Jousi

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Onko jotain muuta materiaalia, joka
toimisi "sarvivatsana"?

Sarviliuskat ovat kalliita ja vaikeita saada, sekä yleensä lyhyitä.

Kiinnostaisi tehdä tollainen vähän aasialasistyypinen, mutta pitkä jousi, jossa olisi hieman maltillisempi refleksi.

Onko ideaa sarvivatsan korvaajaksi? Ovatko pehmeät puu puristuslujia? Myös modernit materiaalit kiinostavat, avainsanana helpohko saatavuus. Myös mieleeni tuli, että käyttäisi "haarniskanahkaa", eli kovaksi keitettyä kasviparkittua nahkaa.

(tietenkin täyslasikuituinen/hiilikuituinen kaari toimisi varmaan, mutta tästä en ole kiinnostunut.)

Jänneselän korvaamista puruluuselällä olen myös harkinnut.

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Korvaavasta materiaalista en tiedä, mutta käy osoitteessa http://www.dick-gmbh.com/ Sieltä löytyy kaikkea kivaa, kuten vaikkapa jousiin sopivia sarviliuskoja.

PekuVee · Joined: 01 Sep 2004 Posts: 157 Location: Vantaa

Ei tarvitse korvaavaa, oikeaa pitkäsarvisen unkarilaisen naudan (kuten seebu) sarvea saa ostaa kappaleittain Grozerilta. Ne on sopivan mittaisia aasialaisjouseen. Katso >>http://www.grozerarchery.com Wink

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

TUOMO:
Büffelhorn-Platte Nr. 831031
Stärke 3 - 5 mm, Länge ca. 40 - 50 cm, Breite ca. 4 - 6 cm.

Nr. 831032
Stärke 6 - 9 mm, Länge ca. 40 - 50 cm, Breite ca. 4 - 6 cm.

Jos noi liuskat ovat 40cm. 15cm kahvaa ja 2*15cm staattikaaret. on 125. Jos liuskat ovat 50cm niin sitten 145.

Haluaisin tehdä yli 180 pitkän jousen.

PEKUVEE:
Se mikä on nimellä horn, näytää mielestäni juomasarvelta, vain löysitkö jotain mitä minä en, vai onko niillä piilotettuja tuotteita?

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Sarvivatsan idea on siinä, että lyhyellä jousella saadaan suuri vetopituus. Tämä tosin edellyttää kestävää selkää, eli usein jänteitä. Jos vetopituutesi on luokkaa 1 metri, niin silloin sarvivatsa (ja jänneselkä) lienee tarpeen noinkin pitkässä jousessa.

Tuosta tuli mieleen, että jos jousen selkä on on liian vahva suhteessa vatsaan, aiheuttaa se jousen vatsaan murtumia. Mutta entä toisin päin, jos vatsa on liian vahva suhteessa selkään, kärsiikö selkä siitä enemmän kuin jos vatsan vahvuus olisi sopiva suhteessa selän vahvuuteen?

Paras ja helpoin sarven korvike lienee muuten puun lämpökäsittely, siitä on juttua toisaalla tällä sivustolla.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

PekuVee · Joined: 01 Sep 2004 Posts: 157 Location: Vantaa

180 cm on aika pitkä jousi, mutta aasialaisjousessa osa pituudesta tulee puisista "sarvista" eli syah´sta. Grozer käyttää lehmän sarvia tehdessään noita aitoja ja vähemmän aitoja aasialaisjousia. Synteettinen versio, jota Grozer tekee on nimeltään TRH laminointi ja sen vatsapuoli on ilmeisesti polyfenolia t. bakeliittia (vähän kuin pertinax, ruskea materiaali). Mulla on sellainen Turkkilaistyyppinen TRH-jousi ja se on varsin hyvä vehje.

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Mielestäni sarvijouset ovat sen verran harvinaisia ja arvostettuja välineitä, että niissä jos missä ei kannata sortua korvikemateriaaleihin. Voep olla ankeaa selitellä joka kerta kun joku ihastelee hienoa sarvijoustasi, että no, joo, vatsa on kyllä muovijohdannaista eikä oikeaa sarvea...

Toisaalta, yhdistelmäjousiperinnettä Aasiassa ylläpitäneet jousenrakentajatkin ovat ottaneet käyttöönsä sarvikorvikkeita halvempiin perusjousiinsa. Tämä kyseinen materiaali on paperibakeliitti, maailman ensimmäinen muovi, joka muistuttaa niin ulkonäöltään kuin lujuusominaisuuksiltaankin aitoa vesipuhvelinsarvea. Paperibakeliittilevyä myyvä kotimainen yritys, jonka nimeä en nyt muista, löytynee googlettamalla.

