Jousi

[kettu]

Terve! Näillä sivuillakin kannattaa vierailla: grozerarchery...

[Tuukka Kumpulainen]

Minulle ei ole oikein valjennut Grozerin jousten hienous, päheän näköisiä toki ovat. Komposiittiharrastajat ovat mittailleet Grozerien heittonopeuksia yllättävän vaatimattomin tuloksin. 28" vedolla ja normaalipainoisilla nuolilla lähtönopeudet ovat jääneet 150-160 FPS:n välille. Hyvin tilleröity suora koivujousi heittää yhtä hyvin, mutta on valtavan paljon yksinkertaisempi tehdä. Kyllä monimutkaisesta, kalliista komposiittirakenteesta pitäisi olla muutakin hyötyä kuin pehmeä veto, jonka olen omakohtaisestikin kokenut. Ongelma näissä moderneissa kopioissa on se, että niissä ei ole tyypillisesti lainkaan refleksiä, vaan ne ovat muiden lasikuiturekurvien tavoin myötäkäyriä. Myös näkemieni jousten sakarat ovat valtavan kokoisia (= painavia). Ehkä Grozerit alkavat pelittää vasta yli 30" vedoilla ja raskailla nuolilla.

[Simo Hankaniemi]

Ilmeisesti Grozerin jousten suunnittelijoilla on ollut aukkoja teoreettisen ja käytännöllisen tiedon puolella. Päähuomio on pantu ulkonäköön ja jos asiakkaatkin tuijottavat lähinnä siihen puoleen, niin tarjonta ja kysyntä kohtaavat.

Olen ollut myös puujousten kohdalla huomaavinani, että mitä kokemattomampi henkilö, sitä enemmän nimenomaan jousen ulkonäkö merkitsee laatua arvioitavissa. Geronimo aikoinaan käytti tätä aukkoa hyväkseen tehdessään sotavankina ollessaaan valkoisille asiakkaille "apache-jousia" pajusta. Hyvin menivät kaupaksi, kun työ oli siistiä ja tekijällä nimeä.

[kettu]

On kai noissa Csaba Grozerin jousissa paunamäärillä merkitystä nuolen heittonopeuteen? Onkohan jousien suorituskyvyissä paljon eroja "normaaleihin" vastakurvijousiin?

[Guest]

Olen kokeillut pikaisesti yhtä Grozerin jousta ja verranut sitä Falcon lonkkariin. Kumpikin ovat noin 38-40 paunaisia.
Grozerin pyssy oli vähän laiska, tosin vetopituuteni on 26", ehkä se toimii paremmin pitkällä vedolla. Muuten mukava ampua, pehmeä laukaista ja ei handshockia, natisee kivasti vedettäessä Heitto ei ollut parhaimmasta päästä kevyillä nuolilla.

Veikkaan että jos noihin oikeasti syventyy, niin täyden tehon saa irti optimoimalla muutkin kamat eli jouseen sopivat nuolet, optimoitu jänne ja peukalorengas käyttöön plus pitkä veto. Lisäksi pitäisi tutkia historiaa -millaisessa asennossa tuollaisella ammutaan, onko laukaisu perinteisesti nopea jne.

[Tuukka Kumpulainen]

[Martti Auer]

No hyvä sitten tietää että ei ole aivan noviisi alalla.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Luin jostakin maininnan noista grozerjousista, niin se mikä niissä on vikana, on että liian pitkä jänneväli ja jänteessä ja sen asettelussa vikaa. Sitten kun sellaisen jousen omistaja laittoi sen oikein, siis näistä grozerarcheryhemmoista välittämättä, niin jousi heitti paljon paremmin, nuoli upposi syvemmälle maalitauluun. Noissa grozerjousissa on muutenkin oudosti myötäkäyrää, kun ei enää seurata perinteitä, vaan luotetaan modernin materiaalin voimaan, niin silloin on tuskin väliä minkälainen se jousi on, mikäli se moderni materiaali tekee sen kaiken työn.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[kettu]

No joo,kai noilla Grozerin kuitenkin metsästää ja ampuu,jos käyttäjä on tehtävänsä tasalla...

