Jousi

Ratsujouset? · Guest

Eli onko kukaan tehnyt tai edes yrittänyt tehdä / tietääkö kukaan ketään joka olisi tehnyt toimivan ratsujousen?
Ja miten niitä valmistetaan / valmistettiin?

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Ei sellaista olekaan kuin ratsujousi. Hevosen selästä on käytetty kaikenlaisia jousia 2,2-metrisistä japanilaisista jousista alle metrisiin amerikkalaisiin sarvijännejousiin. Jousi on jousi, käytetään sitä ratsailta, kanootista, juoksusta tai puusta.

Santtu Risku · Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari

olisikohan tässä nyt lähinnä haettu sellaista hunnien käyttämää sarvi ja jännevahvisteista lyhyttä komposiittijousta jossa on staattiset vstakäyrät päät?
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

Guest · Posted: 08.01.2007 08:18 Post subject:

Jep Santtu tarkoitta täsmälleen sitä mitä minäkin.
Eli jonkinlaista lyhyttä komposiittijousta kuten nuo oikeista sellaisista mallinnetut Grozerin ja Kassain jouset.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Ilmeisesti se mitä kirjoittaja tarkoittaa on aasialaiskomposiittijousi (Asiatic Composite Bow). http://www.primitiveways.com/pt-composite_bow.html

Tollaisia eri muodoissaan on käyttäneet Hunnien lisäksi ainakin Korealaiset, kiinalaisetj a Mogolit, euroopassa Avarit ja Maguaarit.

Noita on käytetty sekä jalan, että ratsailta, mutta kait lähinnä ratsailla tollaisesta jousesta on todella hyötyä suhteessa puujouseen.

En ole valitettavasti tollaista tehnyt, mutta ajatuksena olis että jonain päivänä kaukana tulevaisuudessa yrittäisin.

Guest · Posted: 08.01.2007 17:21 Post subject:

Ok,kiitti linkistä! Smile

Dan The Master · Joined: 20 Jul 2006 Posts: 509 Location: Perho

Niin onko tuo primitive ways kirja hyvä jota tossa myydään? Entä tälläsen osotteen ku: www.dick.biz (sen sivun saa englanniks englannin lipusta...(sitten etitte books (tms))) kirjat hyviä? Mitäs nahkatyökirjaa suosittelisitte kun asia kiinnostaa.

Kiitollisuuteni ei tunnerajoja...

JK: dick:in sarvia ei suositella sarvivatsaksi.
http://198.170.108.27/phpBB2/viewtopic.php?t=396
http://198.170.108.27/phpBB2/viewtopic.php?t=636

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Hunnit tosiaan käyttivät lyhyitä komposiittijousiaan niin jalkaisin kuin ratsailta ja kaikista muistakin tilanteista. He harjoittelivat ampumaan myös juoksusta. Suomessa ei kukaan ole tietääkseni tehnyt tällaista aasialaistyyppistä komposiittia. Minulla on yksi hyvin lyhyt sarvijännejousi (vain 60 cm), jonka teki noin 20 vuotta sitten Muri Salin. Tämä on lähinnä kokeilujousi, tehty yhdestä vuohensarvesta ja hirvenjänteistä ilman välissä olevaa puuliuskaa. Muoto muistuttaa hieman aasialaisia jousia, lähinnä skyyttien jousta. Voimakkuus on vähän yli 40 paunaa. En ole ampunut tällä kuin muutaman laukauksen joskus 1990-luvun alussa. Pitäisi tehdä erikseen nuolet tämän jousen vedolle. Kenties testaan tämän kantamaa keväällä pituuskisoissa.

Guest · Posted: 09.01.2007 09:22 Post subject:

Onko olemassa mitään kirjaa josta löytyisi enemmän tietoa Hunnien lyhyistä komposiittijousista? Kiitos paljon jo nyt kaikille!

