Jousi

[Martti Auer]

Olin aikaisemmin kuivannut jousipuut aika huolella, kuitenkin mä tein vuonna 2006 sellaisen yhden jänneluumupuu - jousen ja mä laitoin siihen jänteet kun se oli kuivunut 4 kk. Se oli ihan Kumpulaisen neuvoilla, kun hänen mielestään niitä jousipuita ei tarvitsisi mitenkään kauheasti kuivatella. Vaahterastakin saattaisi tehdä jousen 1 kk kuivattelun jälkeen, sitten sillä ei olisi edes muka väliä myöskään, että mihin vuoden aikaan jousipuun keräisi talteen, mukamas. Kuitenkin, sellaisiin tulee helposti puristusmurtumia ja settiä, sanoisin, jos niitä ei kuivata kunnolla, ym.

Kuitenkin 2 viikkoa siitä kun olin laittanut siihen jänteet selkään, jänneluumupuu, niin menin sillä erämaahan, ja se oli erämaassa 2 viikkoa, kosteissa olosuhteissa, jonka jälkeen osallistuin sillä Kuralan kilpailuihin, se on n. 136 cm pitkä jousi, aika kapea, kuitenkin; niin jousi oli ehkä kosteahko, siihen oli ehkä muodostunut puristusmurtumia ja oli ottanut settiäkin, hyvä jos siinä oli edes 45 paunaa.

Kumpulainen taisi siitä silloin kritisoidakin; että se ei heittänyt mihinkään ja oli tosi surkea ja mahdollisimman epäonnistunut jousi, mutta se oli tehty Kumpulaisen neuvoilla.

Jotenkin kuitenkin diggasin sitä jousta ja taisin ampuakin sillä muutaman vuoden. Sitten mulla oli vaahtera ja se heitti 210 metriä n. 65 paunalla, se oli pelkkä puujousi, 150 cm pitkä; se oli saanut kuivua rauhassa 1,5 vuotta. Kerätty talteen talvisaikaan helmikuussa ja kesti yli 60% vetopituutta, jousen pituudesta. Vaikka puujousen ei pitäisi kestää kuin kork. 45% tai jotain, jos sitäkään. Voitin silti sen yli 60% jännittelyn jälkeen sillä jopa Kuralan kilpailut.

Eli jousipuu pitäisi kerätä talvisaikaan helmikuussa uuden kuun aikaan, sitä olisi ehkä hyvä kuivata ainakin 1 vuosi. Kun ikkunanpuitteita tehtiin aikoinaan, niin ne kaadettiin helmikuussa, talvella, sai kuivata ulkosalla 2 vuotta, sen jälkeen katoksen alla yhden vuoden ja sen jälkeen useita kuukausia puusepän verstaassa ja sellaiset ikkunanpielet ovat edelleenkin kuin terästä.

En usko että, vanhan kansan neuvot nyt olisi ihan yhtä tyhjän kanssa, ketä taas uskoa, kuin poliitikkoja olisi suunnalla tai toisella, kuitenkin. Näiden kokeilujen jälkeen olen kuitenkin tullut siihen johtotulokseen.

Nykyään tehdään sellaista räkälautaa, jotka lahoavat pystyyn joinakin ulkolaudoituksina, ikkunanpuitteista puhumattakaan, sitten on modernien maalien kanssa kaikenlaisia ongelmia. Tiiliskivetkin rapautuvat viidessä vuodessa, kun rakennetaan tiilitalo, siitä alkaa irtoamaan paloja, vaikka luultaisiin että se on ikuinen, tulee iso paha susi, eivätkä pikkuporsaat olekaan enää turvassa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[jousipata]

nyt martti kirjoittaa asiaa. mulla on puiden ja jousipuiden kuivatuksesta ja kaatoajoista ihan samantapaisia kokemuksia. kun katsoo yli satavuotiaita puutaloja niin niiden puurakenteet ovat yhä lujat. moni kiireemmin rakennettu alle 50 vuotta vanha puutalo alkaa olemaan jo monin paikoin mätä.
_________________
tzoinnngggg...

[Simo Hankaniemi]

Kyllä jousipuun pitäisi olla kuivaa, jos se on kuivunut normaalissa huoneenlämmössä halkaistuna aihiona ilman kuorta 4 kuukautta. En epäröisi tehdä jännejousta sellaisesta puusta. Puristusmurtumat johtuvat huonosta tilleröinnistä tai liian pitkästä vedosta. Tai jousi on liian kapea puun laatuun nähden. Ja jousi kostuu ja myötäkäyristyy, jos siinä ei ole toimivaa kosteussuojausta ja lisäksi siitä on pidettävä huolta kuin pienestä lapsesta. Kerran elämässä saatu sipaisu jotakin minkkiöljyä ei suojaa puuta ja jännettä lopullisesti.

