Jousi

[Guest]

[Guest]

t:

[Guest]

[Guest]

t:

HARVOIN TEKIJÄTKÄÄN OVAT ARVOSTETTUJA MIKÄLI EIVÄT TEE VAIN TOISILLE. KYSEESSÄ KUITENKIN ITSENSÄ MYYMINEN ALALLE EIKÄ ITSELLEEN TEKEMINEN JA TULOSKAAN LÄHESKÄÄN SAMA.

t:

[Simo Hankaniemi]

[Juri]

Minä arvostan Bakerin työssä ja ajattelussa erityisesti sitä ettei hän jämähdä edes omiin mielipiteisiinsä. Mies on jo ainakin pari kertaa kumonnut omat perustellut ja koetellut väittämänsä uusilla entistäkin tanakammilla tuloksilla. Varsinainen yhden miehen yliopisto.
_________________
Kantapään kautta.

[Martti Auer]

Se on kuitenkin kumma, että Baker ei luota raskaaseen syvään perinteeseen, vaan tämän on tehtävä omat väittämät asiasta, kunnes sitten joutuu kumoamaan nämä kerta toisensa jälkeen. En luota edelleenkään asiassa Tim Bakeriin, vaan raskaaseen syvään perinteeseen, tällä alalla. Minulla ei ole mitään nykyisiä, moderneja auktoriteetteja alalla, ei edes Howard Hilliä, tietenkin jokainen voi hakea esimerkkinsä mistä haluavat, se on heidän asiansa, enkä pyri edes tarjoamaan raskaasta syvästä perinteestä mitään vaihtoehtoa kenellekään, se on jokaisen oma asia, mitä nämä haluavat tehdä. Kuitenkin voin sanoa, että Tim Baker on mahdottoman tehtävän edessä, jos hän haluaa kattaa ja kokeilla sen mikä on jo koettu 10 000 vuoden aikana ja haluaa pitää itseään auktoriteettina tässä asiassa. En luota näihin moderneihin jousiguruihin, en edes Simo Hankaniemeen, vaikka hänellä on kuitenkin hyviä pointteja.

Vielä tähän kokemukseen tässä, josta Mika Nuotio ilmeisesti mainitsee tuossa. Jos tässä jokainen alkaa selittämään omia teorioitaan ja pitävät niitä niinä ainoina oikeina vaihtoehtoina, ilman syvän raskaan perinteen tuomaa valaistusta asiaan, niin en usko, että asiassa auttaa oman itsensä esille tuominen, kuten vahvasti Tim Bakerin kohdalla, kunnes joutuu kumoamaan myös itsensä.

Ihmettelen myös Tuukka Kumpulaisen tuomaa kriteeriä asiaan, että joidenkin oletettavasti aloittelijoiden tekemät viimeisimmät myötäkäyrät jännejouset toimisivat jotenkin kriteerinä tässä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Guest]

Gurut on ammoisista ajoista lähtien kehittäneet jousiasettansa. Ympäristön piipityksestä huolimatta. Näin myös aasian komposiitti-jousien kanssa. On pyritty kehittämään aina parempaa, eikä copycättäilemään. Nämä nerot ovat luoneet kulttuurin. Eri vuosituhansina. Tänä päivänä nämä nerot ovat fita-jousien insinöörejä ,hiilikuitu-laminaattijousien ,hiilikuitunuolien,taljatähtäinjousien-insinöörejä/ampujia/metsästäjiä. Tulevan raskaan kulttuuri perinnön kehittäjät.

