Jousi

[tkorte]

En minäkään ole huomannut mitään haittaa, kahdessa edelleen toimivassa jousessa, siitä että liimasin molempiin kahdessa vaiheessa jänteet.
Liimasin eka kerralla sen verran kuin tuntui järkevältä, jänteethän on tosi turvoksissa ja näyttää paljolta. Annoin kuivua molemmissa päiviä, viikon ainakin ja siihen sitten lisää päälle uutta. Sen verran "kostutin" pintaa että ei ollut pintakuiva. Ei ne siitä mihinkä ole irronneet.

Ja siitä kuumennus hommasta. JänneOsagessa oli toinen kärki vähän ropelli. Laitoin pari pakastepussia päälle ja lämmitin höyryssä. Sain ropellia pois eikä jänteet kärsiny. Tää meni tietty hyvin hullun tuurilla

[Simo Hankaniemi]

[Juri]

Eli kostean päälle tarttuu. Kiitos, kiitos, kiitos!
_________________
Kantapään kautta.

[Santtu Risku]

[Simo Hankaniemi]

[tkorte]

Ei siitä eri kerroilla liimauksesta ole välttämättä etua, vaan mullakin loppui kesken into ja jätin sitten suosiolla seuraavaan kertaan. Molemmat liimasin illalla, rupes unikin silmiä painaan..
En sitten karhentanut, hieroin sormella liimaa pintaan ja sitten jänteitä.
Voihan se olla että kun jännejousta tekee, niin kannattaa tehdä kaikki varman päälle.

[Juri]

Kuivatuksen kannalta kuulostaa vaan niin hyvältä idealta. Katsotaan nyt riittääkö kärsivällisyyteni. Kiitoksia taas.
_________________
Kantapään kautta.

[Santtu Risku]

millä lailla tuo jurin jousi etenee? ei olisi muutamaa kuvaa tms. infoa jakoon?
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Juri]

Hienosti menee. Ei minkäänlaisia ongelmia tähän mennessä. En ole vielä aloittanut.
Viittä keskeneräistä hinkkailen epäjärjestyksessä vähän fiiliksen mukaan, samaan syssyyn kai tuokin menisi. Materiaalit ovat kyllä valmiina.
_________________
Kantapään kautta.

[Santtu Risku]

[Simo Hankaniemi]

[Ilkka Seikku]

Onko ne kenties johonkin oikein listattu?
Mihin ja kenen kautta tieto tekijän iästä aina kukee kun jännejousi jossain valmistuu? Alle 15vuotiaita on jousikursseillanikin ollut lukuisia jotka jänteitä ovat selkään liimailleet..
Sukulaispoikani ei ole likelläkään viittätoista ja on jousia veistellyt vaikka kuinka kauan. En edes itse tiedä montako jännejousta hän on tehnyt..

[Martti Auer]

Olen ensimmäinen nuorin henkilö Suomessa joka on koskaan tehnyt jännejousen. Onhan niitä pyrkyreitä sitten myöhemmin, kuten Simo-poika mm.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Ilkka Seikku]

Eikös "ensimmäinen nuorin jännejousen tekijä" ole se, joka ylipäätään on ensimmäisen jännejousen suomessa tehnyt..samalla hän on myös "ensimmäinen vanhin" jne.? Ja sitä, kuka hän on, ei tiedä kukaan.

[Martti Auer]

Suomessa ei ole jännejousia tiettävästi tehty historian aikana, ehkä muita yhdistelmäjousia niin kyllä kunnia lankeaa tässä asiassa totaalisesti minulle.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Santtu Risku]

ahaa. Auer tarkoittanee että hän olisi ensimmäinen jännejousen tehnyt henkilö suomessa?
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Ilkka Seikku]

[Martti Auer]

En ensimmäinen enkä viimeinen, mutta mahdollisesti ensimmäinen nuorin joka on koskaan tehnyt jännejousen Suomessa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Dan The Master]

Siis hä? Aika stanan vaikea käsite

[Simo Hankaniemi]

No Martti nyt ei ole ensimmäinen tunnettu jännejousen tekijä Suomessa. Se titteli kuuluu minulle, ellei muita kilpalaulajia ilmesty. Tein ensimmäisen jännejouseni alkukesällä 1982. En ole kuullut sitä varhemmista suomalaisista jännejousista. On tietysti mahdollista, että joskus vuosisatoja sitten Suomessakin on tehty jännejousia. Tällä hetkellä siitä vain ei taida olla näyttöä. Ja näissä ilmasto-oloissa jännejouset eivät oikein ole luontevimmillaan, jos niitä pitäisi käyttää jatkuvasti ulkoilmassa.