[Simo Hankaniemi]

Varmasti niillä metsästää ihan hyvin, jos tekijä on tehtävän tasalla. Pajukeppi raakanahkajänteinkin on riittävän hyvä metsästykseen. 5-15 m etäisyydeltä on melkolailla sama, millä nopeudella nuoli lentää.

[PekuVee]

Tilasin viime syyskuussa Grozerilta turkkilaisjousen replikan joka on tehty TRH laminointitekniikalla (polyfenoli ?). Jousi saapui eilen (10.12) ja vastasi kyllä täysin kuvausta netissä. Halusin sen ennen kaikkea referenssiksi, koska olen juuri tekemässä puista primitiivijousta. Nostan hattua Grozerille, niin kevyt ja voimakas jousi. Monet ehkä väheksyy sitä ulkonäköä mutta minulle se on tärkeä. Grozer pinnoitti tämän jousen aivan ohuella nahalla, johon maalattiin kulta-vihreä pohjaisia turkkilaisia ornamentteja. Kyllä kestikin ennenkuin kaikki oli valmista ja maalit kuivana. Mutta se on hieno kompromissi perinteen ja uuden tekniikan välillä. Olen positiivisesti yllättynyt laatuun mutta toimitusaika oli kyllä ihan itäblokin perua....( miten sattuu...)

[MikaNuotio]

http://www.hornbow.com/
http://www.koreanarchery.org/
http://www.atarn.org/
http://www.horsearchery.org/
http://www.kassai.at
http://www.intlhorsearchery.org/source/article_history_p22.pdf
http://www.kassai-lovasijaszat.hu/
http://www.grozerarchery.com/
http://www.horsebackarchery.com/

[jukkis]

..hienoja linkkejä oli kiva tutustua niihin. onko kokemuksia ratsastajajousista metsästys käytössä kenelläkään olisi kiva tietää miten esim. 45# jousi heittää nuolta. kätevähän tuommoinen saattaisi olla kun vaikuttaa aika lyhkäiseltä kuinkahan paljon on ollut paunoja ratsastajajousissa sotakäytössä aikoinaan, entäpä preeria intiaaneilla jousissaan, kun omilla lyhyillä jousillaan Biisoneja kellistivät?

[Simo Hankaniemi]

Olen käyttänyt lyhyitä (100 - 150 cm) puu- ja jännejousia metsästyksessä. Pitemmillä en ole metsästänytkään. En tosin nimitä niitä ratsastajajousiksi. Jenkeillä on tällainen päähänpinttymä, että lyhyet jouset ovat vain ratsumiehen jousia, vaikka hevosilla ei ollut mitään merkitystä useimmille maailman lyhytjousimiehille Grönlannista Tulimaahan ja Kalaharista ninjojen maille. Lyhytjouset ovat yleensä yleiskäyttöön tehtyjä jousia, jotka soveltuvat kaiken muun lisäksi myös ratsailta käytettäviksi.

Lyhytjousta täytyy vain kokeilla ja katsoa sopiiko se itselle vai ei. Mikään jousityyppi ei sovi kaikille. Se on aika pitkälle emotionaalinen kysymys, jos ei tunnu hyvältä, niin asialle ei voi tehdä mitään. Ja jos homma sopii, niin toisten kritiikki tuntuu tyhjänpäiväiseltä. Aina on joku, jonka mielestä sinun ei kannata tehdä asioita niin kuin itse katsot parhaaksi.

Vaimolla on 46-paunainen 132 cm mittainen jännejousi (puu on osagea), joka ampuu taulunuolta parhaimmillaan 174 jalkaa sekunnissa (lähtönopeus). Pituutta se ampuu vastaavalla nuolella noin 150 m. Pituusammuntanuolen kanssa ei ole kokeiltu. Luulen, että tämä jousi on melko keskinkertainen tuon jäykkyysluokan jousi, paitsi että lähtönopeus on tavallista isompi. Olen ampunut tuolla jousella muutamia fasaaneita.

