Jousi

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Miksi monissa jousissa käytetään vahvistettuja nokkeja? Onko olemassa jokin syy, että lavan kärkeen lisätään ylimääräistä massaa, yleensähän nokkivahvistus on jotain tiheää, kovaa puuta. Liittyykö tämä mahdollisesti jotenkin modernien jännemateriaalien (FastFlight) käyttöön? Lavan kärkihän voidaan kaventaa hyvinkin kapeaksi tilleröinnin ja jousen kestävyyden siitä muuttumatta, joten onko nokkivahvistuksen käytölle mitään järkevää syytä?

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Hyvä kysymys.
Jännevahvike ei ole ollenkaan välttämätön. Sitä käytetään useimmiten pitämään lännettä paremmin paikallaan, suojaamaan jousen kärkeä jänteen hankaukselta tai puhtaasti koristetarkoituksissa.
Jos lavan kärki on kavennettu hyvin ohueksi, voi olla vaikeuksia saada jänne pysymään paikoillaan ilman vahviketta. Ei riitä tilaa riittävän syville urille.
Vahvike myös suojaa jännettä kolhuilta ja hankaukselta.
vahvikkeen avulla voi rakentaa kärkiin hieman ylimääräistä reflexiä, tosin lisääntynyt paino saattaa kumota sen vaikutukset.

Vaihdoin juuri jouseeni vähän paksummat vahvikkeet koska pelkään ohuiden kärkien katkeavan urien kohdalta mahdollisen sivusuuntaisen kolhun sattuessa. Samalla sain pikkuisen lisää kireyttä jänteeseen. En usko jousen heiton laskeneen tämän takia liikaa.
Käytän vahvikkeisiini lehmän sarvea koska se on kevyttä mutta lujaa. Lehmän sarvea voi muotoilla lämmittämällä kuumailmapuhaltimella tai vielä paremmin keittämällä ja puristamalla sitten kahden puupalan väliin jäähtymään.
Kauriin sarvi olisi kyllä stylempää mutten ole onnistunut hankkimaan sitä vielä. Hirven sarvea olisi, mutta se on tosi painavaa.
_________________
Kantapään kautta.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Sarvivahvikkeet jousen päissä ovat varmaankin kehittyneet englantilaisten marjakuusijousien sarvinokkien ideasta. Marjakuusihan on niin pehmeä puu, että varsinkin jos jousi on huomattavan jäykkä, on vaarana se, että jänne painuu syvälle puuhun ja rikkoo jousen. Suhteellisen kevyissä jousissa sarvinokkien tarvetta ei ole. Minulla on yksi 38-paunainen marjakuusijousi, joka on hyvin tullut toimeen ilman sarvinokkia tai muita vahvikkeita.

On myös mahdollista, että sarvivahvikkeiden idea on otettu moderneista lasikuitujousista, joiden nokki on usein tehty vastaavalla periaatteella.

Yleensä lattajouset on tehty sen verran lujasta puusta (saarni yms.), ettei alle 80 paunan jäykkyyksissä luulisi olevan mitään funktionaalista tarvetta vahvistaa nokkia sarvisuikaleella, paitsi jos haluaa tehdä päät mahdollisimman kapeiksi ja ohuiksi. Sarvivahvikkeet ovat kuitenkin varsin tyylikkään näköisiä ja tämä lienee tavallisin syy niiden lisäämiseen. En muista nähneeni po. kaltaisia sarvivahvikkeita alkuperäisisssä primitiivijousissa.

M. Haverinen · Joined: 14 Aug 2004 Posts: 74

Kai se vahvistaminen ajatellaan turvaavan nokin kestämisen, mutta mielestäni useissa tapauksissa on lähinnä hätävarjelun liioittelua. Itsekin jätin aiemmin nokit melkoisen raskaiksi, mutta pikkuhiljaa ne ovat muotoutuneet kevyemmiksi ja sirommiksi.

Yhden viimeisimmän jalavajouseni (noin 52-56paunaa) lapojen kärjet ovat noin 10x10mm ja paksuimmillaan uran pohjasta noin 6mm. Tähän yhtenä innoittajana on ollut herra Kumpulainen Wink

. Hänen joustensa nokeissaan ei mielestäni ole enää kovin paljoa mistä keventää...

Muutamaan jalkajousen kaareen olen tehnyt sarvivahvisteet nokkeihin selkäpuolelle, lähinnä ulkonäkösyistä.

voisinkin oikeastaan mitata ne jalavajousen nokit tarkemmin, kun rupesi ihan itseänikin kiinnostamaan..

