Jousi

[Mazku]

Tein tässä 3 seetrinuolta tänään, 3 lisää odottaa sulitusta. Tuli mieleen että mitä jos kynttilällä paahtaisi hienon ruskean värin niihin. Kestääkö puu sitä? Olisi minusta nätti vaihtoehto petsille

[Tuukka Kumpulainen]

Seetri- eli lawsoninsypressinuolet paukkuvat poikki harmittavan helposti ihan raakanakin. Paahtaminen tekee nuolet todennäköisesti entistä rapsakammiksi.

Kynttilällä on hankala paahtaa väriä puuhun. Siis muuta kuin noenmustaa. Paahtoon tarvitaan tasaisempi ja puhtaampi lämmönlähde.

[Santtu Risku]

kuumailma puhallin tai hiillos jonka päällä nuolta pyöritellään. kynttilä vain nokeaa.
Nuoliin ei kannata tehdä itään extraa sillä ne menee kumminki särki ti hukkaan jossain vaiheessa. varsinkaan varsia ei kannata tummentaa vaan pitää ne mahdollisimman erottuvina. tumma varsi hukkuu tummaan metsään niin kuin vauva kylpyammeeseen. ei kannata. vaikka olis ruma niin ennemmin punaiset nuolet vaikka.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

Kyllähän se näin on. Kokeneen jousenkäyttäjän tunnistaa yleensä jo siitä, että nuolet ovat varsin värikkäät. Aloittelijalla on mustat sulat ja ruskeat varret. Ei sen puoleen, maan väriset nuolet näyttävät minustakin kivan primitiivisiltä. Mutta niiden etsiminen maastosta on yhtä helvettiä. Laita ainakin valkoiset tai värikkäät sulat, jos varsi on tummennettu. Se auttaa myös ammunnan oppimista, kun näkee, miten nuoli lentää. Jos et erota, mistä nuoli meni ohi, et pysty korjaamaan seuraavalla laukauksella.

[Mazku]

Onneksi sulkani ovat valkoiset.

Ajattelin vain pientä värjäämistä. Ei koko matkalta. Vain että juuri ja juuri tummentuu

[Juri]

Värjää ne kahvilla tai teellä, toimii ihan oikeasti.
Pyyhi ensi asetonilla tai jollain rasvat ja pihkat pois, anna kuivua yön yli, hio pystyyn nousseet karvat pois ja lopuksi suojaa vaikka teak-öljyllä.
_________________
Kantapään kautta.

[Mazku]

no tämä ei varsinaisesti tätä paahtamista koske mutta miten saan kierrekärjet pysymään. Tänään aamulla kun ammuin niin yksi kärki tipui pois ja hukkui. Nyt on jo jotain 5 kärkeä hukkunut samalla tavalla. Harmittaa. En saa myös niitä suoraan. Olen käyttänyt akkuporakonetta niiden kiertämiseen

[Rakonczay]

Kierrekärjet kyllä pysyy kiinni ilman liimaa, mutta se vaatii pari juttua joiden on oltava oikein:
1. Tikun paksuus on oltava kärjelle oikea.
2. Kärkiä on joko: kartio aihiolle tai suoralle tikulle. Pienemmän halkaisijan kärjet on usein kartiokierteellä ja isommat suoralle puulle.
Jos kärki on kartiomallia, niin sitä ei saa suoraan oikeastaan muuten kuin oikean kokoisella "terottimella". Maksaa alle 5 euroa. Kokemuksen mukaan isomman tikun terottimella ei saa kartiota/ kärkeä suoraan, eikä kierre pure kunnolla. Kärjen saa riittävän tiukkaan pihdeillä kevyesti vääntämällä.

Kuumaliiman käyttö on ehdottomasti huono asia jos teet sen kuumentamalla kärkeä. Tällöin myös tikku kuumenee ja pehmenee ja taipuu kierrettäessä momenttiin ihan mutkalle.

[Mazku]

Koko on kyllä oikea. Sekä aihio että kärki on 8 mm. Kyllä se vähän näyttää kapenevan se kärki. En kuitenkaan saa täältä sopivaa teroitinta. Pitäisi päästä hesaan.

