Jousi

Rakonczay · Joined: 15 Mar 2005 Posts: 623 Location: Kuusankoski

Heti ensin anteeksi että kysyn perinnesivustolla ohjetta lasikuidun työstöön Embarassed

Kaivoin vanhasta 89# unkarilaisesta vastakaaresta lasikuitukaaret esiin ja tarkoitus olisi alkaa ohentamaan niitä niin, että lopputuloksena olisi noin 50# metsästysjousi.
Millä välineellä lasikuitua kannattaa alkaa työstämään ja pitääkö lasikuidulta suojautua jotenkin?

Uudistetulla vastakaarella olisi tosiaan tarkoitus ampua tulevaisuudessa alumiinisia metsästysnuolia (BRUTAALIA!). Rolling Eyes

MikaNuotio · Joined: 06 Sep 2004 Posts: 534

Yleensä lasikuitua on niin ohuelti että pelkästään lasikuidun työstäminen ei alenna paunoja 40#. Lähinnä tulee mieleen että hiomapaperi on ainut millä lasikuitua ohentaa. Lasikuitupölyä on syytä välttää hengittämästä samoin kuin hiilikuitupölyä.

En ole kuullut umpilasikuituisista unkarilaisen jousen lavoista joten ei varmaankaan tässäkään ole kyse kuin lasikuidulla päällystetyistä lavoista.

Alumiiniset metsästysnuolet taisivat olla noin 400-500 grainisia nuolia joten ei nyt ihan mahdottoman brutaalia kuitenkaan mitä sitten brutaalilla tarkoitatkin.

Matti · Joined: 10 Oct 2004 Posts: 538 Location: Helsinki

Jos lasikuitua on vain pinnalla, yksi keino voisi olla ottaa lasikuidut pois, ohentaa puuta ja liimata raakavuotaa selkäpuolelle.

MikaNuotio · Joined: 06 Sep 2004 Posts: 534

Lasikuitujousissa on vain ongelmana ettei puuta ole jäljellä juurikaan lasikuidun poisottamisen jälkeen koska puuta on käytetty vain ytimenä ja muutenkin ohuelti. Hiilikuitujousissa vieläkin vähemmän.

Mikäli vatsapuolelle jättää lasikuidun ja etupuolelle liimaa jotakin voi jonkinlainen jousi syntyä mutta en osaa sanoa millainen jousi. 40# on paljon saada pois lasikuitujousesta ellei kaventamalla onnistu. Ei ole kokemusta lasikuitujousen trimmaamisesta mutta jotku ovat lasikuitujousiaan kavennelleet.

MikaNuotio · Joined: 06 Sep 2004 Posts: 534

Mikäli etupuolelle eli selkäpuolelle jättää lasikuitua ei pelkkä puu vatsapuolella helpostikkaan kestä.

MikaNuotio · Joined: 06 Sep 2004 Posts: 534

Csaba Grózer bowman@axelero.hu voisi tarkalleen osata sanoa mitkä ovat vaihtoehdot kun kerran tekekin kyseisiä jousia.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Lasikuituvahvisteisista lavoista saa kevyemmät yksinkertaisesti ohentamalla niiden leveyttä, ei paksuutta.
Mutta miksi alumiininuolia, ei varmaan ainakaan kustannussyistä. Mikä puussa on vikana? Jos on kysymys ruuvattavista kärjistä, niin puunuoliinkin saa ruuviholkkeja.
_________________
Kantapään kautta.

Rakonczay · Joined: 15 Mar 2005 Posts: 623 Location: Kuusankoski

Kassain tekemä jousi on ihan umpi lasikuitua lapojen kärkiä lukuunottamatta.
Jonkinlainen nauhahiomakone lienee siis viisas hankinta jotta paksuuden saa tiputettua 8 mm:stä noin viiteen.

Olen ajatellut kokeilla alumiininuolia metsästyksessä, koska niihin saa helpommin erilaisia kärkiä, ja koska alumiiniputki kestää enemmän kolhimista. Totuushan lienee, että metsästysnuolista vain pieni osa osuu riistaan.