Kysyit intiaanien lyhytjousten jäykkyyksistä. Vanhoja museojousia ei tietenkään voi tutkia paunamittarilla. Toinen pointti on se, että jousia käyttivät kaikki miehet naperoista vanhuksiin ja myös jotkut tytöt ja naiset harrastivat alaa. Jousten jäykkyydet vaihtelivat siis laidasta laitaan. Veikkaisin, että tavallinen miehen suurriista- ja sotajousi oli yleensä 60-80 paunaa. Tästä on sitten poikkeuksia kumpaankin suuntaan. Jotkut museojouset näyttävät paljonkin jäykemmiltä. Intiaanienkin parissa oli "odysseuksia", joiden jousia muut eivät kyenneet käyttämään.

Kalifornian intiaanien jouset lienevät olleet keskimäärin kevyempiä kuin preeriavyöhykkeen jouset, Ishi käytti mieluimmin noin 45-paunaista, kun pääriistana oli valkohäntäkauris ja siitä pienempi riista.

[Simo Hankaniemi]

Lisäys vielä edelliseen, niin aasialaisista sotakäyttöön tehdyistä yhdistelmäjousista (lyhyistä) on myös aika vaikea sanoa, mikä oli keskimääräinen paunalukema. Sen verran tiedän, että kiinalaisilla oli 200-paunaisiakin jousia erikoistehtäviin. Mutta eräät vanhan Kiinan asiantuntijat olivat aikoinaan sitä mieltä, ettei sotajousen tarvitse olla 60 paunaa jäykempi. Ehkä suurin osa jousista oli 60-100 paunaa ja tästä jäykemmät olivat enemmän poikkeuksia.

[Matti]

Tuossa Simo viittasi nuolen lähtönopeuteen mikä onkin se seikka mikä pitäisi kiinnostaa meitä jousentekijöitä enemmän kuin paunamäärät. Ihanteellista on kai tehdä mahdollisimman korkeat fps:t omaava keppi pienehkölle paunamäärälle, vaikka 35# ja heitto jotain 170fps olis kova saavutus. Vastaavasti raskaimmille jousille +50# heitto yli 200fps olis nannaa. Eli jostain kun sais tutkan omaksi halvalla...

[Martti Auer]

Niin, eihän sillä ole periaatteessa väliä, vaikka jousessa olisi vaikka kuinka paljon paukkuja, jos tämä ei ole tehty oikein, silloin lähtönopeus kärsii, vaikka jousta olisi kuinka vaikea jännittää. Sillon tekee vain turhaa työtä. Kyllä minä ainakin näin Floridassa joillakin jousentekijöillä myynnissä, jotka olivat vähän enemmän kulttuuritietoisia, niin myynnissä sellaisia lyhyitä pirimitiivisiä jousia, nämä eivät kuitenkaan oikein tahtoneet käyvän kaupaksi, ja nämä katsottiin ennemminkin omaperäisiksi, tai oudoiksi vipstaakkeleiksi, joiksin koristeiksi ja kuriositeeteiksi, jne. Että kyllä olisi asenteiden korjauksessa paikka. Möin siellä itsekin yhden jousen, se oli marjakuusi, yksinkertainen puujousi, puu oli matkannut Suomesta asti. Ihan hyvä peli n. 110 cm pitkä. Sen osti eräs henkilö aivan käyttöön, sellainen pummi, joka asui pusikossa. Tällä oli ollut aikoinaan rikas suku, mutta nämä olivat menettäneet kaikki rahansa, ja tällä hemmolla ei kai ollut mitään muuta toimeentuloa, kuin metsästää itse suuhunpantavansa primitiivijousella. Tämä oli sellainen jo keski-iän ylittänyt. Hän laittoi erityisesti merkille minun jouseni, eikä halunnut ostaa kuin juuri minun jouseni, laittaen siihen viimeiset pennosensa ja suvun rahat. Että kyllä se osaava aina tunnistaa osaavan kädenjäljen asiassa kuin asiassa, eikä halunnut kuin toimivan pelin.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Tuukka Kumpulainen]

Lähtönopeuksista puhutaan paljon, ja mittarilukemasta on muodostunut paljon käytetty pikamääritelmä jousen hyvyydelle. Vertailupohjaa ei kuitenkaan ole, jos nuolen paino ei ole tiedossa. Tarpeeksi nuolta keventämällä (12 - 13 grammaan) on 50-paunaisia suoria puujousia saatu heittämään 240 fps:ää, mikä on jo taljajousellekin kova tulos. Nopeus ei kuitenkaan yksinään tee yhtään mitään, vaan massa määrää. Edellämainitun nuolen liike-energia on samansuuruinen kuin 140 FPS:ää lentävän tukevan metsästysnuolen, liikemäärä vain puolet tästä.