Santtu Risku · Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari

kirjasta en tiedä, mutta vissiin traditional bowers biblessä on jotain juttua.
tolla sivulla on varmasti jotain ainaki http://198.170.108.27/phpBB2/index.php
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

Guest · Posted: 09.01.2007 16:56 Post subject:

Ok kiitti.

wilskman · Joined: 28 Sep 2006 Posts: 56

Viime Tekniikan Waiheissa (4/2006) julkaistiin ensimmäinen osa kaksiosaisesta artikkelistani, joka käsittelee yhdistelmäjousta Euroaasian sotahistoriassa. Itse en ole tuollaista jousta rakentanut ja artikkelin näkökulma on nimenomaan historiassa. Siinä ole varsinaisia käytännön neuvoja nykyaikaiselle jousen rakentajalle. Kirjallisuutta on kuitenkin luetteloitu, jos aihe kiinnostaa enemmän. Myös minun muistaakseni The Bowyer's Biblessä kuvattiin parissa artikkelissa yhdistelmäjousen (ainakin sen korealaisen version) rakentamista nykyaikana.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Aasialaistyyppistä komposiittia ei kannata ryhtyä tekemään kylmiltään. Ensin on syytä opetella tekemään yksinkertaisia puujousia, sitten jännevahvisteisia puujousia ja sen jälkeen komposiitteja. Suora hyppäys muutaman puujousen jälkeen komposiittiin johtaa epäonnistumiseen ja paljon työtä menee hukkaan.

Guest · Posted: 13.01.2007 11:18 Post subject:

Ei kannata lietsoa sarvijännejousesta nyt mitään myyttiä jota kukaan ei pysty valmistamaan eikä edes kannata kokeilla... Olen muutamia yksittäiskappaleita tehnyt käyttäen ylämaanaudan sarvea, hirven jalkajännettä, rottinkia ja kärjissä hirvensarvea. -siinä mitään ihmeellistä ole..Toimivia olleet kaikki. Varmastikin löytyy Suomesta monia jotka on sarvijousen tehneet.
I.Seikku.

Guest · Posted: 13.01.2007 11:47 Post subject:

Lisään tähän vielä äkkiä että, tietysti jokunen "einiinhyvä"koekappale tuli ensin tehtyä. Eli ihan kylmiltään jos aikoo tehdä toimivan pelin niin voi tulla itku. Lisäksi ei kannata tuijottaa liian tarkkaan jotain tiettyä jousta vaan kompromisseja ja omaa päättelyä hommaan. Sitten on eri asia jos aiot tehdä tarkan kopion jostain jousesta.
IS

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Guest · Posted: 13.01.2007 22:15 Post subject:

Muistaakseni neljä olen myynyt pois. Kaikilla ammuin. Koekappaleita useampia. Jäykkyydet ehkä 40-50, en mitannut. Ei mitään tiettyä tyyliä..ihan omaa tyyliä.
Ei noteerata näitäkään sitten kun viisivuotiasta ei niistä löydy. En usko että menivät käyttöön. Tarkoitus on tehdä piakkoin omaan käyttöön ainakin yksi kipale, niin saan sitten kunnolla testailla kestävyyttä.
Miksei toimi viiden vuoden päästä?
IS

Guest · Posted: 14.01.2007 14:38 Post subject:

Kyllähän sitä alkoholejakin voidaan kypsyttää vuosikymmeniä, ja hyvää tulee. Mutta tosi tarpeeseen, tosi mies ei kyllä odottele jousiakaan vuosikausien kypsymistä. Nämä jutut on aina ihmetyttänyt, jousialakin on täynnä näitä myyttejä, tabuja,magiaa . Olis kiva tietää olisko kaikki komposiittijousien tekijät samaa mieltä ,komp.jousien kultaaikana.Ja mihin käyttöön nämä 5-vuotta kuivaneet on menny? Pituusammuntaanko vain?

wilskman · Joined: 28 Sep 2006 Posts: 56

Tiedot pisimmistä valmistusajoista perustuvat tosiaan lähinnä turkkilaisiin 1800-luvun alun pituusammuntajousiin, jotka olivat varmasti paljon laadukkaampia kuin normaalien soturien jouset silloin kuin yhdistelmäjousia on ihan oikeasti käytetty. Sama koskee 1800-1900-lukujen vaihteessa Kiinasta koottuja tietoja. Sielläkin jousia valmistettiin enää lähinnä urheiluun ja vanhaan upseerintutkintoja kuuluvaa jousiammuntakoetta varten.