Aion edelleenkin ampua kisoja pitkäjousella ja puunuolilla, mutta ne eivät oikein sovellu metsään, enkä halua taljakoneellakaan metsästää.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Haloo! Lapojen leveyttä pois, ei paksuutta!!!
Helppo homma, jousessasi on muistaakseni suorat lavat. Milli pois kummaltakin sivulta, kummastakin lavasta, paunojen mittaus. Milli / pari kerrallaan kunnes on sopiva.
Nauhahiomakone kytkettynä imuriin sekä ohjausalusta tms. jigi ovat suotavia.
Kuinka niin pitkäjousi ja puunuolet eivät sovellu metsään? Mistä lähtien?
Saat tietysti tehdä niinkuin itsellesi parhaiten sopii, en vain ihan ymmärrä perusteluja.
_________________
Kantapään kautta.

Rakonczay · Joined: 15 Mar 2005 Posts: 623 Location: Kuusankoski

Ajatus lapojen ohentamisesta tulee siitä että 40# mallissa on käytännössä yhtä leveät kaaret, mutta 5 mm paksut. Tässä jäykässä ne on 8 mm paksut.

Olen ollut tällä sivustolla käydyistä keskusteluista ymmärtävinäni että 190 cm pitkä lonkkari on metsässä kiinni joka risussa. Varsinkin nopeissa tilanteissa mitä ilmeisesti tahtoo tulla eteen niin lyhyempi vastakaari olisi näppärämpi.

Alumiininuolet on vaan kiehtonut mieltä kesästä lähtien, ja ajattelin kokeilla niitä metsässä. Kilparadalle kun niitä ei saa ottaa.

M. Haverinen · Joined: 14 Aug 2004 Posts: 74

Minäkin olen kuullut, että lasikuitujouset tilleröidään kaventamalla, ei ohentamalla. Ja ohennus 8mm:stä viiteen kuulostaa melkoisen rajulta säätämiseltä. Jokaisen jousen tekijän pitäisi tietää, miten pienellä ohennuksella 60# jousesta tehdään alle 50# jousi... Crying or Very sad

Jousen pituus metsästäessä on mielestäni totuttelu kysymys. Kyllä sen 180cm pitkäjousenkin kanssa pääsee melkoisesta rääseiköstä samalla tavalla kuin hieman lyhemmänkin kanssa, kun vaan opettelee kulkemaan sellaisen kanssa. Tällä foorumilla on jaksettu jauhaa tätä "mullapa on pidempi/lyhempi kuin sulla!!" paskaa jo melkoisen moneen otteeseen ja en aio siihen sen enempää tarttua.

Ja miksi alumiininuolia!?! Sen muutaman laukauksen mitä alumiini nuolilla olen ampunut, ne ovat joka kolhusta vähintään solmulla. Tämä jopa solumuovitauluun ammuttaessa, hieman tujummalla jousella. Ja jos niiden erilaisten kärkien kanssa haluaa vekslata, niin käyttää niitä kierre holkkeja puunuolissa. Kotimainen mänty on niin hyvä nuolipuu, ettei sitä varmaan edes tajua, kun sitä on niin helposti saatavilla. Se on lujaa ja pitää muotonsa suhteellisen hyvin lämpötilan ja kosteuden muuttuessa. Ja vaikka mutkaa tulisikin, varsi on helppo oikoa kämmensyrjää vasten.

Hankaniemi · Guest

Olen samaa mieltä, että kaventamalla on turvallisinta alentaa lasikuitujousen paunamäärää. Voi olla vaikeata saada ohennusta onnistumaan riittävän tasaisesti.

Kokemukseni alumiininuolista maastossa ovat hiukan negatiivisia. Minulla oli niitä puoli tusinaa joskus 1983 ja ne kestivät tasan yhden metsäkeikan. Aina kun nuoli osui kiveen tai muuhun kovaan, niin se oli selvä tapaus. Mutta jos alumiininuolet kiinnostavat, niin kokeile ihmeessä niitä.

Olen itse ratkaisut erilaisten kärkien tarpeen sillä, että viinessä on useampaa sorttia nuolta: leikkureita, hylsypäisiä, ratakärkisiä, kumi- tai muovibluntteja, puubluntteja, judokärkiä. Niin ja haarapäisiä lintunuolia. Kaikkia näitä en pidä aina mukana, vaan tilanteen mukaan valitsen sopivan sortimentin. Ongelmia ei ole ollut. Puu- ja bambuvarsia en vaihtaisi mihinkään.