[Martti Auer]

Kyllähän se voi tietysti pelittää jos sen jousen laittaa uudestaan seinälle koristeeksi, eikä sillä mitään teekään ja saa kuivua siinä taas aikansa. Voihan sitä jännejousen tehdä varmaan 4 kk kuivaneesta puusta jos antaa sen puun taas kuivua edelleen, eikä sillä harrasta sen enempää rykimistä; mutta jos jousipuu kuivaa 4 kk, siihen laitetaan jänteet, jänteiden annetaan kuivua vain 2 vk, jonka jälkeen jousi viedään samantien äärimmäisiin olosuhteisiin kahdeksi viikoksi, niin eipä taida tulla juuri mitään? Kyllähän se jollakin tavalla voi toimia, ja itse olin itseasiassa jännejouseen ihan tyytyväinen, ja olen edelleenkin; että siinä suhteessa Kumpulaisen kritiikki on täysin tarpeetonta, turha mun jännejousta on mollata pelkän mollaamisen vuoksi, joka Kumpulainen ei ole itse varmaan koskaan yhtäkään jännejousta tainnut tehdäkään.

Scandinavian metsiin jännejousiin ei ole minkäänlaista toimivaa kosteussuojaa, jos käyt läpi tämän ruljanssin ja kokeilet, niin ehkä voit sitten kertoa kokemuksistasi; mutta jos se kaikki tapahtuu vain neljän seinän sisällä ja uskotellaan; kun sitä isoa pahaa sutta pelätään, niin eipä taida olla juuri minkään väärttiä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Ilkka Seikku]

Martti kirjoittaa täyttä asiaa. Noin se homma nimenomaan menee.
Pitää muistaa kuitenkin erottaa tuo homma, siitä kun jousen veistelee vaikka täysin tuoreesta puusta. Sen voi tehdä likimain valmiiksi ja kuivata ns.jousena.
Jänteitä en laittaisi tuoreeseen puuhun, vaan hyvin kuivuneeseen.
Tosin joissain tilanteissa voi jänteitäkin kiinnitellä vielä eitäysin kuivuneeseen jouseen. Tälläkeinoin olen huomannut, että saa mukavaa vastakänkkyrää ja muoto pitää. Tuolloin jänteiden kuivumisaika on monikerroin pitempi kuin täysin kuivaan aihioon liimatessa.
Pienellä käytöllä ja vain harvakseltaa maasto-oloissa viihtyvällä jousella ei niin väliä ole. Mutta ihan reilussa metsästyskäytössä kun jousta käyttää, niin puun laatuun pitää aikatavalla keskittyä. Hauras puu kun saa silloin tällöin vettä niskaansa niin kuivuessaan ja taas kastuessaan ja taas kuivuessaa jne.. aines haurastuu ihan muhjuksi ja paunat saattavat tipahtaa äkkiä reilusti.
_________________
www.rautasarvi.fi

[Simo Hankaniemi]

Jännejousen ei pidä antaa kastua, ei lyhyessä eikä pitkässä maastokäytössä. Eikä se kastukaan, jos kosteussuojaus on kunnossa ja jousesta huolehditaan. Yöksi sen voi ottaa makuupussiin, sitä ei tarvitse jättää säiden armoille. 11 vuotta sitten tekemäni jännejousi on edelleen uutta vastaavassa kunnossa.

[pyssymies]

[jkekoni]

Voiko jännejouseen tulla piilosettiä?

Ajatus oli, että jousen vatse menee kasaan, mikä normaalisti aiheuttaisi normaalin setin, mutta kireällä olevat jänteen vetävät jousen selkää sisään, niin että se ei näy. Vedossa kuitenkin jousi käyttäytyy niinkuin sillä olisi settiä.

[Ilkka Seikku]

[Simo Hankaniemi]

[Tuukka Kumpulainen]

Jousenrakennusbuumi on tullut miehen ikään, kun aikanaan revisionistisia näkemyksiä seuraa jo ensimmäinen perinnetietoinen vastaisku teknisellä puolella. Todella hienoa, että keskustelua syntyy ja asioita kyseenalaistetaan :)

[J Menna]

Pitkästä aikaa huolellisen anlayyttistä tekstiä taas kehissä. Kiva lukea.