[Guest]

[Martti Auer]

Ei gurut kehitä jousiasettansa tai eivät siihen pysty tai voi, ei jousiaseen kehittämiseen riitä pari hassua gurua, että nämä voisivat keksiä yhtäkkiä jonkun mullistavan keksinnön, siihen tarvitaan hyvin paljon enemmän. Miten niin kehittäneet jousiasettaan. Ensinnäkin materiaalin rajoittuneisuus on siihen yksi seikka, "englantilainen pitkäjousi" ei ole kehittynyt vuosituhansiin yhtään mihinkään tai aasialaismallinen komposiittijousi sekään, juurikaan. Jouset ovat siitä erikoisia, että näissä on täytynyt käyttää aika paljon perinteisiä materiaaleja hyvin pitkälle. Miekat ovat ehkä kehittyneet kupari-, pronssi-, ja rautakausien syystä, koska materiaali on vaihtunut. Jousi on pysynyt pitkälle samana. Materiaali mahdollistaa, että jouseen voi tulla joitakin muutoksia, nykyään tietysti kun on olemassa kaikenlaisia materiaaleja saatavilla ja koneita tekemään niitä, niin jousetkin ovat muuttuneet. Ei se kuitenkaan kenestäkään gurua tee jos materiaalit ovat helpottaneet, että jousesta voisi tehdä erilaisen, päinvastoin. Olisi keskityttävä ennemminkin siihen, että voiko ja osaako jousella ylipäätään ampua ja metsästää. Lyhyt perinteisistä materiaaleista tehty primitiivijousi ei tuo siihen mitään rajoituksia. Nämä modernit välineet on testattu vain jossakin laboratoriossa ja siinä kaikki, nämä eivät ole kokeneet mitään sen kummempaa koetta. Taitaa tämä vierailija puhua läpiä päähänsä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Guest]

Ei lyhyessä perinnejousessa mitään vikaa ole.! Eikä eng. longbowssakaan. Eikä nykypäivän taljajousessakaan. Kaikilla on omat mieltymyksensä ja niitten mukaan sitä eletään, eikä mitä muut ovat mieltä jousityypistä mitä henkilö käyttää. Kolikolla on aina kaksi puolta. Pitempi jousi/vakaampi mutta ei niin mobiili kuin lyhyt joka taas ei ole niin vakaa. Raskaampi/vakaampi ja niin edelleen.... Henkilö tekee valintansa puntaroiden mitä haluaa ja tarvitsee päästääkseen tarvittavaan tarkkuuteen ja toimivuuteen. Hymyilyttää aina tälläiset fundamentaali kommentit olipa kommentin kirjoittaja perinne- tai talja-jousimetsästäjä.

[Simo Hankaniemi]

Aivan, jousia on moneksi ja kukin vaatii ja edellyttää tietynlaista ajattelua. Tietyllä jousityypillä ampuminen tuntuu "kiusalliselta" silloin kun oma ajattelu ei ole linjassa jousen vaatimusten kanssa. Jos esim. painottaa liikkuvuutta ja kykyä operoida missä tahansa olosuhteissa, niin pitkä jousi tuntuu epämukavalta. Lyhyt jousi taas on tarpeeton, jos liikkuu vähemmän ja haluaa rajoittaa toimintaympäristöään. Talja tuntuu parhaalta, jos haluaa osua hyvin, eikä ole kiinnostunut jousesta kulttuuriesineenä. Nämä ovat niitä oleellisimpia eroja, mutta listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Esim. lyhyt bushmannijousi vaatii taas aivan erilaisen asenteen kuin lyhyt yksipuinen preeriajousi.

Entisajan intiaanitkin olivat puolestaan huomanneet, ettei yksipuiseen jouseen enää totu sen jälkeen kun on käyttänyt sarvijousta. Olen itse huomannut, etten oikein totu lyhyeen yksipuiseen jouseen käytettyäni lyhyitä jännejousia. Olin eilen ammuskelemassa 44" orapaatsamajousella, jonka tein vuosi sitten ja joka on lähinnä saanut maata työhuoneessani. Yllätyin siitä, että tosi lyhyestä (46 cm) vetopituudesta huolimatta jousella sentään osui yllättävänkin hyvin. Bluntit osuivat 15 m matkalta 3D-sian vitaaleille ilman ongelmia. Raskain leikkurini (30 g) osui lähes aina vitaaleille, mutta kevytkärkisten leikkureiden kanssa oli vähän ongelmia.