Jousen pituuden suhteen, niin jos sinulla on asiassa epävarmuutta, niin kokeile muutamaa pituutta. Voit huomata, että kyllä se 190 cm sopii tarkoituksiisi. Tai 150 cm voi tuntua parhaimmalta, silläkin voi ampua 65 cm nuolia, mikä ei vielä ole mahdottoman lyhyt veto, jos haluat käyttää kuitenkin pitkää vetoa.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Vaikka foorumi on enemmän puujousi ja jännejousiasiaa, niin tässä lasikuitujousen rakentelua, mikäli lasikuitu sattuu olemaan jollekkin projekti. Vaatii hieman valmistelua ja välineitä enemmän, kuin puujousen valmistaminen, voin kokemuksestakin sanoa.
http://www.websitetoolbox.com/tool/post/bowyersjournal/vpost?id=1345608&trail=15
http://www.websitetoolbox.com/tool/post/bowyersjournal/vpost?id=1337857

Ohjeita lasikuitujousen valmistamiseen löytyy myös http://www.stickbow.com/stickbow/bowbuilding/

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Voin siis kokemuksestakin sanoa, ettei ilman kunnollista valmistelua ja välineitä saa lasikuitu-, hiilikuitujousia valmistettua.

Lasi- ja erityisesti hiilikuitujousen valmistaminen 80% kiinni ihan muusta, kuin tilleristä, joka pitää tuokin tehdä kaavalla jo osin etukäteen ja viimmeistellä reunoista lopulta, eli onnistuminen on kiinni enemmänkin liimojen oikeista sekoitussuhteista ja oikeasta materiaalikäsittelystä, sekä koko paketin lämpökäsittelystä.

Puujousilla taasen 80% on kiinni juuri tilleröinistä, johon enemmänkin koko puujousen olemus tähtää alusta lähtien, vaikka materiaalit pitää valita mallille sopiviksi ja jousen malli pitää olla tuttu. Liimojen ja työstövälineiden hankkimiselta ja valmistamiselta säästyy, tai ovat huokeampia, toisin kun ei tule kuuloonkaan lasikuitujousta tehtäessä. Laughing

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Nähtyäni kyseisen Kassain Bear-jousen nahkapäällykset riisuttuina kallistuin sittenkin sille kannalle että mieluummin hioisin vatsapuolta.

Se ei muistuta aikaisemmin näkemiäni lasikuitulaminaattijousia millään tavalla. Kumpikin lapa sekä kahva on valettu yhdensuuntaisista lasikuitulangoista epoksihartsilla yhtenä könttinä. Lapojen päihin on liimattu ja nyöritetty jyrkkään kulmaan hyvin pitkät puiset siyahit. Puuta löytyy siis vain kärjista. Jousi on täysin symmetrinen.

Lapojen kaventaminen saa mitä todennäköisimmin vastakaarien linjauksen sijoiltaan.
Lähtisin ensin yrittämään karkealla viilalla, sitten nauhahiomakoneella. Lasikuidun hiominen ei vain todellakaan ole kaikkein miellyttävimpiä hommia. Hengityssuoja+suojalasit+ paksut hanskat+ kertakäyttöhaalari huppu kirellä ja mieluimmin ulkona. Hiottu vatsa varmaankin myös kaipaa ohuen suojaavan hartsikerroksen.

Olisin myös valmis lyhentämään vahingoittunutta siyahia nokin verran ja laittamaan sen pään alalavaksi. Välimeren otteella vedettäessä alalavan on hyvä olla jäykempi ja/tai lyhyempi kuin ylälavan. Jousihan on alunperin tehty 32 tuuman vetoa ja peukalorengasta varten.

89 paunaa tuntuu kyllä hirmuiselta kiskottavalta, vahingoittuneen nokin takia ei oikein uskalla edes tosissaan yrittää.
_________________
Kantapään kautta.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Pitää ottaa huomioon myös, että eripaksuiset lasikuitu kerrokset, tai laminaatit aiheuttavat suuremmassa rasituksessa erilaisen rasituksen liimasaumalle, kuin tavalliset tasapaksut kuitukerrokset.

Eripaksuisia lasi-, hiilikuitukerroksia käytetään tavallisesti vain lasikuitu/hiilikuitu yhdistelmäjousessa, joissa samassa jousessa käytetään kumpaakin kuitua yhdessä. Lasikuitua vatsapuolen uloimpana kerroksena ja selkä sekä vatsapuolen sisemmät kerrokset hiilikuitua yhdistettynä lavan trapezoid muotoon, kuten http://harrison-fisklongbows.com jousissa, joka muutama vuosi sitten tunnettiin vielä harrison longbows, ennen kuin Harrison itse lopetti jousten valmistamisen.