[Martti Auer]

Hankaniemi taisi ehtiä kahta vuotta edelle, mutta olen tehnyt ja taiteillut kyllä ensimmäisen käärmeselkäisen jännejousen Suomessa, vuonna 1985. Käärme taisi olla bull snakea ja jousen puu tammea, pituutta jousella 105 cm. Puu oli itse hankittu metsästä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Dan The Master]

Oho! Aika veikee skaba teillä

[Santtu Risku]

sellaista pitäisi kysyä, että kun on tekemässä jännejousta, niin voiko jänteet liimata vastakaadettuun märkään puuhun ja sitten painaa muottiin? ajattelin että tällä säästäisi aikaa niin ei kummankin proseduurin tarvitsisi kuivata kuukautta erikseen.. eilen kaadoin siis pihlajaa. olin irrottanut jänteet siitä pihlajajännejousen selästä, kun osoittautui, että alalapaan tuli heikko kohta noin vuoden ammunnan jälkeen. nämä jänteet tulisivat siis sen uuden pihlajan selkään.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Dan The Master]

Puu kyllä kutistuu kun se kuivaa (sanokaa mitä tahansa!). Eli liima saumakaan ei välttämättä siitä hirveemmin tykkää. Ja riippuen liimasta niin tuo kosteus voi hieman pilata liimausta. (oma mielipide/kokemus monissa jutuissa, jotai olen tehnyt).

[Santtu Risku]

ota myös huomioon taneli, että jänneliimamassa kutistuu kuivatessaan dramaattisesti ja että tämä liima kestää hyvin suurta saumapintojen venytystä ja vääntöä. eiväthän muuten jänteet pysyisi selässä kiinni.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Dan The Master]

Just. En ole jänes liimaa käytellyt, joten pahoittelen, ystävä hyvä.

[Simo Hankaniemi]

[Santtu Risku]

jousi on siitä ei ole kiinni. en ollut vain kuullut tästä aiemmin puhuttavan niin otin esille. täyttä asiaa puhut, Simo. Ei tuon ajan säästäminen ole niin tärkeää. onhan tässä päiviä jäljellä jos on ollakseen. Ehkä keväällä jousi on valmis.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Tuukka Kumpulainen]

Jos jänteistä haluaa kunnolla hyötyä, ei steiviä kannata painaa tuoreena muotoonsa sen enempää kuin käyttää valmiiksi vastakäyrää keppiä kuten yleensä tehdään. Tällainen puu ei ole jänneselän kanssa esirasitettua (kuin sen vähän mitä jänteet puuta vetävät) ja siten paremmin muotonsa pitävää vaan ainoastaan ekstrarasitettua puristuksessa.

Tehokkaan jännejousen saa vääntämällä käyttökuivan, tilleröidyn steivin vastakaarelle ja liimaamalla sitten jänteet selkään. Nurinpäin veto ylläpidetään, hieman kuivumisen myötä kasvattaen, kunnes selkä on kuiva. Avot, piukea refleksi joka on ja pysyy vähemmälläkin jännemäärällä, edellyttäen että viimeistelytilleröintiä ei sössi.

[Santtu Risku]

jaa jaa. olen täällä lueskellut taas että jännejouseen tulevaa staavia on turha tilleröidä ennen jänteiden liimausta. miten on asian laita?
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Tuukka Kumpulainen]

Idea on tilleröidä jousi taipumaan hyvin ja tasaisesti ennen jänneselän liimausta, jotta refleksiä tulee tasaisesti, oikeaan paikkaan ja mikään kohta kaaresta ei ylirasitu vääntämisestä. Jänneselän kuivuttua tilleröinti aloitetaan sitten tavallaan nollista sillä jänne-liimamössö selässä muuttaa jousen taipumista aina enemmän tai vähemmän.

