Jousi

[J Menna]

Onko nuolen spinettäjät kiinnittäneet huomiota sellaisen nuolen käyttäytymiseen jonka spine on eri jos nuolen kääntää mittarissa 180 astetta. Siis mitataan nuoli esim. kukkosulka alaspäin ja sitten kukkosulka ylöspäin. Lukemat ihan erit!

Multa lytyy jokunen nuoli joissa heitto on asteikon mukaan jopa yli 10 lbs.
Tällaiset nuolet lentää välillä aika ok, mutta yleisemmin ihan miten sattuu ja joutavat roposakkiin aika pian.

Havaintoja?

[M.Reinikainen]

Ihan samanlaisia nuoli ainakin minulla.

Hartsi puulla ilmion huomaa erittäin hyvin.

Ihan 90 astetta kun kiertaa niin joka kulmalla on eri spine.

kun syysuunta on vakatasossa on spine vaikka nyt 50 yhellä puolel ja 53 toisel puolell. Käännetään syysuunta pystyasentoon ja mitariin tulee 55 sekä 57!!

Olen ollut huomaavinani että hartsi puut ovat syysuunnaltaan sydämmeen päin kevyempiä ja kuoreen päin jäykempiä.

Onk tässä perää?
Se riippuu siitä keneltä kysyy
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Tuomo]

Juu, kyllä niitä "erikoisnuolia" aina nipusta löytyy. Nuolet pitää tietenkin olla täysin suoria, jotta jäykkyyden mittaaminen eri suunnista olisi mielekästä. Lisäksi pitää mittaustarkkuus huomioida, spine pitäisi mitata usemman kerran ja katsoa, onko tulos toistettavissa.

Onkohan nuolen alkuperäisellä suoruudella merkitystä? Jos nuolivarsi tulee nuolisorvista suorana (kaupalliset aihiot siis), niin onko spinen vaihtelu mittaussuunnan mukaan vähäisempää kuin käyrillä ja suoristetuilla nuolivarsilla? Näin voisi olettaa, koska jos nuolivarsi on mutkalla, siinä on luultavasti jotakin ylimääräisiä jännityksiä, jotka vaikuttavat spineen. Pitäisi testata!

[J Menna]

Hyviä havaintoja jotka täsmäävät omiini. Olenkin hakenut spinessä jonkinlaista kultaista keskitietä/keskiarvoa ja tärkeimpänä olen pitänyt spinelukemaa joka mitataan kukkosulka alaspäin - Se kun on se taipuma jonka nuoli tekee ensimmäisenä ohittaessaan jousen kädensijan.

Mittari on kuitenkin vain mittari. Lopulliset havainnot ja säätö tehdään ampumalla.

[Lehtis]

Minun näkömuistini mukaan nuoli taipuu laukaistessa jänteen saattamana ensin "mahapuoleltaan" pokaan päin, eli kukkosulasta poispäin ja vasta seuraavassa vaiheessa ohitushetkellä köyristää "selän" kukkosulan puolelta ja heittää nokkipään ohi pokan. Näinollen spinemittaus kukkosulka ylöspäin, eli taipuma samoin päin kuin nuoli ensin taipuu laukaistessa, tuntuu viisaammalta.

[Lehtis]

Tuo nuolen taipuma laukaisussa kukkosulasta poispäin pokaan päin näkyy hyvin Tuomon suurnopeuskuvissa (Foorumin viestiketju: Jousiammuntatekniikka, Suurnopeuskuvaus); mm. tässä hyvä video jousiampujan paradoksista:
http://youtu.be/hRJ9zyZgGcU

Siksi minä ainakin spinetän nuoleni kukkosulka ylöspäin ja punnus nuolen keskellä tavanomaisella spinetyslaitteella.

[Ari Rantala]

Meikä valitsee kukkosulan suunnan lähinnä siten, että nuolivarren syiden suunta määrää nokkiuran suunnan ja siihen nähden kukko on joko ylhäällä tai pokasta poispäin. Muovinokeilla tietysti ihan sama miten syyt kulkevat mutta niitähän ei OIKEAT primiäijät käytä

Spinetyssuunnan otan syykulun mukaan ja valittavana on kaksi vaihtoehtoa kun haluan, että se "oikea" spine olisi nokkiuraan nähden oikeaan suuntaan.