Jousten heittoja vertailtaessa tulisikin laskea nuolen liike-energia ja -määrä. Nämä suureet kertovat, onko nuolessa tehoa vai ei, ei kronografilukema sinällään.

[Guest]

Varsinkaan puujousilla ei jousen nopeudella todellakaan ole suurta käytännönmerkitystä, ellei sitten havittele vaikka pituusammunta tuloksia ainoastaan. Puujousten nopeuden ovat olleet väliltä 120-290 fps. 140-180 fps on metsästys ja käyttöjousille tyypillisiä nopeuksia ja yli 200 fps on sitten pituusammuntaan soveltuvilla tyypillistä, mutta vetopiduudetkin ovat usein lyhyitä huippunopeissa puujousissa. Jousten rakenne käyttöjousien ja viritettyjen välillä on erilainen. Puujousten lapojen herkistely tai rankka muotoilu kestävillä puulajeilla ei anna loppujenlopuksi, kuin hieman lisänopeutta kevyemmillä nuolilla, kun taasen käytännön merkitys jää vähäiseksi.

[Guest]

Martti,

Määrittele väärin tehty jousi ? Onko sademetsäkansojen tai afrikkalaisten pitkä jousi tehty väärin kun ampuu vain 140 fps, vai onko taidoissa eroa, kun ei tarvita metsästykseen jousta, joka ampuu 200 fps ja on lyhyt ? Luulisi, että monen monta oksaa olisi tiellä, kun sademetsässä ampuu pitkällä, eikö vain, vai onko niin, että henkilö, joka tietää, että jousen voi tehdä väärin, tietääkin, vain jousen, mitä itse suosii ja suosittelisi ?

Hieman oudolta kuulostaa, jos jousen voi määritellä väärin tehdyksi, nopeuden perusteella varsinkin, jos itse tietää vain yhden mallin itselleen oikeaksi ja silti tietää, mikä on nimenomaan väärin tehty jousi ? Mitä muuta toimivan jousen pitäisi tehdä, kuin ampua nuoli, että se olisi oikein tehty ? Eihän väärintehdyt ammu nuoltakaan, sen tietää jokainen, vai viilataanko tässä vain pilkkua, että jousi voisi olla väärin tehty, että itse voisi tehdä jousen oikein ?

???

[Simo Hankaniemi]

Jousi on kai väärin tehty tai väärin valittu, ellei se toimi halutulla tavalla. Bushmannijousi olisi täysin väärä valinta, jos haluaisi torjua päälle jyräävää ritariarmeijaa. Englantilainen pitkäjousi olisi vikavalinta Namibin aavikolla, mistä ei löydy sopivaa materiaalia kyseisen jousen nuolenvarsiksi. Eikä kuuden jalan jousipuukaan taida olla ihan heti vastassa.

[Guest]

[Matti]

Edellisen kirjoitti siis Matti.

[Simo Hankaniemi]

Näinhän se on, ettei jousta kannata tehdä tarkoituksella erityisen hitaaksi. Samalla vaivalla siitä tekee hieman nopeamman. Mutta rajansa kaikella, metsästysjousessa en yritä tehdä päistä aivan niin kevyitä kuin olisi mahdollista. Kohtuullinen keveys riittää. Lyhyiden jousten kanssa päiden massa ei tunnu niin merkittävältä. Pidemmässä sen huomaa heti ampuessa, jos on turhaa massaa ja sen seurauksena rekyyliä.

