Jousi

[suomialex]

[Andes]

Vanhasta testamentista löytyy maininta kuparijousesta, ajalta n. 1040 eaa. (2. Samuelin kirja 22:35) Kyse ilmeisesti kuparilla päällystetystä jousesta.

[Simo Hankaniemi]

En ole tietääkseni koskaan nähnyt pronssijousta, olen vain lukenut mainintoja niistä. Raamatussakin mainitaan muistaakseni parikin kertaa pronssijouset.

Muotoilusta ei siis ole mitään tietoa, mutta veikkaan niiden jäljitelleen sarvi-puu-jänne-komposiittien rakennetta. Ainakin jotkut tietämäni teräsjouset ovat tuon näköisiä. Eli ohut ja litteä lapa ja vastakäyrät päät ovat kapeat ja lapaa paksummat. Kädensijan kohta on tietenkin kapea.

Kenties Plaeoplanetin keskustelupalstalla saattaisi olla joku, joka tietää pronssijousista enemmän. Tai sitten aasialaisiin jousiin erikoistuneessa Atarn.orgissa.

[suomialex]

Jos joltakult löytyy tietoa jaettavaksi niin tulen olemaan kiitollinen. Koitan ottaa itse asiasta selvää ja pistän kuvia jos projektista tulee jotakin.

-Alex

[suomialex]

Kiinasta löytyis tämmöinen...[/img]

[Simo Hankaniemi]

Tuo tiibettiläinen jousi ei kyllä ole ampumiseen tarkoitettu. Vaikuttaa jonkinlaiselta rituaalivälineeltä tai koristeelta. Kiinnostavaa kuitenkin, että tuollainen löytyy.

[suomialex]

Jep jep niinhä tuo. Huvittava yhteensattuma muuten: Menin katselemaan Atarnet foorumia, ja arvaa mikä siellä on tuoreimpien keskustelujen joukossa?

[suomialex]

Siis general discussion oasassa. Pr....kle kun täytyy odottaa rekisteröidyksi tulemista tekis mieli heti kysellä kaikenlaista (toisaalta sen ymmärtää kun on kaikenlaista viagranmainostajaa liikkellä). Tuo Australian Bede tuolla Atarnilla vaikuttaa aika asiansatuntevalta herrasmieheltä muuten.

[heikki]

[Jukka Koivusaari]

[Jukka Koivusaari]

Mulla on muuten jossain jemmassa semmosia vanhoja valokopioita jostain englanninkielisestä kirjasta, missä kuvataan roomalaisten "salainen ase"-suunnitelmia.
Tässä on aikalaiskuvaus ballistasta, johon oli kokeilumielessä asennettu voimanlähteeksi vasaroidusta pronssilevystä tehdyt jouset. Ei toiminut kuitenkaan kovin kauhean hyvin. TAi ainakaan nämä eivät yleistyneet.

Muokkauslujitettu kupariseos toisinaan joustaa kohtuulisesti.
Messingistähän tehdään kellonjousia.

Muistan joskus virittäneeni jänteen messinkipellin suikaleeseen.
Kyllä siitä jonkinlainen jousi tuli. Muttei ihan niin hyvää etteä olisi huvittanut jatkaa kokeiluja. Kalliiksi olis käynyt varta vasten messinkiä ostaa.

[T. Manner]

Materiaalin kyky varastoida mekaanista energia voidaan ilmaista esim. energiatulolla: kimmomoduli*elestinen venymä. Kumit ovat tässä aika ylivoimaisia.

Ymmärtääkseni kellojen jousia on tehty fosforipronssista ei niinkään messingistä. Taitavat olla terästä nykyään, silloin kun jousta yleensä käytetään.

Pronssi tosiaan täytyy muokkauslujittaa, jotta siitä saadaan edes kummoinen jousi.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

[heikki]

[quote="Jukka Koivusaari"]

[suomialex]

Keskustelin asiasta tänään vanhemman kollegani/mestarin/kuvanveistäjä Toivo Jaatisen kanssa ja hänen mielipiteensä oli että homma olisi ihan toteutuskelpoinen. Metalliseoksilla ja jousen lapojen muodon kanssa voi pelata, valssata metallin pintaa, lämpökäsitellä jne.

Nyt täytyy vain löytää kuvia ja mittoja niin että saa jostain kiintopisteitä, kun ajatuksena ei kuitenkaan ole keksiä pyörää uudestaan.

