Jousi

[Smirkelimies]

Etelän isot pojat näyttää pärjäävän kisoissa vaikka minkälaisilla primijousilla. Mutta jos pitäisi rakentaa jokapojan ihannejousi, minkälainen keppi voisi olla "varmasti hyvä ampua".

Tai voiko ulkomaankisoja kiertäneet konkarit hahmottaa perusvarmaa primijousimallia kisoissa?

Alkaa täälläkin päin olemaan kisoja sillon ja tällön ja pitäs kehitellä kalustoa jolla voisi kuroa kiinni laskuitu-ukkojen etumatkaa.

Pituus, paunat, materiaalit, onko ehdotuksia?

[Tuomo]

A) Ammu "oikein" ja toistettavasti.

B) Viritä nuolet, jousi ja ampuja -kolminaisuus toimimaan täydellisesti yhteen.

C) Jousella ei ole väliä...

Toisin sanoen, jousi vaikuttaa vain siihen, miten voit toteuttaa kohdat A ja B. Jousi sinänsä ei vaikuta tarkkuuteen mitenkään. Esimerkiksi Menna ampuu hurjaa tulosta lyhyellä ja jäykällä jännejousellaan, Lehtis loistaa pitkällä ja todella jäykällä lonkkarillaan, Jakke ampuu pääasiassa 41 paunaisella jousella, ja niin edelleen. Kukin ampuu sillä kalustolla parhaiten, minkä kokee omimmaksi.

Mutta, jos jousi on riittävän pitkä, kevyt ja luotettava, niin siinä se on! Eli täysi veto pitää olla helposti ja kevyesti vedettävissä. Lisäksi jousen pitää olla ehdottoman luotettava, jotta pää kestää ampua sillä. Oma kisajousi on 38 paunaa, noin 175 senttiä pitkä ja 27 tuuman veto, leveä ja ylirakennettu latuskajousi. Mutta on sillä helppo ampua! Muutenkin, sanoisin, että kisajousen ei kannata olla paljoakaan yli 40 paunaa, mieluummin vaikka alle. Nuolen nopeudella ei ole annetuilla matkoilla käytännössä mitään merkitystä - jos jousi on muuten hyvä, niin kyllä nuolikin lentää riittävän lujaa. Arvioitavilla matkoilla nopeampi nuoli on teoriassa parempi mutta ei niin paljoa, että sen takia kannattaisi uhrata muita jousen hyviä ominaisuuksia.

Tärkeä osa on kahva, sen on oltava mukava ja sovittava käteen ja otteen on oltava toistettava. Kapea kahva helpottaa virittämistä. Jänne tuplasilmukoilla, niin ei pääse jänneväli elämään. Ja niin edelleen. Hyvässä ratajousessa pyritään kaikkien ampumiseen liittyvien muuttujien minimoimiseen!

[Lehtis]

Jos/kun helppoa jousta mietit, tee pitkä, jota voit ampua täydellä vedolla. Ei siis vajaata vetoa, jolloin suoritus on vaikeammin toistettava, vaan ankkurointi kunnolla naamavärkkiin, kuten keskisormi suupieleen tms., jolloin vetopituus normikokoisella miehellä on 27-28 tuumaa. Suunnilleen itsesi mittainen jousi on lisäksi vakaampi ampua suhteessa isomman massansa takia, kuin lyhyet preeria- yms. malliset jouset. Ei niissä moderneissa jousissakaan niitä stabeja koristeena käytetä...

English Longbow -mallinen on muuten hyvä, mutta se asettaa nuolten jäykkyydelle tiukemmat vaatimukset, koska jousen paksuin kohta on oltava kädensijan kohdalla. Flatbow-mallissa voit pokaa kaventaa kahvan kohdalla mieleiseksesi, jolloin se on hiukan helpompi nuolten ohituksen kannnalta ja voit puljata hiukan vapaammin jäykkyyksillä. Lisäksi lattajousi lankkutavarasta (tai pöllin kyljestä) lienee jopa helpommin veisteltävissä, kuin "oikeaoppinen" ELB.