Jousta ei ole tarvetta tai edes järkeä tilleröidä pitkiin vetoihin tai mitenkään ampumavalmiiksi ennen jänteitä. Huolellinen vatsan ohennus ja tasoitus kevyellä lattiatilleröinnillä ajaa asian.

[Simo Hankaniemi]

En ole koskaan tehnyt jännejousta "perry-menetelmällä", enkä edes nähnyt sellaista muuta kuin netissä ja amerikkalaisissa lehdissä sekä kirjoissa. Joten homman toimivuudesta en voi sanoa mitään, enkä siitä, pitääkö sellainen jousi ryhtinsä miten hyvin. Perinteisellä menetelmällä tehty B-profiilinen 50-paunainen jännejouseni on kuitenkin säilyttänyt 8 cm vastakäyryytensä kuuden vuoden käytön jälkeen. Ja ampuu parhaimmillaan 248 m. Tehoa on minulle riittävästi.

Täytynee joskus kokeilla tuota perry-taivutusta jänteiden liimauksen yhteydessä.

[Simo Hankaniemi]

Tuosta "perry-menetelmästä" jännejousen teossa, niin ainakin turkkilaisissa pituusammuntajousissahan sitä on käytetty. Jäykissä vastakäyrissä päissähän ei ollut jänteitä ollenkaan, joten päät yhdistävä ja jousen esijännittävä nuora ei haitannut jänteiden liimausta. Liimauksen edetessä päät vedettiin lopulta toisiinsa kiinni ja hieman ristikkäin ja jousi sai kuivua vuoden tässä rengasmaisessa asennossa.

Jos kuvatun kaltainen "O-jousi" on jäykkä, niin sen vireeseen pano on varsinainen suoritus, johon tarvitaan pari viritysmuottia tai muutaman kaverin apua. Operaatio ei ole mikään ongelma turkkilaiselle hovimiehelle, joka ehkä teettää sen palvelijoillaan. Mutta armotonta elämää viettävä primitiivisoturi ei voisi käyttää tuollaista jousta. Hänen on saatava peli käyttökuntoon hetkessä ja omin voimin. Siksi arkisempaan käyttöön tehdyt jouset eivät sen enempää Keski-Aasiassa kuin Amerikan preeriallakaan olleet läheskään niin vastakäyriä kuin turkkilaiset pituusammuntajouset.

Intiaanien jännejousissa ei ole jäykkiä päitä ja jänteet menevät yleensä hieman päiden yli. Esijännitysnuoran käyttö ei näissä jousissa ole mahdollista. Niissä ei siis ole "perryä" muuta kuin sen verran, kuin jänteet kuivuessaan aiheuttavat, eli muutama sentti.

Joissakin Kalifornian jousissa on niin jyrkkä U-muoto, että on mahdollista, että perry-tekniikkaa on käytetty. Jousi on ehkä tehty lopullista pidemmäksi, jolloin jänteet eivät ole menneet päihin asti. Kuivauksen jälkeen jousi on lyhennetty jännevahvistuksen mittaiseksi ja nokit tehty jänteestä, kuten Kaliforniassa usein on ollut tapana. Tämä on kuitenkin vain oletusta, en muista kirjallisista kuvauksista lukeneeni, että intiaanit olisivat käyttäneet "perry-nuoraa". Toisaalta kuvaukset jousenteosta ovat yleensä niin ylimalkaisia, ettei se todista mitään.

[Santtu Risku]

[Simo Hankaniemi]

[Santtu Risku]

en tarkoittanut tuota. kuva auttaisi kovasti, mutta ei taida olla. tarkoitin siis sitä että tuollainen lyhyt vastakaarijousi viritettiin nurinpäin, jolloin siihen tulisi reflexiä, jolloin jänteet liimattaisiin selkään ja aina asteittain lisättäisiin reflexiä kunnes olisi tarpeeksi ja jänteiden kuivattua viritys poistettaisiin, jolloin liimatut jänteet pitävät jousen vastakäyränä.

vähän samantyylinen metodi kuin turkkilaisilla, mutta ei läheskään samassa mittakaavassa.

