View previous topic :: View next topic |
Author |
Message |
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 30.07.2012 18:30 Post subject: Käsi- ja varsijousen asema muihin metsästystapoihin nähden |
|
|
Minkälainen oli käsi- ja varsijousen merkitys muihin metsästystapoihin entisajan Suomessa eli Itämaassa ennen tuliaseiden käyttöönottoa 1600 ja 1700-luvuilla? Väittäisin, että se oli pieni. Historialliselta ajalta on varsijousen käytöstä jäänyt merkintöjä vain saukon, oravan sekä metsäpeuran osalta. Näistä kaksi ensimmäistä oli turkiseläimiä, merkittäviä toki rahallisesti omalla tavallaan. Samat eläimet lienevät olleet myös käsijousen pääasiallista saalista.
"Ykkösaseen" kunnia olisi mielestäni annettava keihäälle, sillä metsästettiin suurriistaa kuten hirviä, karhuja sekä myös susia. Samanlaisia tietoja on saatavilla obinugrilaisista; peuroja metsästettiin käsijousella, mutta muita eläimiä metsästettiin jousiansoilla, verkoilla tai keihäällä. Samoin käytettiin koiria saaliin kiinniottamiseen. |
|
Back to top |
|
|
Martti Auer
Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula
|
Posted: 09.08.2012 00:02 Post subject: |
|
|
Saaliin kiinniottamiseen on varmaan ollut ennen monipuolisempia keinoja, kuten ansat. Preeriaintiaanit käyttivät jännejousia biisonien kaatamiseen, sekä biisoneita oli varmaan parempi kaataa muutenkin jousilla ennen hevosten yleistymistä, mitä keihäällä jalan, koska biisoni on vaarallista suurriistaa. Sitä arvelisi käydä hirvenkin kimppuun keihään kanssa, olen ollut joskus 11 metriä hirvestä, karhuun voi käydä ehkä paremmin kuitenkin karhukeihäs, koska se käy haavoittuneena päälle, eikä jousi oikein sovellu karhun kaatamiseen ainakaan lähietäisyydeltä. Se varmaan riippuu. Onhan se keihäs tietysti tehokas ase. Hirviä hiihdettiin kiinni, sillä lailla sen keihään käyttämisen ymmärtää väsyneeseen hirveen, tai susia hiihdettiin kiinni, jousi soveltui sitten siihen käyttöön mihin soveltui. Nykyäänhän sitä voi erikoistua pelkästään vaikka jousella metsästämiseen, sinällään hyvä huomio varmaan Kujansuulta, keihäs on tehokas ase, nykyään sitä ollaan entistä tyhmempiä, koska metsästys on yksipuolistunut, nerojen kulta-aika on jo taakse jäänyttä elämää. _________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 24.08.2012 19:00 Post subject: |
|
|
Tilastojen valossa esimerkiksi Rovaniemen alueella pyydettiin 1800-luvun puolivälissä turkiseläimistä kymmeniä tuhansia oravia vuosittain, mutta vain muutamia satoja kettuja ja muutamia karhuja sekä susia. Taloudellisesti siis jousi, varsijousi ja myöhemmin kiväärit olivat kantajalleen paljon tärkeämpi kuin keihäs, mutta lieneekö kukaan näistä metsästäjistä syöttänyt pyytämänsä kurret edes koiralleen?
Oliko 1700-1800 -luvun Suomessa tärkempää pyytää jousella puoli vuotta oravia tasaiseen tahtiin ja myydä turkikset vai onnistua yhden kerran talvella kaataa hirvi keihäällä ja syödä sen lihat? |
|
Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen
|
Posted: 24.08.2012 21:25 Post subject: |
|
|
Martti Kujansuu wrote: | Tilastojen valossa esimerkiksi Rovaniemen alueella pyydettiin 1800-luvun puolivälissä turkiseläimistä kymmeniä tuhansia oravia vuosittain, mutta vain muutamia satoja kettuja ja muutamia karhuja sekä susia. Taloudellisesti siis jousi, varsijousi ja myöhemmin kiväärit olivat kantajalleen paljon tärkeämpi kuin keihäs, mutta lieneekö kukaan näistä metsästäjistä syöttänyt pyytämänsä kurret edes koiralleen?
