttuurillista pohjaa suomessa, niin kelpaisiko kalastus koulutetun Saukon avulla korvikkeeksi
Muistan joskus kerrotun, että ainakin Itä-Suomessa on otettu Saukkoja elätiksi ja koulutettu ne kalastamaan. Saukko on päästetty avannosta jään alle, ja se on tuonuty kalaa palatessaan. Kuulin joskus muisteluksia ja löysin jostain kirjasta maininnakin tällaisesta. En muista kyllä kirjaa missä oli. Tuli vaan tuosta haukka metsästyksestä mieleen. Lienee ollut kyllä enempi yläluokan juttuja, mutta tuo "saukostus" on ollut ihan tavan kansan hupi.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[austringer]

Muistan myös lukeneeni saukolla kalastuksesta. Samaisesa kirjassa oli myös milloin saukonpojat piti pyydystää, että ne kesyyntyivät kunnolla. Mites sitten ruotsin kuninkaan kielto siitä, että suomalaiset eivät saa ratsastaa hirvillä kuninkaan teitä pitkin, etteivät hevoset säiky. Onhan noita, kirjoituksia.

[pyssymies]

[jousipata]

[Andes]

Tuossa kun tuli puhetta saukon kesyttämisestä niin siitä on tallella videopätkääkin vanhassa arkistojen aarteessa "Metsästystä Raja-Karjalassa 1934", kuvaus Kurt Jäger. Löytyy ainakin Rovaniemen ja Lappeenrannan kirjastoista vhs-kasetilla. Paljon muutakin arvokasta pyyntiperinnettä kyseisellä tallenteella, mm. Ketunpyyntiä vinttikoirilla, Susijahtia reestä ampumalla ja verkkoihin ajamalla, Näädänpyntiä, ym.. Ja olipa siinä peräti jokunen kotkakin miehen käsivarrella! Mutta ainoastaan lyhyt pätkä siitä hommasta. Tuo tallenne kun on osa alkuperäsestä 94min elokuvasta "Kalevalan mailta", josta vielä tulipalossa tuhoutui melkonen osa, mutta hyvä että etes tuon verran on säilyny tallessa.

[Simo Hankaniemi]

[Andes]

Kun laittaa youtubeen hakusanaks 'golden eagle', niin löytyy aika paljon videoita.
Onpa huono-onniset ukkometot soitimella:
http://www.youtube.com/watch?v=v45rTayXtzk

[toni]

Törmäsi hiljan tuohon Suomesta vietyyn kanuri hommaan jossain lehti artikelissa. Kyseessä oli sittenkin metsästys haukkojen veren jatkoksi viedyt yksilöt. Tuosta oli noussut melkoinen poru siihen aikaan, säädöksiä oli ilmeisesti osattu hieman kiertää, tms.

Pitää palata asialle, kunhan artikkeli tulee uudestaan eteen noista paperi pinoista..ja täsmentää homma.

[Iivana]

Kotka on yllättävän voimakas. Pääsin näkemään, kun kotka tappoi raavaan poron syvässä lumessa.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Andes]

Se on jo kyllä melkonen saavutus kotkalle! Saitko tarkemmin selvää miten nopeesti poro heitti henkensä? Pistelikö kotka kylkiin reikiä vai ottiko pään ja kaulan kohteekseen?

[Iivana]

Sen mitä nyljin, niin kaulan alueella oli vertymiä.
Oli ilmeisesti saanut myös kynnet kyljen läpi keuhkoon, koska suusta valui veri. Tekijä poistui höyryävältä raadolta. Jonkun aikaa kotka oli ratsastanut porolla jälkien perusteella.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[pyssymies]

[jousipata]

[austringer]

Kova on homma kotkalla, jos se suden meinaa saada, mutta päähän kai se iskee. Olen ollut kotkalla metsästäjien kanssa samaan aikaan metsällä, kun itsellä oli kaverina kanahaukka. Kotkat napsivat muutaman päivän aikana 19 metsäkaurista, ja kotkia oli 8-9. Aina ne ottivat kynsillä kaurista päästä kiinni, ja se oli silloin metsäkauriin menoa. Myös kettu saatiin kotkilla, mutta eihän se suteen verrattuna ole mitään. Kotkan kynsien puristusvoima on paksujen kotkahansikkaidenkin läpi järkyttävän kova, on sillä voimaa.
_________________
kaksi on loppumatonta, herroilta selitykset ja koiralta kusi.

[toni]

Kerrohan lisää, mikä homma ja missä päin?

[Säkkimies]

Tuostahan noi hukat jolkotteli muutamana päivänä ,jäljet on lisääntyneet viime vuosina , ja näkö havaintokin toissa talvena.

_________________
Pyytävä pyyn saapi ja nukkuva unen näkee .

[austringer]

No itse asiassa minulla, niin kuin monella muullakin on ollut alussa pelkkää mutu tuntumaa haukkametsästyksestä, ja päätin ottaa selville missä saisin siitä oppia. Monen mutkan kautta päädyin Tsekkiin ja siellä olevaan haukkametsästyskouluun. Tästä on jo useita vuosia, ja nyt kaverit käyvät täällä meillä metsällä tavallisella lintumetillä, ja minä siellä haukkametsästämässä. Suurimmalla osalla siellä on kotkia, ja ne pyytävät kyllä lähes yksinomaan kauriita, ja jonkun verran rusakoita. Itse olen keskittynyt kanahaukalla tapahtuvaan metsästykseen, ja joskus olisi aika kova sana napata poikateeri kotimetsässä omalla haukalla. Tämä ei ihan helpolla täällä toteudu, mutta haukan kasvatuksen, pidon ja koulutuksen sekä tietenkin metsästyksen perusteet on kuitenkin jollain tapaa hanskassa.
_________________
kaksi on loppumatonta, herroilta selitykset ja koiralta kusi.