1300-luvulla Egyptissä elänyt jousiampujamestari Taybugha kuvaa jousenvalmistusprosessia ja siitä päätellen valmistus on kestänyt vuoden. Myös Han-dynastian (202 eKr-220 jKr) aikaisesta Kiinasta on tietoa vastaavan pituisesta valmistusajasta. Taybugha kuului mamelukeihin, jotka olivat ratsastavien jousimeisten eliittien eliittiä, joten veikaampa, että halpaversion yhdistelmäjousesta on voinut valmistaa nopeamminkin. Aikaavievintävalmistusprosessissa on liiman kuivuminen, mihin vakuttaa myös ilmasto.

Guest · Posted: 14.01.2007 17:44 Post subject:

wilskman tuossa kirjoitti:
"Aikaavievintävalmistusprosessissa on liiman kuivuminen, mihin vakuttaa myös ilmasto."
Nimenomaan! Ja vaikka minäkin nuo jouset pykään pihalla vain sateen ja tuulen suojassa, niin kaiken kuivumista vaativan työn teen tuvan lämmössä. Ei olla enää niin riippuvaisia ilmoista kuin tuolloin. Tuolloin on varmasti pitänyt tehdä jousi vaihe vaiheelta vuodenaikojen vaihtelun mukaan. Jousteni tekoon on kulunut keskimäärin ehkä 2kuukautta per jousi ja en näe mitään syytä miksei se kävisi vieläkin nopeammin.
Ja mielestäni sarvijousen teon voi hyvinkin aloittaa vaikkei olisi ikinä puista jousta nähnytkään(ei saa tästä nyt kukaan hermostua,tämä on vain minun mielipiteeni). Mutta sarvijousi eroaa niin paljon puujousesta, myös jännevahvisteisesta, paitsi materiaaleiltaan niin myös työstömenetelmiltään, ettei ole mitenkään välttämätöntä opiskella ensin puujousen tekoa. -tietenkin se on eduksi ja suositeltavaa, mutta ei missään nimessä välttämätöntä tai edes tarpeellista.
IS

Guest · Posted: 14.01.2007 18:28 Post subject:

Jossain joskus kun kaivelin tietoja jänteen ominaisuuksista törmäsin artikkeliin, jossa todettiin gelatiinin ja collageenin tietyissä oloissa vaativan aika pitkiäkin aikoja, jotta kaikki sidokset syntyisivät. Olivat muistaakseni myös käyttäneet jotain katalyyttiä tuon ristisilloittumisen nopeuttamiseen.

Ehkäpä tuosta löytyy syy pitkähköihin aikoihin, ihan pelkkä kuivaminen pitäisi käydä nopeamminkin.

TLM

Guest · Posted: 14.01.2007 20:03 Post subject:

Kaiva ihmeessä se jostain esiin. Tuohan tarkoittaa sitä että kuivumista ei saisi kovastikaan nopeuttaa. Kuivuttuaanhan silloittumista ei enää tapahdu ja koko homma jää keskeneräiseksi. Tuo tieto säästäisi varmaankin muutaman turhan jousen teon. Tavallisissa jännevahvisteisissa puujousissani jotka itselle on jäänyt, reilu kuukausi kuivumista on ainakin riittänyt, kun vieläkin pelaavat ihan normaalisti.
IS

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Pelkkä jousen kuivaaminen ei tietenkään vaadi viittä vuotta, pari kuukautta riittänee, kuten jännevahvisteisen puujousenkin kohdalla. Koeammunta ja tilleröinnin hienosäätö on aikaa vievin vaihe. Mitä stressatummat jousen materiaalit ovat, sitä tarkempaa on tilleröinti ja sitä huonommin jousi kestää tilleröintivirheitä. Mahdollinen virhe ei näy heti eikä edes hetken päästä, joten tarvitaan paljon koeammuntaa, ennen kuin jousen luonne alkaa näkyä ja vakiintua. Olen huomannut tämän jännevahvisteisten puujousten kohdalla, jotka ovat vähemmän herkkiä kuin sarvijouset, joita vedetään suhteessa pidemmälle. Yhtäkin jännejousta käytin vuoden ja se toimi oikein hyvin. Kunnes puu murtui keskeltä.