[Simo Hankaniemi]

[J Menna]

Alex, pronssijousen valu-valssaus-yms. sellaista urakkaa kannattaa ehdottomasti kokeilla. Opin tiellä oppii.

Suurin ongelma on mielestäni kuitenkin pronssin paino. Vaikka lapojen päät olisivat huikeilla rekurveilla jne... niin niiden massa muutaman millin paksuisenakin on valtavasti enemmän kuin kepeissä puujousissa.

Eli ehkä toimivan jousen saisi, mutta saako tarpeeksi ripeästi heittävää jousta? Alumiinipronssi apuun? Auttaako sekään.

Silti, raivaa kaskeen kokemus ja opitaan.

[heikki]

[suomialex]

Topi ehdotti nimenomaan alumiinipronssia jota voi kuumakäsitellä eri kovuusasteisiin materiaalin elastisuuden siitä kärsimättä. Toinen voisi olla fosforipronssi. Lavan poikkileikkauksen profiili voisi olla U muotoinen jossain määrin, se antaisi lisää palautusvoimaa jouseen... täytyy miettiä. Se mitä eniten kaipaan on kuvat tällä hetkellä. Atarnilla on vanha artikkeli Intialaisesta Rajasta joka lapsuudessaan joskus 1900-luvun alussa harjoitteli jousiammuntaa kuparipohjaisella metalliseosjousella, mutta siinä oli vain tekstiä. Pronssi on siitä hieno ja kenkku materiaali että sen voi kierrättää täysin. Oletko Juha koskaan tullut ajatelleeksi että niissäkin metalleissa mitä me valetaan on Skyyttien nuolenkärkiä, antiikin veistoksia ja Napoleonin tykkejä mukana.

Mutta ne kuvat!!! Netissä ei ole mutta on mainintoja että joissain museoissa voisi olla... ehkä... mahdollisesti aaargh!

[suomialex]

Vaski on aika laaja-alainen termi jolla on tarkoitettu vaikka mitä metalliseoksia jotka ovat keltaisia tai punaisia mutta eivät kuitenkaan kultaa.

[J Menna]

Tämähän lämpiää nyt pieneen piiriin mutta muille tiedoksi:
alex kirjoitti:

[suomialex]

Tiistaina on Valupäivä ja mulla on mukana muottipoltossa parit skyyttiläistyyppiset kärkimuotit. Yritin tehdä lähelle alkuperäisiä mittoja ja aika pieniä ovat verrattuna nykyään myytäviin metsästyskärkiin... ei kaurismetsälle oikein kehtaa ottaa mukaan (tietysti metsällä voi käydä vaikka kuin paljon, se että saako sieltä mitään mun taidoilla vielä onkin jo toinen juttu). Teen vähän koeammuntoja ja sitten teen mitalimuottityyppisen ratkaisun vaikka n. kymmenen kärjen kerralla valamiseen kerralla, niin pysyy työmäärä ja kustannukset balanssissa. Keskikesällä Kuusmon muinaisvalusymposiumissa ajttelin tehdä nulenkärkimuotteja vuolukiveen ja ammuskella sitten yleisötapahtumassa pronssikautisilla nuolilla.

[Simo Hankaniemi]

Pieniähän ne skyyttikärjet ovat. Tarkoitettu ihmisten tappamiseen ja kyllä sellainenkin kärki tehtävänsä tekee ikävän ihmisen rintakehässä. Kapean kärjen lento-ominaisuudet ovat tietysti paremmat, se ei lähde leijailemaan niin helposti ja menee paremmin läpi silmukka-haarniskasta ja muista vastaavista. Skyyteillä on ollut lyhyet jouset ja lyhyet nuolet. Heitä pidettiin antiikin ajan parhaina jousimiehinä. Kaikille tuttu heraldinen jousi sekä Amorin jousi ovat juuri peräisin skyyttalaisen yhdistelmäjousen muodosta.

[suomialex]

Toimisikohan noi vaikka pyitä pillittäessä fluflu sulituksella...

Itä-Skyytilänen komposiitti Kiinan rajalta jonka Karpowicz on tehnyt hautalöytöjen perusteella voi kyllä vetää rapiat 32 tuumaa. Lännessä ei ole tietääkseni löydetty Skyyttien sarvijännejousia vaan "pelkkiä" puulaminaatteja, niissä veto voi kyllä olla huomattavasti pienempi.

