Jousi

[Tuomo]

Onko tillerierot pitkällä ja lyhyellä jänteellä vain myytti vai ovatko erot todelliset. Kertokaahan, kumpi kuvista on tilleri normaalilla jänteellä (jänneväli 15 cm) ja kumpi pitkällä jänteellä (jänteen ja jousen välissä 15 cm)!

Kovasti on korostettu, että pitkä jänne vääristää tilleriä. Mielestäni asia ei ole niin, kuten kuvista voi hyvin huomata. Yhdistelmäkuvasta eron voi juuri ja juuri nähdä, mutta älkäähän käyttäkö apuna kuvankäsittelyä. Jos eroa ei näe kunnolla paljain silmin, ei se ole merkittävä!

[M.Reinikainen]

Alempi pitkällä.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[M.Reinikainen]

Ero on siinä että pitkä jänne vetää lavankärkiä enemmän maata kohden kun taas kireäjänne vetää samaan aikaan lavankärkiä sekä maata kohden että toisiaa päin.

Näin kärjet saattavat aika ajoin muuttua tilleripuusta nurmikolle mentäessä ja tuloksena on ollut vastaalkajille monta kertaa paha sarana.


SO DÄR!!
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Martti Auer]

Siitähän se voi johtuakin.

Alempi on pidempi, tillerijänne, en ole koskaan käyttänyt tillerijännettä saati sellaista tehnyt, mutta tuossa huomaa, että jos käyttää yksinomaan tillerijännettä, niin voi ottaa liikaa kärjistä, jolloin tuo sarana - kun laittaa sitten vuorostaan normaalilla jänteellä, menee nurmikolle, mutta tillerijännettä voi käyttää jos jousi on vielä niin jäykkä että sitä ei oikein saa vielä edes jänteelle, niin se voi ehkä auttaa siinä tasaamisessa, kunhan huomioi tuon vääristyksen.

En kuitenkaan käytä lainkaan jännettä tai edes tillerijännettä kun tilleröin jousen ja se on aina täydellisellä tillerillä kun laitan jousen ensikertaa jänteelle, sama tapahtui myös pähkinäpensaassa, siinä tilleriero oli 0 mm. Voin kyllä sitten viimeistely tilleröidä normaalijänteellä, riippuen mitä paunamäärää haluaa tai jos haluaa siirtää tillerikohtaa, en käytä edes tilleripuuta, harvemmin, tilleripuut, tillerijänteet, kannattaa opetella melkein ilman niitä.

Itselläni ei ole esiintynyt mitään tuollaisia ongelmia, sarana tai jotain, ellei sitten ole laittanut ihan luilleen, mutta sekin täytyy opetella.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[J Menna]

Martti:

[Joel]

[Juri]

Olen samaa mieltä Miken kanssa. Alempi on pitkällä.
Tilleröinnin aivan alkuvaiheessa pitkällä jänteellä kannattaa aina jättää kärjet jäykemmiksi kuin on tarkoitus. Muuten niistä tulee helposti liian taipuisat. Olen nähnyt näin käyvän monta kertaa. Jännekulmilla on muutenkin suuria vaikutuksia eri asioihin.
Kuvan jousi on varmaankin kärjistään niin jäykkä että ero on hyvin pieni.

[Tuomo]

Ok, gurut ovat sanansa sanoneet, ja hyvin sanoivatkin! Alemman kuvan jousi on pitkällä jänteellä.

Erot ovat kyllä hyvin minimaaliset, ainakin tässä tapauksessa. Päällekkäiskuvassakin ero on juuri nähtävissä mutta sanoisin, että se on merkityksetön. Tiedä sitten, johtuuko se siitä, että ko. jousi on kyllä aika jäykkäkärkinen (sellaisia taitavat olla suurin osa jousistani).

Mielestäni pitkällä jänteellä voi aika huoletta tilleröidä niin pitkälle, että lavat taipuvat oikein, niin tillerimuodon kuin symmetriankin puolesta. Normaalille jänteelle virittämisessä ei ole kiirettä, koska jos jousi on epätasapainossa, niin normaalille jänteelle virittäminen voi vahingoittaa jousta, varsinkin jos jousi on jäykkä. Toisaalta, vastakaarevaa jousta on hyvin vaikea tilleröidä pitkällä jänteellä, koska se pyrkii kiepsahtamaan ympäri tilleripuussa. Lapojen kärjet kannattaa joka tapauksessa työstää viimeiseksi, niitä voi sitten tarpeen mukaan kaventaa ja/tai ohentaa.

Ylemmän kuvan jousi oli 27 tuuman vedossa, alempi 29 tuuman vedossa. Kummassakin tapauksessa mittari näytti noin 41 paunaa.

Pitää ottaa uusi kuvapari, nyt hieman huolellisemmin, jalustalla sekä parilla eri jousella. Kyllä hyllystä pari kärkitoimistakin jousta löytyy. Lisäksi pitää editoida jänne kokonaan pois kuvasta, niin jännekulmaa ei voi käyttää apuna!

[JoniAulis]

[Tuomo]

Kyse on ollut siitä, kuinka paljon pitkällä jänteellä tilleröinti vääristää tillerimuotoa, eli jousen taipumista. Esimerkkitapauksessa vedin jousta sekä lyhyellä että pitkällä jänteellä niin, että lapojen kärjet taipuivat yhtä pitkälle, jolloin erilaisten tillerimuotojen vertailu on helppoa. Erilaisen jännekulman takia lapojen taipuma (tillerimuoto) on aavistuksen erilainen ja omasta mielestäni ero on jokseenkin merkityksetön.

Jos haluaisin käyttää pitkää jännettä jousen jäykkyyden arviointiin, niin voisin tietenkin tehdä karkeat taulukot, miten vetopituus ja jäykkyys pitkällä jänteellä vastaavat normaalimittaisella jänteellä mitattavia arvoja.

[Esa Konga]

Alempi pitkällä. Jänne lähtee eri kulmasta. Itse jousen muodon perusteellä pelkästään sanoisin että kompa ja sama kuva 2 kertaa.
_________________
http://www.youtube.com/watch?v=JooT3w-sbyE

[M.Reinikainen]

Kyllä sen Esa pitäisi hioutuneen tilleri silmän nähdä jo pelkästä lavan kulmasta että on vedetty pidemmällä jänteellä
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[jousipata]

alempi pitkällä kuten yllä jo sanoivat muut. eikös oikeaoppinen tilleröinti siirry kahvoista kärkiinpäin ja kuten jurikin kirjoitti, kärkiosiin jätetään aluksi hiukan reilummin puuta saranoiden välttämiseksi.
_________________
tzoinnngggg...

[Tuomo]

Tässä vielä päällekkäiskuva.

Pitää tosiaan ottaa uusi kuvapari jalustalta. Tavoitteena oli, että lapojen kärjet olisivat kummassakin tapauksessa samassa kohdassa mutta en siinä ihan onnistunut. Normaalimittaisella jänteellä siis tuo jousi, joka on taipunut hieman enemmän.