[jkekoni]

http://www.yrttitarha.com/kanta/paatsama/

Millainen jousipuu toi on? En muuten ole ennen kuullutkaan.

"Orapaatsama kasvaa 2 - 4 metriä korkeaksi pensaaksi."
Eli ilmeisesti jouskelpoisen kepin löytäminen on jossain määrin haastavaa?

[Simo Hankaniemi]

On kokemuksia vain kahdesta orapaatsamajousesta. Puu on melko pehmeän oloista, tuoreen puun ydin on jännän violettia väriltään ja pintapuu kellertävää. Jousipuuna ei kuulu suosikkeihini, enkä voi erityisesti suositella muuta kuin ehkä kokeilumielessä. Katkaisin nämä kaksi orapaatsamaa luullen niitä aivan muiksi puiksi.

[Martti Auer]

[Guest]

Niin, sitäköhän tässä perätään.
Ottijatuota, nyt on pikapalaverin paikka.
Auer se jaksaa pönttöillä.

[Martti Auer]

Mainitse nyt yksikin jousiguru, joka on ammoisista ajoista lähtien kehittänyt jousiasettansa? Perustele kritiikkisi, minä olen tässä lähinnä perustellut oman kritiikkini, vai eivätkö tällä vierailijalla rahkeet riitä, edes perustelemaan "kritiikkiään"? Vai ovatko nämä jousigurutkin jääneet anonymiteetin suojaan, kuten tämä vierailija, kyllä tämä vierailija osaa ainakin pönttöillä, jos ei mitään muuta, alistuiko tämä jo. Eiväthän nämä insinöörit edes ammu jousilla, jotka niitä suunnittelevat. Tapasin erään kerran erään aerodynamiikkaa opiskelevan, niin hän valitteli sitä kun nämä muut aerodynamiikan suunnittelijat eivät ole itse koskaan lentäneet edes lentokoneella, nämä oletetut gurut. Sehän jää nähtäväksi, että ovatko tulevan raskaan kulttuuriperinnön kehittäjiä, siinä onkin kuromista seuraavat 10 000 vuotta. Jokin taljajousi tai modernit versiot eivät ole olleet kuin 20-30 vuotta olemassa, jos sitäkään, siinä ei voi vielä väittää mistään raskaasta kulttuuriperinnöstä, jos edes seuraavan 50 vuoden aikana. Ei näillä ole edes tietoutta, nämä tarkastelevat vain joitakin kaavoja ja malleja. Jousiampujiakin taitaa olla vain murto-osa entiseen verrattuna. Tuollaisessakin modernien jousien kehityksessä tulee aina seinä vastaan jossakin vaiheessa, ellei ole tullut jo. Eivät nämä taljajouset ym. muut modernit jousivempaimet sun muut sovellu metsästykseen lainkaan. Mitä kehittämistä on jossakin lyhyessä yksinkertaisessa puujousessa, kun se soveltuu jo aivan hyvin metsästykseen tai joissakin bushmannien jousissa, jotka ovat vielä varmaan yksinkertaisempia. Mitä tehokuutta tässä haetaan. Eli se on yhtä tyhjän kanssa nämä modernit jouset. Sanan varsinaisessa merkityksessä pönttöilyä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Guest]

[Guest]

Onneksi tälläiset mielipiteet eivät ole kuin pienen porukan örinää perinnejousipiireissä!!!. Ainahan joka alalla on näitä fundamentaaleja "mätiä omenia".

