Jousi Forum Index Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta (tältä sivulta puuttuvat liitetiedostot!)
 
 FAQFAQ   SearchSearch   MemberlistMemberlist   UsergroupsUsergroups   RegisterRegister 
 ProfileProfile   Log in to check your private messagesLog in to check your private messages   Log inLog in 

jäykimmän jäkkärän jännitys
Goto page 1, 2  Next
 
Post new topic   Reply to topic    Jousi Forum Index -> Jouset
View previous topic :: View next topic  
Author Message
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 22.08.2004 12:53    Post subject: jäykimmän jäkkärän jännitys Reply with quote

Voimakkaan jousen jännittäminen on ollut yksi miehuuden mittareista vanhoissa jousikulttuureissa. Esimerkiksi Turkissa jousen jännitys oli oma, kilpailtu urheilulajinsa taulu- ja pituusammunnan ohella. Millaisia kokemuksia arvon forumilaisilla on erittäin jäykistä jousista? Mikä on jäykin jousi, jonka olet tehnyt / jännittänyt? Lämmittelyksi hieman jousen jännittämisen (modernia) historiaa:

Howard Hill jännitti v. 1928 172-paunaisen jousen, tehdessään yksipuisten jousten pituusammuntaennätyksen Kaliforniassa. Tämä suoritus säilyi ?virallisena? maailmanennätyksenä lähes puolen vuosisadan ajan, kunnes amerikkalainen jousenrakentaja Gary Sentman jännitti 176-paunaisen jousen vuonna 1976. Tuolloin muotoiltiin myös jousenjännityksen nykyinen säännöstö: 28" vetopituuteen jännitetyllä jousella täytyi kyetä ampumaan nuoli lähellä olevaan maalitauluun. Sentmanin ennätys oli vain 4 paunaa yli Hillin suorituksen. On huomattava, että Hill ei edes pyrkinyt jousen jännittämisen ennätykseen sen tehdessään. Arvoitukseksi jää mihin hän olisi pystynyt.

Amerikkalaisen jousenrakentaja / pituusammuntamestari Don Brownin tiedetään ampuneen pituusennätyksiä jopa 175 paunan jäykkyisillä pitkäjousilla.

Sentmanin ennätys säilyi sekin pitkään ja vaikutti jo siltä että 180 paunaa on lopullinen haamuraja, kunnes v. 1997 Chief AJ-nimellä tunnettu 60-vuotias intiaanivoimamies jännitti, 4 kuukauden intensiivisen harjoittelun jälkeen, 200-paunaisen marjakuusijousen ja ampui sillä nuolen hiekalla täytetyn teräsämpärin läpi.

Englannissa syntyi Mary Rose-löytöjen myötä tarve löytää miehiä, jotka kykenisivät ampumaan artefaktien mukaan tehdyillä voimakkailla replikoilla. Kourallinen jousimiehiä otti haasteen vastaan. Näistä kuuluisin on maanviljelijä-seppä Simon Stanley, joka kykenee ampumaan useita peräkkäisiä tähdättyjä laukauksia 165-paunaisella pitkäjousella. Toinen väkivahva britti, Mark Stretton on mm. voittanut jousikisoja ampuen 160-paunaisella pitkäjousella. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin nämä miehet yltäisivät amerikkalaistyylisessä jousenjännityskisassa. AJ:n ennätys olisi epäilemättä vaarassa.