Kuvittele että otat jonkun bee jousistasi ja jännität sen nurinpäin jolloin siitä tulee ikäänkuin reflex deflex tai C. vielä vastakaaret mielikuvituksen kanssa niin voi kuvitella että se on helppo keino lisätä reflexiä jousiin liimaamalla tuolloin jänteet.

ahaa. kuva löytyi sittenkin: http://residents.bowhunting.net/sticknstring/static2.html
siitä rullaa sivua alaspäin niin tulee vastaan. californian jousethan olivat paljon pienempiä, mutta olen nähnyt samaa menetelmää toteutettavan niissäkin jousissa.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

Muistatko missä olet nähnyt, että Kalifornian intiaanit olisivat käyttäneet po. menetelmää?

[Santtu Risku]

en varsinaisesti sanonut, että Californian intiaanit välttämättä käyttivät, mutta kuten sanoin ole nähnyt erään valkoihoisen tekevän replicajousia sillä menetelmällä. hän taisi mainita että samaa metodia olisi käytetty californiassa aikoinaan. ellen väärin muista niin hänen virtuaalinimensä on Yew archer tuolla PA foorumilla.

lisäksi menetelmä on niin yksinkertainen, että luulisi californian intiaanien ymmärtäneen ottaa se käyttöön. tällä menetelmällähän ei saa jänteitä käännettyä jousen päiden yli, mutta jousissa mitä minä olen nähnyt niin jänteet eivät ole menneet kuin jousen kärkeen asti ja sitten niitten ympärille on kääritty jänteitä kuten kahvoihin jne on myös tehty.

Lisäksi joissain californian jousissa on niin vahva U ja tasainen sellainen, niin uskon että ne on tehty tällä tavoin. jänteet eivät sen paksuista puuta kisko noin roimasti ja on epätodennäköistä, että olisi tuntikausia haettu puuta jossa on symmetrinen U muoto valmiiksi, lisäksi olen muistaakseni täältä lukenut että intiaanit kautta pohjois amerikan mantereen suosivat mahdollisimman suoria puita sillä niitä oli helpoin työstää. Californian intiaanithan (ainakin Yahi heimo) käyttivät kuumennettuja kiviä joustensa vastakäyrien päiden tekemiseen. tieto on siitä Ishiä käsittelevästä kirjasta.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

[Santtu Risku]

nyt on työn alla lyhyt, ehkä 110 cm pitkä pihlajajousi jossa vastakaaret ja keskellä mutka kuten bee jousissa. klassinen profiili tai amorjousi siis tulossa, jänteet aijon myös liimata selkään. Nyt siis neuvoja kaipaan. Tulisiko jousen vastakaaret jättää staattisiksi vai taipuviksi? itse ajattelin että ne voisivat antaa hieman periksi, sillä ovat melko rajut. Käytin niissä samaa muottia kun tuossa tuomirecurvissa. Ajattelin että sellaiset 3" vastakäyryyttä höyrytän puuhun sen keskikohdan kohdalta. Tällöin jousen kahvassa siis kaikki vastakäyryys ja myötäkäyryys mitä nyt on tullakseen niin ilmentyy lapojen keskelle vetäen jousen bee muotoon vastakaarilla. kahvan aijon jättää sen verran jäykäksi, että se antaa periksi täysvedossa ja vain hieman.
Paunat ajattelin siihen 50 luokkaan. Kuviakin voin kai lisäillä tässä ajan kuluessa.
Kommentteja/ehdotuksia, Risuja/ruusuja. kaikki kommentit tervetulleita.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

[Santtu Risku]

niin. vastakaaret olen päättänyt tehdä taipuviksi, mutta ne tosiaan ovat melko rajut. suoristan net nyt ennen jänteitten liimausta ja taivuttelen jousta siinä vähän jotta nään minkälaista profiilia on tulossa. kokeiluhan tämä lähinnä on, ja harjoitusta. Jos haluasin tehdä varman jousen, kävisin kaatamassa 160 cm pätkän pihlajaa ja tekisin läpitaipuvan 55# suoran D mallisen jousen ilman mausteita.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Ilkka Seikku]

Kaveria varten laitoin nettiin kuvia yhdestä hiljattain tekemästäni jousesta. Pistetään linkki tähän nii pääseepi muutkin kattelemaan.
Minun silmääni se on nätti ku sika pienenä. Ampuukin ihan ok. Tosin en ole ehtinyt joulukiiruissa tekeen siihen sopivia nuolia, vaan oon roiskinu liian isoilla.
http://www.kuvasivu.suntuubi.com/?cat=9