[Martti Auer]

Vierailija taitaa puhua vain itse omasta puolestaan, taitaa olla itse mätä omena korissa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Santtu Risku]

noniin eli nyt tarvis vähän neuvoa niitten jänteitten liimaukseen. huomenna ois tarkotus tehä. eli jänteet yön yli likoamaan veteen. ja sitten jaetaan lyhimmät ja pisimmät kahteen nippuun. sitten jaetaan kaikki jänteet noin 15-20 kpl nippuihin ja upotetaan jänisliimaan, joka puristetaan siitä sitte niin että se ei valu sitä. mutta sitten tökkää.
jänteitä tulee ilmeisiesti liimata eniten jousen lavan keskivaiheille, ja reunoille vähemmän kuin keskelle, jotta tulisi ikäänkuin jonkilainen kruunu. miten nämä olis syytä jaottaa nämä niput siihen jousen selkään. ainiin ja kuinka monta kerrosta ois sopiva? jousi on 111 cm pitkä.
ja kuinka paljon liimaa tarvii noin about?
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

[Juri]

Erinomaiset ohjeet, kiitos Simo!
Hellan siivousta ei tosiaan kannata unohtaa, näissä hommissa voi parisuhde joutua koville muutenkin.

Suosittelen muuten lämpimästi liiman sulattamista vesihauteessa, ei pääse kiehumaan yli. Siinä se myös pysyy pidempään sopivan lämpöisenä.
_________________
Kantapään kautta.

[tkorte]

En nyt ymmärrä miksi pitäis kastella/liottaa ensiksi VEDESSÄ? Eiks se ole vähän niinkuin kyllästäis ne, eli liimaa ei imeydy niin paljon, mikä ei kuulosta hyvältä. Kuivana suoraan liimaan parikyt sekkaa liotusta ja voilaa.
Mie jätän jänteet kiinni toisiinsa kannasta eli en revi ihan loppuun. Toki jaan sopiviin nippuihin. Leikkaan kannan pois kun nippu on noin suuunnilleen paikallaan, helppo silitellä siihe kun saa pidettyä toisesta päästä kiinni. Tulee vähän hukkaa, mutta helpompi käsitellä kuin irtonaisia jänteitä liimaisin sormin.

[Tuukka Kumpulainen]

Asian voi ajatella näinkin päin: kuiva jännelanka ei ole kovinkaan vastaanottavainen millekään aineelle. Dippaamalla se hetkeksi lämpimään veteen avautuu sen rakenne jolloin liimaa pääsee käytännössä enemmän / paremmin tarttumaan siihen (tämä teoria pätee erittäin konkreettisesti nahanparkituksessa, kun samasta kollageenista kuin jänteetkin koostuvaan nahkaan pyritään kiinnittämään parkkiainetta). Eläinliimakin on 90-prosenttisesti vettä, "tehoainetta" ei paljon tarvita. Vähänkään karkeammat hirvenjännelangat ovat lisäksi ainakin ainakin minulla olleet sen verran itsepäisiä käpristelijöitä, että mielellään ne on kastanut ensin veteen rentoutumaan.

[Juri]

Tämän lisäksi materiaali kastuessaan rentoutuu, venyy ja laajenee. Kuivuessaan sitten taas kiristyy. Raakavuodassa tämä efekti on todella dramaattinen.
Sama pätee nahan lisäksi myös kasvikuituihin, kuten esin pellavalankaan ja paperiin. Olettekos koskaan tapetoineet?
_________________
Kantapään kautta.

[Matti]

Olen tehnyt jänneselän kaksi kertaa ja ohessa pari huomiota.
- Operaatio kannattaa tehdä ulkona hajun takia.
- Mulla jänneniput ovat lionneet vadissa niin että ne roikkuvat reunoilta veteen. Näin ne pysyvät kosteina ja kiinteissä nipuissa. Nippuja voi setviä vaikka pariin vatiin valmiiksi lajitellen eripituiset omiksi nipuiksi.
- Jousen voi laittaa joka selystyskerralla enemmän vastakaarelle.
- Liesi kannattaa peittää suojapaperilla niin siivous on helppoa.
- Jos jänteet käpristyvät on liima liian kuumaa.