Pitkän yhdistelmäjousen tekemisessä ei ole aseen suorituskyvyn tai käsiteltävyyden kannalta juuri mitään järkeä. Sarvi ja jänne/liimamassa ovat niin paljon kuivaa puuta painavampia ja vitkaisempia materiaaleja, että tällainen jousi heittäisi paljon huonommin kuin hyvä yksipuinen jousi. Jopa järkeviin mittoihin (pituussuhde hyvän matkaa alle 2) tehdyssä yhdistelmäjousessa on täysi työ saada jousen heitto hyvää puujousta vastaavaksi. Sitten, kun jousi on lyhyt, ja kaikilta muiltakin osin tehty siten, että sarven ja jänteen suuri elastisuus saadaan hyödynnettyä, jousen liikkuva massa pidettyä alhaisena ja stakkaaminen estettyä oikein mitoitetuilla sakaroilla, voidaan komposiitilla päästä kovan luokan suorituskykyyn.

Puhtaasti kestävyyttä ajatellen pitkä, alirasitettu yykkäri olisi kova sana: jousi toimisi isältä pojalle ja pojanpojalle, vuodesta toiseen yhtä laiskasti ja potkaisevasti ampuen.

Luulenpa, että hyvän haarniskanahkan hommaaminen on paljon vaikeampaa kuin vesipuhvelinsarven. Ainakin keskiaikaiset varsijousisepät näkivät suuren vaivan kasatessaan komposiittikaarensa pienistä sarvenpaloista, vaikka heillä oli yllinkyllin cuirboullia saatavilla.

Jänneselkää ei voi korvata raakanahalla. Nämä käyttäytyvät jousessa eri tavoin, pelkästään jänneselän eduksi.

Tuomo;

Kun jousen selkä kärsii liikaa, se murtuu, aivan kuten vatsakin tekee. Selän murtuminen tarkoittaa kuitenkin lentäviä jousenkappaleita ilmassa, ei hentoja poikkijuovia kaaren pinnassa.

Selän murtumisen rajoille asti on järkevää tehdä jousen selästä niin heikko kuin mahdollista; näin selkä ottaa kontolleen mahdollisimman paljon rasitusta, pois vatsalta. Tähän on pyritty mm. tekemällä jousen selästä kapeampi kuin vatsasta - tällöin kaaren poikkileikkaus on kuin kärjestä katkaistu tasasivuinen kolmio.

Käytännössä puun vetolujuus kulkee kuitenkin käsi kädessä muiden lujuusominaisuuksien kanssa: hyvin vetoa kestävä puu on jäykkää ja vahvaa. On useita suhteellisen kevyitä puita, jotka kestävät hyvin puristusta, kuten katajat. En tiedä mitään kevyttä puuta, jonka vetolujuus olisi poikkeuksellisen hyvä.

Jänne, toisin kuin puu, on erittäin vetoelastista, mutta ei juuri muuta (surkea vatsamateriaali). Jänneselkä siirtää "heikkona" selkänä kaaren neutraalitasoa siten, että vatsan rasitus pienenee.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Tällaisia löytyi.
http://customer.canter.fi/etra/index.php?page=products&c=10&e=54804&p=0
http://www.vink.fi/Default.aspx

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Valaan hetulaakin on käytetty vatsamateriaalina, mutta sen saaminen voi olla nykyään lähinnä sattumankauppaa. Nahka ei auta vatsapuolella juuri mitään, se on korkeintaan esteettinen elementti.

Olen parikymmentä vuotta sitten nähnyt jossakin saksalaisessa museossa kiinalaisen jousen, joka kuulostaa "helpolta" ratkaisulta aasialaisjousen ongelmaan. Jousessa ei ollut sarvivatsaa ollenkaan. Jänteitä oli selässä ja loppu oli puuta. Siyahit olivat aivan normaalit ja niissä ei tietenkään ollut jänteitä. En muista, oliko jousi yhdestä puusta vai olivatko siyahit liitetty erikseen, mutta sen voi tehdä kummallakin tavalla. Helpompi olisi ehkä tehdä siyahit erikseen, jolloin niihin voisi käyttää kevyempää puuta. Jousi ei ollut mikään ihan lyhyt, pituutta oli siinä puolitoista metriä.

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Tarkoitin kysymykselläni lähinnä sitä, että onko liian vahvalla vatsalla haitallisia vaikutuksia jousen selälle, kuten liian vahvalla selällä on vatsalle? Jännejousissa vatsa joutuu kovalle rasitukselle, ja jos jännekerroksen ottaisi pois, jousi olisi reilusti myötäkaarella. Niin kauan kuin jousen selkä on ehjä, jousi toimii. Mutta selkä ei voi olla liian vahva suhteessa vatsaan, muutenhan selkänä voisi käyttää vaikkapa ohutta teräslevyä. Mutta entä jos vatsa on liian vahva, kärsiikö selkä siitä enemmän kuin jos vatsan vahvuus olisi tasapainossa selän kanssa? Yleensähän ylirasitettu jousi ottaa reilusti settiä, kunnes ehkä jossain vaiheessa pamahtaa hajalle ? eli vahva selkä pitää jousta kasassa. Mutta jos tuollaisessa ylirasitetussa jousessa olisikin esim. sarvivatsa tai lämpökäsitelty vatsa, hajoaisiko jousi samassa pisteessä (rasituksessa) kuin ?normaalivatsainen? jousi? Ei jänneselkää siis. Vai siirtääkö vahva vatsa rasitusta enemmän selän suuntaan, jolloin jousi hajoaisikin jo pienemmällä rasituksella? Vai parantaako vahva vatsa jousen ominaisuuksia siten, että jousi ei enää ota settiä? Optimaalista olisi kai, että selän ja vatsan lujuudet olisivat tasapainossa.