Myös, että kuidut katkeaa epätasaisesti ohennettaessa, joka ei välttämättä tee ohentamisesta kannattavaa, tai suositeltavaa, tai virittely erityisesti parempaa jousta. Lasi- ja hiilikuitujousi on hyvin pitkälle sellainen, kuin valmistuessaa on liiman kuivuttua ja tavallisesti hienosäätöä tehdäänkin ainoastaan sivuista, eikä hiomalla kuitukerroksia. Lasi- ja hiilikuitujousten kustomointi jälkikäteen on hankalaa ja kaikki kustomointi tulisi ottaa huomioon liimausvaiheessa. Lasi- ja hiilikuitujousissa yleensä tyydytään vain hienosäätöön, tai ammutaan ostetulla jousella sellaisenaan.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Harrison tarjosi myös mahdollisuutta käydä paikanpäällä opissa, kun aloitin ensimmäisiä jousia kantapään kautta ja joku Afrikkalainen opissa sitten kävikin, mitä Harrison mainitsi.

Harrisonilla saatoi olla yksiä parhaita takedown paloja eli kaksiosaisen jousen kiinnityspaloja, vaan ei ole kokemusta paloista, vaikka Harrison olisi sellaiset valmistanutkin 100-200$ hintaan Canadasta käsin.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Erityisesti liimaussaumat joutuvat erilaiselle rasitukselle lasi- ja hiilikuitujousissa, kuin puujousissa. Lasi- ja hiilikuitujousissa liimaussauma ei saa olla yhtään paksumpi, kuin mitä täsmällisen puristamisen avulla aikaan saadaan.

Puujousissa tämä sauma voi olla, jopa kaksi tai kolmekertaa paksumpi ja toimiva. Olen nähnyt puujousien saumoja myös paljon arvostetuimmiltakin jousentekijöiltä ja jotkut saumat ovat suorastaa yllättäneet ollen ihan muuta, kuin hiuksen ohuita ja silti toimivat.

Tuollaiset saumat aiheuttaisivat välittömän rikon lasi- ja hiilikuitujousissa. Jotkin laadukkaimmat kuitujouset ovatkin umpivalua, jolloin saumarasituksilta vältytään. Lasi- hiilikuitujousen rakenne rasittaa lähes ainoastaan selkä- ja vatsapuolen pintoja, kun taas puujousen rakenne rasittaa tasaisemmin läpi koko paksuudeltaan.

On lähes sama mitä välissä on, kun pinnat ovat lasi- jatai hiilikuitua olen kuitualan täysammattilaisenkin kuullut sanovan, kun olin kuiduista kiinnostunut.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Tuo edellämainittu siis varsin karkeasti sanottuna.

Tarkemmin ottaen umpikuitulapoja ei juuri näekkään, kuin harvoin ja ovat painavimmasta päästä, vaan nykyaikaisen huippujousen lavat ovat keraamisilla tai synteettisillä vaahtotäytteillä varustettuja ja useammasta kerroksesta muodostuvia lapoja, jotka vaikuttavat umpinaisemmilta ja toimivatkin enemmän umpilavan tavoin, mitä tulee liimaukseen, koska kerroksia on useampia, ollen kuitenkin paljon keveämpiä.

En ole seurannut kilpajousien kehitystä, mutta erilaisista täytteistä olen tietoinen ja kuten vaahtotäyteet tai keraamiset täyteet antaa myös ymmärtää, niin on melko sama, mitä välissä on kunhan on kevyttä ja pysyy välissä.

Kuitenkin, mikäli lavassa on puuydin ja lasikuitupinna ovat kontrasti liimaussaumojen rasitukselle huomattavasti suurempi, kuin monikerroksinen rakenne ja vieläkin suurempi, mikäli käyttää puuta ja hiilikuitua yhdessä, jota on tullut kokeiltua.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Selvä ero näillä moderneilla lavoilla. Alemmassa 2 kuitukerrosta ja ylemmässä 9 kuitukerrosta. Ylempi jo lähes umpikuitua.

Yamahan keraamisesta en tiedä muutakuin, että on olemassa tai ollut olemassa ja saattaa olla jo vanha lapa vaahtojen aikakaudella.