[Santtu Risku]

eilen sitten liimattiin ne jänteet siihen selkään. tuli tosian tuhdisti eli se simon sanoma 1.5 cm noin. Nyt minulla on vakava ongelma: kun jätin jousen kuivumaan kellariin (jousen puuosa oli täysin kuiva sillä olin kuivattanut sitä n 2 kk) ja nyt menin katsomaan, niin mitä helvettiä!? jousen 2 tuuman reflexi oli muuttunut parin millin myötäkäyryydeksi kun olin jättänyt kuivamaan. jätin sen jousen selkä ylöspäin tietenkin. mistä tuollainen temppuilu johtuu ja miten sen saa korjattua???
reflexi oli tullut puuosan kuivuessa..
nyt en oikeen saa mitenkään sitä reflexille, sillä jänneselkä on vielä pehmeä
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Tuukka Kumpulainen]

Voi paska.

En ole moista nähnyt / kuullut, mutta olenkin aina sitonut jousen jänneselän teon yhteydessä nurinpäin vireeseen muutaman tuuman korkeuteen ja kiristänyt refleksiä vielä liimamassan kuivuessa ja kutistuessa pikkuhiljaa.

Voit vielä kokeilla jos saisit jousen painettua refleksille esim. roikottamalla jotain narun päähän sidottua painoa sen kahvan kohdalta, kun jousi on päistään tuettu esim. tuolien varaan tukevasti. Liima ja jänteet kutistuvat vielä reilusti, joten refleksi saattaa palatakin.

Voi myös olla, että ei auta muu kuin liottaa selkä irti ja aloittaa homma alusta, sitoen jousen refleksille ennen liimausta jotta se ei myötäkäyristy. Pienet vetopuusteivit ovat hankalia kun ne elävät kosteutta imettyään ennalta-arvaamattomasti. Jänteet voi onneksi aina kierrättää, joten isoin työ ei mene hukkaan.

[Santtu Risku]

joo katotaan miten käy.. keksin nyt että koverran puupalaan sellaisen kolon jotta jänteet kahvan kohdalla eivät joudu kosketuksiin puun/puristimen tai minkään muun kanssa ja tämä siihen kahvan päälle ja nokkien alle sellaiset puupalat ja sitte vaan puristimella kiinni. painoin sen tällälailla n 2-3 tuuman reflexille. pitänee pitää sitä tuossa muotissa n. kuukauden ja katsoa miten käy.. vähän kyllä v*tuttaa. muuta jänteethän saa anina pois tosiaan.
liima ja jänteethän kutistuvat joka suuntaan eikö? sillä huomasin kun laitoin jänteet eilen, että nyt kun katsoin niin jänteiden ja liiman reuna olikin vetäytynyt keskemmälle jousta leveyssuunnassa. tuskimpa tämä haitannee.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

Jänteet voi kastaa liimaan kuivinakin ja sitten jouseen. Mutta tässä on se ongelma, että lankojen pitäisi olla kauttaaltaan aivan pehmeitä, kuin pumpulia. Jos jänteissä on jäykempiä kohtia niin ne eivät ehdi pehmetä nopean liimaan kastamisen aikana ja tämä aiheuttaa isompia tai pienempiä ongelmia myöhemmin. Jännekerroksesta ei tule niin siisti ja tasainen kuin jos langat ovat varmasti "rentoja" ennen liimaan kastamista. Monen aloittelijan jännetyö näyttää lähinnä kynnöspellolta juuri tästä syystä; lankoja ei ole revitty kyllin ohuiksi ja niitä ei ole liotettu ennen liimausta. Jos työ on tehty kunnolla jännekerros vaikuttaa siltä, kuin jousen selkään olisi levitetty hunajaa.

Minulle ei ole koskaan käynyt niin, että jousi olisi vetänyt itsensä myötäkäyräksi jänteiden liimauksen jälkeen. Refleksi kyllä antaa ensin jonkin verran periksi, koska jousen selän kastuminen tietysti "rentouttaa" refleksiä. Mutta jänteiden kuivuessa refleksi palaa takaisin entistä ehompana. En olisi huolissani, jos myötäkäyryys on lievää.