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Tuukka, osaatko sanoa, kuinka paljon puun lämpökäsittely vaikuttaa puristuslujuuteen?

Asiaan liitty jousen ottama setti, myötäkäyristyminen. Mitä se lopulta on? Mitä puulle tapahtuu silloin? Ilmeisesti puusolut hajoavat puristuksessa? Mutta miksi puu jää taipuneeksi? Ilmeisesti selän kuidut eivät ole niin elastisia, että pystyisivät pitämään jousen (puun) alkuperäisen muodon jännejousten tapaan. Silti, mikä voima pitää puun myötäkäyränä? Jousihan voi ottaa jopa 4 tuumaa settiä, jolloin se on kuin viritettynä jännekorkeudelle, ja jousen virittäminen ja pitäminen jännekorkeudella vaatii jo melkoisesti voimaa, jos lähtökohtana on suora jousi. Tosin vatsa ei enää ylirasitettuna vastusta taivutusta niin paljon kuin ehjänä. Mikroskooppikuvat voisivat olla mukavia!

Voisiko olettaa, että mikäli jousi ottaa settiä ennen aiottua vetopituutta, vatsa kannattaa lämpökäsitellä ? näin jousi olisi paremmin optimoitu.

Tuosta selän ja vatsan lujuuksien tasapainottamisesta tulee mieleen lukuisia kysymyksiä, kuten vaikkapa mikä on jousen optimaalinen sivuprofiili? Tasapaksu vai nokkeja kohti oheneva/paksuneva? Mikä on jousen optimaalinen muoto edestä/takaa katsottuna (pyramidi)? Mikä on optimaalinen tilleri (elliptinen mutta millä mitoilla)? Mikä on optimaalinen pituus-/vetopituussuhde? Jne. Nämä riippuvat tietysti puulajista, puun käsittelystä ja ties mistä. Mutta miten lukea työstettävää jousipuuta? Tämä on oikeasti mielenkiintoista puuhaa!

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Lämpökäsittelyn vaikutukset ovat vielä kokonaan testaamatta kriittisen, objektiivisen tarkastelun kestävästi. Odotan kieli pitkällä että Baker saa testattua paahdettua puuta Standard Wood Bending Testillään. Oikeasti pitäisi kyllä aktivoitua ja käydä läpi kotimaiset jousipuut, lämpökäsitellysti ja ilman, samalla kaavalla. Iso urakka, josta riittäisi märehdittävää pitkäksi aikaa.

En veisi jousen myötäkäyristymistä ihan solutasolle, vaikka siitä asiassa pohjimmiltaan on tietysti kyse. Puukuiduilla on tietty kimmorajansa puristuksessa, jonka ylityttyä ne eivät enää palaudu alkuperäiseen muotoonsa. Selän kuidut pysyvät muodossaan, mutta eivät tyypillisesti jaksa vetää vatsakuituja suoraksi. Jos sahaat myötäkäyrän jousen pituussuunnassa halki, ponnahtaa selkäpuolisko suoraksi vatsapuoliskon jäädessä myötäkäyräksi.

Mielenkiintoista on ns. piilosetti, eli tilanne, jossa jousen selkä saa vedettyä jousta suoraksi rasituksen loputtua, vaikka vatsakuidut ovat jo menettäneet elastisuuttaan. Kaikki refleksijouset hiipivät levossa pikkuhiljaa alkuperäistä muotoaan kohti, vaikka niiden dynaaminen profiili saattaa olla käytön aikana jopa hieman myötäkäyrä. Refleksijousten alkuveto voi myös pelkästään vatsakuitujen ylirasittumisen takia olla heikompi kuin mitä (oikeaoppisesti heti rasituksen loputtua mitattu) refleksi antaa ymmärtää.

Tähän mennessä lähes kaikki parhaat todistetut nopeustulokset puujousilla on ammuttu yksipuisilla, litteillä, pitkillä jousilla, joiden profiili ei ole ihmeellinen, mutta kaiken muun (suuren pituuden tuoma hyvä jännekulma, kevyet kärjet, ellipsinen tilleri jne.) ohella vatsakuitujen "heitto" on erinomainen johtuen niiden riittävän pienestä rasitusasteesta.