Ylempi lapa toimii myös jo enemmän samantapaisesti, kuin puujousessa toimii puu materiaalina, joka on kanssa umpimateriaalia samoilla materiaalin ominaisuuksilla läpeensä.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Okeiii, sanotaan sitten selkeämmin. Tässä jousessa ei ole kuitukerroksia, ei laminaatteja eikä liimasaumoja. Se on umpeen valettu, sitä ihteensä, la shittiä, ja vain sitä.
Oliko Mika kivaa ulkomailla? :angel2:

_________________
Kantapään kautta.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Harvinaisempi tapa on tehdä umpikuitukaaret, tai umpijousi ja umpikaaret olen nähnyt ja umpilavoillakin ampunut. Mikäli lavat, tai koko jousi todellakin on umpitavaraa, niin painoa on melkoisesti, ellei hiilikuitua. Umpilasikuitu painaa todella ja painosta päätellen voikin varmistua umpitavarasta. Joissakin jousissa saatta olla myös umpitavarasta pelkkä kädensija, tarkoittaettä lavat olisivat umpitavaraa.

Valmiiksi muotoon valetut lavan siivut olisi parempi idea, kuin liimata suorista siivuista kerroksia, jolloin rasitus jakautuisi tasaisemmin liimauspinnoillekkin. Näin saatetaankin tehdä, koska erityisesti suora hiilikuitu on erittäin jäykkää.

On kuitenkin on lukemattomia syitä juuri suoran materiaalin eduksi, joten harvemmin edelleenkään imetään riittävällä alipaineella paksumpi nippu kerralla, tai ohuempiakaan siivuja valmiiksi muotoon. Lisäksi täysin umpitavaran laadun takaaminen on hankalampaa, kuin siivuista valmistetun.

En itseasiassa kommentoinut suoraan Jurille, vaan aiheesta tuli mieleen. Ei ole kokemusta Kassain jousista, tai Grozer jousista. Vain puujouset ovat kiinnostaneet huomattavissa määrin.

On jäänyt myös ulkolaiset foorumit käymättä

Guest · Posted: 09.09.2006 20:06 Post subject:

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Eli sama asiaa, kun on puujouselle on taivuttaa ensin puuta muotoon, vaikka höyryttämällä ja vasta käsittelyn jälkeen liimaa muodon. Vaihtoehtoisesti on mahdollista myös, että liimaa puun suoraan muotoon, joka synnyttää enemmän jo valmista liimausrasitusta, ilman että jousi on edes vielä vireessä.

Riippuen tietysti kuitulevyn paksuuksista, sama toteutuu enemmän tai vähemmän lasi- ja hiilikuitujousissa, paitsi ihan suorissa. Halvimmissa kuitenkaan ei kiinnitetä seikkaan huomiota, vaan liimataan suoraan muotoon. Tämä ei välttämättä ole mikään ongelma mikäli kuitukerroksia on 9 kappaletta, koska tällöin kuitulevyn paksuun on jo huomattavasti ohuempi, kuin 2 kuitulevyn jousessa.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

No oli miten oli, vetäköön jokainen omat johtopäätöksensä, en lähde asiasta väittelemään.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Poikittaisista rasituksista, tai leikkausrasituksista, voisi todeta kuitenkin, että rasituksetkin siirtyvät materiaalissa nopeammin ja vaivattomammin, mitä ohuempi tasalaatuinen materiaali on, tai mitä suuremmalla rasituksella uloimmat kerrokset ovat, tai mitä kovempaa materiaali on, tai mitä vähemmän materiaalipoikkeamia.

Leveä ja ohut puujousi soi, kuin banjo jännekosketuksesta ja paukahtaa, kuin ruutiase laukauksessa, koska välimatka on olematon pintojen välillä, rasituksessa, jonka leveys sallii ja jousi toimii lähes kokonaan pintajännitteiden turvin.

Paksumpi puujousi rasittuu enemmänkin koko paksuudeltaan ja soikin jo huomattavasti vähemmän, ollen poikkileikkausrasitukseltaankin jo huomattava. Poikkileikkausrasitus kuitenkin jakautuu tasaisemmin tasalaatuiseen materiaaliin ja jousi rasittuu läpi, eikä vain pinnoilta.

