Jousi

[toni]

Ilmaston lämpeneminen on pudottanut hirvenvasojen painoa, kertoo sanomalehti Karjalainen.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhdellä tutkimusalueella vasat painoivat vielä 1990-luvun alussa lähes 90 kiloa, mutta viime vuonna enää noin 65 kiloa.

Hirvitutkijan mukaan hirven otollisin ruoka-aika jää lämpiminä kesinä lyhyeksi ruohovartisten kasvien nopean kasvun takia. Syynä vasojen laihtumiseen saattaa olla myös lämpenemisen aiheuttama loiseläinten lisääntyminen.

Lisäksi tutkijan mukaan hirvi joutuu jo alle 20 asteen lämpötiloissa käyttämään osan energiastaan lämmönsäätelyyn, mikä on pois kasvusta.

Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen perusteella taas on havaittu, että hirvet hakeutuvat kohti pohjoista. Laitos kuitenkin huomauttaa, että lämpöstressin vaikutuksista hirviin on toistaiseksi ristiriitaisia tuloksia.

http://www.hs.fi/kotimaa/Karjalainen+Ilmastonmuutos+laihduttaa+hirvenvasoja/a1305621486736

[heiluri]

Ohoh!
Ampumistamme hirvenvasoista suurin osa oli yli satakiloisia ja alle 90 kiloista ei ollut ensimmäistäkään,lisäksi kaikki olivat kaksoisvasoja,oiskohan ollut hiukan rajallinen tukimusaineisto?

[Ilkka Seikku]

80kg:n ja 100kg:n verran oli meillä tälläkaudella vasojen ruhopainot, ihan normaalia siis. Ja mitä nyt kuunnellu olen aika monesta paikasta, niin ihan sitä samaa jokapuolella on ollut.
Yleensä on kyllä ollut enempikin nähtävissä sellasta, että kun oikein aikasin tulee pakkaset ja pysyvä lumi, niin sillon ne vasat on hiukan keposempia. Tää on taas näitä mehukkaita otsikoita..
Paljonkohan tolla ilmastonmuutoksella on saatu lehtiä ja kaikenmaailman energiansäätöikkunoita ja -lamppuja ja muuta paskaa myytyä..?

Täällä ammuttiin esim. hetki sitte yksi 22kilonen aikuinen naaraspeura. Normaalisti natun ruhopaino on 40-50kg. "Ilmastonlämpeneminen pienentää naaraspeuroja"
_________________
www.rautasarvi.fi

[Ilkka Seikku]

Mikähän tuo "yksi tutkimusalue" mahtaa olla? Ihmeellistä että tuollaista ei ole tarkasti kerrottu vaikka otsake on kuin joku julistus.
Ja paljonkohan kyseisellä yhdellä alueella vasoja yhteensä ammuttiin? Ei oikein vakuuta minua tuo stoori noilla faktoilla..
_________________
www.rautasarvi.fi

[pyssymies]

Aika karkea yleistys yhden tutkimusalueen tulosten perusteella. Tuolla mehevän popsittavan saatavuusajalla on kyllä merkitystä hirven kasvuun noin yleisesti ottaen, siksi vuoristoalueiden hirvet kasvavat suuremmiksi.

[suomialex]

Ilmaston lämpeneminen ja jäähtyminen kyllä vaikuttaa eläinten kokoon nisäkkäät kasvavat kylmenevinä kausina ja pienenevät lämpiminä kausina ja vaihtolämpöiset päivastoin... kauden pituuden täytyy kylläkin olla joitain satoja/tuhansia vuosia. Onkohan löydetty hyvin suurikokoisia liskoja ja käärmeitä sieltä missä hirvet on pieniä?

[Iivana]

Minusta pitäisi ottaa huomioon myös nykyinen verotusmalli, jossa verotetaan pääasiassa uroksia ja vasoja. Talvehtiva kanta on naarasvoittoinen. Lisäksi noita parhaassa siitosiässä olevia uroksia on aika vähän. Valtaossa suomea hirvikantaa säädellään täysin verotuksella.
Olisikohan raskaalla urosverotuksella myös tekemistä poronvasojen kokoon? Maksimaaliseen voittoon tähtäävä tuotanto ei salli talvehtivaan kantaan kovin suurta siitosurosten määrää, jolloin kilpailua naaraista tulee vähempi. Tällöin heikommatkin urokset pääsevät astumaan.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[heikki]

Kyllä minä kanssa epäilen, että se mitä ilmasto nyt on lämmennyt ei vielä hirvien kasvuun vaikuta. Olen Iivanan kanssa samoilla linjoilla siinä, että kysymys on verotuspolitiikasta. Siinähän on paljonkin paikallista vaihtelua. Jos metsästyspaine kohdistuu lähinnä vasoihin ja sonneihin, niin eipä niitä laatusonneja kohta riitä jokaista lehmää astumaan. Kannan perimä heikkenee vääjäämättä.

[Lehtis]

Samasta syystähän ne komeimmat lapiosarvetkin ovat nykyään harvinaisuuksia, kun niiden kantajat ammutaan heti pois sukua jatkamasta ja hankosarvet jää jäljelle. Taitaa komeimmat sarvikalustot löytyä nykyään takavuosina ammuttuina kämppien seiniltä muistoina.

[toni]

Hyvä ote tämän päivän "uutisoinnista".
Lähdettä ei manita sen tarkemmin saatikka että uutisessa olisi suora linkki sivuun, raporttiin tai tutkimukseen josta uutisoinnin pohja ilmenisi...

Mutta se uutisessa kyllä mainitaan että kyseessä on vain yksi, rajallinen tutkimusalue. Se miksi lähestymistavaksi siinä löydettyyn syyhyn on valittu otsikoinnin mukainen, on alkuperäistä tekstiä (haastatellun tutkijan nimi puuttuu) näkemättä puhdas arvoitus. Kyseessä voi olla myös toimittajan fixaatio uutisoinnissa olevaan aiheeseen liittyen, joko RKTL:ää bannaten tai nostaten? Pirustako näistä selvää ottaa...

Jokatapauksessa RKTL:n sivulta ei asiasta löydä toistaiseksi minkäänsortin mainintaa, joten virallinen tiedotus tai tutkimuksen loppupäätelmä tämä ei mun mielestä olisi.

Uskon silti että keskiverto tutkijalla on laajempi käsitys ekologian muutoksista ja ulottuvuuksilla kuin esm. normi metsästäjillä. Ongelmaks vain muodostuu pilkkuja nussivan tieteenteon näköalattomuus. Holistisempi ote vaatisi eri tieteenalojen vapaampaa rahoitusta sekä yhteistyötä.

Se ottaako joku rahaa välistä siitä muuttuuko ilmasto vai ei, on mun mielestä sivuseikka. Sitä tapahtuu jokatapauksessa talouden keskittyessä, eli välistäveto senkuin kasvaa, jos ette ole panneet merkille(;