Minä se vaan kuivaan jousia...

[Ilkka Seikku]

Ihan kuin alkaisi olla orastavaa uskoa siihen, että jousen tekeminen ei vaadi matemaattisten yhtälöiden ulkoa opettelua ja laboratorio-olosuhteita.
Suunta on oikea!
Sama juttu kuin se, että miksi pitäisi ehdottomasti saada siitä materiaalista veistettyä KAIKKI tehot ja parhaus esiin, kun kuitenkin se jo riittää, että kestää toimii ja tappaa.

Oma mietelauseeni:
"Itämainen täydellisyyden tavoittelu ja tyhjän hieronta on seurausta turhamaisuudesta ja tekemisen puutteesta."

_________________
www.rautasarvi.fi

[Tuomo]

Hyvää analyysiä Tuukalta! Olennaista on erottaa puun kuivuminen, eli vesipitoisuuden muuttuminen sekä puun muiden parametrien (kemiallinen ja fysikaalinen) muuttuminen. Kun vanha kansa ?kuivaa? puuta 2-3 vuotta, ei tarkoitettu pelkkää kuivaamista, vaan sitä, että puun kaikki ominaisuudet muuttuisivat sopiviksi tarvetta ajatellen. Puun kuivuminen, vesipitoisuuden muuttuminen riippuu ympäröivästä tilasta, kosteassa puu ei kuivu, kuivassa kuivuu. Puun kuivuessa siihen jää sisäisiä jännityksiä, jotka purkautuvat ajan myötä. Jännitykset purkautuvat paremmin jos puu välillä kostuu ja taas kuivuu ? siihen perustuu useamman vuoden ?kuivaus?, koska puun kosteus elää syklisesti vuoden kierron mukaan. Puussa tapahtuu myös kemiallisia muutoksia ajan myötä, Tuukan japanilaisen tutkimuksen esimerkin mukaan. Puun kuivuminen sekä vesipitoisuuden merkitys puujousen toimivuuteen ja kestävyyteen on tunnettua. Vähemmän tunnettua on se, miten puun muiden ominaisuuksien muuttuminen ajan myötä vaikuttaa puujouseen. Kaiketi puujousen puuhun ei jää merkittäviä sisäisiä jännityksiä, koska kappale on sen verran pieni, tai jos jääkin, ne tulevat ilmi jo työstövaiheessa kieroutumisena tai halkeiluna. Samoin puun kemiallinen muuttuminen (joka on siis hyvin hidasta ja vähäistä) ajan myötä on luultavasti vain haitaksi, lukuunottamatta toki joitakin pieniä poikkeuksia.

[heikki]

[Ari Rantala]

[heikki]

Eipä hullumpi idea. Säästyisi lämmityssähköä ja voisi samalla vähän nostaa peruslämpöä nykyistä korkeammaksi, mikä myös edistäisi puun kuivumista.

[jkekoni]

Hyvä juttu on stässätä puu jota meinaa kohta käyttää johonkin keskuslämmitettyyn tilaan, kuten sänkyjen alle, vaatekaapin päälle. Aikuisopiston kaapin päälle. jne...

[Simo Hankaniemi]

Kun jousipuita hommaa aina silloin tällöin, niin niitä on varastossa ihan rauhassa kuivumassa (tai muotoon väännettyinä aihioina), eikä ole ongelmia siinä vaiheessa, kun jousta alkaa tehdä. Esimerkiksi se luumupuu, josta olen tekemässä jännejousta, kaadettiin noin 10 vuotta sitten ja väännettiin tuoreena muotoon. Tämä pitkä kuivaus ei ole ollut tarkoituksellinen, en vain ole saanut jousta tehdyksi siitä pulikasta aikaisemmin. Minulla on varmaankin parikymmentä vastaavaa aihiota odottamassa ja voi olla, että jotkut niistä jäävät ikuisesti aihioiksi. Tai valmistuvat, kun kaadosta on kulunut 15-20 vuotta.

Näitä hommia voi tehdä pitkäjänteisesti. Ei ole pakko herätä jousipuun tarpeeseen siinä vaiheessa, kun jousta jo tarvitaan.

[heikki]

[J Menna]

Ehdottomasti pitkäjänteisesti.

Palikkaa taapelissa alati. Tuo Simon metodi lievästä laiskuudesta johtuen on kääntymässä hänelle itselleen eduksi kun ei erikseen tarvitse odotella palikankuivumista.