Oliko 1700-1800 -luvun Suomessa tärkempää pyytää jousella puoli vuotta oravia tasaiseen tahtiin ja myydä turkikset vai onnistua yhden kerran talvella kaataa hirvi keihäällä ja syödä sen lihat? |
Kyllä pyydetyt oravat on syöty, 1950-luvulle asti. |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 24.08.2012 21:45 Post subject: |
|
|
pyssymies wrote: |
Kyllä pyydetyt oravat on syöty, 1950-luvulle asti. |
Kansatieteellisessä kirjallisuudesta en ole löytänyt vielä yhtäkään kuvausta oravaruuista. Osaisiko joku antaa tarkkoja viitteitä tästä? |
|
Back to top |
|
|
pyssymies
Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen
|
Posted: 24.08.2012 21:52 Post subject: |
|
|
Martti Kujansuu wrote: | pyssymies wrote: |
Kyllä pyydetyt oravat on syöty, 1950-luvulle asti. |
Kansatieteellisessä kirjallisuudesta en ole löytänyt vielä yhtäkään kuvausta oravaruuista. Osaisiko joku antaa tarkkoja viitteitä tästä? |
Olen itse kuullut isovanhemmiltani oravaa syödyn varsinkin ennen sotia. Ei kuulemma yhtään hullumpaa keiton höystönä, hieman vain pihkan makuista, joskus enemmän ja joskus vähemmän. |
|
Back to top |
|
|
jousipata
Joined: 22 Sep 2008 Posts: 862 Location: hels.. lappi,keskiyläperä
|
Posted: 11.09.2012 03:08 Post subject: |
|
|
penskana kans kuulin, että rovaniemen seudulla ainakin sotavuosina ja pula-aikoina syötiin oraviakin muun ruuan jatkeeksi joissakin savuissa eli talouksissa eli taloissa. taidettiin pyytää ansoilla, pienikaliiperisilla kivääreillä ja varsijousilla ainakin varhemmin. _________________ tzoinnngggg... |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 11.09.2012 10:30 Post subject: |
|
|
Turkisriista oli ennen arvokasta. Vielä satakunta vuotta sitten kaksi ketunnahkaa oli lypsylehmän hinta. Ja oravametsällä tienasi paremmin kuin monessa muussa palkkatyössä. Aikaisempina vuosisatoina verotkin maksettiin paljolti turkiksina, joten turkismetsästys oli ihan must-hommaa. |
|
Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007 Posts: 944
|
Posted: 11.09.2012 10:35 Post subject: |
|
|
Sammaljoella ihan tässä meikäläisen ruokapöydässä on nautittu useamman kerrankin oravakeittoa ihan tässä 2000-luvullakin.
Kuivakkaa, vahvamakuista lihaa. Vaatii paljon rasvaa kyytipojaksi.
Ei kaikki asiat ole pelkkää historiaa.. _________________ www.rautasarvi.fi |
|
Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 11.09.2012 13:34 Post subject: |
|
|
Simo Hankaniemi wrote: | Vielä satakunta vuotta sitten kaksi ketunnahkaa oli lypsylehmän hinta.
|
Oho! Lehmässä on kuitenkin niin paljon enemmän nahkaa muusta nyt puhumattakaan.
Quote: |
Ja oravametsällä tienasi paremmin kuin monessa muussa palkkatyössä. |
Oravaturkikset kait olivatkin luksustuote, käsitääkseni oravien (ei puolikesyjen) metsästys ei ole ihan triviaalia, kun tupaavat olemaan suht liikkuvia... |
|
Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa
|
Posted: 11.09.2012 13:38 Post subject: |
|
|
jkekoni wrote: | Simo Hankaniemi wrote: | Vielä satakunta vuotta sitten kaksi ketunnahkaa oli lypsylehmän hinta.
|
Oho! Lehmässä on kuitenkin niin paljon enemmän nahkaa muusta nyt puhumattakaan.
|
Niinpä, mutta lehmäturkis ei ole erityisen makea ylhäisenkään herran tahi rouvan yllä. Kettu sen sijaan on!