Jänteet tosiaan kutistuvat myös leveyssuunnassa ja tämä kannattaa ottaa huomioon liimattaessa siten, että reunalle tulee reilusti jänteitä. Mutta vaikka et olisi täysin tyytyväinen ensimmäiseen jännejouseesi, niin se on kuitenkin merkittävä oppimisprosessi. Olen tehnyt näitä 28 ja joka kerralla oppii aina jotain uutta. Ensimmäistä jousta ei kannata jäädä liian pitkään ihmettelemään, vaan seuraava vaan työn alle. Oppiminen on tehokkainta, kun tekee hommaa sarjassa. Kannattaa ajatella niin, että et varsinaisesti tee jännejousia vaan opettelet niiden tekemistä.

[Santtu Risku]

joo näinhän se on mullakin että ei se tulos oo niin tasanen kun ois halunnu, mutta olen tämä foorumin ja jännejousten tekijöiden viisaista sanoista ottanut sen asenteen etten odota huippusuorituskykyista jousta enkä edes hirveän hyvää, mutta silti teen parhaani.
tuntui kuin kivi ois vyörähtäny sydämmeltä kun luin viestisi simo. tosiaan sehän on aivan loogista, että märkänä jousi on "lötkömpi" ja sitten kuivuessaan vetää taas reflexille.
kaiken varalta se nyt kumminkin on siinä n. 3 tuuman vastakäyryyden "muotissa"
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[tkorte]

[Juri]

[Santtu Risku]

onkos muilla samanlaisia kokemuksia, että jännejousta ei kannata mitenkään kuivattaa pannuhuoneessa tms. huomattavan lämpimässä paikassa.
ite laitoin pariksi tunniksi ja sitten uteiliaisuus voitti ja kävin zekkaan, niin sehän oli ihan sellasta liisteriä se liima, kun vertaa siihen mitä se oli ennen kun laitoin pannuhuoneeseen.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Guest]

Kyllä Auerin kokemus ja jopa itsensä ilmaisun taito ovat aivan toista luokkaa ja ei voi edes verrata seuraaviin...

[Guest]

Mahdollisuus tekee varkaan, mikäli ihmisestä puhutaan.

Vastaus hypoteesiin, että olisiko käytetty, mikäli olisi ollut mahdollista, niin tottakai. Vaikutukseltaan perimätieto tuota vanhemmista valmistustekniikoista olisi huomattavan vähäistä verrattuna nykyhetkeen, koska ei olisi käytetty enään tuhansiin vuosiin perinteisiä. Myöskään, että samaa jousta kuiduista olisi voitu käyttää satoja vuosia valmistamatta uutta, ei olisi edistänyt taitoa jousien valmistuksen suhteen, vaan olisi käytetty valmista jousta, kun olisi ollut saatavilla.

Mikäli nykyisellään moderni jousi ei 20vuodessa saavuttanut satojen vuosien kestävyyttä, niin asiahan olisi ollut jo aivan toinen tuollaisessa hypoteesissa ja tuhansien vuosien kehitys aivan toista, kuin 20vuoden.

Sikäli kun katsoo, miten voimmakkaasti markkinointi ja modernit tuotteet ovat syrjäyttäneet entisajan pelkästään 100vuodessa, niin miten olisikaan 1000vuodessa samalla periaatteella. Kun ei osata solmia kenkiä, niin mitenkä voisi olettaa, että osattaisiin tehdä jänne.

Väkisin koetetaan vääntää, että mikäli olisi ollut paremmin, niin ei olisi tarvinnut solmia kengän nauhojakaan. Tuo hypoteeseistä, joita voi käännellä miten päin vain ja olla mieltä vaikka koko ikänsä, vaan läsnäolevaa hetkeä vain yhdellä tavalla ja vain kerran.