[Guest]

[Guest]

[Martti Auer]

Niin, se riippuu hyvin pitkälle siitä, että mihin käyttöön jousensa tekee. Jousessa täytyy olla aina medicine, muuten sillä ei riistaa saakaan, siksi se vanha ukko ostikin jouseni, koska hän näki että siinä on medicine. Riippuu ihan että mihin käyttöön jousensa tekee, on aika yleisessä tiedossa tai ainakin tietyissä piireissä, että jos jousessa on hieman myötäkäyrää, niin sellaisella jousella on jokseenkin helpompi osua, vaikka tauluunammunnassa. Jousi ilmeisesti lähettää sen nuolen ehkä pehmeämmin kohteeseensa, koska jousessa ei ole enää niin iskuenergiaa siinä vaiheessa, kun nuoli alkaa lähtemään jänteeltä, jolloin saattaa nuolen hieman kevyemmin liikkeelle. Sellaisia jousia tehdään ihan myyntiin. Kuitenkin, niin en tee jousia sen takia, että osuisin niillä jotenkin tarkasti tauluun, tai se helpottaisi ja tekisin jouseni sitten sen mukaisesti, koska jossakin muussa tilanteessa se voi olla paha virhe, hyvinkin paha virhe. Kyllä sitä täytyy osata ampua myös sellaisella jousella tai osuu, että siinä ei ole virhemarginaaleille sijaa. Se vähän riippuu, minkälainen jousi sinulla on? Kyse ei ehkä ole siitä, että kuinka paljon virheitä jousessa on, vaan kyse on siitä, että kuinka virheellisesti sinä ammut. Jousi ei tee kaikkea työtä.

Niin, vaikka näillä sademetsän intiaaneilla nyt onkin pitkiä jousia, niin näillä on sellainen hiivintätekniikka, että pääsevät lähelle riistaa pidemmänkin jousen kanssa varovaisesti ja ampuvat riistansa yleensä aina lähietäisyydeltä n. 10 m tai yleensä paljon alle. Eivätkä nämä silloinkaan voi vetää sitä jousta täyteen vetopituuteensa, johtuen risukosta, jolloin vetopituus säilyy aika lyhyenä. Ehkä se on juuri silloin syytä käyttääkin enemmän massaa tai pituutta jousessa, että se massa sitten ikään kuin jaksaisi heittää massiivista nuolta paremmin, vaikka onkin lyhyt vetopituus, että se massa saa nuoleen heittoa, miksi käytetään pidempää jousta lyhyemmillä vetopituuksilla. Että muutenhan sitten käytetään lyhyempiä jousia, jossa ikään kuin se jousen heittonopeus ilmeisesti ratkaisee. Tuoden nuolen lentoon sitä massaa, ja sitten ratkaisevasti niitä newtoneita.

Virheellinen jousi voidaan tehdä monella eri tapaa, valitaan väärä puu ensinnäkin. Jousta ei osata veistää, tämä veistetään väärin, kuvitellaan kun päällisin puolin jousi näyttäisi olevan "hyvässä" tillerissä niin niin ei olekaan, vaikka ehkä lavat taipuisivat "tasaisesti". On monia tapoja tehdä virheellinen jousi. Käsittääkseni niitä virheitä kannattaa yrittää välttää, koska sellaista jousta ei olekaan, jossa ei olisi jotakin virhettä. Jolloin virheiden määrä kannattaa jättää mahdollisimman minimaaliksi.

Sitten, vaikka vaikuttaisi siltä, että jokin jousi on täynnä virheitä, niin niin ei olekaan.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Simo Hankaniemi]

Kyllähän sillä kevyelläkin jousella voi osua pitkälle etäisyydelle. Kilpailin 1996 Kuralan kisoissa 33-paunaisella katajajousella. Kun ammuimme kaikki yhtä aikaa pitkän matkan taulua muistaakseni vain kaksi henkilöä osui siihen, Turkka Tuominen ja minä. En tiedä etäisyyttä, ehkä se oli 50 m paikkeilla tai yli.

[MikaNuotio]

[MikaNuotio]

Mikäli jousi on kapea (paksumpi että toimivaa materiaalia saadaan tarpeeksi puusta (hyödytään mm. vuosirenkaiden määrästä tuumalla (pitempi että kestää paksuuden rasituksen paremmin kapeampana))).