Mutta kyllä lehmännahkojakin on arvossa pidetty (tietenkin, tarvekaluahan siitä saa). Nuijasodan ryöstelyjen yhteydessä nihdit kun eivät kaikkia talonpojilta ottamiaan lehmiä kyenneet mukanaan viemään, niin veivät niiltä sentään nahat. |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 11.09.2012 16:45 Post subject: |
|
|
Simo Hankaniemi wrote: | Vielä satakunta vuotta sitten kaksi ketunnahkaa oli lypsylehmän hinta. |
Vanhoista sanomalehdistä näkee, että ketunnahkan hinta vaihteli vuosina 1880-1892 ostajasta riippuen 10 ja 15 markan sekä vuosina 1903-1910 25-55 markan välillä. 1800-luvun lopussa ketunnahka vastasi noin 40-50 oravannahkaa, saukko hieman enemmän. Vuoden 1880 verohintaluettelossa lehmän verohinnaksi on määrätty läänistä riippuen 30-35 mk ja ketunnahan 8.50-10 mk. Lehmän arvo tuolloin oli siis osapuilleen sama kuin neljän (4) ketunnahan tai 150-180 oravannahan. |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 13.09.2012 02:24 Post subject: |
|
|
Martti Kujansuu wrote: | Simo Hankaniemi wrote: | Vielä satakunta vuotta sitten kaksi ketunnahkaa oli lypsylehmän hinta. |
Vanhoista sanomalehdistä näkee, että ketunnahkan hinta vaihteli vuosina 1880-1892 ostajasta riippuen 10 ja 15 markan sekä vuosina 1903-1910 25-55 markan välillä. 1800-luvun lopussa ketunnahka vastasi noin 40-50 oravannahkaa, saukko hieman enemmän. Vuoden 1880 verohintaluettelossa lehmän verohinnaksi on määrätty läänistä riippuen 30-35 mk ja ketunnahan 8.50-10 mk. Lehmän arvo tuolloin oli siis osapuilleen sama kuin neljän (4) ketunnahan tai 150-180 oravannahan. |
Jostakin artikkelista muistan lukeneeni tuon 2 ketunnahkaa per lehmä. Tietysti hinnat ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri paikoissa. Ketunnahan hinta oli varmaankin rintamailla paljon isompi kuin syrjäkylillä. |
|
Back to top |
|
|
Varjaagi
Joined: 08 Apr 2011 Posts: 383 Location: Varjakka
|
Posted: 13.09.2012 15:26 Post subject: |
|
|
Taitaa olla niin että laskennallinen verotusarvo ei ole koskaan vastannut realiarvoa... _________________ Aboriginaali varjaagi... |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 13.09.2012 19:19 Post subject: |
|
|
Varjaagi wrote: | Taitaa olla niin että laskennallinen verotusarvo ei ole koskaan vastannut realiarvoa... |
Mihin perustat väitteesi? |
|
Back to top |
|
|
Varjaagi
Joined: 08 Apr 2011 Posts: 383 Location: Varjakka
|
Posted: 14.09.2012 15:51 Post subject: |
|
|
"Taitaa" sanalla aloitettu lause ei ole mikään väite vaan olettamus ja osittain sisältää myös kysymyksen.
Verotusarvo on ollut jo ainakin sata vuotta ihan jotakin muuta kuin realiarvo - isosioisäni osti maatilan reilut 100 vuotta sitten pilvenpiirtäjiä Ameriiiikassa rakentamalla ansaituista tuloista. Koko tilan verotusarvo oli 2200mk mutta kauppa- siis realihinta 25000mk. Miksi tuotanto-omaisuuden suhteen olisi ollut toisin? _________________ Aboriginaali varjaagi... |
|
Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa
|
Posted: 14.09.2012 19:23 Post subject: |
|
|
Historian saatossa on näämmä ketut kärsineet inflaation lehmiin nähden. Nykyään tarvitaan kymmenkunta siniketunnahkaa, että saa lehmän - siis kun kauppahinnoista puhutaan. |
|
Back to top |
|
|
Martti Auer
Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula
|
Posted: 15.09.2012 00:32 Post subject: |
|
|
Juu, kyllä munkin joku esi-isä vei rautatiet Lappiin ja kutsuttiin Lapin keisariksi, tuppasivat vaan kaatumaan sodassa nuo sukulaismiehet enimmäkseen.
Kuitenkin voisi kuvitella, että syrjäkylillä niitä ketunnahkoja ei niin edes kaupattaisi, jos sieltä saisi niistä pienemmän hinnan, tai miksi niitä syrjäkylissä kauppaamaan, jos niitä siellä pyydetäähn.
Eihän nuo perunanviljelijät tai perunanviljelijän pojat tietenkään ketunnahoista niin tiedä.
Tiedoksi, niin tierän määkin yhden syrjäkylän. _________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 15.09.2012 12:49 Post subject: |
|
|
Varjaagi wrote: | "Taitaa" sanalla aloitettu lause ei ole mikään väite vaan olettamus ja osittain sisältää myös kysymyksen.
|
Kysymykset kannattaa aina lopettaa kysymysmerkkiin ellei kyseessä ole selvä epäsuora kysymyslause.
Varjaagi wrote: |
Verotusarvo on ollut jo ainakin sata vuotta ihan jotakin muuta kuin realiarvo - isosioisäni osti maatilan reilut 100 vuotta sitten pilvenpiirtäjiä Ameriiiikassa rakentamalla ansaituista tuloista. Koko tilan verotusarvo oli 2200mk mutta kauppa- siis realihinta 25000mk. |
Etsin sanomalehdistä lehmän käypää markkina-arvoa, mutta en löytänyt sellaista. Oletan kuitenkin, että epätodet verotushinnat ovat kuitenkin toisiinsa nähden yhtä väärässä. Alkuperäinen väittämäni on siis edelleen mielestäni tosi. |
|
Back to top |
|
|
Varjaagi
Joined: 08 Apr 2011 Posts: 383 Location: Varjakka
|
Posted: 15.09.2012 15:36 Post subject: |
|
|
Niimpä. _________________ Aboriginaali varjaagi... |
|
Back to top |
|
|
|