Olen nähnyt vain yhden eurooppalaisen tekemän sarvijännejousen ja se oli murtunut läheltä kädensijaa. Joko tilleröinnissä oli vikaa tai sitten sarvi ei ollut tarkoitukseen sopivaa. Tietysti tilleröinnin opettelun voi aloittaa komposiiteista, mutta opetteluprosessi on verraten työläs verrattuna siihen, että nousee tyvestä puuhun.

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Komposiitintekijä Lukas Novotny on kertonut, että eläinliima saavuttaa lopullisen lujuutensa vasta kymmenen vuoden "kuivumisen" jälkeen. Tiedä sitten, onko myyntipuhetta, mutta mies on tehnyt ison läjän himoittuja 4-5000 dollarin komposiitteja alkuperäisten aasialaismallien mukaan. Novotny ei myöskään ole ainoa sarvijousentekijä jolta olen kuullut samansuuntaista tietoa. Liimassa kuulemma tapahtuu kemiallisia muutoksia vielä kosteuden siitä poistuttuakin. Pitkän linjan komposiittiekspertti Adam Karpowicz on todennut, että yhdistelmäjousissa tapahtuu merkittävää vakautumista ja jämeröitymistä vähintään puolen vuoden kuivauksen jälkeen, vaikka ampua niillä voi toki aiemminkin.

Komposiitin silkka kuivuminenkaan ei voi olla yhtä nopeaa kuin puujännejousen, sillä komposiitin vatsa on sarvea jota kosteus läpäisee erittäin huonosti ja sarven alla on kriittinen liimasauma, josta kosteuden on poistuttava ennenkuin ase saavuttaa lopullisen heittonsa ja lujuutensa. Liiman vesihöyryn täytyy siis läpäistä joko erittäin tiheä sarvivatsa tai sekä puuydin että jänneselkä poistuakseen jousesta.

Vanhoissa Lähi-Idän jousiteksteissä kerrotaan jousen valmistuksen vieneen vuoden, vuodenaikojen mukaan rytmitettynä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, että vuoden kuivunutta jousta pidettiin käyttövalmiina. On täysin mahdollista, että jousia vielä kypsytettiin tämän jälkeen. Ammattitekijällä on jatkuvasti valmiita, kypsiä jousia verstaassaan lukuisten eri vaiheissa olevien keskeneräisten lisäksi. Pitkä odottelu ei ollut heille samanlainen ongelma kuin nykyisille kärsimättömille yksittäiskappaleiden rakentajille.

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

koreassa tuntuu olevan samankaltainen meininki.jousen valmistamiseen menee vuosi ja ainakin yhden osittain halvaantuneen jousisepän (heitä viimeisiä.hengissä olevien lukumäärä taitaa olla siinä kymmenen paikkeilla)"jällenmyyjän" mukaan vanhempi jousi on turvallisempi ja tulevassa tasapainoisempi,koska tilleriä on tarkattu valmistumisenkin jälkeen.
tuosta liimahommasta en itedä mitään,mutta kuulostais loogiselta.
pahus,kun ei tullut asiasta mitään puhetta.no,kaikkee ei aina osaa kysyä.

nämä jouset säilytetään pitkälle lämpölaatikoissa.

Guest · Posted: 15.01.2007 11:21 Post subject:

Tuukka Kumpulainen kirjoitti:
"Pitkä odottelu ei ollut heille samanlainen ongelma kuin nykyisille kärsimättömille yksittäiskappaleiden rakentajille."