[Juri]

Hmm. En nyt kyllä ihan ymmärrä kuinka alkuperäiskansojen suuresta viisaudesta saadaan tässä johtopäätös Kiinalaisten ja Turkkilaisten massiivisten sotakoneistojen materiaalietiikasta.
Ajatus on kyllä kaunis, melko ihanteellinen kuitenkin.
_________________
Kantapään kautta.

[Guest]

Nykyisellään tuotettujen materiaalien kehityskin löytyy kaatopaikalta. Ei mitään järkeä on kehitellä satojavuosia maatuva materiaali ja laittaa sellainen kiertoon. Tulevat sukupolvet taitavat niellä ja hengittää ja sairastaa kuituja ihan tarpeeksi, vaikkeivät uudelleen keksisikään samaa kuitua.

Ajatellaan, että sama tuulesta temmattu kehitys tulkitsemattomaan tulevaisuuteen kiinnostaa seuraaviakin sukupolvia ja samat tuotteet ja materiaalit.

[Guest]

[Juri]

Tämä ehkä selventää hieman miksi Marc StLouis teki jännejousistaan niin pitkiä. Peli on 61" nokista nokkiin, 55#@28". Kuvassa tilleri on valmis, muuten jousi on vielä viimeistelyjä vailla.
_________________
Kantapään kautta.

[Guest]

Edit:
**Ylläpidolle: Googlen kautta hain sarvijousta ja pääsin tänne muokkaamaan tunemattoman viestiä.**

Kuten varmaan huomasit, niin tässä ei ole hankaniemen tunnuksella kirjoitettu viesti, vaan guestina kirjoitettu viesti, et siis päässyt muokaamaan toisen viestiä.

Mistä google löytää tollaisia linkkejä, sitä en tiedä eikä oikein kiinnosta selvitää.

Jos sinulla olisi tunnari, niin olisin laittanut privana.

-- jkekoni

[Guest]

Aina kun googlettaa jousiasiaa, tulee perinnejousi.fi:n forumi esille. Ja kun googlen listasta klikkaa perinnejousi.fi:n linkkejä, pääsee viestinkirjoitustilaan jossa googlen löytämä, jonkun muun kirjoittama viesti on muokattavissa! Todella outoa. Tässä varmaan syy jatkuvasti foorumille tuleviin viesteihin, joissa on vierailijalta tullut viesti joka ei sisällä mitään muuta kuin suoraan jonkun aiemmin postaaman viestin lainattuna. Asialle pitäisi kyllä tehdä jotain, en ole koskaan googlella päässyt minkään muun keskustelufoorumin viestinmuokkaustilaan.

[Simo Hankaniemi]

Tässä säikeessä oli aikaisemmin keskustelua jänteiden menemisestä jousen päiden yli. Otan sen verran takaisin, että läheskään kaikissa tasankojousissa jänteet eivät mene päiden yli, vaan stoppaavat juuri nokin alle. Nokit siis ovat näissä jousissa joko paljasta puuta tai niitä on vahvistettu kiertämällä jännettä nokkien ympäri. Tämä jännekierre jatkuu usein noin vaaksan verran kohti kädensijaa. Kierre auttaa jännekerroksen päätä pysymään paikoillaan etenkin tapauksessa, missä jousi saa kosteutta kaikista varotoimista huolimatta. Kosteus ei pääse heti puremaan "selkäjänteiden" päähän. Käytännössä koko jousen selkä siis on kuitenkin jännekerroksen peitossa.

Paljaiden nokkien etu on ainakin siinä, ettei jousenjänne pääse hankaamaan jännekerrosta rikki, kuten saattaa tapahtua silloin, kun jänteet menevät päiden yli.