Parin aktiivisen keräilyvuoden jälkeen on materiaalia sitten mistä valita. ne ekat pari vuotta voi nekin käyttää jousien tekoon tietysti.

Nyt kohta putoo lehti taas puusta ja ainakin itsellä on taas kartta kännykässä hyvistä jousipuista jotka kannatti merkata kaatoa varten. Ihan vaan että katuu sitten oikea puu, eikä se siitä läheltä. Toki niitä tuntee kuorestakin, mutta nopeuttaa toimintaa kun puu on merkattu valmiiksi. Joskus kaatopaikka kun saattaa olla hieman luvallisuuden rajoilla. Eihän kukaan kuitenkaan kaipaa 10cm paksua tikkua jostain pusikosta kun ei ihan puistosta tai pihalta ota. Eihän...

[pyssymies]

[heikki]

[Martti Auer]

Tuossa otetaan esille lähinnä vain kosteusprosentti, kyllähän valmis, hyvin kuivuneen jousipuun omaava jousikin voi ottaa kosteutta ja sitä myöten settiä mutta sitten palautuu kuivuessaan, sitä kosteusprosenttia ei voida pitää vakiona Scandinaavisissa olosuhteissa 6-12 %, jousessa, muuta kuin ehkä talvipakkasilla jollon puujouset tuppaavat paukkumaan poikki, jolloin jousipuun ei olisi hyvä olla liian kuivakaan.

Puujouset kannattaa laittaa aina talviteloille, nämä eivät kestä sitä mitä kesällä. Scandinaavisissa olosuhteissa ei voida myöskään odottaa, että jousi olisi jatkuvasti supertoiminnassa, kuin viimeisilleen viritetty Ferrari, 6-12 %, mutta jos jousi toimii hyvin, myös vaativimmissa olosuhteissa, niin olen silloin jouseen tyytyväinen. Kritisoin ehkä sitä, että mikäli toteutetaan Tuukan mallia, niin sellainen jousi ei välttämättä sittenkään toimi jos tämä viedään 4 kk jälkeen vaativampiin olosuhteisiin, että jousen olisi toimittava välittömästi niinkuin pitää.

Puu myös kutistuu aikaa myöten, vaikka tämä olisi jo saavuttanut sen 6-12 kosteusprosentin, n. 4 kk jälkeen, kutistuminen vaikuttaisi olevan oma prosessinsa. Jännejoustakin olisi hyvä kuivata 4 vuotta, vaikka se vaikuttaisikin jo kuivalta ehkä 2 viikon jälkeen, ei sitä voi määritellä jotenkin punnitsemalla.

Mikäli perinteitä seurataan, niin puun pidempi kuivaminen ulkosalla sai varmaan puun kosteuselämiset kuriin tai siihen ei muodostunut jännitteitä kun puu saavutti jonkinasteisen kuivumistason, sen jälkeen puu vietiin verstaaseen ja tätä pidettiin lämpimässä verstaassa 3 kk, ennenkuin siitä lähdettiin mitään ikkunanpokia veistelemään, oli sitten mistä sydänhongasta sitten kysymys, verstaalla kosteusprosentti ei todellakaan ollut 70.

Puulla on kuitenkin tekemistä toisen puun kanssa.

[Tuukka Kumpulainen]

[T. Manner]

[Tuukka Kumpulainen]

[T. Manner]

[Martti Auer]

Tuli tuossa pakkasesta mieleen, että perinteisesti puut kaadettiin helmikuussa kovimpien pakkasten aikaan ja silloin kun puun kosteusprosentti oli alhaisimmillaan, olisikohan sillä mitään tekemistä, lujuusominaisuuksien kanssa, kun silloin puun lujuusominaisuudet ovat olleet myös parhaimmillaan, nämä puun lujuusominaisuudet olisivat säilyneet silloin puussa, jotenkin maagisesti paremmin, tai tehnyt puusta jotenkin parempi laatuista?
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[T. Manner]

[Tuukka Kumpulainen]

[Juri]

[T. Manner]

[Martti Auer]

[Martti Auer]

Se on mulla kaapissa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[toni]

Puun voi kaataa turvallisesti, jousen kannalta ajatellen myös kesällä: rasiin.
Samalla pääsee eroon kesäpuussa liikkuvasta ravinnekapasiteetista kun lehvästö kuluttaa runkoon jääneet ravinteet kuten kosteudenkin.

Se ei silti poista/määritä sitä mikä olisi optimein kaato ajankohta, jos vara olisi koko vuodenkierto. Kompromisseja kompromissien perään?