Ihmettelen jos on vaikeata ymmärtää tai sietää pidemmän jousen olemassaoloa. Sama kuin että ylipäätään sietää jousen olemassaoloa. Tuon selkeämmin ei asiaa voi enään sanoa ja niin paksua lyhyttä jousta ei ole olemassakaan joka hyödyntäisi puuta ja hyötyisi puusta yhtä tehokkaasti kuin pitempi jousi. On lähinnä eläinjänne se joka mahdollistaa myös lyhyelle jouselle tarpeeksi tehokkaan rakenteen tai vaihtoehtoisesti yhdistelmärakenne.

[Simo Hankaniemi]

Ei lyhyen jousen tarvitsekaan hyötyä puusta yhtä hyvin kuin pitkän jousen. Jos lyhyt puujousi täyttää tarkoituksensa, niin kuin se yleensä tekee, niin kaikki on järjestyksessä. Lyhyt puujousi kaataa tuhatkiloisen elukan lyhyeltä matkalta. Ainakaan minä en ole suunnitellut käyttäväni jousta sen isompiin tehtäviin.

[MikaNuotio]

[Guest]

Mulla ollut Unkarilainen Kassain 40# vastakaari 1,5 vuotta. Vajaan vuoden jälkeen hommasin 46# Falcon spiritin kun FFAA kisoissa kin meinasi olla vaikea saada sarjaa aikaiseksi.
Toinen syy oli se että pitemmillä ampumamatkoilla piti hakea tähtäyspiste tosi korkealta taustan yläpuolelta. Nuolen lentonopeus on todella hidas.
Itse pidän Kassain jousia paljon kauniimpina kuin Grozerin tekeleitä.
Eteisen nurkassa seisoo myös 89# Kassain Bear josta pitäisi jossain välissä hankkiutua eroon. Voimat ei oikein riitä sillä ampumiseen.

Nyt on Falcokin menossa vaihtoon: Tilaus on jo Irlannissa valmistettavasta "aidosta" longbow:sta eikä mistään Flatbowsta nuolihyllyineen.

[MikaNuotio]

Minkälainen jousi on tulossa ?

[Guest]

Tulossa on noin 44# paunan laminoitu "sporting bow", räätälöitynä sitten mun vetopituuden 28-29" ja oman pituuden 180 cm mukaan.
Juuri olen kysynyt että mistä puusta sen aikovat rakentaa.
Toimitusaika on sitten 6-8 viikkoa. Irlantilaiset kaverini ovat suositelleet hemmon tuotteita.

[Juri]

[MikaNuotio]

Juri kirjoitti:

[Juri]

[Juri]

[Guest]

Terve Juri,

Joo kyllä sen jousen paunoja mitattiin parikin kertaa. Se 40# siitä irtoaa juuri mun 28-29" vedon lopussa. Se että jousi on niin pehmeän oloinen on ollut hyvä kun olen lainannut jousta aloittelijoille. Jopa useimmat naiset ovat pystyneet ampumaan sillä.

Joo se mun uusi ELB on nyt sitte Hickorysta, ja lemonwoodista. Lisäksi saattaa olla vielä muistaakseni jotain ruusu juttua. Nokeissa on sarvea ja kahvassa nahkapunos.

Täytynee rekisteröityä tänne kun keskustelut on niin hyviä.

[Simo Hankaniemi]

Kerropa jossakin vaiheessa minkälaisia ampumakokemuksia uusi ELB on antanut?! Sitruunapuu ja hikkori kuulostaa hyvältä yhdistelmältä. Ilmeisesti selkä on hikkoria.

[Rakonczay]

Terve,

Rekisteröidyin nyt sitten tällä nimellä mukaan. Joo se kolmas puuaines jota saatetaan käyttää oli purpleheart.

Toimitusaika on 6-8 vk eli kevään 3D liiga menee vielä spiritillä.
Onneksi sain kuitenkin pahimmat jäykästä jousesta johtuvat virheet korjattua ainakin toistaiseksi.