[jtahola]

Katto/kysele myös Mukkanuolen (www.mukkanuoli.fi) valikoimista mitä löytyy, he kiertävät myös keskiaikamarkkinoita. Tilasin itse postitse muovisen teroittimen jolla saa tehtyä nuoleen kartiot sekä kärkeä että nokkia varten. Ohessa Juhani Uusitalon (Mukkanuoli) infoa :

Halvenpi versio teroittimesta maksaa 11 e ja sillä saa vain yhden kokoisia aihioita teroitettua. Joko 8, 8,7 tai 9,1 mm.
Sitten on kalliimpi n.53 e jolla voi kaikkia noita vahvuuksia teroittaa.

Noissa kaikissa liimattavissa kärkimalleissa on 5 asteen sisäkartio joten aihion päässä tulee olla samanlainen. Vaikka aihio olisi ohuempikin niin kärjen tulisi istua tiivisti kartioon ,mikäli kartio on oikealainen.
leikkaavat kärjet jotka meillä oli mukana niin ne sopivat parhaiten 8,7 mm aihioon ja jotenkin 9,1, 8 mm on hieman pieni, mutta siihenkin se istuu tukevasti, mutta menee hieman varren päälle. Kärjen voi kiinnittää joko epoxylla tai kuumaliimalla. Itse kiinnitän kuumaliimalla koska voin vaihtaa
taulu- ja leikkaavia kärkiä nuolissa.
_________________
-JTAhola-

[Rakonczay]

Kuumaliima toimii tosiaan hyvin normaalikärkien kanssa.

Kierrekärjissä ongelman tekee puun pehmeneminen ja vastaavasti kärjen kiertäminen, jolloin kärkeä on helppo kiertää liikaa, niin että kierrre menee murskaksi tai että samalla myös puu taipuu.

[Juri]

[toni]

ite teen varren sovituksen askartelu puukolla.
pyörittämällä kärkeä nuolen varressa,näkee ylimääräiset kartion ottaessa väriä kärjen sisäpuolisesta sovituksesta.
suoruuden tarkistan pyöräyttämällä nuolta pystysuorassa ollessa,jonkun alustan päällä.
liimana käytän epoxia.

vie varmasti hiukka enemmän aikaa,kuin teroittimella pyöräyttäessä,mutta mukavaa hommaa,ja tapa.

[Simo Hankaniemi]

Itsekin olen aina kokenut näiden kartiomaisella kololla varustettujen kärkien varttamisen hieman ongelmalliseksi. Ihmettelen, miksi kolo ei voi olla sylinterimäinen, jolloin mitään ongelmia ei olisi. Pistoolin hylsyissä on tälläinen kolo ja niiden varttaminen on pelkkää nautintoa, ei muuta kuin tökkää varren sisään ja ehkä liimatippa mukana. Se on siinä.

[Ilkka Seikku]

Minä lintsaan primitismistä pyöräyttämällä nuolirungon päät yleensä nauhahiomakoneessa. Kylmänviileästi lihasmuistiin turvautuen tulee oikean kokoiset ja suorat kärjet.

[jtahola]

[Juri]

Jippo on siinä että kärki kuumennetaan esim. kynttilän liekin yllä ennen kun puristetaan paikoilleen. Muuten liima ei ehdi tarttumaan vaan jäähtyy saman tien koskiessaan kylmään metalliin.
Painan kärkeä vielä pöydän reunaa vasten ja pyörittelen sitä pihdeillä kunnes ei enää liiku. Yksikään ei ole irronnut omia aikojaan vaikka käytän niitä tavallisia pehmeitä puikkoja.
_________________
Kantapään kautta.

[Rakonczay]

Jurin kuvailemaa prosessia käytin itsekin muutaman kerran kierrettävän kärjen kanssa. lopputulos oli kovasta lämmöstä johtuva puun pehmeneminen ja vääntyminen.

Homma toimii siis ainoastaan kierteettömillä kärjillä, tai kierteellisillä vääntömomentti pitää laskea lähelle nollaa.