Jos maastokisoja ajattelet, paunoja olisi hyvä olla "riittävästi", reilut 40 ainakin, mutta miehestähän se riippuu. Mitä enempi, sen helpompi ampua, kun nuolen rata on laakeampi, mutta ei liikaa, ettei suoritus kärsi voimien loppuessa. Vaikka lonkkari- ja perinneampujat tuppaavat livauttamaan nuolen matkaan heti, kun vetokäsi hiukan lähestyy naamaa, pitäisi sitä jousta kumminkin pari-kolme sekuntia jaksaa pitää toistettavasti tähtäysasennossa.

Oliskohan noista mietteistä apua...?

[Smirkelimies]

[Varjaagi]

Mitäpä noihin ammattimiesten neuvoihin on lisäämistä muuta kuin se että jos jousiharrastuksen pääasialinen painopiste on metsästyksessä, niin kuin esim. minulla, niin ehdottomasti se kampe myös kisoihin millä metsästää silläkin uhalla ettei se ole ehkä tarkin mahdollinen jousi itsellesi tasapitkillä ratamatkoilla. Olennainen erohan on siinä että kisassa ammutaan paljon nuolia suht lyhyessä ajassa, metsällä vain se yksi joka myös osuu ja ainakin SJML:n 3D-kisoissa nuolten väli saattaa olla 5-10 minuuttia. Mutta kyllä sen metsästysjousenkin pitää olla sellainen paunoiltaan että sillä pystyy harjoittelemaan riittävästi vaikka pienemmissä erissä siten että suoritus toistuu mahdollisimman tasaisesti nuolesta nuoleen.
Kun olen koeampunut ja säätänyt tekemiäni jousia niin ainakin itse pystyn vetämään pidempää settiä tarkemmin 43# Orjattarella kuin 56# metsästysjousella. Orjattarella olen pystynyt ampumaan 20yds kisatauluun putkeen 2x60 nuolen "omaa kisaa" semmosilla pisteillä että itseäkin hirvittää mutta lähellekään samaan en pysty metsästysjousellani - osunta heikkenee selkeästi siinä 45-50 nuolen kohdalla.
_________________
Aboriginaali varjaagi...

[Ari Rantala]

Yks pointti minkä minä nakkaan tohon soppaan on, että jousen pitää pysyä samanlaisena ominaisuuksiltaan oli keli mikä hyvänsä. Parhaaseen tulokseen mä olen päässyt sillä bambuselkäisellä ja sarvivatsaisella kisajousellani joka ei ole muuttunut mitenkään vuosien varrella eikä ota nokkiinsa pitkästäkään ampumarupeamasta eikä sateesta.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Smirkelimies]

[J Menna]

Tuolla yllä Tuomon A ja B kohdat ovat se ydin.

Muitakin kurantteja pointteja on yllä.

Tuo paunamäärä on paha. Tykkään itse kun jousessa on vähän jytyä ja semmoinen meininki että suoni pullistuu. Toki kevyempi antaisi helpotuksia pitkään tähdätessä.
Ehkä kalustolle voisi tosiaan asettaa sellaisia vaatimuksia että ne pysyisivät suht stabiileina eri säissä.
Jännejouseni, jonka selkää en ollut suojannut mitenkään vei silti ykköspaikalle alkukesän Petikon vaistossa tihkusateesta huolimatta. Jouduin kyllä pitämään sitä jonkun verran sadeviitan alla. Nyt se jousi on vahattu moneen kertaan.
Sama nuolille. Hyvin vahatut/lakatut nuolet eivät juuri muuta ominaisuuksiaan pienistä kastumisista.

Jotenkin kun se oma kalusto alkaa hahmottua niin silti kannattaa koko ajan vähän viritellä hieman (vaikka homma pitäisi saada osa-alueiltaaan lopulta vakaaksi) että josko tuo tai tuo muutos auttasi eteenpäin: tähtäämisessä, tähtämisessä eri asennossa, nuolien spinessä, sulituksissa, kärkien painoissa, jännekorkeudessa, laukaisussa, kehon asennossa, sormien asennoissa, ranteen asenoissa, jne...

[Juha]

Vimosen päälle jouseen sopivat nuolet ja jotenkin kun sais sen alitajuisen räjähtääkö jousi täydessä vedossa -peikon pois mielestä niin johan ois hjyvä Sitäkän ei tarttis potea jos kerrankin tekis vähän vetovarmemman jousen eikä aina niitä pituuden yms puolesta olevia rajatapauksia....puhun nyt siis ittestäni. Ainakin omassa ampumisessa suurempi ongelma on juuri ne hätäset puolivajaat vedot kuin mikkään muu, onnistuminen kun on aika paljolta kiinni siittä miten pää kestää, tai oikeastaan sittä miten tyhjä se ammuntahetkellä on.

