Jousi

[M.Reinikainen]

Tuossa ennen tämän vuoden kuralan AR:kisoja oli tarkoitus tehdä jällein kerran uusi kaari preeriakisaan, koska edellinen on paikassa nimeltä "jemma" ja sitä edeltävät on lahjoitettu eteenpäin.

Minulla olikin jo pari aihiota joissa oli pienet kurvit kärjissä, mutta minulla ei ollut kauheasti mieltä alkaa vielä niiden kanssa temppuilemaan.

Aloitin rakentamisen perjantai illalla kuralassa samaan aikan kun Vesa oli tuonut Martin hakemaan tavaroitaan verstaalta.

Siinä jokin aikaa rupatellessamme minulle tuli inspiraatio aloittaa todistajien läsnäollessa tällaisen "Alle tunnissa vireelle projektin"
Valitsin hyllystäni vanhan amerikan jalava lankun puolikkaan josta olin jo aikaisemmin ottanut noin 2 tuumaa leveän aihion irti.

Amoin muokkaamaan keppiä neliöksi voimakkaasti vannesahaa hyödyntäen erittäin lähelle optimaali kokoa.
Kun olin sanut sahauksen valmiiksi minulle iski into tehdo jotain muuta kuin suoran muotoista etu profiiliä niinpä piirsin ulkomuististani sahalaitaisen kyljen kaarelleni. Matkien irokeesien jousien profiilia.

Kaari oli sahalaitoineen muodossaan ja kun otin sen polveani vasten taivutukseen huomasin materiaalin olevan aivan perhanan löysää?!?!
Marttikin sitä taivutteli ja totesi muistaakseni samaa.
Jos olisin silloin pistänyt kaaren jänteelle paunat olisivat oolleet noin 28 - 30 paikkeilla.
Olis siin ihan harskin löysän oloista vaikka ja on ollut huone kuivaa kamaa jo monta vuotta. Kosteus ei siis ollut syypää tähän mysteeriin.

Noh eipä siinä mitään muuta kuin tilleri polven päällä kohilleen noin 10 minuutin sisään nauhahiomakoneella ja kotiin rautatangoa vasten suoraksi ja lämpöpuhaltimella vatsa ruskeaksi.
Juuri ennen nukkumaan menoa piti veilä jännekkin tehdä ja kun tällainen perverssi olen niin pitihänsekin luonnon kuidusta väntää.
Käytin valitettavasti pellavaan kun ei juuri sillä hetkellä ollut muita kuituja käytettävissä.

Aamulla hioin kylkiin vielä uria ja otin maali pensselit mukaan. Kuralassa vielä hioin viimeiset urat loppuun ja aloin maalaamaan uria mustaksi kangas agryyli maalilla kun ei muutakaan ollut. Ei edes tuhkaa ja rasvaa??

Juuri Maalitaulujen eteen tullessani viritin jousen ensimmäisen kerran täyteen vetoon ja tillerissähän se oli! Yllätys yllätys!
Preeriakisan jälkeen ylempi lapa oli ottanut noin 1,2cm settiä alempaan verrattuna. Kotona hioin keppiä vielä noin 2 minuuttia sek tein muutamia pikku uria sahan koloihin ja maalasinne keltaisiksi.

Tähän jouseen kulutettu aika(pois laskien lämpikäsittely) on kulunut noin 1 tunti ja noin 35-45 minuuttia (paskan jauhanta sekä irvailu kavereille pois luettuna)
Tämä jousi EI OLE KERTAAKAAN OLLUT TILLERI PUUSSA!!

Jousi on nokki urosta toiseen tasan 51 tuumaa pitkä (129,5 cm)
Paunoja kertyi aluksi lämpökäsittelyn jälkeen noin 37 ät 21"
Ja tällähetkellä ilmoittaa olevansa 36 ät 22"
Timantti on alanokki ja tappi on ylänokki.

Kaiken kaikkiaan tästäkin kaaresta tuli ihan iloinen veikko ja silmää miellyttävä yksilö.



Ps: Aavistuksen kyllä vieläkin tekee mieli ottaa punamulta sekä sininen koralli väri esiin a maalata selkään jonkin sortin kuvioita kunhan ensin keksisi että mitä? Onko ideoita tai referenssejä alkuperäisiin?
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[M.Reinikainen]

J Menna ehtikin jo haukkua tätä "irokeesi" jouseksi
Pitääpä perehtyä senkin kulttuurin varusteisiin kunhan saan jostai luotettavaa luku materiaali kuvien kera.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[J Menna]

Joo oli niillä kai noin lyhyitäkin jousia. Usein kuitenkin ainakin 150cm ja siitä miehen mittaisiin.
En muista muilla natiiveilla olleen tuollaista aaltosahareunaa, jonka tarkoistusta kukaan ei tunnu tietävän. Älytönhän se on. Osa on silleen että ylä ja alalavassa on eri puolilla nuo "koristeet" ja osassa ne on pyöreitä pampuloita jne. Nyt täytyy tajuta että tuskin tämän kaltainen jousi oli tyypillinen irokseesien keskudessa, ennemminkin joku koristeltu rituuaalikapistus tai valkonaamoille tehty kepponen.
Sileitä/suoria ne olivat, tarkoituksenmukaisia ja simppeleitä puujousia ilman jänteitä. Joskus recurveilla, joskus ilman.


Mutta Mikke, komia jousihan se.

[Martti Auer]

Kyllä tuo jousi ampuu ihan hyvin koristeilla tai ilman. Ei vaikuta erityisesti jousen suorituskykyyn, voi tietenkin tehdä lavat hivenen painavammiksi, mutta ei se ole aina niin turhan tarkkaa, jos jousi on vain tehty tarpeeksi kestävästä puusta, alkuperäinen taitaa olla hikkoria. Reinikainen voisi komeilla tuolla myös Paleoplaneetilla, kuinka suomalaiset osaavat, Mennalta odottaisimme juuri tuollaisia kaikenlaisia muotoiluja jousissa, kuvanveistäjä kun on. Nykyäänhän trendi on että jousi tehdään mahdollisimman pitkäksi ja marjakuusta, menee vähän liian monotoniseksi, tuollainen olisi tehtävä itsekin, piristäisi vähän arkipäivää, vaikka sunnuntai nyt on, jolloin on syntiä puhua arkipäivästä, koristeet on kuitenkin tehty varmaan siihen osaan jousta, jossa nämä eivät aiheuta kestävyysongelmia, selän koristaminen vastaavanlaisesti voisi olla toinen juttu, on ilmeisesti merkki osaamisesta ja asiantuntemuksesta.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[jousipata]

komeitahan nuo aaltokoristeet ovat. olisiko niillä voinut olla toiminnallinenkin tarkoitus. jos olisi vaikka korjailtu kokeiluna jousen lievää propellia vedossa? varsinkin jos ovat olleet ala- ja ylälavassa eri puolilla jousta. toinen mikä voisi tulla mieleen on nuiden pykälien hyödyntäminen tähtäämisessä pitemmille matkoille ammuttaessa.
_________________
tzoinnngggg...

[Martti Auer]

Veikkaisin että ovat pelkkiä koristeluita, en tiedä alkuperäisten painosta, mutta tuollainen kuviointi mahdollistaisi myös että keppiä on voitu käyttää myös jonkinlaisena lyöntiaseena.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.