Skyytit olivat nimenomaan Antiikin parhaat hevosjousimiehet! Olen kuullut sellaisen teorian että Kentauri tuli mukaan Kreikkalaisten mythologiaan kun he tapasivat Skyytit.

[Simo Hankaniemi]

Kiinan rajalta löydetyllä jousella ei tietenkään voi osoittaa olevan mitään yhteyttä itäisessä Euroopassa olleiden skyyttien kanssa. Kiinan ja Euroopan välimailla oli kymmeniä nomadikansoja erilaisine kulttuureineen. Kuvalliset esitykset ym. kertovat yksiselitteisesti, että skyyttien nuolet olivat lyhyitä ja lyhyellä nuolella ei voi vetää pitkästi.

[suomialex]

Joo, oikeassahan olet. Niinkun jos sanois Eurooppalainen, niin Portugalilaisten ja Venäläistenkin välillä on jonkun verran eroja ja jonkun verran kansoja. Jousissa on kyllä aika paljon samaa näköä, siis se vähän mitä olen nähnyt. Onko muuten tietoa millaisia ne Itä-Euroopan Skyyttien jouset on tarkemmin rakenteeltaan kiinnoistais semmoinenkin aika paljon!

[heikki]

Aika monimutkallisia ovat:
http://www.atarn.org/chinese/scythian_bows.htm

[Simo Hankaniemi]

En ole vähään aikaan lukenut skyyttijousista, joten pitäisi kaivaa jokin lähde esille. Mutta kyllähän ne sarvi-puu-jännekomposiitteja olivat. Muistaakseni niissä ei ollut sellaisia luulevyvahvikkeita kuin myöhemmissä hunnijousissa, joissa oli siis luulevy keskellä vatsassa ja kaksi suikaletta kummassakin vastakaaressa sivuilla. Skyyttijousien vastakaaret lienevät olleet elastiset, eikä jäykät. Jousi oli lyhyt, sitä kannettiin vyöllä olevassa kotelossa. Skyytit eivät käyttäneet peukalo-otetta, vaan klassista nuoliotetta. Samaan aikaan persialaiset käyttivät jo peukalo-otetta.

[J Menna]

Monimutkallisia tai monimutkaisia, mutta nyt minä tämän sanon.
Näillä sivuilla on kotomaantekijät esittäneet monenlaista hienoa jousta ja nuolta jne... Mutta...

Nyt kun olen Atarnin sivuja hieman lukenut niin sanon että meillä Suomalaisilla on onnellinen opin tie vielä edessä Idän jousissa. Siellä on hemmoja jotka ovat tehneet useita Turkkilaisia, Persialaisia, Skyyttejä jne... Ja millä viimeistelyllä!!!
Huikeimmat nuolisetit joita olen siellä nähnyt ovat todella hivelevää katseltavaa. Miltei taidetta.

Jos täällä joku valittaa että "perus" jännejousen teko on kauhean kova homma, niin voisin melkein viittoa että jatka tuohon suuntaan... Ja siinä suunnalla on joku jousikauppa lasikuitujousineen...
Totta kai, kukin tekee oman ajan rajoittamissa puitteissa. Silti kannustan, rohkeutta!!!
Kun omatkin jouseni ovat ihan näpertelyä, ainakin toistaiseksi, mutta kurssi on rohkeasti kohti opin tietä. Mottona: sanoista tekoihin. Ja jos epäonnistuu niin ei jumalist ku uutta putkeen. Ride on karpaasit.
Kuka käy Skyyttiä sarvista? Korealaista? Mongolialaista? Intialaista?

[suomialex]

Kaverini Vlad Karnauchov-Pietarilainen graafikko kertoi aika hyvästä kuvasarjasta joka on kopioitu skyyttien reliefeistä grafiikaksi ja on nyt Eremitaasin arkistossa: 1kuva ,x-määrä Skyyttejä jännittää jousia 2 kuva ,yksi Skyytti pitelee poskeaan - toinen polveaan. Kuvasarja aiheutti kuulemma hämmennystä tutkijoissa kunnes he saivat käsiinsä alkuperäisen mukaan tehdyn jousen ja koittivat pistää sitä jänteelle...

