Jousi

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Selvyyden vuoksi vielä:
Samalla nopeudella ammuttu raskaampi nuoli uppoaa syvemmälle kuin kevyempi. Saman painoinen mutta suuremmalla nopeudella ammuttu nuoli uppoaa syvemmälle kuin pienemmällä nopeudella ammuttu.
Erojen ollessa pieniä, eli suuremmalla nopeudella ammuttu hieman kevyempi nuoli uppoaa yhtä syvälle kuin pienemmällä nopeudella hieman raskaampi. Liike-energia on sama.
Suurempi nopeus nuolessa tosin lisää tarkkuutta etäisyyden arvioinnin helpottuessa. Virhearvioinnin vaikutus osumakorkeuteen vähenee mutta tämä on jo eri aihe. Sarvikuonoon käyttäisin kyllä raskaita nuolia ja raskasta jousta.
_________________
Kantapään kautta.

MikaNuotio · Joined: 06 Sep 2004 Posts: 534

Lisäksi tylsän kärjen läpäisykyky on olematon verrattuna terävään kärkeen.

Kumpulainen · Guest

Juri perustaa nyt aivan liikaa liike-energian nimiin. Liike-energia kertoo aika huonosti siitä, mitä nuolen kaltainen hidas mutta painava ammus tekee kohteelle. Liikemäärä on se mikä nuolissa rulettaa, ja siinä nuolen massalla on paljon suurempi painoarvo kuin liike-energiaa räknätessä. Nuolen painon noustessa sen liikemäärä kasvaa radikaalisti vaikka nopeus hieman laskeekin kevyeen nuoleen verrattuna. Asiaa tutki jo 1940-luvulla jousimetsästyslegenda Fred Bear, todeten, että kevyestäkin jousesta ammuttu raskas nuoli on tosielämässä tehokkaampi kuin vahvasta jousesta ammuttu kevyt nuoli. 10 greiniä paunaa kohti on hyväksi todettu kaava, eikä tästä yli meneminenkään menoa haittaa. Kun raskaat nuolet ovat vielä kevyitä armeliaampia laukaisuvirheille, vakaampia tuulisissa oloissa ja äänettömämpiä, on niiden metsästyskäytölle monta hyvää syytä. Pohjoisen havumetsissä elääkseen riistaa jousilla ampuneiden muinaisten ammattilaisten nuolten kärjet yksinään painoivat usein kaksi-kolmekymmentä grammaa.

Guest · Posted: 29.10.2005 05:16 Post subject:

Kannattaa kuitenkin muistaa, etta lapaisya paljon tarkeampi ominaisuus on nuolen sijoittaminen riistaelaimessa oikeaan kohtaan. Lapaisylla ei juurikaan ole merkitysta muuta kuin ammuttaessa valkohantapeuraa suurempia elaimia. Varsinkin suomalaisessa jousimetsastyksessa tarkkuus on tarkein ominaisuus ja tassa kohtaa laakea lentorata auttaa virheiden korjaamisessa.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Tosi on, että raskaampi nuoli on yleensä parempi metsästyksessä ja tämän ovat abotkin todenneet vuosisatoja sitten. Mutta kevytkin nuoli lävistää aivan hyvin läheltä ammuttuna. Ammuin 1997 valkohäntäkauriin ruhoa Kuralassa 55-paunaisella 122 cm mittaisella puujousella ja 18 gramman leikkurinuolella noin 10 m matkalta ja uppoama oli 47 cm. Nuoli meni siis sisään sulkia myöten ja olisi hujahtanut kokonaan läpi, jos kärki olisi ollut viimisen päälle terävä ja jos vetoni olisi ollut täysi. Ja lyhyt vahvistamaton puujousi on heikkotehoisin mahdollinen jousityyppi.

Guest · Posted: 04.01.2006 04:00 Post subject:

50 paunainen moderni vastakaarijousi, 350 grainin hiilikuitunuoli + kolmiteräinen leikkuri meni läpi kokonaan valkohäntäkauriista!

Guest · Posted: 04.01.2006 16:26 Post subject:

Speedy · Joined: 20 Apr 2005 Posts: 40

Guest · Posted: 06.01.2006 00:36 Post subject:

