Jousi

[mhietala]

Mikä se on se vanhin jousipyssy todiste maalimasta? Kertokaapa kolleekat omat mielipitteet niin päästään puusta pitkälle.[/code][/quote]

[J-P]

Tietääkseni vanhin todiste jousen käytöstä on Pohjois-Saksan Stellmoorista löytyneet nuolet (9500-9150 cal eKr.)

[M.Hietala]

Mitenkä niihin Stelmoorin vanhimpien kerrosten kärkilöytöihin pitäis suhtautua? Voiko niitä millään konstia hyväksyä nuolenkärjiksi?? Onko niitä muuten edes julkastu missään???

[Simo Hankaniemi]

Vanhin nuolenkärkilöytö, josta minulla on tietoja on Ushki-järveltä Kamtshatkasta. Löytö on tehty 1961-1962. Siellä on vanhaa asutusta ja seitsemännestä kulttuurikerroksesta löytyi noin 50 kpl. nuolenkärjiksi määriteltyjä kärkiä. Ne ovat ruodollisia ja valmistettu kaksipuolisella iskennällä, keskipituus on noin 5 cm. Ensimmäiset ajoitukset antoivat tulokseksi 13 000 - 14 000 vuotta, mutta uudemmat ajoitukset on rukattu nuoremmiksi, 11 500 vuotta. Lisätietoja löytyy ainakin Frederick H. Westin toimittamasta kirjasta American Beginnings, (1996).

Vaikea tietysti sanoa, onko joku kivenpala ollut nuolenkärki vai ei. Kokonsa puolesta nuo Ushki-kärjet ovat voineet olla nuolenkärkiä. Museoissa on 1800-luvulta olevia nuolia, joissa on alkuperäisvarsissa paljon suurempiakin kivikärkiä.

[Tuukka Kumpulainen]

Stellmoorin löydöt on julkaistu kaivauksia johtaneen Alfred Rustin teoksessa Die Alt- und Mittelsteinzeitlichen Funden von Stellmoor. En ole kyseistä teosta onnistunut saamaan käsiini, mutta kaikki teokset, joissa viitataan Stellmoorin löytöihin, referoivat tätä lähdettä. Alueelta on löytynyt ilmeisesti vielä Stellmoorin nuolia vanhempia sarvikärkiä, joita vastaavia reikiä esiintyy paikalta löytyneissä linnunluissa. Jousi vai vipukeihäs?

Maailmalta on hyvinkin vanhoja kivikärkiä, jotka voivat olla nuolista peräisin. Clark (1963) esittelee Itä-Espanjasta löydettyjä kärkiä, jotka ovat Solutre-kulttuurin loppupuolelta, eli yli 17 000 vuotta vanhoja. Nämä väkäselliset kärjet on retusoitu taidokkaasti. Suurin niistä on 22 mm leveä ja 39 mm pitkä, pienin vain 14 x 19 mm. Myös kärkien 6 mm leveät ruodot tuntuvat kovin kapeilta keihään varren päähän. Kuten Clark toteaa, jos nämä löydöt olisivat myöhemmistä kerrostumista, pidettäisiin niitä ilman muuta nuolenpäinä (samankaltaisia ja -aikaisia löytöjä on myös Pohjois-Afrikasta). Vaikea sanoa, kun kokeellisestikaan ei ole kyetty osoittamaan, minkälainen kärki on varmuudella nuolen-, mikä vipukeihään. Useimmat vähänkään pienemmät kärkityypit toimivat hyvin molemmissa projektiileissa.

P.S. olisin liittänyt tähän kuvan kärjistä, mutta ei onnistu.

[M.Hietala]

Kiinnostavan näkökulman on mielestäni esittänyt Bodil Bratlund artikkelissaan Hunting Strategies in the Late Glacial (Journal of World Prehistory no1 1996). Hänen tutkimuskohteenaan ovat riistaeläinten luut joita on kaivettu esimerkiksi Stelmoorin asuinpaikalta. Vanhemmissa löytökerrostumissa Meiendorffin ja Stelmoorin asuinpaikoilta luissa olevat vammat ovat eläinten sivulta aiheutettuja. Myöhemmissä Ahrensburgin kulttuurin kerroksissa vammoja on havaittu enemmän. Niitä on edestä sivulta ja takaa ammutuista/heitetyistä aseista. Vammojen lisääntyminen voisi olla merkki nopeammasta aseesta, jolla liikkeessä olevaa eläintä on ollut mahdollista ampua sen lähestyessä ja paetessa.

Jotain viitteitä Bratlundin esittämät havainnot voivat antaa jousen käytöstä kyseisissä asutusvaiheissa. Eroa luiden radiohiiliajoituksissa on parituhatta vuotta (12 400-10 000 bp). Vanhemman, Hampurinkulttuurin kärjetkin ovat kieltämättä aika paksukantaisia ollakseen nuolista... Eivätpä nämä löydöt kerro muuta kuin yksittäisen alueen metsästyskulttuurista. ...jatkoa tulossa, jos keksin jotai fiksua.

[Simo Hankaniemi]

Kuriositeettina voisi mainita Pietarsaaressa Nanoq-museossa olevan Homo erectuksen kallon ja samaan vitriiniin sijoitetut piin palat. Kallo on Ranskasta puolen miljoonan vuoden takaa. Yksi muokatuista piin paloista on kokonsa ja muotonsa puolesta sellainen, että se kelpaisi nuolenkärjeksi. Sitä on vähän retusoitu ja jonkinlainen ruoto on olemassa. Kysyin museon henkilökunnalta, liittyvätkö piit ja kallolöytö toisiinsa. Tietoa ei ollut. Mainitsen tämän vain osoittaakseni, että kärjen perusteella on tosi vaikea ratkaista onko kyse nuolesta vai heittokeihäästä. Jos tuo erectus-pii (?) olisi myöhemmältä ajalta sen uskoisi helposti nuolenkärjeksi. Jos joku tietää enemmän ko. asetelmasta, niin olisin tiedosta kiitollinen.