Lämpökäsittely on mielestäni arvossaan juuri liikaa myötäkäyristyneen jousen elvyttämisessä.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Korealainen poikkileikkaus http://www.hornbow.com/cross.html

Kiinalainen poikkileikkaus http://www.atarn.org/chinese/visible_bow/visible.htm

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Mielenkiintoista! Runko näyttäisi kummassakin olevan bambua, pintapuoli vatsana. Jänteitä on laitettu todella järeästi.
_________________
Kantapään kautta.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Toinen runko on jalava ja bambu. Toisessa jokin värinsä ja rakenteensa puolesta koivua, tai hikkoria muistuttavaa puuta ja bambua. Ainakin a thin layer of natural Chinese birch bark on myös käytetty selkämateriaali korealaisjousissa.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Ohut kerros kiinalaisen koivun tuohta on käsitääkseni pelkkä kosteus suoja.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Jalavat ja hikkorit näyttäisivät olevan kädensijan paksunnoksina.
_________________
Kantapään kautta.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

santtu · Guest

en ole oikein millään lailla perehtynyt näihin yhdistelmäjousiin, mutta haluaisin silit yhtä asiaa kysyä. eli tuukka varmaan ainakin tietää jotain näistä puiden ominaisuuksista.
miten olisi jos tekisi lyhyen (n. 120-130cm) jousen joka olisi vaikkapa B profiilinen ja materiaalit olis hikkoria selkä ja katajaa vatsa ja sitten mahdollisesti jänteitä selkään?

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Jos halutaan lyhyestä jousesta max veto ilman sarvea, niin itse laittaisin vatsaksi bulletwoodia/Ipeä:
http://www.perinnejousi.fi/puupedia/index.php/Balata
(Bulletwood on lisäksi helposti saatavaa, toisin kuin jousikelpoinen kataja.)

Uskoisin ton hakkaavan katajan aika hyvin... tosin haittojakin on (öljyisisyys,myrkyllisyys,painavuus).

Sitten jos saat jousen kestämään pitkiä vetoja niin jossain 60cm jälkeen 120cm D-jousi alkaa stakata, eli vetojäykkyys nousee lopussa todella kovaa. Tähän ratkaisuna sakarat jousen päissä tai muuten vastaava muoto.

Jos taas tarkoitus on tehdä lyhyen vedon lyhytjousi, ei se eroa pitkä vedon pitkäjousesta, kuin kooltaan.

Itselläni on tarkoitus rakentaa maltillisen profiilin Astatic composite bow bullet vatsalla ja bambu tai hikkoriselällä tässä jossain vaiheessa.

Guest · Posted: 22.10.2006 14:41 Post subject:

http://www.primitivearcher.com/smf/index.php/topic,157.0.html

Kyseinen jousi on voimmakkaasti reflex deflex joka lisää helposti muutaman tuuman vetopituuteen tai jännekorkeutta mikäli vertaa suoraan jouseen. Reflex deflex kädensijalla aikaansaa myös ohuemmat ja tapuvammat lavat. Tuon nyt on tuollainen melko tavallinen yhtälö mitä bambulla saa aikaan kädensijalliselle reflex deflex jouselle amerikakkalaiseen tapaan.

Lyhensin joku aika sitten Marc St. Louisin valmistaman bambu locust reflex deflex jousen 50" n/n 50#@23" 5" joka oli 59" n/n 57#@26" 4 1/2 vaikka 9tuumaa lähtikin.

Tuonkin olisi helposti tehnyt 26" vedolle mutta ihmettelen mitä käytännön hyötyä olisi ollut ja käytännön syitä jätin myös tekemättä pidempää vetoa kuten käytetty liima tuntematon liimaus saumat melko leveitä kadensija todella kapea kädensija alkoi taipua jo valmiiksi hieman jne. Samalla kun kaventaa ja ohentaa niin samalla myös lavoista tulee ohuemmat ja kapeammat joka taas kestää taipua lisää menettäen käytännössä kuitenkin samalla heiton napakkuutta vaikka taipumaa lisää aikaan saakin.

Guest · Posted: 22.10.2006 15:02 Post subject:

Nämä tälläiset lähinnä tuli mieleen. Ei puusta voi tehdä täysin samanlaista kuin yhdistelmäjouset. Täytyy ottaa huomioon että puu on ainoastaan taipuisaa ohuempana ja paksumpana toimivampaa joten puusta voi tehdä ainoastaan myötätaivutetun lyhyen jousen toimivana.

A Turkish Bow without Horn http://www.primitivearcher.com/newsletters/samplenewsletter.html
A Turkish Bow Without Horn, by Mike Grace (Primitive Archer Magazine, October 1998) http://www.hornbow.com/pa1098.html

Samanlaisia on yksinkertaisemmin on muunmuassa Marc St. Louis valmistanut jo vuosia.

Bambusta lainaus.