Jep. Kummastakin kirjasta löytyy hyvää tietoa. Ja hiilarit toimii hyvin läpäisyssä.Varsinkin jos niihin saadaan lisättyä massaa, jousityypin tai riistan suuruuden takia. Tunnetusti isoihin eläimiin käytetään todella raskaita luoteja. Ja jousikalastuksessa käytetään raskasta nuolta. näin saadaan paras mahdollinen läpäisy. Maalaisjärkeä!! Bear Fred teki 40 luvulla läpäisy testejä 300-900 grainin nuolilla. raskaat nuolet toimivat testissä hyvin. 98% painon lisäys vähensi nuolen vauhtia 16%. Ei tarvii olla ruudin keksijä tajutakseen mitä tää tarkoittaa läpäsyssä. TimelesBowhunting kirjassa puhutaan samaan sävyyn. näin siis perinnejousilla. Monet ovat sitä mieltä että tämä pätee kaikkiin jousityyppeihin. jopa jotkin taljaampujat amerikanfoorumeissa ovat samaa mieltä. Howard Hill jaBear muun muassa mainitsivat ,että juniorin tulisi käyttää kevyissä jousissa 35-45 paunaa raskaita nuolia. 12-16 grainia per pauna. Näin saadaan mahd. paljon tehoa jousesta irti. nykypäivän naiset USA käyttävät elkissä ja hirvessä 47-54 jousissa jopa päälle 800 grainin nuolia. ampuma matkat 18 yardia maks. Dr. Ashbyn tutkimukset 15 vuotta sitten osoittivat samaa. laajin tutkimus mitä tehty nuolen läpäisystä eläimiin. takapihojen testit pahviin ja muihin materiaaleihin pätisivät jos metsästettäisiin pahvieläimiä. Läpäisyyn vaikuttaa kineettiset energiat ,momentti ,nuolen varren halkaisija ,foc,terien määrä, leikkurin malli ym. NUOLEN PITÄÄ LENTÄÄ SUORAAN. LEIKKURIN PITÄÄ OLLA TERÄVÄ. Jos nykyajan jousissa toimii ja läpääsee parhaiden kevyt nuoli niin mun puolesta hieno homma. Perinnejousissa saadaan parhaat tehot irti raskaammilla nuolilla se riittää mulle. Tietenkin riistalajista riippuen suositellaan. Nykyään USAssa 35-40 paunaa yleiset alarajat peuralle osavalt. riippuen. Ja raskaat nuolet. Ja jovain juniorit kaataa peuroja. Speedy on oikeassa että osua pitää myös oikeaan paikkaan. Sempä takia peurat ammutaan perinnejousilla 10-13 metriä keskimäärin. pitämä'llä matkat lyhyenä joúsen rajojen sisällä ja oman taidon sisäpuolella homma hoituu . myöskin raskailla nuolilla. Tutkimukset osoittaa että pitkiltä matkoilta tulee enemmän haavakoita jousityypistä riippumatta. MALTTIA sitä jousimetsästys vaatii. Todella monella taljajousimiehella on perinnejousi nurkassa, mutta se on jääny nurkkaan,koska ei keretä harjoittelemaan ja ei tajuta,että perinnejousi on lyhyen matkan ase,nimenomaan kun puhutaan metsästyksestä. Hyväksymällä tamän Ja harjoittelemalla lyhyiltä matkoilta homma alkaa toimia ja luottamus lajiin syntyy .Näkeehän sen kilpatuloksista suhteessa nykyjousiin .Tutkimukset USA myös osoittavat eron huippuampujilla. ero keskivertoharjoittelijoilla on vielä isompi. Muuten DR.ASHBYLTÄ on tulossa vuoden alkupuolella julkaisuun uusi päivitetty tutkimus kesti 3 vuotta teko afrikassa ja australiassa todella laaja otos tuhansia ammuttuja nuolia eläinten ruhoihin. Niin pääsevät viisaat parjaamaan äijää joka on ampunut sadoittain suurriistaa nurin läpäisyn maksimoimilla RASKAILLA NUOLILLA. NM. LÄHELTÄ NURIN

Speedy · Joined: 20 Apr 2005 Posts: 40

Guest · Posted: 06.01.2006 22:31 Post subject:

Aika hyvinhän sillä jousella speedy osut. treeniä lisäämällä olisit pelimiehiä. Ameriikassa IBEP kouluttajat vaativat kursseillaan 3/4 ,4/6, 4/5 osumaa .3d-peuran vitaaleihin. Ja joitahin pitkältä ampujia ja uhoajia on jopa heivattu kursseilta pihalle. eri osavaltiopsta riippuen. Näistä Howard Hilleistä ja Chuck Adamsseista ollaan saatu tarpeeksi. Ovat tehneet alalle tietysti hyvääkin, mutta monet ihmiset saavat väärää roolimallia epä eettisistä ampumamatkoista. Itse nostan hattua kaikille menestyjille jousialalla. Niin taljametsästäjille ,fita ampujille,perinnemetsästäjille,ruutiasemetsästäjille. kaikki ovat kurkoja omassa luokassaan. Ja METSÄSTYS on yksilölaji. Sen pilaa kilpailu, kateus,ahneus. Hyvin tuttuja juttuja suomalaisille.

Speedy · Joined: 20 Apr 2005 Posts: 40

Harri · Site Admin Joined: 07 Jul 2004 Posts: 83 Location: Turku

Viestejä poistettu asiayhteyteen kuulumattomana.

Nuolen riittävyys metsästykseen, keskustelu jatkukoon.

T:Ylläpito

Speedy · Joined: 20 Apr 2005 Posts: 40

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Varokaa aarnikotka jyrää!

... mutta vakavasti, joku vaatii asiattomuuksien poistamista ja toinen vastustaa sitä että toisten viesteihin kajotaan. Molemmilla on pointtinsa.

Kyseessä ei itse asiassa ole sensuuri, sillä viestit näkyvät boardilla heti. Sensuuri on ennekkotarkastusta, täällä on jälkitarkastusta.

Rehell · Joined: 22 Dec 2005 Posts: 2

Legolas · Joined: 08 Feb 2005 Posts: 30

Juu saattoi olla että tässä keskustelussa on mainittu tämä jossain vaiheessa, mutta en pikalukemisella huomannut.
Eli onko nuolilla jotain laissa määrättyjä kriteereitä metsästykseen liittyen?

thx!
_________________
"Kuului terävä helähdys. Legolas oli käyttänyt joustaan."

Arwi · Joined: 26 Aug 2004 Posts: 329

Ei. Vain kärjellä.

20 §
Jousiasetta koskevat yleiset vaatimukset
(1.4.2001/224) Jousiasetta saa käyttää vain villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, rämemajavan, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, kärpän, hillerin, näädän, minkin ja metsäkauriin sekä riistaeläimiin kuuluvien lintujen samoin kuin rauhoittamattomien eläinten ampumiseen.
Riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia (180 N).
Eläimen ampumiseen käytettävän nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan tai metsäkauriin ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan tai kanadanmajavan ampumiseen, nuoli on lisäksi kytkettävä siimalla jouseen.
Varsijousen käyttäminen metsästykseen on kielletty (30.12.1996).

Lähde