[Ari Rantala]

Laitas Ilkka parempi kuva siitä miltä tuo lohennahka näyttää lähempää. Itselläkin on käynyt mielessä noiden vesistöjemme eläinkunnan hmmm...hukkaanheitettävien osien hyödyntäminen...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Santtu Risku]

höllölöö.. eli eli. liimasin jänteet kahteen kertaan jousen selkään ja kummallakin kerralla irtosivat keskeltä missä mutka on vastakaarelle.
Ajattelin liottaa jänneluiskan vielä vedessä ja katsoa sitten että saako sitä liiman kanssa siihen kiinni. Mitään vinkkejä tai osaako joku sanoa mistä kiikastaa? jänisliima on ollut pakastimessa yli vuoden. voiko olla huonoa liimaa? ajattelin nyt seuraavalla kerralla kääriä kahvan jänteillä jos ei onnistu Kuivanut on aina jonkin viikon ajan tai muutaman päivän ennen kuin on alkanut repsottamaan. Ainakin tuossa pihlajajännejousessa ne jänteet oli niin tiukassa että sai liottaa jousta 5 h vedessä ennen kuin alkoi lähtemään ollenkaan. Mikä siis neuvoksi?
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

Vaikea sanoa. Jos vikaa on liimassa, niin luulisi jänteen irtoavan jostain muualtakin. Onko puuta naarmutettu ennen jänteiden liimausta, jotta jänteet tarttuvat paremmin? Voisiko olla mahdollista, että keskellä puussa on jostain syystä rasvaa tai muuta estämässä liimaa tarttumasta? Kenties liima on päässyt jäähtymään liikaa jännenipuissa ennen jouseen asettamista? Todella vaikea sanoa näin etä-diagnoosina. Itselleni ei ole koskaan käynyt vastaavalla tavalla. Eräässä vuoden 1984 jännejousessa jänteet alkoivat irrota lavan reunasta, kun jousi sai kosteutta, eikä suojaus ollut riittävä. Yhdestä jännejousesta päällimmäinen kerros irtosi paukahtaen kokonaan, kun en ollut pehmittänyt kylliksi alempaa jännekerrosta. Uudet jänteet eivät olleet tarttuneet alempaan kerrokseen.

Tekisin luultavasti niin, että kiertäisin keskustan ympärille joko märkää jännettä tai märkää ohutta raakanahkanauhaa, joka pitää homman järjestyksessä. Eihän se jänne varsinaisesti irtoamaan jousesta pääse, jos ongelma rajoittuu vain keskustaan.

Tuon jousen vasen lapa muuten näyttää taipuvan aika rajusti keskeltä. Oikeassa lavassa taipuma on ihan hyvä.

[Juri]

Kuulostaa aika selkeästi siltä että irtoaa reflexin kohdalta kutistuessaan.
Jännejousihemmot kehottavat yleensä käärimään jänteellä kiinni jyrkemmistä vastakaarista. Käärimykset voi myöhemmin sitten hioa poiskin jos on tarvetta.
_________________
Kantapään kautta.

[Ilkka Seikku]

Jännesäikeet TÄYSIN SUORIKSI ja erilleen.
Kunnon kostutus ja hiukan venyttelee jänteitä.
Liiman kanssa ei sovi pihtailla.
Varmuudeksi voi toki jännettä kiertää ympärille.

Kaikki jännekerrokset kerralla kiinni.
Ainoot hiukankaan irtoilevat jänteet on mulle tullut silloin kun olen jänteitä liimaillut useammassa erässä.
_________________
www.rautasarvi.fi

[jkekoni]

Itse käyttäisin pellavaa kärimiseen. Siinä on sama hyöty kuin jänteessä, eli että se kutistuu kuivuessaan. Käärimiseen se soveltuu paremmin, koska ei tarvitse kääriä pätkistä ja sitä rullasta, joten jänteet voi säästää sinne missä niitä tarvitaan.

Tietenkin jos haluaa tehdä replika jousi niin silloin toi ei oikein käy...

[Simo Hankaniemi]