Guest · Posted: 22.10.2006 15:17 Post subject:

The Best Wood Mate for Sinew http://p081.ezboard.com/fpaleoplanet69529frm13.showMessage?topicID=4363.topic

tMika

Guest · Posted: 22.10.2006 15:50 Post subject:

Nämä muistuttaa kovasti tuollaista yllä mainittua jousta jota varmaan myöskin tavoittelette (Kuvat).

Ancient Hungarian magyar bow prototype. Done and Strung http://p081.ezboard.com/fpaleoplanet69529frm13.showMessage?topicID=4521.topic

Ancient Hungarian bow prototype. 4th attempt http://p081.ezboard.com/fpaleoplanet69529frm13.showMessage?topicID=4521.topic&index=20

Novgorod bow attempt, FULLDRAW pics http://p081.ezboard.com/fpaleoplanet69529frm13.showMessage?topicID=4743.topic

Mitä käypien välineiden pituuteen ja käypien vetopituuksien putuuteen ja pitkien vetopituuksien tavoitteluun ja vaikeimmalla kaavalla tekemiseen tulee niin voi vilasta tuosta muistin virkistämiseksi >>>----> http://phototravels.net/namibia/bushmanland-hunt.html

tMika

Guest · Posted: 22.10.2006 15:55 Post subject:

Guest · Posted: 23.10.2006 12:25 Post subject:

Et saa muutakaan vastaamaan todellisuutta teorisoimalla ikäpäivät.

Samat väärät ja harhaanjohtavat luvut löytyvät lukemattomista paikaa internettiä vaan eikö edes googlen käyttö ole vielä tuttua ja ihan vain teoriassa tuokin http://www.calibamboo.com/bamboofenceresources.html

Onko joku ikinä käskenyt lukuihin luottamaan varsinkaan yleistettyihin ja vertaamaan niitä realimaailmaan. Ei sitten ikimaailmassa eikä edes teoriassa.

Mikäli luvut kertovat ja kaavat vaikuttavat on parempi alkaa numerologian maailmaan niin saisi vähän sisältöäkin. Niin ja Google on ollut olemassa jo vuosia vaikka eihän Google ajattele puolestasi tai tee muuta kuin kangistaa kaavoihin entisestäkin enemmän. Mikäli ristikkojen täytteleminen olisi tärkeätä niin täyttelisi kaikki vaan kun ei täyttele ristikoitakaan kuin ne joilla ei ole muuta tekemistä kuin täytellä ristikoita tai vapaa aikaa ristikoiden täyttelemiseen.

tMika

Guest · Posted: 23.10.2006 14:15 Post subject:

Guest · Posted: 23.10.2006 17:41 Post subject:

No hyvä että jollakin on huumorintaju tallella vakavissakin asioissa ja antaa asioiden vain riidellä jatkossakin :lol3:

Sikäli kun ei tämänpäivän maailmassa haluta riitauttaa edes asioita vaan halutaan pitää kaikki kahina äärimmäisen kaukana ja puollustaa rauhaakin pitkällä kepillä ja mahdollisimman etäältä niin ovat äärimmäiset esimerkit sitten jo arkipäivää kuten sakkotuomiot suutelemisesta ja lähestymiskiellot ja itsensä räjäyttämiset ja silti mielestään ollaan rauhan asialla muttei edes oman mielenrauhan joka vaatii sekin niin paljon ponnistuksia ettei aikaa muuhun olisikaan ettei tulisi ikäkriisejä ja kiinnostaisi enemmän naapurin tekemiset kuin omat ja kuitenkin sanotaan että eletään täysillä vaikka varotaan kaikilla keinoin elämästä päivääkään ja pakoillaan kaikkea mikä voisi sattua. Vasta kun sattuu päivittäin tietää elävänsä ja vasta kun sattuu jatkuvasti elää täysillä.

tMika

Guest · Posted: 23.10.2006 19:29 Post subject:

Toisaalta ihminen ei paremmasta tiedä joten hänellä on sokeus asialleen kuten sokeus elämälleen koska jo pelkät lähtökohdat ovat täysin toisten vääristelemät ja valmiiksi kertomat sukupolvesta toiseen.

Häkkilintukin kuolee heti vapauteen päästyään koska lentää taukoamatta kunnes tippuu kuolleena maahan koska ei ole koskaan huonetta suurempaa vapautta sallittu. Samoin ihminen kokee suuren vapauden olematta tietoinen kahleista jaloissaan ja katkaisee jalkansa hypätessään kalliolta kahleet jalassa. Kukaan ei synny kahleitta ei nyt eikä sitten. Syntyä toki voi vapaana tai vapauden taistella mutta tällöin on jo tietoinen syistä ja seurauksista jotka ovat sitovia kahleiden sijasta.