Varmaan ihan näillä hetkillä olet perustelemassa miten tuo odottelu on ongelma. Ja perustele myös tuo kärsimättömäksi toteaminen.
Ei parane pitää kiistattomana faktana kaikkea mitä kuulee, vaikka se sitä saattaisi ollakin. Kokemus tulee tekemisen ja itse koetun kautta. -ei millään pahalla.
Kuten jo edellä meinitsin niin puujousien teolla aloittaminen on suositeltavaa, mutta jos puujouset ei jotakuta vain kiinnosta niin aivan hyvin voi aloittaa komposiittijousien kanssa. Ei minunkaan ensimmäiset puujouseni kovin hääppösiä olleet(jos ovat vieläkään). Olisiko siis pitänyt aloittaa keihäiden kanssa? Mutta joka jousen jälkeen on hiukan viisaampi ja kokeneempi. Ei asioita voi tyrmätä pelkkiin oletuksiin tukeutuen. Tässä on selvä ristiriita Tuukka Kumpulaisen toteaman karsimättömyyden osalta; eikös tämä nimenomaan vaadi sitä karsivällisyyttä, kun malttaa opetella asian itse, eikä tyydy pelkkiin puheisiin.-ei vieläkään millään pahalla.
IS

Guest · Posted: 15.01.2007 12:29 Post subject:

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Ja nyt kun lukaisin viestiketjun uudelleen, huomaan ottaneeni Seikun tekstistä ilmeisen perusteettomia henkilökohtaisia kimmokkeita. Ennenkuin hyvä aihe eskaloituu persooniin meneväksi, tuskallisen hyödyttömäksi väittelyksi haluan puhaltaa pilliin ja pyytää anteeksi tarpeetonta kärkevyyttä edellisessä viestissäni. Toivon, että pysymme asiassa ja keskitymme siihen millaisia yhdistelmäjousia ihmiset ovat tehneet tai suunnittelevat tekevänsä, millä tavalla ja mitä he niistä ovat konkreettisesti oppineet.

Guest · Posted: 15.01.2007 18:54 Post subject:

Eikös tuo Csaba Grózer ilmeisesti tee myös komposiittijousia perinteisellä tavalla?
Niin hänen kotisivullaan lukee,
''The expressions 'composite' or 'extra III' mean that the bow is made in the same way as they were made thousands of years ago that is of horn - wood -sinew.
The primitive Eastern recurve bows like the Hungarian, Hunnish, Avar, Turkish? etc were not made only of wood, but of much more flexible and durable materials than wood and these were horn and sinew. Only the core of the bows were of wood. In ancient times these bows were simply called hornbows. I have been occupied in this technology the most. My first hornbow was ready 19 years ago. Since that time I have been experimenting these bows nearly every day, I've spent a lot of time on them and they have gone through a lot of development. The composite bows produced during the last few years can compete with the moder material bows (but they are not more sensitive than the Olimpic bows). Though these bows are extremely sensitive to stringing. It is worth stringing them in a crouched position with the help of another person.''

Guest · Posted: 15.01.2007 21:29 Post subject:

Arvon Kumpulainen, vain seuraavat kaksi lausetta oli tarkoitettu suoraan sinulle ja ilman mitään kiukuttelua:
"Varmaan ihan näillä hetkillä olet perustelemassa miten tuo odottelu on ongelma. Ja perustele myös tuo kärsimättömäksi toteaminen."
Ja johtuen nimenomaan siitä, että käsitin sen olevan kohdistettu minulle. Perustelusikin tuohon oli ihan ok.
Muu teksti oli ihan yleiseen jakeluun.
Loppuosa tekstistäsi oli kuitenkin vähintäänkin outoa luettavaa. Hyvin toit kuitenkin ilmi omat ajatuksesi sinulle täysin ventovieraasta ihmisestä.
Syytä onkin pyydellä anteeksi.
IS

Guest · Posted: 15.01.2007 23:52 Post subject:

Vaikka monet sen tuntevat niin jänne_puu_sarvi_jousien paras tietolähde on http://www.atarn.org/frameindex.htm

TLM

Guest · Posted: 16.01.2007 13:11 Post subject: No mutta!!