Tietysti tekee mieli tehdä kaikenlaisia jousia mutta omien taitojen kehittyminen pitää silti ottaa realistisesti... ja edetä systemaattisesti ja sitä rataa...

Vapaana taiteilijana voi tietysti määrätä aika vapaasti mitä tekee mutta kun pitäisi saada tehtyä kans sellaisia juttuja että lapset ei ruapeais nälkää valittamaan... ja vaimo tietysti valittaa jo paljon aikaisemmin.

[Simo Hankaniemi]

Elämä on lyhyt ja on keskityttävä olennaiseen. Vaikka olen kiinnostunut jossain määrin kaikista perinteisistä jousikulttuureista, niin käytännön tasolla kiinnostus kohdistuu vain jännevahvisteisiin preeria-/apache-jousiin ja jousiammuntavarusteisiin. Niissä on mielestäni panos ja tuotos optimissaan. Niitä pystyy tekemään kohtuullisella vaivalla lähes kuka hyvänsä ja ne täyttävät ne tehtävät, joihin jousta tarvitsen. Myös kulttuuriset tarpeet.

Aasialaista komposiittia en ryhdy tekemään, mutta kannustan kyllä muita siihen, jos muilla on sen suuntaisia kiinnostuksia. Haluan lyhyen jousen, joka on nopeasti ja melko helposti viritettävissä ampumakuntoon. Jyrkän vastakäyrät aasialaiset komposiitit eivät ole tällaisia, niiden virittäminen vaatii aikaa ja jopa erikoistyökaluja. Jyrkkä vastakäyryys tekee jousesta myös aran rikkoutumaan ja lavat voivat milloin vain alkaa taipua pois linjasta. Aasialaiset komposiitit olivat lähinnä sota-aseita, vaikka niillä myös toki metsästettiin. Haarniskoitujen vihollisten lävistämiseen jokin 100-paunainen komposiitti voi olla juuri oikea vastaus, mutta 50-paunainen puujännejousi riittää metsästykseen.

Kauniitahan komposiitit parhaimmillaan ovat ja mukavahan niitä olisi nähdä myös suomalaisten tekeminä. Mennalta tai Vilppolalta taitaa ensimmäinen toimiva kappale tulla näytille.

[jousipata]

Vilppolalla niitä on useampikin kuivumisvaiheessa. samaa mietin kuin simokin omista jousieni vaatimuksista ja jousikulttuurin harrasteesta, että nopea käytettävyys, jänteelle laittaminen ja suhteellisen kestävä, sekä riittävän vahva kaatamaan isoakin riistaa tarvittaessa. myös melko nopea ja helpohko jousen valmistaminen on eduksi. toki olisi komiaa katsella jos itse osaisi, viitsisi, jaksaisi, innostuisi tekemään jotakin idän kulttuurien sarvijännekomposiittijousia. toistaiseksi yksinkertaisissa puulaminaateissa ja yksipuisissa tai jännejousissa eri kulttuureista on paree koittaa suoriutua ja jotain saada aikaan.
_________________
tzoinnngggg...

[M.Reinikainen]

Vilppolan viimeinen sarvikompo meni rikki jo viime vuan muistaakseni kosteus vaihteluiden takii.
Mikäli oikein muistan vai oliko sillä viäl yks proto ehjänä?
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[J Menna]

Allekirjoitan tuon tekovaiva/ hyötysuhde ajattelun.

Pidän tietysti monenlaisista jousista ja monella tapaa tehdyistä. Haluan vain provosoida porukaa täällä etenemään uusille alueille ettei homma mene vanhan hokemiseksi.

Arvostan yhtä lailla jousta jonka tekemiseen menee yli vuosi kaikkine erikoistyökaluineen, kuin jousta joka tehdään muuamissa tunneissa metsässä sieltä löydetyillä työkaluilla. Ja kaikkea tältä väliltä. Ja joka jousityylissä on omat herkkunsa.

Niin, Vilppola. Huomasin että herra reksiteröityi taannoin uudelleen näille sivustolle. Laitappa Vilppola kuvaa niistä tulevista ja jos ei ole tulevaa niin laita kuvaa murtuneiden jousien laaksosta. Olisi mielenkiintoista nähdä niitä. Kuten Seikunkin sarvijouset.