Matti · Joined: 10 Oct 2004 Posts: 538 Location: Helsinki

Ei teillä sattuisi olemaan lähikuvia niistä pienistä nokeista? Väsäsin itsekin sellaisia mutta niissä ei meinaa pysyä jänne kunnolla paikoillaan, pitää tehdä tosi pienet luupit. Olisi kiva nähdä miten se ongelma on ratkaistu.

Guest · Posted: 07.11.2005 22:24 Post subject:

Tässäpä pihlaja jouseni nokit.

Tuo jousi on muutenkin oikein mainio pyssy pihlaja jouseksi, yleensähän pihlaja jouset myötäkäyristyvät pahasti mutta tämä oli niin refleksilla kun tilleröinnin aloitin, että nyt jousi pysyy suorana.

...

No hemmetti eihän nuo kuvat näy! Sad No en vain osaa laittaa.

Guest · Posted: 08.11.2005 21:41 Post subject:

Juri, mistä hommaat lehmän sarvea? Teurastamolta?

MikaNuotio · Joined: 06 Sep 2004 Posts: 534

Kuvatiedostojen liittäminen.

1. Lisää tekstiä tälle alueelle ensin ja kirjoita tarvittaessa myös otsikko.
2. Siirru alas kohtaan "Lisää liitetiedosto" ja valitse "Selaa" painike.
3. Etsi koneeltasi liitettävä tiedosto ja valitse "Lisää liitetiedosto" painike.

4. Mikäli tiedosto ei ole liian suuri latautuu tiedosto koneeltasi foorumille ja näet kuvan myös "esikatsele" painikkeella.

Mikäli kuvat ovat muualla kuin koneellasi:

1. Etsi kuva netistä ja kopioi linkki osoiteriviltä tälle alueelle.
2. Maalaa koko linkki hiirellä siniseksi ja valitse "Img*" painike

3. Näet onnistuneen kuvalinkitsemisen "esikatsele" painikkeella.

Guest · Posted: 08.11.2005 23:39 Post subject:

Kokeillaanpa joko onnistuis. Laughing

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Vierailija, löysin ex kortteerini ullakolta kammottavan matkamuistoesineen jossa oli lehmänsarvisen jalustan päällä lehmänsarvinen vene jossa taas lehmänsarvinen purje. Nämä olivat kiinnitetty toisiinsa pitkällä ohuella messinkipultilla, veneen keulaan oli kaiverrettu "Tromsö".
Toivottavasti tästä on apua.
_________________
Kantapään kautta.

Guest · Posted: 09.11.2005 16:09 Post subject:

Heh, varmasti kaunis esine. Laughing

Noo täytyy teurastamoilta kysyä.

MikaNuotio · Joined: 06 Sep 2004 Posts: 534

Nokki vaikuttaa ns. Pin Nock:ilta.
Tuossa kuvan jousessa on samanlaiset nokit.
Tuossa toisessa kuvassa on uranokki eli verrattuna negatiivinen nokki.
Alimmassa kuvassa sekä linkissä on jotain Pin Nokin kaltaista http://koti.mbnet.fi/ruhtinas/archery/fishbow.html

MikaNuotio · Joined: 06 Sep 2004 Posts: 534

Tässä erittäin kapeana toimiva nokkityyppi. Tosin melko staattinen järeämpänä.

MikaNuotio · Joined: 06 Sep 2004 Posts: 534

Tässä tämä piirros Rod Parsonilta ja muistelisin Rodin sanoneen että kyseessä olisi Boytonin piirros tai malli... Jokatapauksessa Englantilaisen jousen mallinen nokki sarvesta. Nokit tehdään kuitenkin valtaosin sarvesta eikä luusta...

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Haverinen mainitsi ylempänä saaneensa vaikutteita nokeistani. Tässäpä näitä. Vasemmalta: 70# tuomipihlajajousi, 40# vaahterajousi, 50# saarnijousi ja 45# pihlajajousi. Kärkien leveydet 5 - 9 mm, paksuudet hieman suurempia.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Lehmänsarvivahvike (näyttää edellisten kuvien jälkeen hätävarjelun liioittelulta).
Jänneurien väli 5,5 mm, leveys urien alta 10 mm.
Jänneuran kaareva sivumuotoilu kelaa laukaisun aikana jännettä sisään lähes millimetrin sekä lisää nerokkaiden laskelmieni mukaan nuolen vauhtia jopa 0,000042 fps.
_________________
Kantapään kautta.

