Jousi

[Tuukka Kumpulainen]

Nämä viimeaikaiset keskustelut saivat kaivamaan vanhan mutta hyvän kuvan kirjahyllystä. Adolph Shane julkaisi vuonna 1936 pienen, mainion kirjan Archery Tackle. Kirjassa käydään läpi millainen hyvä jousi on (tietenkin 72" 28" standardivedolle) ja miten se tehdään.

Värimulperi on marjakuusen jälkeen jousipuiden listassa ja saa Shanelta kiitosta ominaisuuksiltaan mutta on valitettavasti kovin vaikeaa hankkia, vaikka kasvaa yleisenä etelässä. Shane kertoo, miten hänen ystävänsä kävi läpi isänsä valtavalla Kansasin-tilalla sijaitsevat osaget, pääasiassa pensasaitojen runkoja, yhteensä tuhansia ja tuhansia värimulpereita. Löytyi kaksi osagea, jotka kelpasivat jousipuuksi.

Pöllit näkyvät kuvassa, osagepuisen pitkäjousen takana. Kuten Simo totesi, kiowa tai komanssi olisi löytänyt samoista kasvustoista satoja hyviä jousiaihioita. Nirsompi viiden jalan jousten tekijäkin epäilemättä kymmeniä.

[J Menna]

Jousipuun löytyminen saattaa tosiaan ottaa aikaa jos tavoittelee pitkäjousta tai rekurvijännejousta. Puujousen (120-160cm) tekijöille on kosolti mommoa löydettävissä, mutta erikoisuuden tavoittelijat joutuvat jo nirsoilemaan. Kolme vuotta hain sopivaa orapihlajaa ja viimein työmatkan varrella oli orapihlaja-aita jossa oli ainesta. Aita oli leikattu reilu kymmenisen(?) suvea aiemmin. Kovaa tahtia avoimella paikalla ja hyvästä maasta oli pöngännyt suht suoraa ja tasalaatuista orasta. Ei muuta kuin kysymään lupaa josko jousenrakentelija saisi muutaman ottaa. Lupa tuli heti. Otin kolme, joista tässä yksi.

Orapihlaja jännejousi on jo miltei valmis. Sillä on ammuttukin mm. Turun pituuskisassa. (huom. jousi on mielestäni valmis noin vuoden ampumisen jälkeen, varsinkin jännejousten tapauksissa) Orapihlaja on painavinta puuta jota olen kotomaasta kaatanut ja verrattomasti painavin jouseni täten.

Tässä aihioit toissa kevättalvelta, juuri halkaistuina. Olin itsekin haljeta onnesta.

[J Menna]

Tuukka on tehnyt myös orapihlajajousen ja kehui sen kumimaisuutta. No, on se nöyrää... Tuoreena varsinkin. Steivin reunasta sahattu liuske taipui näin.

Sopivaa puuta jota etsin on siis useaa laatua ja mallia. Jalava ja saarni löytyy aika herkästi. Vaahteraa on joka paikassa, mutta alan epäillä sen sopivuutta jännejouseksi... (2 tehtyä ja kummasakin vikaa) Luumu ja omena jo vaikeampia. Vaikeimpia sopiviksi rekurvi jousiini löytää ovat olleet syreenit ja tuomipihlajat. Niitäkin on nyt muutamia kivoja ja taidan lintsata nyt rekurvijousesta. Niissä on paksut lustot ja kierre minimissä ja tyydyn B-profiiliseen jännejouseen. Tai katotaan ny...

[Tuukka Kumpulainen]

Kateeksi käy, tuommoiset orakkaat. Olen vuosien varrella käynyt läpi kymmeniä villiintyneitä orapihlaja-aitoja ja niistä löytyy ani harvoin jousiainesta edes meikäläiselle. Yhtä joutotontin aitaa olen "kasvatellut" tässä kymmenisen vuotta ja odotan että venyvät edes minimimittoihin jotta pääsen saksimaan, lupakin jo on. Haastetta kuvaa se, että saldona on yksi busmannityylinen orapihlajajousi, yksi metrinen lattajousentekele ja yksi vielä duunaamaton 160-senttinen luonnekeppi, josta ei kaunista tule vaikka hyvä tulisikin.

[Tuomo]

Tuohon Shanen kirjaan viitaten - mukana lienee kyllä jonkin verran jousenteon mystifiointia. Kirjaa minulla ei (vielä) ole mutta kovin vaikuttaa kaavoihinsa kangistuneelta, jos jousipuuksi kelpaa vain iso, oksaton, suora ja paksulustoinen tukki. Eiköhän tuhansien puiden joukosta olisi löytynyt ranteen paksuisia sopivan oksatonta pikkupuitakin? Tai niinhän Tuukka totesikin, että taitavampi jousentekijä olisi varmasti löytänytkin.

Tästä päästää taas siihen kysymykseen, että millaista jousta ollaan tekemässä. Hyvä jousi pitää tietenkin tehdä parhaasta materiaalista varman päälle mitoitettuna. Hyvällä jousella voi luottavaisin mielin ampua vuosikausia ja tuhansia, kymmeniä tuhansia laukauksia. Toki hyvän jousen voi tehdä luonteikkaasta, oksaisesta ja mutkaisesta aihiosta mutta voiko siihen luottaa? Hienoahan se on tehdä "mahdottomasta" aihiosta toimiva jousi mutta kuinka moni sellaisella haluaa oikeasti ampua? Se on kuitenkin kompromissi.

[Nanook - pakkasen poika]

Saxton Popen mukaan hyvän jousen pitäisi kestää n. 100 000 laukausta ja metsästyskäyttöä 3-5 vuotta.