Todellisuudessa ellei ole parempaa elämää niin ei ole parempaa elämää eikä mikään ole parempaa tekemään. Huomio että pitäisi olla parempaa ei tee elämästä yhtään parempaa vaan jopa pahentaa tilannetta ja voi ajaa äärimmäisyyksiin. Moni joka on lähtenyt metsään päättämään päivänsä onkin tullut metsästä paremmassa kunnossa kuin mennessään ja ollen pari viikkoa metsän antimilla tosin eivät he joilla ei ole mitään edellytyksiä selviytyä kuormastaan laittamalla kaiken likoon vain huoliensa puolesta joka aivan varmasti johtaa päinvastaiseen suuntaa.

Elämä on ironinen ja tiukka ja joka ei menetä kaikkea vaan vain osan niin ei menetä riittävästi ja vain jatkaa samaa rataa.

Ihminen ei halua että elämä on ja että vain jatkuva muutos on pysyvää ja vain jatkuvaan muutokseen voi varautua ja aina lopulta ja pitkälle torjuttuna haluttomuus on aina kriisi jonka voi aina käsitellä tai
vältellä vaan ei ohittaa alkuunkaan. Halutaan valmiita kaavoja ja valmiita toimintamalleja ja valmiita selityksiä ja täsmärohtoja ja jopa lomaa elämästä ja yhtäkkiä ollaankin tilanteessa jossa voidaan heittää jalat pöydälle syystä niin minkään johtamatta niin minnekkään ja miten valmis kaava voisikaan johtaa kuin osoittamaansa suuntaan vaikka vaihtoehtoina olisi ilman kaavaa 360 astetta joka suuntaan.

Ajatellaan että on älykästä rajata 360 astetta yhteen suuntaan ja tuntuu luontevalta kun muut osoittavat varmuudella suunnan ellei itse suuntaa tiedä. Mikäli suunta on kysytty toiselta ihmiseltä voi olla varma että suunta on aina vähintään yhdellä asteella väärä joka tietysti voi tuntua paremmalta vaihtoehdolta kuin itse valittu suunta. Mikäli suunnan valitsee täytyy ottaa myös vastuu suunnan valitsemisesta tai jossakin vaiheessa suunta ja valinta onkin toisen syy.

Kumman kompassin valitsee suuntaasa näyttämään eli kompassin jonka neula hakee jatkuvasti pohjois etelä suuntaa vai kompassin jonka neula osoittaa pohjois etelä suuntaan joka asennossa. Ei ole järkevää olla ikuinen optimisti vaan todeta asia niin kuin asia on. Ikuiselle optimistille on tärkeää vain että hampaat loistaa vaikka koiratkin tulkitsevat irvistämisen vihamielisyytenä ja alkavat haukkua ja käyvät jopa kiinni.

Mikäli valitsee muodin tai valmiin tiedon kompassikseen niin siinä sinulla kompanssi jonka mukaan sateellakin pitää käyttää minihametta ja napapaitaa ja korkkokenkiä ja alkaa naurattaa ennenpitkään toisten kledjut jotka ovat valitut olemassaolevista tai ainoista tai kelin mukaan kun ei lähiössä tarvitse eikä muoti tunne. Alkaa muotialan ammattilaiset ja muut hiihtäjät karttaa kun pukee kunnolla ja muotialan ammattilaisetkin pukevat vain omille silmilleen sopivaksi ja aina kun oma silmä välttää. Kyllä tämänpäivänä sinut puetaan ja pestään ja pyyhitäänkin valmiiksi mikäli tuon itse sallit tapahtuvan.

tMika

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Santtu,

Selystetty kataja on erinomainen lyhytjousimateriaali. En kyllä laittaisi sen selkään sekä hikkoria että jänteitä vaan jommankumman. Ja paljon mieluummin jännettä kuin hikkoria. Jänneselkäinen katajakeppi kestää pienemmän käyryyden säteen kuin todennäköisesti mikään toinen puupohjainen kaari, ja hakkaa bulletin mennen tullen puristuksensiedossa.

Tällä reseptillä tehty jousi on IMHO kutakuinkin tyylikkäin mahdollinen suomalaisjousi, katajasta ja hirvestä muovattu, viimeisen päälle suorituskykyinen metsästysväline johon raaka-aineet löytyvät luonnosta lähes kautta maan. Tähän verrattuna bullettilankku on kuin vakuumipakattua tehotuotantotauhkaa teeripaistin rinnalla.

120-130-senttisen, hyvän kataja-aihion saa haltuunsa koluamalla yhdenkin hyvän katajakedon, jolta ei välttämättä ainoatakaan viiden jalan keppiä irtoaisi.

Tässä 133-senttisen, täysin oksattoman ja suoran katajasteivin pintaa. 60 grammaa koipijännettä selkään, kolme tuumaa refleksiä, huolellinen tilleröinti ja se on siinä. Katajaan kannattaa jättää reilusti paksuutta, jotta sen jänneselkä työskentelee kunnolla ja massa pysyy minimissä.