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Nuo Tuukan jousten nokit ovat mielenkiintoiset. Perinteisesti lavan kärkeä on vielä vahvistetty mutta Tuukka heikentää sitä. Nokkiurat on tehty jousen selkäpuolelle, ja ilmeisesti kestävät hyvin. Tästä voidaan päätellä, että mikäli selkä jätetään ehjäksi, voidaan lavan kärki tehdä vieläkin kapeammaksi kuin esimerkiksi 5 mm. Yksi vaihtoehto kapean kärjen nokittamiseksi on käyttää pientä kiilaa selkäpuolella, joko liimattuna ja sidottuna tai pelkästään sidottuna, jos tarvitaan säätövaraa (en ole kokeillut... Mutta kokeillaan jahka keritään, joskus.) Sellaista tuli vielä mieleen, että onko kellään jousi hajonnut nokin kohdalta? Lavat menevät poikki mutta aina keskeltä. Nokki kestää aina? Vai onko nokkien kohdalta pelattu aina varman päälle?

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Kun ryhdyin keventämään jousteni kärkiä radikaalisti huomattuani, miten siten saa jouseen kuin jouseen täydellisen pehmeän laukaisun ja nuoleen lisävauhtia käytännössä ilmaiseksi, kokeilin näitä selkään liimattuja kiiloja ym. vahvistuksia. Sitten totesin, että aivan kaaren päähän kohdistuu hyvin pieni rasitus - se ei taivu lainkaan ja on vivun energiaa varastoimaton osa, miksi siis lisätä sinne kriittistä massaa vahvistuksilla? Kuvassa oikealla oleva pihlajajousi on muistaakseni ensimmäinen tällä tavoin nokittamani jousi. Sillä on ammuttu tuhansia laukauksia ja vietetty viikkoja läpimärissä metsissä eräreissuilla, ongelmitta.

Yksi vahva syy tehdä nokit näin on menetelmän nopeus ja vaivattomuus: japaninsahalla yksi pyyhkäisy selän poikki, veitsensyrjällä pala irti kärjestä, pienellä viilalla pari pyyhkäisyä pyöristykseksi ja se on siinä. En millään viitsi tuhrata aikaa ja energiaa toimivuuden kannalta niin mitättömään detaljiin kuin jousen nokit. Joka tapauksessa mielestäni nokeissa yksinkertaisin on kauneinta.

Tällaisen selkänokin saa hajalle käyttämällä kuusisäikeisiä fast flight - jänteitä, jotka leikkaavat puuta kuin veitsi. Olen halkaissut pituuskisoissa pari tällaista nokkia ja nykyisin laitan nokkien alle (kun viitsin) ohuen silkkilankapunoksen jonka "tiivistän" superliimalla. Tämä liima/silkkimassa on todella luja vahvistus, ja tekee selkänokista yhtä luotettavan kuin mikä tahansa perinteinen nokki.

Parin selkänokkijousen päihin olen myös ajanut vannesahalla pitkittäisurat joihin olen liimannut vesipuhvelinsarviliuskat. Tyylikästä ja kestävää, joskin vähän työläämpää.

Mika · Guest

Paras kärkien keventäminen lienee mahdollisimman lyhyet päät joka mahdollistaa useamman malliset nokit. Toisaalta vaikeuttaa jousen virittämistä alakautta eli lapaa pitkin sekä lyhyttä lavanpäätä ei tyrkkää mielellään maahan tai paina juuri mitään vasten virityksen yhteydessä.

Kuitenkaan minkään jänneuramallin tekeminen ei ole pois treenaamisesta ja lopulta oivaltaa useitakin malleja vaikka suosisikin opettelun jälkeen vain yhtä mallia.

Eero · Joined: 01 Nov 2005 Posts: 69 Location: Helsinki

Olisiko Kumpulaisella laittaa sivukuvaa noista nokeista?

Tämän perusteella minunkin pitää ruveta keventelemään nokkeja, niissä on turhaan ylimääräistä massaa.

Mika · Guest

Tämä jänneura oli kertoman mukaan tehty Tuukan ohjeiden mukaan.