Kumma juttu eikö täällä pitäisi käydä keskustelua jousista ja niiden teosta!!! Joku hyvää hyvyyttään neuvoo toisia jousen teossa ja kertoo kokemuksiaan jousen teosta niin toinen ottaa sen henkilökohtaisena piruiluna!!!! En käsitä?? Tuohon vielä palatakseni tottahan sitä itse oppimalla ja kokeilemalla parhaiten oppii! Tämä pätee myös elämässä vaikka sitten kantapään kautta!!! Ei sitä tiedä jos ei kokeile Exclamation

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Pisin sarvijousen valmistusaika, mistä olen lukenut, oli yhdeksän vuotta. Jousi tehtiin jollekin Kiinan keisareista, en muista kenelle. Tässä tapauksessa aikaa meni varmaan kuivaamisen ja koeammunnan jälkeenkin koristeluunkin, joka oli työläs prosessi sekin. Tarinan mukaan keisari ei kaikesta vaivannäöstä huolimatta ollut jouseen tyytyväinen ja määräsi jousentekijän teloitettavaksi. Tarinan todenperäisyydestä en tiedä, mutta se kertoo varmaankin siitä, ettei komposiitin teko ollut aivan läpihuutojuttu edes Kiinan parhaalle jousentekijälle. Ilmankos edes keisari ei saanut hautaansa esim. varsijousen komposiittikaarta, vaan ainoastaan aseen tukin.

Mikäli ymmärsin oikein Seikun komposiitit ovat siis olleet jänteettömiä? Tällaisen tekeminen on tietysti eri juttu kuin jänne-puu-sarvi -yhdistelmän tekeminen. Prosessi on nopeampi ja helpompi, eikä tilleröinti ole samanlainen ongelma, kun kaari ei ole niin kovalla puristuksella. Kuivaaminenkin on nopeampaa.

Guest · Posted: 16.01.2007 15:44 Post subject:

Eikös tuo Csaba Grózer ilmeisesti tee myös komposiittijousia perinteisellä tavalla?
Niin hänen kotisivullaan lukee,
''The expressions 'composite' or 'extra III' mean that the bow is made in the same way as they were made thousands of years ago that is of horn - wood -sinew. olenko nyt väärässä että nuo extra III tai composite jouset on tehty täysin samalla tavalla kuin tuhansia vuosia sitten vai? Question

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Guest · Posted: 16.01.2007 22:29 Post subject:

Oli niissä jännettä(toivottavasti on yhä).
Eli näin tein:
Rottinkiruoto ja sakarat ensin yhteen. Ensimmäiset jouset liitin sahaamalla rottingin pään ja sakaran tyven viistoiksi ja liimasin sitten päällekkäin, näihin laitoin muistaakseni kaksikomponentti liimaa(kaikissa muissa liimauksissa käytin jänne/raakanahkaliimaa). Liitoksen päälle, selkäpuolelle, liimasin ohuet palat vuohen sarvea, kun epäilin liitoksen kestävyyttä. Toiset liitokset tein sahaamalla rottingin päihin lovet ja sakaran tyvet muotoilin näihin sopiviksi. Ympärille liimalla kyllästettyä raakanahkaa.(taisin näihinkin joihinkin laittaa vuohen sarvea päälle?)
Seuraavaksi liimasin kahvaksi liuskan hirven sarvea(joihinkin tein puusta).
Tämä paketti sai kuivua jokusen päivän puristuksissa.
Sarviliuskat(n40cm)liimasin koko rottingin pituudelta, eli toisiinsa kiinni kahvan kohdalla. Sarvet olin taivuttanut muotin päällä tasaiselle kaarelle. Liimatessa taivutin siis myös rottingin tähän muotoon. Sekä rottingin että sarven uritin jo alussa. Ympärille kiedoin ensin kangasta suojaksi, sitten narua piukkaan. Sakarat sidoin toisiinsa kiinni, jotta käyryys pysyisi. Sai kuivua ehkä pari viikkoa lämpösessä. Narut pois ja jänteet kiinni selkään. N.viikko/kerros. Sitte sai kuivua.
Tilleröintiä en tehnyt lainkaan ennenkuin otin liimauksesta pois. Ensin taivuttelin lämmön avulla muotoonsa viritettynä(viritys ei ole ihan helpoin homma) ja sitten hioin sarvea sieltä mistä tarvis. Paljoakaan ei tarvinnut mitään jousista tilleröidä hiomalla. Taivuttelu riitti. Yhteen laitoin lisää myös jännettä.
Yhden jousen sälkään laitoin raakanahan, mutta huonolla menestyksellä. Hioin sen pois ja laitoin tilalle tuohisuikaleita-parempi. Muihin jousiin en jänteen päälle laittanut mitään.
-"Kovaa dataa" tehokkuuksista ei ole sen enempää puujousista kuin sarvisistakaan, kiinnostaa ainoastaan että toimii ja on hauskaa.
Jos joku innostuu sarvijousen tekoon niin ei kannata pelästyä kun se ammunnan jälkeen vireestä pois otettua onkin menettänyt vastakäyryyttään tod paljon, se nimittäin palautuu pikkuhiljaa takaisin. -tämä oli asia josta minulla ei ollut hajuakaan ja vähällä oli ettei lentänyt ensimmäinen jousi sen siliän tien järveen. Tarkoituksena on tehdä pian taas sarvijousi tai pari kun keskeneräiset projektit saan ensi kunnialla läpi(nahkavene on tällä hetkellä kiinnostavampi kuin sarvijousi).
IS