[Santtu Risku]

tulipahan mieleen sellainen kysymys, että voiko jännejousen vatsapuolta käsitellä kuumailmapuhaltimella jänteiden kuivauksen ja jousen tilleröinnin jälkeen?
pyrkisin saamaan muutaman paunan lisää tuohon omaan, niin lähinnä tuo tapa tuli mieleen, sillä usein ainakin pelkkien puujousten kanssa se nostaa paunoja sen muutaman verran
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Juri]

Ei voi. Liima pettää, varsinkin jänisliima.
Etukäteen voisi, jos onnistuisi tekemään niin tarkkaa työtä ettei tarvitsisi kuin hieman korjailla tilleriä jännekerroksen jälkeen.

Muistaakseni jännejousesi oli aika suora. Lisäämällä vastakaarta saisit mielestäni jänteistä enemmän tehoja irti, paunatkin kasvaisivat. Jännettä kannattaa kuulemma venyttää oikein kunnolla koska se on hitaampaa palautumaan kuin puu.
Voitko laittaa vielä lisää jänteitä ja refleksiä? Tai voitko hioa ensin jännekerroksen matalammaksi, vääntää lisää refleksiä ja lisätä uutta jännettä?
_________________
Kantapään kautta.

[Santtu Risku]

tosiaan.. miksi ei. tuo hioa matalammaksi vanhaa jännettä, vääntää reflexille ja uutta jännettä pälle kuulosti hyvältä. tai sitten anna vanhan kerroksen olla ja väännän vaan lisää reflexiä ja lisää jänteitä..
on vaan yksi ongelma. ei ole enään jänteitä. ei kellään sattuis olemaan myynnissä?
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

En lähtisi enää parantelemaan ensimmäistä jännejousta, jos se kerran toimii. Vaikka se olisikin liian suora ja liian löysä. Uusi jännekerros ei välttämättä ota kunnolla kiinni vanhaan. On vaikea tietää, milloin vanhaa kerrosta on kostutettu tarpeeksi ennen seuraavan kerroksen liimausta. Ja jos kostutat liikaa vanhan kerroksen reunat irtoavat joistakin kohdista puusta. Tällä tavalla parantelusta ei tule koskaan loppua. Sanoo nimimerkki kokemusta on. Jänteet on syytä liimata yhdellä kertaa kaikki ja se on tilleröintiä lukuun ottamatta siinä.

Aloittelijalle on lähes aina tyypillistä pyrkiä kohtelemaan itseään "hellästi", mutta se on väärä taktiikka. Ei pidä jäädä makaamaan ensimmäiseen poteroon vaan syksyä on mahdollisimman pian jatkettava seuraavaan. On tietysti tylsää aloittaa taas uudesta puusta, kun juuri on saanut jousen valmiiksi ja kuvittelee siitä tulevan kunnollisen "pienellä parantelulla". Uusi yritys on kuitenkin välttämätön. Pitää pyrkiä ylittämään kipukynnys.

Risku, kun asut pohjoisessa, niin voisit kysellä jänteitä poromiehiltä. Saamen käsitöitä tekevät käyttävät poron pitkiä selkäjänteitä ompeluun ja ne ovat hyviä myös jouseen. Jännejousten tekijöillä ei tietenkään ole koskaan yhtään ylimääräistä pätkää, vaan jänteistä on aina vajausta.

[Santtu Risku]

joo kumpulainen puhuu ihan järkeä. eihän tuossa sentään settiä ole. Tuota porojuttua olen, miettinyt, mutta pitäis olla joku tuttu poromiehenä koska en ensinnäkään asu niin pohjoisessa ettäkö täällä okeen poromiehiä pörräisi.
toisekseen poromiehet on aika pihejä näitten juttujen suhteen, eikä mitään oikeen tuntemattomalle ilmaseksi anneta vaan myydään hyvään hintaan.
jänteistä on tosiaan aina pulaa. aattelin selättää nyt uuden jousen, mutta kun ei ole niin ei ole.
eikä nyt taida pahemmin poron jäntitäkään saatavilla kun ei ole erotusten aika..
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Juri]