[Tuukka Kumpulainen]

Mahtaako kyseessä olla Pip Bickerstaffen jousi? Pip kuuluu tekevän todella hyväheittoisia lonkkareita, joissa on usein nimenomaan raskas ja jäykkä keskilaminaatti (purpleheart, greenheart, snakewood), vaikka yleinen uskomus on, että jousen "sisus" ei tee työtä ja kannattaa siksi tehdä kevyestä puusta.

[Rakonczay]

Jousen tekijä on Boyd Rankin.

Näyttää vaan tuo Irlannin pankkijärjestelmä olevan niin takapajuinen että helpoimmaksi osoittautunee lähettää maksu kirjekuoressa heille.
Onneksi ovat kuitenkin ottaneet Eurot käyttöön.

[MikaNuotio]

[Tuukka Kumpulainen]

Bickerstaffe on sanonut Instinctive Archerin haastattelussa: "contrary to popular view, a hardwood core adds surprisingly to the cast of a longbow." Mies kehui tässä vieläpä erityisesti snakewoodytimiä. Snakewoodia painavampia puita ei maailmasta käytännössä löydy. Itse en ole ainotakaan kolmilaminaattia tai marjakuusijousta tehnyt niiden testailusta puhumattakaan. En kuitenkaan niele väitettä, että asianmukaisesti marjakuusijousen selkään lisätty hikkorilaminaatti huonontaisi jousen heittoa. Jos suoran steivin selkään liimataan raskaampaa, vitkaisempaa puuta näin toki käy, mutta jos liimauksen yhteydessä puihin pannaan hitunenkin esijännitystä, paranee jousen heitto normaalipainoisilla nuolilla reilusti.

[Guest]

Ratsastusjousi Topic on siirtynyt käsittelemään ELB:tä

Löysitte näemmä Irish Arms firman ja Boyd Rankinin.
Maksuongelmakin selvisi kun voin antaa rahat huhtikuun alussa Irlannissa kisoissa kaverille, joka välittää ne Rankinille.

[MikaNuotio]

T. Kumpulainen kirjoitti:

[Tuukka Kumpulainen]

Olisi kiva tietää, minkä painoisilla nuolilla Pip on kokeita tehnyt. Kevyillä pituusnuolilla jousen massa on kriittinen tekijä, ja kaikki mikä tekee jousesta painavamman heikentää tulosta.

En tiedä missä ELB-kisoissa esirasitetut pitkäjouset ovat kiellettyjä. Onko sinulla tarkempaa tietoa? Ainakaan FITA:n ELB-säännöissä tästä ei sanota mitään vaan mikä tahansa "traditional longbow made from wood", jonka pituus, leveys/paksuussuhde ja vatsan muoto ovat sääntöjen mukaiset, kelpaa. Englantilaisten pitkäjousten viralliset pituusennätyksetkin on tehty esirasitetuilla jousilla.

Moderaattori voisi siirtää tämän lonkkarikeskustelun oman otsikon alle? Jutut lähtevät helposti rönsyilemään, ja tämä "ratsastajajouset"-ketju on jo turhankin pitkä.

[MikaNuotio]

Tuloksia on tehty sotajousten repliikoilla ja nuolet muistaakseni yli 800-1600 grainisia.

Kuulemma englantilaisissa pituusammuntakisoissa joissa on erillinen luokka eritehoisille ELB jousille. Enempää en ole kuullut eikä kiinnosta moinen. Englantilainen jousentekijä kertoi kun puhetta tuli hänen ELB jousista ja esirasitetuista jousistaan. Sinällään esirasitus kait on hyväksyttyä jollain tavalla kunhan se ei vaikuta muotoon joka perinteisesti ELBillä on suora.

Sen enempää asiasta en tiedä.

"We used six different types of arrows, described later, in groups of three of each in order to give an average result to iron out the very good or very bad shots. The actual results, on the ground, were encouraging as each type of arrow formed a reasonably tight group with the others of the same type."
...
"Generally the self yew bow is shooting slightly farther than the hickory-backed yew bow, as we might expect it to."
...
"What we can see is that a heavier arrow with big fletchings will travel almost as far as an arrow around half it?s weight with smaller fletchings."

Pari ratsastusjousikuvaa lisää.