Matti · Joined: 10 Oct 2004 Posts: 538 Location: Helsinki

Tuukan runollisuus suorastaan saa miehen kyyneliin Very Happy

Olen samaa mieltä että kunnon kotimainen katajakeppi hirvenkinttujänteillä on meidän omaa jousikultturia parhaimmillaan. Siihen vielä ison kyyn nahkaa selkään niin a vot, kyllä kelpaa!

Millaista vetopituutta tuollainen 133cm sietää?

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Olen nähnyt niin hurjia jännekatajavirityksiä, että en tiedä missä puun raja oikein kulkee, tyyliin 120 senttiä jousta ja 70 senttiä vetoa. Työn alla oleva tuumanlevyiseni ilman stakkausta eliminoivia kontaktirekurveja toimii parhaiten ehkä 25" vedoilla, kun pätkäisen vielä päistä jonkun verran pois.

Guest · Posted: 23.10.2006 23:43 Post subject:

Kuinka nopeakasvuista tai hidaskasvuista kataja onkaan ? Miten paljon kasvupaikka vaikuttaa laatuun katajan osalla tai miten paljon laatu vaihtelee vai vaihteleeko laisinkaan ?

Guest · Posted: 23.10.2006 23:45 Post subject:

Mitens kataja pelittää ilman jännettä ?

tMika

Guest · Posted: 24.10.2006 00:24 Post subject:

Nojoo kun kerran niin innokkaita ollaan niin että vastauksen saa nopeammin koettamallakin.
http://www.mm.helsinki.fi/mmeko/ARBORETUM/kataja/kataja.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Juniperus_communis

Ei taida kuitenkaan kovin suoraa palaa helposti löytää. Muodokkaista paloista ei kyllä taida olla pulaa tai melkoisen vanha puu saa olla että pidempänä löytyy. Itselläkin pari kataja paikkaa tiedossa kyllä mutta vielä täysin koettamatta ensimmäistäkään kun ovat muut palat vieneet aikaa.

Guest · Posted: 24.10.2006 00:25 Post subject:

Katajan kuivumis aika ?

tMika.

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Kataja on kyllä hieno (jousi)materiaali, vaikka katajajousta en vielä ole tehnytkään. Pari aihiota on odottamassa ja muuten olen kyllä katajaa työstänyt enemmänkin. Kertokaapa vielä, että miten ohut raakanahkaselkä katajan kanssa toimii?

Tuukka, mainitsit joskus jossakin viestissä, että jenkkilässä suositaan kynäkatajajousia, jotka on selystetty millin hikkoriselällä. Toisaalta bulletille (pahoittelen, että mainitsen katajan ja bulletin samassa yhteydessä?) suositellaan ymmärtääkseni 3-4 millin hikkoriselkää. Eikös asia mene niin, että mitä paksumpi vetoluja selkä, sitä puristuslujempaa vatsan on oltava? Tuossa edellä kuitenkin toteat katajan hakkaavan bulletin puristuksensiedossa mennen tullen. Jossakin mättää ? onko se puristuslujuus suhteessa massaan, kynäkataja vai jokin muu seikka?

Kuinka paljon kataja ottaa settiä? Kerro vielä, kuinka paljon paunoja tuossa sinun jännekatajajousessa tulee olemaan. Onko selkä koskematon vai tasoitettu?

Katajaa kyllä löytää kun vain etsiskelee, yleensä se suorin ja oksattomin löytyy ns. katajapareista, kun kaksi katajaa (tai yhden katajan kaksi haaraa) kasvaa ihan vierekkäin, yksi sivu on yleensä oksaton.

Pituus-/vetopituussuhteesta vielä. Tein kesällä syreenistä pienen kokeilujousen. Sormenpaksuisella syreenillä oli mittaa 132 cm, taivutin kärjet vastakäyräksi ja vetopituudeksi sain 76 cm (nuolen mitta). Paunoja oli noin 30. Settiä otti noin 5 senttiä. Kiva sillä oli ampua, joskin aika pian jousen pyöreä selkä petti. Vatsassa ei näkynyt käytännössä mitään jälkiä.

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Vielä edelliseen liittyen? Taisin unohtaa materiaalin elastisuuden. Materiaali voi olla äärimmäisen puristuslujaa mutta se ei välttämättä ole elastista. Bulletwood voi olla puristuslujaa mutta jos sitä aikoo taivuttaa yhtä paljon kuin katajaa (tarvittavat voimat eivät tietenkään ole välttämättä yhtä suuret), se hajoaa. Kataja kestää puristusta ja se on samalla myös elastista, eli se kestää paljon taivutusta hajoamatta. Sama pätee materiaalin vetolujuuden käsittelyssä. Materiaali voi olla vetolujaa mutta se ei silti välttämättä kestä äärimmäistä taivutusta.

Toivottavasti ymmärsin/ymmärsitte. Termejä voi sitten täsmentää ja korjailla. Pitäisi varmaan perehtyä materiaalioppiin. Nimimerkillä TLM on varmaan sana tai pari sanottavana tähän asiaan liittyen.