Jos ite jotain jousen jäykkyydestä yms hakisin niin sen verran paunoja että ukko hieman puristuu justavasten, eliminoituu se liian löysän jousen aiheuttama heilahtelu ja vaappuminen. Ainakin itelläni oon huomannu että jos ampuu jousella jonka kanssa lihakset käy puoliteholla tulee ammunnasta jotenkin tärräävää. Mulla se tarkoittaisi noin 45-50 paunaista jousta jotta saan itteni kunnolla sen kepin kanssa töihin.

Kaiken tämän tuumailun jälkeen sitä silti monesti huomaa ampuvansa pikkasen rapiat 40 paunaa olevalla, 130-135 cm pitkällä ja suht kiikkerällä kepukalla, tavoistaan on vaikee päästä.

[Simo Hankaniemi]

En keksi mitään syytä, miksi primitiivijousen kanssa pitäisi kilpailla lasikuitujousia (ja hiilikuitunuolia) vastaan. Joillakin primitiiveillä tosin tuntuu olevan ajatus, että pitää todistaa primitiivijousen ja nuolien olevan "yhtä hyviä" kuin teollisten tuotteiden. En ymmärrä sellaista todistelun tarvetta. Minusta urheilukilpailun tarkoituksena on se, että kilpaillaan urheilijoiden kyvyistä ja välineet ovat mahdollisimman tarkkaan kaikilla samanlaiset. Formulakisoissa bensan lämpötilakin on vakioitu.

[Juha]

Simon kommenttiin liittyen: Niin ja tosiasiahan on että jos omin käsin tekee niin jouset ja nuolet eivät takuulla ole heti alkuun (jos koskaan) samaa luokkaa kuin teollisesti valmistetut sellaiset ja se oman josi nuoli yhdistelmän hakemiseen ilman ammattilaisen apua voi mennä hyvän aikaa.

Kilpailusijoitukset yleisessä vaistoluokassa puukepillä on ainakin itselleni kutkuttava ajatus, vaikkakin kisaan mennessä tietää aika varmasti ettei siellä samanlaisiin pistesuorituksiin yllä puujousella kuin mitä ammutaan teollisilla jousilla (tietenkin tässä on aika pirusti tekemistä itse jousiampujan ampumataidolla, ei niinkään jousityypillä), mutta ainakin mulle se on ihan ok. Kunhan homma pysyy ampujalleen mielekkäänä ja kisat jänninä niin mikäs siinä, en ny kuitenkaan ihan taljaluokkaan haluaisi puujousen kanssa mennä

Mutta facta kyllä on että olisi se hienoa ampua kaikin puolin itselleen istuvalla primijousella, tilanteessa kuin tilanteessa. Veistopenkin suuntaan

[Ari Rantala]

[Smirkelimies]

[Tuomo]

Minusta perinnejousella nimenomaan on mukava kilpailla moderneja jousia vastaan. Oletuksena ja valitettavasti välillä totuuskin on, ettei perinnejousityypit mihinkään osu. Siksi olisi hienoa pystyä joskus rikkomaan tuo oletus ja näyttää, että ei se pidä paikkaansa.

Modernisteilla on vielä se etu, joka jo aiemminkin mainittiin, että monet ampuvat yhdellä ja samalla jousella pitkään ja paljon. Silloin jousi tulee tutuksi, sen virittäminen helpottuu ja ammunta muuttuu luontevaksi. Toisin kuin puujousiäijät, jotka vaihtavat jousta kuin alushousuja. Jos on aina uusi jousi kädessä, niin eihän sitä vielä tunne ja se näkyy ampumasuorituksessa.

Teollisista jousista vielä, että kyllä ne parhaimmat modernit jouset ovat ihan käsityötä, materiaalit ja suunnittelu on vain huippuluokkaa. Moderneissa jousissa on vain muutamia yksityiskohtia, jotka on mietitty juuri ammunnan toistettavuuden kannalta optimaalisiksi. Esimerkiksi juuri materiaalit. Mutta väitän silti, että eivät hiili- tai lasikuitu ole mitenkään ?teknisesti ylivoimaisia? perinteisiin materiaaleihin verrattuna, erilaisia vain.