[austringer]

Unohtui mainita, että pengoin omaa kirjastoa ja sieltä löytyi Toivo Vuorelan kirja Suomalainen kansankulttuuri. Osiossa metsästys mainitaan kanneljärveläinen vertaussanomus " sitä pitää elättää ku nahkapää haukkaa". Tämä tarkoittaa että haukanpoikia on elätetty ja kasvatettu suomessa. Haukan koulutuksen kaiken A ja O on kesy haukka, eli se pitää totuttaa ihmisiin hyvin pienestä pitäen, ennen kuin sen luontainen ihmispelko tulee esille. Vain pelkäämätön, kaikkeen tottunut haukka on hyvä koulutettava ja myöhemmin hyvä metsästyshaukka.
_________________
kaksi on loppumatonta, herroilta selitykset ja koiralta kusi.

[Mangrove]

[pyssymies]

[Tuomo]

Aihetta sivuten...

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kauppatorin_lokkeja_haatamaan_ehka_haukkoja/

[austringer]

Aika paljon on kesken, mutta jos joku jaksaa lukea, niin yritän täydentää puuttuvia kohtia. WWW.haukkametsastaja.fi
_________________
kaksi on loppumatonta, herroilta selitykset ja koiralta kusi.

[jousipata]

Kerkesin/jaksoin nyt yöllä lukea vain osan, mutta erittäin mielenkiintoista kerrontaa. Jonkin verran huomasin samojen asioiden toistoa peräkkäisissä kappaleissa, lienee vielä ikään kuin luonnosvaiheessa tuo teksti.

Suomessa lienee vain hyvin vähän ihmisiä jotka ovat perehtyneet haukkametsästykseen. Onko maakotkista kenelläkään kokemusta Suomessa metsästyskäytössä?
_________________
tzoinnngggg...

[austringer]

Jep, sivut on pahasti kesken ja niitä korjaillaan kun keretään. Kotkalla suomessa metsästäviä ei varmaankaan ole. Tunnen kyllä useita haukkametsästäjiä (keski-euroopassa) jotka metsästävät lähes pelkästään kotkilla. Isot rusakot ovat tyypillistä saalista, mutta myös metsäkauriit päätyvät helposti pataan. Metsästysmaastoina ovat lähes poikkeuksetta suuret peltoaukeamat, joilla kotkalla on parhaimmat mahdollisuudet saada saalista. Kotkan luonne on mielestäni paljon helpompi kuin esim. kanahaukan, mutta vaatii todella, todella paljon kokemusta hallita kotka, ja se onkin yleensä se "viimeinen lintu".
_________________
kaksi on loppumatonta, herroilta selitykset ja koiralta kusi.

[toni]

Missä päin Eurooppaa nuo kanuri kuvat on otettu?

Hiljattainahan uutisoitiin Suomeen, tarkemmin Merenkurkkuun harhautuneesta metsästyhaukasta: Aavikkohaukasta.

Birlife Suomi teki asiasta lehdistötiedotteen jossa se ruoti kys. metästyskäytäntöä laajemminkin päätyen mm. siihen että haukkametsästys on metsätettävän lajikohteen mukaan valikoimatonta..

Oman käsitykseni mukaan haukoilla ja kotkilla metsästetään useimmiten juuri päinvastaisesti, eli haluttu laji ja jopa yksilö on ensiksi havaittu metsätäjän silmin ja petolintu lähetetään vasta sitten perään.

[austringer]

"Oman käsitykseni mukaan haukoilla ja kotkilla metsästetään useimmiten juuri päinvastaisesti, eli haluttu laji ja jopa yksilö on ensiksi havaittu metsätäjän silmin ja petolintu lähetetään vasta sitten perään."

Juuri näin, ainakin kotkalla ja kanukalla metsästettäessä. Valikoimattomassa metsästyksessä ei ole mitään mieltä, se ei ole mielestäni edes metsästystä vaan jotain ihan muuta. Ensin riistan tunnistus ja sitten haukka irti. Tämä tapahtuu esimerkiksi pomppulinnuilla samaan tapaan kuin ampuisi haulikolla lentoon, eli vasta varmalta tunnistukselta. Myös teerihaukulta, seisovan koiran riistan karkotuksesta, eli vasta kun riista on tunnistettu, eli ihan samat periaatteet kuin muussakin metsästyksessä.

Ymmärrän hyvin birdlifen kannanoton kauppatorin lokkien suhteen, sillä haukka ottaa sen helpoimman ja sopivimman sieltä mistä saa. Se ei erottele onko kyseessä joku pikkulokki vai mikä. Toinen asia on se onko tuo edes metsästystä, vaan minusta pikemminkin alueen tyhjentämistä haukan avulla lokeista. Jos haukan laskee tuonne ilmaan on todennäköistä, että siellä joku rauhoitettukin pääsee hengestään.
_________________
kaksi on loppumatonta, herroilta selitykset ja koiralta kusi.

[Mangrove]

[toni]

Kanahaukan lentonäytös:
http://www.bbc.co.uk/nature/life/Northern_Goshawk#p00gn1yd