Uskoisin, että varren "velttous" ylös/alas suunnissa aiheuttaa nuolen vatkaamista samoissa suunnissa ja siksi on paras jos spine olisi edes lähellä oikeata joka suunnassa.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[J Menna]

esa:

[Martti Auer]

Ylös alas suunnan voi korreloida muuttamalla nokin paikkaa jänteellä ylös tai alas, niin saa sen pois. Nokki tulee ristisuunnassa syihin nähden jolloin nuoleen saa myös jäykemmän spinen, spine on kai tällöin myös tasaisempi kautta linjan. Oikea spine vähentää myös tätä paradoksia kuten myös päästö, se on jänteen liikkuminen edes takaisin liikkeessään eteenpäin, mikä saa aikaan tällaisen paradoksin. Muovinokeissa on kai myös tärkeää että miten nämä ovat suhteessa syyn kulkuun, itsellä menee kaikki nuolet aina samaan nippuun, näissä ei ole Jermuja mukana, olenkin ihmetellyt että miksi joillakin on täällä ongelmia että nuolet eivät lennä samalla lailla, pitää kynällä merkkailla ja valita jotkut "parhaimmat" joukosta, itselläni kaikki nuolet ovat aina kun näillä ampuu ensimmäistä kertaa perfecto, vaikka sulatkin liiman ilman minkäänlaista sulituslaitetta, sääli vain että näitä sattuu joskus hajoamaan. Onhan se kiva tietysti löytää omalta kohdaltaan edes se jokin asiantuntemus, siksi jousenikaan ei tarvitse olla aina kunnollisia.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[J Menna]

Martti:

[Martti Auer]

En nyt tiedä viime vuosien, tai hyvä jos edes viime vuonna, kyllä sinne toisinaan hyväkin kasa johonkin maalitauluun mahtui jopa viime vuonna, koska Menna on ollut todistamassa? Edes Vanhalinnassa? Johdin Vanhalinnan kisoja puoleen väliin vuonna 2012, aika suvereenisti, kunnes tapahtui jotakin, viime vuonna oli hyvää kasaa alussa, kunnes tuli jotakin sählinkiä ratajärjestäjien toimesta, näiden syy, vuonna 2011, jousi katkesi kesken kisoja puolessa välissä, ja olin siinä vaiheessa suvereenissa johdossa ja ammuin vaikka kuinka hyvää kasaa. 2010 siellä oli jokin häirikkö, ulkopuolinen, häiritsemässä jatkuvasti ampumistani, kunnes poistui, niin silloin alkoi menemään paremmin. Pääasia että osallistuu, satoi tai paistoi.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Simo Hankaniemi]

Jarna ampui eilen Hämeenlinnassa sijalle 8, lyhyellä jännejousella ja spinettämättömällä nuolisetillä ja ilman että olisi harjoitellut tänä vuonna kuin korkeintaan kahtena päivänä. Muilla kilpailijoilla oli pitkiä ja vielä pitempiä jousia ja nuolia, lasikuitujousia oli mukana ja spinetettyjä ostonuolia. Jarnan nuolet kyllä painavat grammalleen saman verran. Joten olen kaikkien näiden vuosien jälkeen edelleen hiukan skeptinen spinemittausten suhteen. Spinelukemia tärkeämpää on, miten nuolet lentävät.

[Tuomo]

Simo - kyllä nuolen jäykkyydellä (spine) on merkitystä. On tosin aivan sama, onko nuolen jäykkyyttä mitattu tai ovatko nuolet ostonuolia. Mitattu lukema sinänsä ei kerro koko totuutta. Toisekseen, jos joku ampuu hyvin harjoittelematta, niin siitä ei voi tehdä päätelmiä nuolen jäykkyyden merkityksestä.

Selvää on, että se miten nuoli lentää, ratkaisee. Hyvin lentävien nuolten jäykkyys nyt sattuu sopimaan jouseen ja ampujan tekniikalle. Lisäksi jäykkyydet ovat luultavasti lähellä toisiaan.

Nuolen jäykkyyden mittaus auttaa siinä vaiheessa, kun pitää ostaa tai tehdä uusia nuolia. Ne toimivat todennäköisesti hyvin, jos ne ovat samanlaisia (yhtä jäykkiä) kuin hyvin toimivat nuolet!