Update 20. 9. 2004:
Mark Stretton on nyt siis tehnyt todistajien läsnäollessa arveluistani totta; mies jännitti 200-paunaisen pitkäjousen 32,5" vetoon. Suoritus taltioitaneen Guinnessin ennätysrekistereihin. http://www.thisisbath.com/displayNode.jsp?nodeId=163039&command=displayContent&sourceNode=163032&contentPK=10876741


Last edited by Tuukka Kumpulainen on 20.09.2004 18:05; edited 1 time in total
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 22.08.2004 23:20    Post subject: Reply with quote

Eipä ole tullut kokeilluksi jäykkyysennätyksiä, mutta yksi kokemus on. Ollessani Jarnan kanssa Visbyssä keskiaikapäivillä 1997 turnajaisissa oli siellä myös jousenjännityskilpailu. Kuuluttaja sanoi tietyn jousen olevan 120-paunaisen ja haastoi yrittäjiä vetämään sen täyteen vetoon. Jousi oli pitkä yksipuinen melko kapealapainen. Vedin sen täyteen vetoon. Kuuluttaja teki yllättävän ratkaisun ja hylkäsi suoritukseni sillä perusteella, että "olin ammattilainen". Palkintorahat menivät jollekin ruotsalaiselle. En osannut edes loukkaantua tilanteesta, sillä onhan se imartelevaa joutua epäillyksi jousiammunnan ammattilaiseksi.

Tapasimme seuraavana päivänä saksalaisen jousentekijän, joka oli tehnyt ko. jännityskilpailun jousen. Hän sanoi, ettei se ollut 120-paunainen, vaan noin 100-paunainen. Se oli silläkin mitalla jäykin jousi, jota olen jännittänyt.
Back to top
View user's profile Send private message
Martti Auer



Joined: 27 Jul 2004
Posts: 2043
Location: takapajula

PostPosted: 02.09.2004 14:21    Post subject: Harjoitus Reply with quote

Itse olen jännittänyt sellaista lasikuitulaminaattijousta, joka oli 140 paunaa 25 tuuman vetopituudella, jossa jousessa oli perinteinen muotoilu ja osittain puuta, niin jaksoin jännittää sitä jousta kuitenkin 27 tuuman verran vuonna 1996. Jousi oli mitattu 140 paunaa 25 tuuman vetopituudella erään korsikalaisen toimesta, koska tämä ei jaksanut jännittää jousta enempää, pitkähkö jousi. Ehkä tekniikassani oli vielä hiomisen varaa. 28 tuumaa olisi saattanut mennä varmaan pienellä harjoituksella, yritin jännittää sitä jousta vain kaksi kertaa täyteen mittaan, kylmiltään, ilman mitään alkuveryttelyä. Kokkinen jännitti sen täyteen mittaansa silloinkin ja vielä vähän yli kun Kokkisella on aina tapana hieman ylijännittää niitä jousia. Sillä se vaikutti edelleen aika lupsakkaalta, eikä tehnyt tiukkaakaan. Ammuin yleisesti ottaen oppipoikani Kokkisen kanssa satoja laukauksia päivässä, sekä metsästimme Floridassa aina n. 75-80 paunaisilla jousilla, kun opetin ja annoin hänelle orientaatiokoulutusta näihin vahvempiin jousiin, ja osallistuimme myös jousiammuntakilpailuihin aina järjestäen vähintään sellaisilla 75-80 paunaisilla jousilla, eikä tehnyt edes tiukkaa kaksipäiväisissäkään jousiammuntakilpailuissa. Kevyitä ritsoja. Kokkinen kehuikin sitä saamaansa jousiammunta koulutusta tehokkaana. Tavoitteenani on jännittää 200 paunainen jousi, vähintään, enkä pitäisi sitä juuri minään ihmesuorituksena. Voisihan sitä alkaa pitämään jousen jännitys kilpailujakin, kuka jaksaa jännittää eniten vaikka 180 paunaista jousta. Ammuin sillä 140 paunaisella tykillä n. 25 tuuman vetopituudella myös ihan hyvin kohtalaista kasaa. Mutta kyllä se melkoinen kanuuna oli, olisi vain vaatinut enemmän harjoitusta. Työhanskojahan niihin vahvempiin jousiin aina vaaditaan, mikäli haluaa välttyä rakoilta tai mikäli kahva on hieman kulmikas sekä ampuu aina useita tunteja kerralla. Todellinen paunamäärä jäi tuntemattomaksi arvoitukseksi.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Back to top
View user's profile Send private message
Guest






PostPosted: 08.09.2004 14:11    Post subject: Reply with quote

Kevyissä jousissa on oma viehätyksensä ja raskaissa omansa. Nelikymppisellä jousella pystyy ammuskelemaan tuntikausia ilman että sormet täyttyvät verirakoista. Ja toisaalta on mukava kokeilla joskus rajojaan toisessa ääripäässä.