[jousipata]

[jousipata]

taisi muuten mennä osa pilalle oulun erämessuilla niistä sarvijännejousista sattuneiden sateiden ja ilmankosteuden vaihteluiden vuoksi, jänteet irtosivat/löystyivät, eli en tiedä missä vaiheessa ja montako olisi tulollaan Markulla nyt vielä.

kerran Markku sanoi, ettei ole onnistunut jostain syystä tänne kirjautumaan tjn. salikset unohtunut tai jotain häikkää ollut, ettei ole päässyt kunnolla. joku mode ehkä voisi auttaa Vilppolaa pääsemään tänne jos ite hän tietää yrittää.
_________________
tzoinnngggg...

[jkekoni]

Käsitääkseni hyvin tehty aasialaiskomposiitti olisi luotettavampi peli kuin vastaava puujousi, sillä runsaastikaan recurvatussa ei ole murtoraja niin lähellä. Vastaavasti sivutaipumiset ja muut "pompsahdukset" ovat tietenkin mahdollisia.

Aasialaiskomposiitin tuotos panos suhde ei ole missään järkevässä suhteessa ja työkaluja täytyy tehdä juuri tohon tarkoitukseen. Puujousen voi tehdä terävällä kivellä märkään puuhuun ja tilleröidä oksan hankaan. (en ole tehnyt)

Mielestäni tämä kuitenkin korostuu konetyökaluja käytettäessä, sillä konetyökalut helpottavat huomattavasti puujousen tekemistä, mutta aasialaiskomposiitin tekemistä suhteessa vähemmän.

Alan Karpowitchin (väärin kirjoitettu) mukaan komposiitti vaatii vain 10x työn ja kuivaus ajan. Mielestäni väite perustuu em hemmon kokemattomuuteen puujousen tekemisessä. Itse heittäisin 20-40x luokaa olevia arvioita.

Täällä mainostamani komposiitti hajosi jänteelle laitossa, eikä minulla ole tällä hetkellä tulossa seuraavaa.

[Martti Auer]

Niin, käyhän siinä varmaan kylmä väre selkäpiissa, jos ei vielä tiedä että mistä syystä jousi hajosi tai jotain, silloin ei ehkä ihan aloiteta välttämättä niinkään uuden jousen tekemistä; tosin Vilppola ei taida tietää itsekään, että miksi tämän jouset hajoavat tai ei ehkä ole tiennyt, mutta yrittää saada silti toimivaa aikaiseksi.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Onhan se tietysti ihan rohkeaa yrittää tehdä yhdistelmäjousi, sarvikomposiitti, mahd. perinteisillä metodeilla, ym., tai jos lähtee ylipäätään tekemäänkään. Ellei sitten jahkaile joidenkin muiden asioiden ympärillä. Siinähän oppii muutenkin aivan erilailla jousten teosta, jne. Kyllähän sen silloin ymmärsi aikoinaan varmaan, kun nämä jousisepät joutuivat tekemään työkseen jousia, niin siinä keskityttiin varmaan vain yhden mallin tekoon, nykyään on ehkä enemmän informaatiota olemassa kaikenlaisista erilaisista mahdollisuuksista. En usko että se olisi hukkaan heitettyä aikaa. Vaikka siinä jokin tovi menisikin; voihan siihen mennä vaikka kuinka pitkään aikaa.

2 vuotta suunnitteluun, pari vuotta, että tutustuu materiaaleihin; sitten vielä joitakin vuosia opiskeluun ym. Kaikenlaista, esimerkiksi, jotkut ratkovat ristisanatehtäviä, jotkut surffailevat internetissä erilaisissa keskustelupalstoissa päivät pitkät, ym. Rationalisoida aikaansa, ellei sitten ole jousiseppä, joka joutuu keskittymään lähinnä yhden tyyppisen jousen tekoon ja onhan se toisaalta hyväkin, että tehdään vähän muitakin, niin sitten tiedetään siitä ja saadaan oppia.

Perinnejousien teosta on tainnut tulla moderni villitys.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Luulisi että tarvitsisimme uuden kokeilijoita, tosin en väitä että moderni olisi uutta tai pitäisi keksiä pyörää ikäänkuin uudestaan, tosin joskus se pitää mikäli perinne on hävinnyt tai salaisuuksia on yritetty suojella, toisinaan se ei riitä että kopioidaan pelkkää ulkokuorta.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[suomialex]

Takaisin pronssiin... Tai itseasiasiassa saatavilla olevan tiedon vähyyteen. Mainintoja löytyy sieltä täältä harvakseltaan metallisista jousista muttei kuvan kuvaa. Miettinyt olen erilaisia vaihtoehtoja ja kaikki tuntuvat olevan yhtä hyviä/huonoja. Olisiko kenelläkään ideoita kirjallisuudesta ja/tai museoista joista voisin saada materiaalia projektiin?