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Moni on todennut samansuuntaisesti, eli kestää lähes 10 vuotta ennenkuin yhdistelmäjousi on parhaimmillaan ja kosteus pahin yhdistelmäjousen vihollinen.

Muistaakseni Adam Karpowicz akarpowicz@mta.ca totesi samansuuntaista. Ainakin pelkästään valmistaminen vei kuukausia aikaa.

Ei kannata jossitella, kun on keltä voi kysyä tarkemminkin.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

TLM, ellet ole tehnyt testejä, kuin stabiileilla kuiduilla, niin et ole tehnyt testejä puulla, luulla ja jänteellä.

En tiedä ovatko kaikki kommenttisi samaa mutustelua, kun en ole lukenut kaikkia, enkä aijokkaan ja onko niin, että tässä ajassa olet oppinut jo ulkoa kaikki läpikäymäsi internettisivut. Tuskin internetlinkkien tarkoituskaan oli opetella ulkoa, tai edes käydä kaikkea läpi, tai vain osoittaa, kuin niukkaa on tietämyksesi asiasta ja kuinka vähän on internetissä tietoa tästä asiasta.

On hieman eriasia tehdä testejä pakosta, kuin mielenkiinnosta. Pakosta voi oppia tekemään testejä. Mielenkiinnosta voi oppia testeistä. Ensinhän pitää valita mielenkiinnon kohde ja ihan kaikki jouset eivät voi olla järkevä mielenkiinnon kohde, tai ei tiedä, mikä olisi edes tarpeen. Mikäli haluaa todistelua, niin täytyy enemmän kulkea itse todistelun suuntaan.

wilskman · Joined: 28 Sep 2006 Posts: 56

Tuukka Kumpulainen kirjoitti, että vaikka Lähi-idästä on säilynyt tietoja vuoden jousen valmistusajasta, niin jousta ei välttämättä pidetty vielä valmiina. Kyseessä on varmasti tieto Taybughan tietojohon aiemmin viittasin. Hän sanoo, että hyvän jousen valmistamiseen kuluu vähintään vuosi. Syksyllä tulee valmistaa jousen puinen ydin ja sahata sekä sovitella sarvi. Talvella on vuorossa sitominen ja taivuttaminen päinvastaiseen suuntaan kuin mihin jännitettiin. Kevään alussa lisätään jänne jousen kaareen. Kesällä sidotaan jousenjänne ja kaaren muotoilu viimeistellään. Lopuksi jousenkaari päällystetään tuohella ja maalataan. Ilmeisesti kyseessä oli Syyriassa valmistettu jousi.