Tähän liittyy se, että aion aloittaa jossakin vaiheessa puujousen kestotestin ? eli viruma, kronotulos, paino, tms. parametrit mitattuna uutena ja aina 1000 laukauksen jälkeen jonnekin 10 000 laukaukseen asti. Olisi oikeasti mielenkiintoista tietää, miten jousi muuttuu. Valitettavasti vain en voi pitää kuin yhtä jousta kerrallaan kestotestissä, joten otos ei ole kovin kattava tai yleistettävissä.

Minulla on virinnyt myös ajatus ampumatelineen rakentamisesta. Eli jousi kiinteästi telineeseen ja vetopituus ja pito vakioksi. Vertailisin puukeppiä ja Falcoa, että miten kasat eroavat eri matkoilta. Ongelmaksi tulee oikeastaan laukaisu ? laukaisulaitetta ei voi käyttää, koska se ei vastaa todellisuutta ja nuolten viritys ei sen kanssa toimi. Ja sormilaukaisulla tulee ehkä juuri se ratkaiseva muuttuja mukaan, joka sotkee kuvoita. Mutta voisihan sen saada jotenkin telineen rakennetta miettimällä ja keskiarvoistamalla pois.

Juha, minulla kummitteli joskus myös tuo ?räjähtääkö jousi täydessä vedossa? ?peikko mielessäni. Siitä pääsee eroon helposti kokeilemalla! Eli jousi tilleripuuhun, tuuman tai parin yliveto ja kunnon, vaikka 5-10 sekunnin pito, tätä toistaen riittävän monta kertaa. Kyllä siinä pari fps:ää katoaa mutta sillä ei ole mitään merkitystä tyynen mielen rinnalla! Ja jos jousi hajoaa, niin sitten se olisi voinut hajota täydessä vedossakin!

[jkekoni]

[Smirkelimies]

[Varjaagi]

"En keksi mitään syytä, miksi primitiivijousen kanssa pitäisi kilpailla lasikuitujousia (ja hiilikuitunuolia) vastaan. Joillakin primitiiveillä tosin tuntuu olevan ajatus, että pitää todistaa primitiivijousen ja nuolien olevan "yhtä hyviä" kuin teollisten tuotteiden. En ymmärrä sellaista todistelun tarvetta. Minusta urheilukilpailun tarkoituksena on se, että kilpaillaan urheilijoiden kyvyistä ja välineet ovat mahdollisimman tarkkaan kaikilla samanlaiset. Formulakisoissa bensan lämpötilakin on vakioitu." - Simo Hankaniemi

Amen - mitäpä tuohon lisäämistä. Minä olen koettanut ehdotella oman seuran primiukoille että voisivat joskus kisata omassa primisarjassa mutta jostain syystä se ei kelpaa ja toisaalta tuleehan se niinkin heidänkin keskinäinen järjestys selväksi...
_________________
Aboriginaali varjaagi...

[Juha]

Vaa ku eihän meitä oo kuin kolome primiukkoa joista vain kaksi taitaa ammuskella suht säännöllisesti Olisi se aika pieni primitiivijouskarikisa, ainakin osallistujamäärältään.

Mutta kyllä minä johonkin kisaan voin osallistua omalla reflex deflex Puskajussillani kun sillä tulee harvakseen ampuiltua muutenkin.
_________________
If an archer shoots just for fun he has all his skill.
If he shoots for score his hands tremble
and his breath is uneasy.
If he shoots for a golden price he becomes mad and blind.

-- Old Chinese Poem --

[Juha]

[Rakonczay]

Edellä hieman vähäteltiin hyvän lentovauhdin merkitystä, mikä onkin niin alle 40 metrin matkoilla. Nyt kun itsellä on ollut käytössä todella hyvän hyötysuhteen ase, niin viime kesänä oli ilo ampua ne pari kertaa pitkiä matkoja jopa ilman merkkia, kun sitä korkoa ei tarvinnut nostaa maalin yli horisonttiin.

Eli ei siitä haittaa ole jos nuoli liikahtaa hyvin.

[Smirkelimies]