Mika · Guest

Siis Matin kertoman mukaan.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Minäkin pyrin nokkeja viilatessani myös suojaamaan jännettä kolhuilta ja hankaukselta. Metsässä rähmiessä sellaista ei oikein voi välttää. Laitan myös mielelläni jousen välillä nojaamaan puuta vasten, jolloin alempi kärki on maassa. Virittäessäni painan alemman kärjen kengän syrjää vasten.
Käytettävyyden vuoksi pyrin jättämään nokkeihin sen verran roinaa kuin jänteen suojaamiseksi on tarpeen. Lehmän tai puhvelinsarvi on kevyttä mutta lujaa, jos lisävahvistus tuntuu tarpeelliselta.
_________________
Kantapään kautta.

Mika · Guest

Siroin jänneura on "pin nock" (kuva).

- Tarvii noin 10mm leveän osan kärjestä.
- Keskikohta noin 5-6mm leveä ja noin 10mm korkea.
- Ura edessä noin 2mm syvä.
- Ura sivuissa noin 4-5mm syvä.

Mika · Guest

Juri, tässä mallissa säilyy jänne kolhuilta ja hankaukselta ja ... kuivana.

Mika · Guest

Ylin kuva sarvinokin valmistusvälineitä.
Keskimmäinen kuva lehmänsarvinokkeja.
Alin kuva...

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Nuo vaaleat sarvinokithan ovat jo suorastaan pornografisen näköisiä. Hyvin tehtyjä, ei siinä mitään. Sarvinokit ovat mielestäni siitä parhaasta päästä englantilaisten keksintöjä (jos he ovat ne keksineet).

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Noihin voisi lisätä vaikka pullonavaajan, alalapaan tietysti korkkiruuvi. Tein kerran Matille tuollaisen sarviporanterän, taitaa vielä olla tallessakin. Itse olen tyytynyt vain liimaamaan kärjen päälle ohuen sarviliuskan. Dildomalli on kyllä hyvin näyttävä.
Jos saan vielä aikaiseksi pituusammuntajousen, laitan ehdottomasti Kumpulaiset nokit.
_________________
Kantapään kautta.

Matti · Joined: 10 Oct 2004 Posts: 538 Location: Helsinki

No nyt on experimentoitu hieman lisää nokkien kanssa. Kuten kuvasta näkyy liimasin bambua massanrandubaan ja jatkeeksi puhvelinsarvea. Sitten vaan pyöristys ja ura oikeaan kohtaan. Tällä systeemillä saa lapojen kärjet tosi kapeiksi, nokkipala "nojaa" laminaattikerrosta vasten eikä varmasti irtoa ja sarven massa pysyy pienenä. Siis yksinkertaisen hyvä ratkaisu laminoiduille puujousille (jos pelkää puun pettävän jänteen alla, tuo bambu/bulletwood olis varmaan kestänyt ilman sarvea).
Toisaalta bambun noden voisi sijoittaa juuri nokin kohdalle...

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

suunnittelen bambun käyttöö ja tuo `noden` käyttö nokkina kiinnostais. onko sulla matti kokemusta mainitsemastasi?,tai jotain,mistä asiasta vois lukee lisää...?

Matti · Joined: 10 Oct 2004 Posts: 538 Location: Helsinki

En ole tehnyt nodeen nokkia mutta tekisin sen seuraavasti.
- jos kyseessä on selkä kahdesta bambupalasta (liitos kädensijan kohdalla), niin kääntäisin palat jotta bambupattien jyrkät kulmat tulisi poispäin kädensijasta. Vaikea selittää mutta kun näet bambua niin sen hokaa. Tähän patin loveen voisi viilata suoraan jänneuran.
- jos kyseessä on yksi bambupala seläksi niin raa'asti viilalla toisen patin loveen ura ja toiseen pattiin ura "rinteeseen".

Bambu on tosi tiukkaa tavaraa, luulis että kestää ilman erikoisia vahvistuksiakin. Muu on hienostelua, kuten yllä olevassa kuvassani Smile

Mutta askartelu on mukavaa.

Guest · Posted: 17.04.2006 15:24 Post subject:

Matti, mistä olet saanut massarandubaa? Kerro!!! Lähden heti hakemaan!

Matti · Joined: 10 Oct 2004 Posts: 538 Location: Helsinki

Tulee sulle pitkä hakureissu! Sain sitä vaihtarina kolleegalta Keski-Euroopasta.

Mika · Guest

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Kun aika ja vaiva ei riitä.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Vaikka olen itsekkin syyllistynyt ylisuuriin nokkeihin, niin tämä lienee jonkin sortin ennätys, eikä oma ennätys. Melko hurja ainakin.

http://www.fletchers-corner.de/bilder/persgalerie/aeiou/Kinderbogen_03.jpg

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Vastakaarijousen sarvinokki.