Suurin osa lasikuitujousista toimii lähes kokonaan ja pelkillä pintajännitteillä. Uloimmat materiaalit ovat huomattavasti suuremmassa vedossa ja puristuksessa, kuin sisemmät ja liimasaumat ovat heti ohuiden ja uloimpien kerrosten alla ja itseasiassa kohdassa, missä usein kaksi ominaisuuksiltaan täysin erilaista materiaali kohtaa, kuten puu ja lasi- tai hiilikuitu, joten liimasauma on melkoisen kovilla.

Niin puujousten, kuin kuitujousten liimat pitävät ainoastaan syystä, että rasitus jaetaan pitkittäisrasitukseksi, ei poikittaisrasitukseksi.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

1950 luvulla jo oli melkoinen valikoima umpikuitujousia. Kuvassa yhden valmistajan mallistoa.

Ennen lasikuitua käytettiin muita kuituja ja kuten tänäkin päivänä on suurempi yleisö vasta keksintöjen viimmeinen käyttäjäryhmä.

Guest · Posted: 10.09.2006 17:13 Post subject:

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Kiitoksia TLM, se oli opettavaista.
_________________
Kantapään kautta.

Guest · Posted: 11.09.2006 20:44 Post subject:

Ai niin oli unohtua, turvallisin tapa on hioa sivuista ja tehokkain puristuspuolelta ohennus (parempi kuin vetopuolelta).

TLM

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Guest · Posted: 12.09.2006 18:54 Post subject:

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Niin niin, etteikö jotakin vanhaa, etteikö jotakin uuttakin. Olen nähnyt taljajousissakin halkeilleita lapoja, vaikkei liimasta ole tietoakaan.

Guest · Posted: 12.09.2006 21:33 Post subject:

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Sorry, itse en ole ollut kiinnostunut kuiduista sitten 2001.

Guest · Posted: 13.09.2006 10:16 Post subject:

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mikäli tuollaista jousta kumarrat mistä olet maininnut, niin ota yhteyttä Adam Karpowicziin ja kerro tarpeestasi. Kenties tekee jousen, vaikka ei myyntiin jousia valmistakkaan. Itselleni tarjoutui tekemään yhden, joku aika sitten, mutta kieltäydyin. ~2000? mikäli tekee ja aidoista yhdistelmäjousen materiaaleista, niin että aidonpaa saat hakea, tai vuosia opetella ja pari vuotta tehdä itse jousta.

Ei tällaista pätemisen määrää jaksa. On ilmiselvästi eriasia valmistuuko jousta ikinä, tai laisinkaan. Totesin jo, että kerro pois mikäli muuta tiedät kuiduista ja että, ehkä jotakin kiinnostaakin, mutta minua ei tuohon tarvita, enkä ole kiinnostunut.

Omituisuuksia tänne vain, eikä kukaan laita vastaan. Tuossa määrässä kirjatietoa, ei omituisuuksia juuri vielä ilmene.

Rekisteröitymätön ja piipahtamassa on yksi tapa tuokin heittää vähän ja pätevästi kirjatietoa ja kertoa tuhansista kokeista, joista yksikään ei tällä kertaa sattunut olemaan kylläkään jousi, tai nuoli. Onko tekijäksi asti, vai joko kaikki paukut tuli uhkuttua ja käytettyä korttitalon kaatamiseen.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

... joka ei sitten kaatunutkaan.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Ei jousten tekeminen vielä ole mitään kilpailua ollut, eikä jousta luetusta rakennettu ja voittekin päteä tiedoillanne keskenänne, kunhan vain olisi myös tietoa, mitä itse käytätte jousienne ja nuoliennekin valmistamiseen, eikä vain teoreettiseen valmistamiseen, ettei vain olisi vain tietoa. Niin turhaa ja paljon tietoa saa, vaikka tietosanakirjastakin, jota sitten kutsutaan yleistiedoksi, kun sellaisella tiedolla ei varsinaisesti mitään tehdäkkään. Moni olisi varmastikkin kiinnostunut, mikäli olisit parit jouset ja nuolet vääntänyt.

Guest · Posted: 13.09.2006 16:25 Post subject:

[quote]Ei tällaista pätemisen määrää jaksa. On ilmiselvästi eriasia valmistuuko jousta ikinä, tai laisinkaan. Totesin jo, että kerro pois mikäli muuta tiedät kuiduista ja että, ehkä jotakin kiinnostaakin, mutta minua ei tuohon tarvita, enkä ole kiinnostunut.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978