Tuleeko keskiaikamarkkinoiden jousikisan tulokset ja kuvia tänne foorumille? Olin jostakin käsittämättömästä syystä laittanut kalenteriin markkinat ensi viikonlopulle, joten väliin sitten jäi...

[M.Reinikainen]

Tuomo
Tämänvuoden kisajärjestäjät ovat luvannet lähettää kisan tuloksen minulle "sähk" postiin kunhan kerkiävät.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Martti Auer]

Spinetyksellä pyritään tasapainoittamaan nuolen lentoa, kyllähän nuoli tietysti lentää nopeammin ym., jos se ei keiku suuntaan tai toiseen.

Riippuen myös sulituksen suuruudesta, jos käyttää suurempaa sulitusta, niin se eliminoi spinetyseroja, mutta jos spine on paikoillaan, niin silloin voi käyttää pienempää sulitusta, ja nuoli lentää vielä nopeampaan.

Kiinalaisethat eivät välittäneet spinetyksestä, nuolien paino oli ennemminkin merkittävä, koska kiinalaiset mm. käyttivät laukaisussa peukalo-otetta, joka ei aiheuta tätä jousiampujan paradoksia. Lakotaote, minkä olen huomannut, on myös mm. sellainen, joka vähentää tätä jousiampuja paradoksia.

Omasta ampumisestani on mainittu että minulla tapahtuu vähemmän tätä kalanpyrstöliikettä nuolenlennossa, mitä muilla vaikka ampuisin samoilla välineillä, tai välineillä, jotka eivät ole omiani, vaan joita muutkin käyttävät, voihan olla että Jarnalla on vähemmän "kalanpyrstöliikettä".

En ole myöskään ampunut nuoliani ensin sulittomina, että saisin näille juuri oikean spinetyksen jouseen, mutta niputtavat siitä huolimatta, vaikka varmaan pitäisi, kunhan niissä on vain sama spine ja paino.

Täytyy varmaan siitä huolimatta alkaa spinettämään nuolet sillä tavalla että ampuu näitä ensin sulittomina ja sitä rataa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Simo Hankaniemi]

Tietysti nuolten jäykkyydellä on merkitystä, mutta kaikkein eniten merkitystä on ampujan korvien välillä ja psyko-fyysisellä kunnolla. Mikään spinetys ei korvaa sitä. Näin kesällä eräässä jousikilpailussa maailman parhaimpiin ampujiin kuuluvan henkilön ampuvan helkkarin huonosti, koska hän ei ollut kunnossa. Joutui lopulta keskeyttämään. Jarnan salaisuus on pääasiassa siinä, että ampumatyyli on OK ja asenne kilpailuun on sopivan välinpitämätön. Hermot eivät siten tee mitään tepposia. Kun tähän lisätään riittävän tasalaatuinen nuolisetti, niin paketti on valmis. Jos Jarna harjoittelisi edes kerran pari kuukaudessa, niin tulokset olisivat vielä paljon parempia.

[J Menna]

Kiinnostaa ihan mahottomasti kuka oli tämä maailman parhaimpiin kuuluva ampuja?

Kiva että aloittamani ketju: "eri spine samassa nuolessa" on saanut keskustelua aikaan.

[Martti Auer]

Tämä, että hermostuneisuutta esiintyy aivan huipullakin, on aika yleistä jokin maailman kolmanneksikin paras voi näyttää silminnähden hermostuneelta ja oikein tärisee, mutta saattaa hallita ehkä jotenkin hermonsa, tulokset ovat yleensä huonompia itse kilpailussa, itsekullakin, aika dramaattisesti, mm. American Roundissa, kuten tiedetään, niin harjoittelussa on ampunut satapistettä enemmän, mitä itse kilpailussa, aika yleisesti, monet menevät lukkoon jos näiden pitää pitää esitelmäkin luokan edessä, ja puhuvat hiiren äänellä. En tiedä että onko tottumiskysymyskään, Pekingin kaverikin sanoi, että tämä on aina hirveästi hermostunut kisoissa, mutta sellaista sen on, ei se varmaan ole helppoa ei.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.