[Martti Auer]

Damaskusta ei ilmeisesti osata tehdä enää miten sitä tehtiin aikoinaan Jemenissä, kun tehtiin damaskussapeleita, syy siihen on ehkä että sitä metallia ei enää ole tai jotkin muut asiat. Vilppola osaa tehdä "damaskusta", mutta tämä on joutunut opettelemaan sen itse, koska sen tekemistä ei enää opeteta missään, eli epäisilin että siinä on melkoinen tutkimustyö edessä ja vastaavaa, pronssijousi on ehkä opeteltava tekemään itse, ehkä jotkut metallurgiaan erikoistuneet voivat tietää jotakin asiasta, mutta hieno projekti. Olen myös huomannut, että aasialaismallisista yhdistelmäjousista, sarvikomposiiteista ym., voi olla aika fragmentaarista tietoa siellä täällä, ellei sitten oteta huomioon sitä Adamin kirjaa, mutta siitä huolimatta ei välttämättä saada toimivaa yhdistelmäjousta aikaiseksi, jne. Tosiaan, tiedon vähyys, ei niitä jousia nyt ihan kuka tahansa osaa tai voi tehdä vähällä vaivalla, kyseessä voi olla useiden vuosikymmenien tutkimustyö ja uurastus edessä, jne. Vaikka sitten saataisiin jotain kaksien kansien väliinkin, niin sekään ei vaikuttaisi ihan kaikkea sanovan, eikös se eräs jenkki, joka on tehnyt jännevahvisteisia jousia, sanonut että siihen jousientekemiseenkin tarvitaan sen tyyppinen henkilö jolla on siihen ominaisuuksia, jne, että ei vain että piirretään paperille ja tee tuosta. Ehkä kaikista parasta on antaa sille vain tarpeeksi aikaa tai jotain, niin voi ehkä onnistua siinä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[mehmed]

Hei tuli noista metalli jousista mieleeni Pietarin eremitaasissa näkemäni jousi oli jotain 1700 luvulta.

[mehmed]

Niin se kuva

[jkekoni]

Edellisessä kuvassa oli jumalattomat valkoiset reunat.
Lisäksi käänsin 90 astetta, ettei venyttäisi foorumi-ikkunoita.

[jkekoni]

http://www.atarn.org/letters/ltr_dec04.htm
http://www.oriental-arms.com/photos.php?id=2429
http://www.ashokaarts.com/shop/antique-18th-century-north-indian-steel-bow-with-silver-and-gold-decoration
http://margo.student.utwente.nl/sagi/artikel/steelbow/steelbow.html

[J Menna]

Joo vau. Aika väkkyröitä Tuossakin linkissä tuo Intialainen.

[J Menna]

Ja mikä sivuprofiili!!!

[J Menna]

Mun yksi lapsuuden tykki oli teräsjousi! Sellainen jossa puukahvan läpi oli työnnetty halkaisijaltaan kaksi n.4-5mm tankoa. Ne sitten tyylikkäästi teipattu nippuun... Isommat pojat olivat sen tehneet ja vaihdoin sen heiltä pois. Oli tykein mun jousista, tuskin jaksoin ampua sillä ja vieläkin harmittaa se että hukkaisn sen tai se varastettiin minulta.

[suomialex]

Jousien profiilit noudattavat aika pitkälle sitä mitä olen asian suhteen ajatellut. Aasialaisia muotoja mutta tietyssä määrin myötäkäyriä... Metalliseoksen osuus pronssijousessa on tietysti oleellinen. Vois koittaa ehkä pienoismallilla ensin. Vaikka n. 50 cm pitkä koklausjousi...

[jousipata]

mitähän teräs-alumiini-tms.-seosta nuo ostojouset ovat, siis ostovarsijouset, siis niiden kaaret. onko jotain pulveritekniikalla tehtyjä? ainakin niillä nykyään saadaan heitto ym. arvot hyvin kohdilleen. tietenkään ei ole semmonen mikään pronssikautinen.
_________________
tzoinnngggg...