Jousta on siis voitu kypsyttää vuoden jälkeenkin, mutta välttämätöntä se ei ole ollut. Muitakin tietoja vuoden valmistusajoista on. Entisaikaankin tunnetiin kiire. Armeijoita piti varustaa tai saada jousipajoissa varastotilaa tyhjäksi.

Täyttyy sanoa, että tässä keskustelussa on tullut muutamia varsin asiattomia kommentteja. Sellainen on täysin turhaa, varsinkin, kun paljon tuntuu olevan vain ohi puhetta. Yhdet puhuvat esim. siitä milloin jousi on parhaimmillaan ja toiset, milloin se on käyttövalmis. En sitten tiedä, onko ihmisillä täällä muita antipatioita.

Kun puhutaan puhutaan käytännön tuntemuksesta liimojen kuivumisajoista, niin tulee tietysti ensin mieleen, että millaisissa olosuhteissa ja liimoilla tuo kokemus on saatu.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Käyttövalmis yhdistelmäjousi kuivuu tovin, ennen ensimmäistäkään laukausta.

Parhaassa iskussa yhdistelmäjousikin on vasta vuosien jälkeen. Puunkin kestää mukautua taipumaan aikansa, niin miksi jänteen ja sarven ei kestäisi huomattavasti pidempään sitkeämpinä materiaaleina kestäisi huomattavasti pidempään. Lisäksi, puu myös kuivaa paljon nopeammin, kuin sarvet ja jänteet, tai paljon liimaa sisältävä kokonainen jousi.

Pilkun nussintaa on monenlaista.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Yhdistelmäjousen rakenne ei ole saumatton alkuunkaan, vaan käsin työstetty paketti. Enemmän kerroksia, eli enemmän liimaa, eli enemmän kosteutta paljon tiiviimmässä paketissa, kuin yksikertaisessa yhdistelmäjousessa, tai puujousessa.

Liimajännekerros paketin ympärillä vapauttaa varsin hitaasti kosteutta ja nopeampi kuivaus rikkoo rakennetta.

Harmaa · Joined: 21 Dec 2006 Posts: 4

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Nuolipuolelta tuli taasen yksi ilmoitus mukamas seuratuista aiheista, joka piti käydä merkkaamassa pois seurannasta. Muuta asiaa ei ollutkaan.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Otsikko näytti olevan Onko kukaan tehnyt ratsastajajousta ?. Pandoran lippaan voisi avata kysymällä ja ottamalla selvillekkin Kuka on tehnyt ratsastajajousia ?, sitten kysyä heiltä suoraan, miten asia on, kun mietityttää.

Moneenhan jaariteltuun asiaanhan olisi jo ainakin vastaukset yksinkertaisesti kysymällä suoraan, eikä vinoon ja aloittelijoilta harrastefoorumilla. Jotka aivan varmasti on helpompi päihittää, vaikka omalla tietämättömyydellään, tai nimettömyydellään, tai vaatia heiltä todistuksia asioista mistä eivät tiedä juuri mitään, tai kuulevat ensimmäisen kerran juuri tällä foorumilla. Moni pärjäisi pelkillä vastauksillakin. Vasta, kun todella kiinnostaa, niin haetaan tuntumaa.

Ei silti menen pois ja häiritsemästä mielen rauhaa.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Seikku, kiitos sarvijousenteon kuvauksesta. Miten pitkiä jousesi olivat? Entä paljonko suunnilleen laitoit jänteitä?

Myös puujännejousi saattaa kosteilla keleillä menettää aika paljon refleksiään, jos on pitkään vireessä. Mutta kuivemmilla keleillä se taas ottaa ryhdikkäämmän asennon, jos jänteitä on tarpeeksi. Vuonna 2001 tekemäni hikkorijännejousi ei ole menettänyt alkuperäisestä refleksistään kuin korkeintaan sentin, mikäli muistan oikein, että se oli parhaimmillaan noin 9 cm.