Guest · Posted: 24.10.2006 10:50 Post subject:

Guest · Posted: 24.10.2006 11:03 Post subject:

Guest · Posted: 24.10.2006 11:27 Post subject:

Tarkka saattaa huomata ettei tullut maininnut mitää puuta puristuslujimmaksi ja sellaista vielä vastaan tullutkaan ja tuo on ihan syystä koska suora puu on mikä tekee jousen ja puristuslujimmankin puun saa kestämään jotenkin millä muodolla tahansa ja rasittamalla miten tahansa joten suoraan hyppääminen parhaimpiin mahdollisiin jousipuihin on ajan haaskausta ja helposti vääristyneen käsityksen ja tavan saamista.

Tekihän Bakerkin aluksi vain Marjakuusesta ja Osagesta satoja jousia jonka jälkeen Comstock totesi ettei tämä tiedä paljon mitään puujousista ja tuosta eteenpäin Tim onkin tehnyt loput jouset lähinnä kaikenlaisista puulajeista.

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Tuomo,

Elastisuudesta tosiaan on kyse. Puun suuri puristuslujuus ei ole avain onneen ilman hyvää puristuselastisuutta, sitä, kuinka pitkälle kappale voi taipua muotoaan menettämättä. Nimenomaan jänneselän parina kataja nousee omaan kastiinsa elastisuuden saralla. Katajan jäykkyys on vähäinen. Niinpä katajakaaresta tulee luonnostaan paksu. Mitä paksumpi kaari on, sitä kauempana neutraalitasosta sen työtä tekevät pinnat ovat, tässä tapauksessa jänne/liimamassa, joka tämän seurauksena tekee enemmän työtä kuin ohuen kaaren ulkopinnassa. Jänne venyy helpommin kuin mikään puu, kataja puristuu "helpommin" kuin muut puut. Kun molemmat ovat vielä elastisia omalla tontillaan, on tuloksena tasapainoinen kaari joka kestää erittäin pitkiä vetoja ylirasittumatta (ja vaikka se ylirasittuisikin, jänneselkä pitää jousen kasassa). Hikkori on jäykkä materiaali joka ei veny lainkaan niin helposti kuin kataja puristuu, jolloin normipaksu selys sälyttää työn vatsapuulle. Monet trooppiset tuontipuut ovat hikkorin tavoin jäykkiä ja siten paremmin tasapainossa paksuun hikkoriselkään liimattuina.

Pienen pituussuhteen jousia voi tehdä vaikka mistä puista, olennaista minun kirjoissani on se, kestääkö jousi rasituksen. 130-senttinen jousi, jossa on kaksi tuumaa settiä ei ole kestänyt rasitusta, vaikka ei selästään posahtaisikaan. Enpä ole minäkään onnistunut saamaan syreeniin puristusmurtumia, taitaa olla aika elastinen jousipuu.

Mitä tulee bulletwoodiin, toivottavasti jengi ymmärtää että heitoissani on kieli tiukasti poskessa. Kai se pitää jatkossa hymiöstä vääntää. Mutta silti: kyllä nuorelle jousentekijälle kannattaa ensin esitellä kotimaiset vaihtoehdot joista löytyy matskut joka tarpeeseen.

Guest · Posted: 24.10.2006 15:01 Post subject:

Aivan sama mitä jengi ymmärtää. Nyt tulee mieleen sellainen puu kuin kiinalainen Waxwood joka on yksi taipuisimmista ja taivutusta kestävimmistä puulajeista maailmassa ja josta muunmuassa kävelykeppejä on tehty iät ja ajat rottingin ja bambun ohella. Tuo voisi olla jännejouselle katajaa vastaava puulaji.

Guest · Posted: 24.10.2006 20:42 Post subject:

Tuo elastisuus on terminä kyllä hankala, se tarkoittaa eri ihmisillä eri asioita. Täällä se näyttäisi tarkottavan: "taivutuksesta täysin palautuva, ei kovin jäykkä". Ei sinänsä mitenkään huono määritelmä, mutta epämääräinen.

Taivutus on rasituksena hankalahko koska se itse asiassa koostuu puristuksesta, vedosta ja leikkauksesta yhdistettynä miten milloinkin. Yksiselitteisen "taivutuslujuuden" mittaaminen ei onnistu tämän takia.

Kyllä näistä voi keskustella ilman täsmällisten teknillisten termien käyttöäkin, mutta ne voisivat pienentää väärinymmärrysten määrää.

Eri tyyppisillä jousilla tuo "taivutus" on hyvinkin paljon toisistaan poikkeava, joten sillä on käytännön merkitystäkin, esim. useissa sarvi/puu/jännejousissa täydessä vedossa puristuksen osuus on suhteellisen pieni kun se taasen ELB:ssä on paljon suurempi.

TLM

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku