Jousi

[Santtu Risku]

minulla alkaa pikkuhiljaa nakertamaan, kun luen noita johdatus jousimetsästykseen juttuja tuolla jousimetsastys.netissä. lainaan nyt sieltä pätkän
"Kaupasta löytyvät metsästyksessä sallitut jousityypit ? pitkäjousi, vastakaarijousi ja taljajousi".
tästä saa sellaisen käsityksen että metsästysjousi olisi hommattava kaupasta ja että ainoa sallittu perinteinen malli olisi pitkäjousi, joka on yleensä suomen metsissä pitkine lapoinensa tiellä. sitäpaitsi jos tekee itsensä mittaisen jousen tai pidemmän, niin se ei suinkaan ole pitkäjousi eli ELB. se on vain pidempi jousi.
no nyt taas asiaan, eli tuon artikkelin mukaan ei olisi laillista metsästää lyhyellä primitiivijousella. näinhän ei asia ole, vaan suomessa saa metsästää millä tahansa itsetehdyllä yksipuisella tai komposiittijousella jos siinä vain on se 40 lbs. miksi siis artikkelissa mainitaan vain pitkäjousi ja sitten lasikuitulaminaattinen vastakaari taljan lisäksi?
Onhän niitä pahempiakin syntejä kuin tuo artikkeli, mutta asiaan perehtymätön saa vääränlaisen kuvan.
en muutenkaan siedä stereotypiaa, että perinnejousi on pitkäjousi. Pitkäjousia on käytetty vain keskiajan englannissa. Miten sitten sitä aikaisemmat jouset, saati sitten muitten mantereitten jouset? myös siihen stereotypiaan törmää usein että jos harrastan perinnejousilla ampumista ja niiden teko niin olen larppaaja. tämä taas johtaa juurensa siihen keskiaika stereotypiaan. En missään nimessä larppaa enkä ole koskaan ketään edes oikeaooppisilla boffokärkisillä nuololla ampunut.
sitäkään en ymmärrä että miksi ihmiset pitävät sitä entisaikojen kaihotteluna ja alkeellisena jos metsästää jousella. nyt puhun nimenomaan perinnejousista, sillä taljajousella metsästäjähän ei tähän sanomaan törmää, koska kaikki tietävät että kivääri on vanhemi kuin talja.
yleensä perinteinen jousi yleistetään myös tehottomaksi lasten leluksi, sillä useat aikuiset ovat siinä alle kymmenvuotiaana nassikkana niitä veistelleet kuusenoksista ja se on varsin toivotonta puuhaa se. onhan se tosin kiva leikkiä inkkaria ja länkkäriä, mutta ei niiden perusteella pitäisi tuomita aseita jotka ovat olleet käytössä tuhansia ja tuhansia vuosia.
Sitten yleistetään myös että perinnejousi on epätarkka. no sehän on täysin ampujasta kiinni. Kivääreillä ja taljoilla on vain helpompi oppia se tarkkuus.
itse en mitenkään ole koskaan voinut edes kuvitella että jousi olisi tehoton epätarkka ja surkea ase. silloin se ei olisi säiynyt käytössä näitä kymmeniätuhansia vuosia. Joissain suhteissahan jousi on jopa parempi kuin kivääri tai haulikko. esim. jos ampuu tarpeeksi vahvalla jousella ja siihen oikein sovitetulla nuolella, niin pystyy kaatamaan jopa sarvikuonon, jolla on maaeläimistä paksuin nahka. tähän suoritukseen eivät läheskään kaikki kiväärit pysty. ja entäs sittes se valas jonka kaatoi eräs assyyrian kuninkaista? voiko valaan kaataa kiväärillä? ja tämä jousi on todennäköisesti ollut lyhyt komposiittijousi.

_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

Olen huomannut saman ilmiön, että jotkut modernisti-kirjoittajat pyrkivät luomaan omia lakejaan metsästysjousirintamalla. Eli määrittelemään "sallitut jousityypit". Teollisuus osakkeenomistajineen ei hyödy siitä, että tyypit metsästävät itse tekemillään perinnejousilla. Yhdysvaltalainen teollisuus pyrkii tietysti valtaamaan ja dominoimaan jousialaa, kuten kaikkea muutakin sodasta suuseksiin. Sinänsä huvittaavaa, kun luonnonmateriaalijousilla metsästävät ovat ehkä muutama promille kaikista teollisuusmaiden jousimetsästäjistä.

[Guest]

oon kans miettinyt,mikä lyhyt primitiivi jousi on.

noihin kolmeen se menee heikosti.....
maininnan arvoinen ryhmä.joka menis hyvin primitiivi,perinne-tai puujousen nimellä.

toni

[Simo Hankaniemi]

[Martti Auer]

Ehkä jousikin on sitten jo nykyään osana asekauppaa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Santtu Risku]

samaa olen ihmetellyt kuin simo, että sellaista 130 cm pitkää 10 paunaista lasikuitujousta jossa on alumiini ja joku muu seoskahva kutsutaan pitkäjouseksi. pistää huvittamaan. sellaista termiä ei vissiin kauppiaat tunnekkaan kuin primitiivijousi.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Guest]

Kauppiaitakin on monenlaisia. Olen varma, että kauppiaat, joiden valikoimiin primitiivijouset kuuluvat, tuntevat termin 'primitiivijousi'. Ja useimmat muutkin Suomessa toimivat vakavasti otettavat erikoistuneet jousikauppiaat tuntevat tämän termin.
En myöskään ole törmännyt käytäntöön, että lasikuitusia lastenjousia yleisesti kutsuttaisiin pitkäjousiksi kauppiaiden toimesta.
Käytettävät termit lienevät meille 'vakiintuneet' ulkomailta ja käytössä ovat ne termit, joilla on 'kaupallista' arvoa l. edustavat kauppiaille ja suurelle yleisölle edes jonkinlaista volyymia tai tunnettuvuutta. Jos termistö ei miellytä tai vaatii korjaamista, kannattaa varmaan yrittää valistaa kohderyhmää ja markkinoida sitä 'lisäarvoa', jonka oikeaoppinen termistö kohderyhmälle tuottaa. Olen varma, että jos tällaista lisäarvoa on olemassa, niin kauppiaatkin ilomielin ottavat 'uudet', oikeat termit käyttöön.

Kiul

[Simo Hankaniemi]

Kauppiaat käyttävät usein kieltä, kielioppia ja terminologiaa miten sattuu. Kauppiaan tavoite on myydä, eikä pohtia ja analysoida. Itseäni häiritsevät yleensäkin omituiset kauppatermit, kuten mm. USA:sta omaksuttu tapa kirjoittaa isoja kirjaimia yhdyssanan keskelle, esim. "PorukkaLotto". Kohta joku keksii kirjoittaa PitkäJousi.

[jkekoni]

Tolla tavalla on nimikin GirlyCaps.

Niin ja sitten se porukkaLotto jos se yksittäinen lotto ja PorukkaLotto jos puhumme käsitteestä.

Lisätietoja Goslingilta.

[Guest]

Jousien jaottelusta toisenlainen esimerkki on se, mitä Ahvenanmaan laki/asetus mainita: ne, joissa ei ole kevennystä ja ne, joissa sellainen on. Tämänhän voisi ehdottaa otettavan myös Suomessa käyttöön?

Tässä nykyisin käytetyssä talja-, vastakaari- ja pitkäjousijaossa, primitiivijouset on ajatuksena sijoitettu tuohon "ei-vastakaari" eli pitkäjousiosastoon. Kun ei niissä siis ole taljaa eikä vastakaarta. Vaan toisaalta, voihan sitä viisastella, että deflex-reflex pitkäjousi on vähän sekä-että.

Voisihan tuon pitkäjousi -termin yrittää vaihtaa vaikka suorajousi -termiksi ... mutta mitä väliä loppujen lopuksi?

[Guest]

Alunperäiseen viestiin kommentti: kirjoittaja on luultavasti yrittänyt sanoa, että jalkajousta ei lain mukaan saa käyttää metsästykseen. Se olisi vaan kannattanut kirjoittaa auki sellaisenaan.

[Santtu Risku]

ei sitä en yrittänyt sanoa. yritin tuoda esille tämän yleistyksen ja sen että tuo teksti antaa sellaisen kuvan että jousilla jotka on itse tehnyt niin ei saisi metsästää. tekstissä sitäpaitsi mainitaan VAIN vastakaari, "pitkäjousi", ja talja.
nyt on jollain kyllä mennyt se asiasisältö vähän ohi. mielestäni siellä jutussa josta tuon tekstinpätkän lainasin sanottiin erikseen, että varsijousella ei saa metsästää.
Simo tulkitsi tuon tekstin erittäin hyvin, sillä kaiken tämän takana on todellakin se jenkkipopularismi joka koittaa hallita kaikkia kaupankäynnin aloja ja kaikkia muitakin aloja. Heidän tulisi pikkuhiljaa ymmärtää että siihen ei heillä ole resursseja eikä munaa.
sitä myöskin hain tässä takaa.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Santtu Risku]

ehkä kaikkein ymmärrettävin termi joka saattaisi kattaa nämä jännejouset, puujouset, pitkäjouset, primitiivijouset ja muunlaiset ja profiiliset luonnonmateriaalijouset olisi yksinkertaisesti luonnonmateriaalijouset/perinnejouset. jotkuthan luokittelevat perinnejousiksi nyös nämä lasikuitulaminaatit esim falcot smackin SKB:t ym perinteisen MALLISET jouset.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

[Guest]

Miksi tehdä ylipäätänsä mitään eroa? Eikö olisi parasta, jos metsästyksestä puhutaan, puhua vain jousesta? Tämä eri asetyypeistä vouhkaaminen on jousimetsästäjien 'yksinoikeus', jota ruutipuolella ei juurikaan näe. Ei siellä kukaan vaadi erilaista hirvikoetta, vaikka yhdellä on aseena avotähtäimillä oleva 'ryssänvinsu' ja toisella huippumoderni tarkkuusluodikko kiikäritähtäimillä ja tukijaloilla. Edes suustaladattavilla ampuvat eivät käsittääkseni ole vaatineet erilaista koetta? Näitä tosin lienee sen verran vähän, että 'äläkän' nostaminen olisi turhaa puuhaa ja taitavat ampua sen kokeen muilla vehkeillä.

Hankaniemi mainitsee liikemäärän. Olisiko tiedossa jotain hyvää tutkimusta liikemäärän ja liike-energian osalta, kumpi paremmin vastaa nuolen 'tehoa'. Paljon tuntuu olevan viittauksia näihin asioihin, mutta kunnon tutkimuksia ja niiden selostuksia tuntuisi olevan vähemmän. Jos löytyy niin, pari linkkiä please.

Mainittakoon, että lukemani herra Ashbyn 'tutkimukset' eivät minusta täytä vaatimuksia 'hyvää' ja 'kunnon', ainakaan nopen lukemisen perusteella.

Kiul

[Simo Hankaniemi]

[Guest]

Mitä olen jonkun verran aihetta seurannut en itse, talja- ja lasikuituampujana, ole huomannut, että varsijousta laajemmin vastustetaan näissä piireissä. Ehkäpä vaikutelma syntyy siitä, että ainakin aikaisemmin IBEP koulutuksessa jonkin verran pyrittiin 'todistelemaan', että varsijousen tehot ja ehkäpä 'etiikka' eivät sovellu metsästykseen. Varsijousi ikäänkuin hyväksyttiin, jos käyttäjä oli 'handicapped'. Tai ainakin minulle koulutuksessa jäi tällainen kuva. Taas yksi niistä 'harhaopeista' eettisyyden, kivuttomuuden jne. lisäksi, joista ymmärtääkseni ollaan pikkuhiljaa pääsemässä eroon. Uskoisin, tai ainakin toivon, että vastaavaa ei nykykoulutuksissa enään tapahdu. Positiivisena koen ainakin itse SML:n esitykseen liittyvän ajatuksen varsijousen aseman selvittämisestä metsästyskäytössä. Osa 'vastustuksesta' lienee myös sitä, että kun varsijousesta puhutaan löytyy aina innokas joukko tyyppejä, jotka musituttavat sen olevan kielletty metsästyksessä. Tämä vastustus liittyy mielestäni enemmän 'besserwisser' tyyppiseen toimintaan, jolla todistellaan omaa laintietämystä.

Oman, toki vajavaisen, kokemuksen mukaan näyttäisi siltä, että useimmat lähteet liittävät tunketumiskyvyn ja liike-energian toisiinsa. Ashby on niitä harvoja, jotka ovat liikemäärän kannalla tässä asiassa. Jonkinlaisena asiantuntijana pidettävä Norb Mullaney on hieman epävarma ja pitää kumpaakin aikalailla samanveroisina mittareina, mutta esittää lisätutkimuksen tarvetta. (http://www.bowhunting.net/artman/publish/bowhuntingworld-007.shtml)
Minusta ongelma on, että hyvin dokumentoituja testejä ei näytä vähällä vaivalla löytyvän, eikä varsinkaan sellaisia, joissa asiaa olisi pyritty objektiivisesti lähestymään. Ashbyn tutkimuksissa on minusta vahva bias havaittavissa, hän pyrkii tutkimuksillaan todistamaan oman näkemyksensä ja tämä pyrkimys kyllä värittää näitä tutkimuksia. Minusta asiasta olisi hyvä saada enemmän tietoa ennen kuin Ahvenanmaan 'energiakäytäntö' alkaa 'puolihuolimattomasti' pesiytyä mannersuomeenkin.

Liikemäärällä on varmasti oma roolinsa asiassa. Asiahan selviää hyvin esim. Jäkkärässä olleesta majavanuolitestistä. Vaikka jutussa tuloksia lähestyttiin energian säilymisen kautta, niin minusta fysikaalinen perusta löytyy kyllä enemmän liikemäärän säilymisen puolelta; m1v1 = m2v2 ja mukaan vielä kitka ja ilmanvastus. Tämä siis aivan omana järkeilynä .

Näitä juttuja tuppaa vielä sotkemaan nämä hyötysuhdejutut. Käsittääkseni lähes kaikissa tapauksissa, ainakin lasikuitu- ja taljajousilla, hyötysuhde paranee kun nuolen paino kasvaa. Tämä siis kun pysytään jossakin järjellisissä painorajoissa. Tämä jo yksistään riittää selittämään miksi painavalla nuolella tunkeutuma on parempi kun kevyellä, mutta ei vielä kerro onko tunkeuma riippuvainen liike-energiasta vai liikemäärästä. Nämä molemmathan kasvavat, kun hyötysuhde kasvaa.

Minusta olisi parempi, jos näistäkin asioista olisi tietoa saatavana, muuten keskustelu, ja päätöksenteko, on hieman ohuella pohjalla.

Kiul

[Nalle]

Höh. Jos ei amerikan ja australian satoja elukoita saaliiksi saaneet herrasmiehet ole saaneet asiaan tolkkua ja yhteisymmärrystä vuosikymmenien aikana, niin miten tässä tavallinen taapertaja voisi olettaa absoluuttisen totuuden kirkastuvan itselleen (tai jollekin) tuosta noin vain?

Enemmän kai on kyse siitä, että niissä maissa joissa aseille ja ammuksille vaatimuksia ylipäätään asetetaan, jonkinlainen minimivaatimus on lakeihin kirjattava. Ja se on minusta enemmän sopimuskysymys siitä, että "me käytämme nyt tätä numeroa ja mittaamistapaa" kuin että "tämä valitsemamme mittaustapa olisi jotenkin parempi tai täydellisempi kuin joku toinen tapa".

Liike-energia (KE = 1/2mv^2) tai liikemäärä (p = mv) -- aivan sama minulle... ensimmäinen kaava korostaa enemmän nopeutta, toinen massaa. Ashby on harvoja jälkimmäisen teorian puolustajia, johtuen siitä, että ampuu ns. perinteisillä jousilla?

Kaikki lienevät siitä yhtä mieltä, että jonkinlainen raja välineille on oltava isompien eläinten metsästyksessä olemassa. Niin on ruutiukoillakin, loogisesti siksi myös jousiaseilla. Erimielisyys on kai enemmän siitä, mikä se raja sitten konkreettisesti pitäisi olla. Plus lisäksi tätä häviävän pientä keskustelua siitä, mikä suure tai mittaustapa olisi paras...

Itse pidän Ahvenanmaan mallista sen takia, että se ottaa edes jollakin tapaa huomioon sen tosiasian, että "samanpaunaisten" erityyppisten jousien kyky heittää samanlaista nuolta eteenpäin on nykyään huimasti erilainen. Ja siksi näiden eri aseista lähteneiden nuolten kyky tunkeutua eläimen kudoksiin on samaltakin etäisyydeltä on erilainen. Plus tietysti se fakta, että hitaampi ja painavampi nuoli -> kaareva lentorata -> haasteita etäisyydenarvioinnissa (riippumatta siitä, onko etäisyydenarvioinnin tukena lihasmuisti tai tähtäin).

KE:n mittaaminen ei ole hankalaa. Nopeusmittareita on nykyään käytännössä joka kylässä, grainivaakoja myös. Ja ahvenanmaalaisten sääntökupongin (http://www.alandiabowhunting.aland.fi/Riktlinjer_for_jakt_med_pil_och_bage.pdf) kolmossivulla näyttää olevan taulukko, josta voi nopeuden ja painon kanssa tarkistaa KE:n. Ei ole oikeasti vaikeaa...

[Nalle]

Oho. Kaavat meni vähän persiilleen, KE = m * v^2 / 450240 ja momentum = m * v / 225218. Ekassa kuitenkin korostuu nopeus (potenssiin kaksi), kuten kirjoitin...

[Guest]

Alkuperäiset kaavat olivat aivan oikein kun käyttää näitä meikäläisiä järkeviä SI-yksiköitä. Lehmää/nelöporonkusema-yksiköillä tulee noita hauskoja vakioita sinne sun tänne. Niillä sekoillenhan NASAkin onnistui hajoittamaan yhden satelliitin Marssiin.

TLM

[Guest]

Yllättävän huonosti ovat amerikan ja australian herrasmiehet asiansa dokumentoineet, saati sitten tehneet kattavia ja vertailukelpoisia testejä. Luulisi olevan aika helppoakin asiaan vihkiytyneelle tehdä testi kumpi, liikemäärä vai liike-energia, kuvaa paremmin nuolen tunkeutumista. Asialla sinänsä on minusta merkitystä kun sitten rajoja lähdetään vaikkapa Affenanmaan tyyliin asettamaan. Minusta jonkinlaisia rajoja tulee asettaa, mutta rajojen asettamisella samalla ohjataan käytetyn kaluston valintaa. Ja koska ohjaava elementti on olemassa, niin perusteidenkin tulisi olla selvillä ja yleisessä tiedossa. Jos Affenanmaan lainsäädäntöä tarkemmin miettii, niin pelkän energiarajan rinnalle on otettu mukaan nuolen minimipaino. Miksi? Onko niin, että energia ei sittenkään ole oikea mittari, vaan 'varmuuden vuoksi' on oltava mukana 'massaelementti' (jonka voisi kuvitella olevan yhteydessä liikemäärään?) varmistamassa. Massan huomioiminen on myös käytössä ruutipuolella, jossa painavammilta luodeilta vaaditaan vähemmän energiaa.

Perusteiden tuntemus on minusta oleellista kun rajoja lainsäädäntöön asetetaan. Esimerkiksi saarimaakunnan rajat ovat minusta melkoinen 'overkill' ja turhaan rajoittavat metsästystä. Vastaavaa overkil-mentaliteettia ei kuitenkaan ruutipuolella löydy, miksi?

Niitä nopeusmittareita ei nähdäkseni aivan 'joka kylässä' ole saatavana. Omissa 'ympyröissäni' en tiedä kuin yhden toisen metsästäjän, jolla kyseinen vempain on ja tämäkin vempain on samanmerkkinen 'lelu' kuin itsellänikin. Näillä leluilla mittaaminen vaatii jonkinlaista 'osaamista' ja 'käsitystä' asioista ja mittaamisen esimerkiksi näillä ilmoilla voi suosiolla jättää tekemättä. Eikä se mittaaminen hyvilläkään ilmoilla aivan ongelmatonta ole kuten viimekesän EFAC kisoissa huomattiin. Tuntematta asiaa tarkemmin, uskaltaisin äkipäätä väittää, että sertifoituja, vaa'ittuja nopeusmittareita on aika harvalti saatavissa. Miten lie Affenanmaan koetilausuuksissa? Tietääkö muuten kukaan miten nopeudet mitataan kokeessa ja mikä nopeus, V0, V10, V25, joku muu, on se 'virallinen' luku?

Olen myös sitä mieltä, että varpaanväliyksiköt omituisine muuntovakioineen on syytä unohtaa ja on parasta pitäytyä SI-yksiköissä.

Kiul

[Nalle]

Joo, eipä ole vertailukelpoisia testejä olemassa. Ajattelisin, että jos se olisi erityisen helppoa, niin luulisihan jonkun sellaisen jo sitten aikaa sitten tehneen...

Saarimaakunnan viranomaisten tekemien valintojen taustoista ei ole mitään tietoa, mutta ehkä siellä on ollut ajatus tehdä joku kompromissi kineettisen energian ja liikemäärän välillä? Toisaalta, SJML:n tekemässä ehdotuksessa (tai miksi sitä puoltokirjettä voisi nimittää?) ei taida olla nuolen minimipainoa määriteltynä ollenkaan. Samaa mieltä olen kyllä siitä, että Ahvenanmaan vaatimukset ovat silkkaa liioittelua pienriistan kohdalla.

Edelleenkin olen kuitenniin sitä mieltä, että jonkun käytännössä tunnetun mittaustavan ja sopivaksi todetun lukeman valinta on parempi asia kuin se, että odotettaisiin ns. täydellisen vertailun valmistumista... sitä kun ei ehkä tule koskaan. Ja KE on kuitenkin kait "palvellut" kohtuullisen hyvin tähän asti?

[Guest]

Enpä tiedä KE:n palvelusta, se on tainnut tulla enemmän muotiin vasta viime aikoina?

Minusta paunoihin l. vetovastukseen perustuva mittausmenetelmä on joistakin puutteistaan huolimatta palvellut ehdottomasti parhaiten ja sellaisia syitä ei ole tullut vastaan joilla sen voisi esim. KE:n mittaamisella korvata. Jos jousityypit ovat todella niin erilaisia, niin paunarajatkin voi tarvittaessa eriyttää kuten joku kirjoitti joissakin USA:n osavaltioissa tehdyn. Esimerkiksi peuralle voisi olla vaikkapa taljajouselle 180N ja perinteiselle jouselle 200N. Helppoja ja simppeleitä lukuja mitata ja todentaa, ei tarvitse miettiä liike-energioita tai liikemääriä ja antavat varmasti riittävällä tarkkuudella tietoa aseen 'kelpoisuudesta' metsästykseen.

Näitä vertailuja tai tutkimuksia olisi edes epätäydellisinä kiva jostain nähdä. Tämä Suomessakin vieraillut 'guru' mainostaa KE:tä hyvänä tunkeutumiskyvyn indikaattorina, mutta aika heikosti asiaa on perustellut omassa kirjassaan. Kuitenkin KE:tä pidetään monessa yhteydessä oikeana mittarina ja olisi mukava tietää mihin tutkimuksiin nämä käsitykset perustuvat? Vai onko niin, että kun asia (teoria?) oikein vakuttavasti jonkun 'gurun' toimesta esitetään, niin se tarpeeksi toistettuna muuttuu 'todeksi'?

SJML:kin toteaa lausunnossaan lakonisesti jotain siihen malliin, että '40J on käytännössä todettu riittävä...' ilman sen kummempia viitauksia mihinkään tutkimuksiin. Tai ainakaan tällaista viittausta en liiton sivuilla huomannut. Kiistämättä lausunnon kirjoittajien asiantuntemusta sen kummemmin, niin jotain hieman 'tieteellisempää' pohjaa olisin kaivannut lausuman tueksi. Itse asiassa, jos nuolen painosta puhutaan olisin itse enemmän taipuvainen hyväksymään nuolen minimipainon isommalle riistalle ennemmin kuin jonkun energiarajan. Yhdistettynä vaikka em. 'paunarajaan'. Tämä ihan mutupohjalta ilman mitään eksaktia tietoa asiasta . Voin kyllä olla väärässäkin .

Asia olisi kyllä tarkermmankin penkomisen arvoinen ja jos joku näitä tutkimuksia tuntee, niin minä ainakin olisin niistä kiinnostunut. Mutupohjalta keskustelu kun on sanamukaisesti 'heikolla pohjalla'.

Kiul

[Nalle]

Voisikohan siltä gurulta kysyä tarkennuksia, jos ei kirja perustele asiaa riittävästi? Onko guru tavattavissa? ;)

Niin, ja jos laitetaan eri newtonit eri jousityypeille, niin tulee kysymys, että mikä oli peruste ottaa juuri nuo luvut. Miksi 180 ja 200? Miksei 180 ja 190? Tai 180 ja 210? Tai miksi tälle minun vastakaarijouselle, joka "heittää paremmin" ei ole pienempi vaatimus kuin sinun itse tehdylle primitiivijousellesi, joka heittää "heikommin". Tai miksi vanhalle lasikuitulapa-round-wheel-taljalle ja uusimmalle whiz-bang-cam-taljalle on sama numero, kun heittoa on ihan eri tavalla? Jousissa on eroja, niinkuin vesissäkin :)

Jos valittujen fiksattujen lukujen asettelun takana on KE tai liikemäärä tai joku niiden yhdistelmä/keskiarvo, niin miksei sitten käytettäisi suoraan jompaa kumpaa niistä?

[Guest]

Guru oli tavattavissa, mutta omat gurut olivat sitä mieltä, että olin firmalle enemmän hyödyksi 'jossakin Keski-Euroopassa', joten kysymykset jäivät kysymättä. Toisaalta, jos asiasta olisi kunnon selko ollut, niin kaipa se olisi siihen painettuun sanaankin tullut mukaan. .

Paljon näyttäisi olevan avoimia kysymyksiä, mutta vähän niitä kaivattuja vastauksia. Ja vielä vähemmän käsitystä, mistä erilaiset 'teoriat' ovat alkunsa saaneet . Eipä ihme, jos kenttä on hieman 'hajallaan', kun edes (lainsäädäntöön vaikuttavista) perusasioista ei tietoa tunnu löytyvän . Tai jos tietoa löytyy, niin sitä varjellaan tarkemmin kuin Fort Knoxin kultaa. .

Ennen kuin muusta on parempaa näyttöä, vaikuttaisi, että nykyinen 'paunamittaus' on vähintäänkin yhtä hyvä 'tehon' indikaattori kuin liike-energia tai liikemäärä. Ja lisäksi paljon helpompi ja halvempi todentaa kenttäoloissa. Ei siinä teoriat erilaisten jousten 'kyvyistä' juuri merkkaa, jollei asiasta faktatietoa ole saatavissa

Kiul