75-paunaisella jousella ei ole kiva ampua yhtään pitempään. Sormet kipeytyvät, vaikka suojus olisi paksu. Olen kyllä seuraavaksi aikeissa tehdä mahdollisimman ankaran perry reflex -jousen ja katsoa, miten raskasta pystyy käsittelemään. Liimaus on jo valmis, tilleröinti puuttuu.
Back to top
Martti Auer



Joined: 27 Jul 2004
Posts: 2043
Location: takapajula

PostPosted: 08.09.2004 14:55    Post subject: Reply with quote

Niin sitä itse huomasi ja ihmetteli kun ampui vahvemmilla jousilla, että siinä oli jatkuvasti sormet verirakkuloilla, vaikka käytti minkälaisia suojuksia tai teippejä, ym. Kykenen ampumaan 50 paunaisella jousella ilman mitään suojuksia, mitä nyt jännesuojus ranteeseen tietysti, harjoittelemaan 50 # ja treenaamaan täysin normaalisti, ilman sormisuojia. Siitä se varmaan johtui, että oli vahvempia jousia, kun sormet alkoi menemään rakoille. Mutta siihen tottuu aika pikaisesti, kun on sormet verirakkuloilla, kun paunamäärä alkaa menemään 75 + yli, niin siinä on about se kynnys että alkaa ampumaan verissä sormin, mutta harjoituksen on jatkuttava. Joskus jousikädenkin kämmen voi olla pahasti rakkuloilla, mutta on hiukan harvinaista. Tiedä siitä, asiassa saattaa tulla myös rasitusvammoja, jos liikaa yrittää liian vahvoilla peleillä, että suosittelisin asiassa varovaisuutta. Että siinä vaiheessa, kun sormetkin alkaa nyrjähtelemään ja vähän murtumaan siitä jänteen venytyksestä, niin kannattaa alkaa harkitsemaan. Jonkin verran kannattaa vähän alkulämmitellä. Vahvojen jousien jännittäminen vaatii, tai siihen harjaantuminen aivan oman työnsä, ja se vaatii jatkuvaa kovaa harjoitusta ja ponnistusta ja siinä kiinni oloa, että siinä sitten pärjää ilman mitään ongelmia siinä vahvojen jousien venytyksessä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Back to top
View user's profile Send private message
Guest






PostPosted: 18.09.2004 18:55    Post subject: Reply with quote

Mark Stretton Englannista kuulemma veti 200 paunaista jousta hiljattain. Taitaa olla maailmanennätys. Guiness World Record porukkaa oli mukana.
Back to top
Guest






PostPosted: 19.09.2004 19:58    Post subject: Reply with quote

Minä käytän aina rannesuojusta, lyhyttä jousta ja noin 10 cm:n jänneväliä. Ammuntavirheitä tulee, mutta myös riistaa. Virheet eivät huolestuta niin kauan kuin pakastimessani on tätä eläinproteiinia riittävästi.
Back to top
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 24.09.2004 14:59    Post subject: Reply with quote

Ainakin lyhyiden jousten kanssa rannesuoja on välttämätön, ellei ole esim. paksua takin hihaa samaa asiaa ajamassa. Kun jänneväli on noin 10 cm on isku ranteeseen väistämätön, paitsi jousissa joissa on löysä jänne (aina vireessä).

Mahdolliset virheet nuolen lentorataan ovat merkityksettömiä silloin kun nuoli kerran osuu ja saalista saadaan. Teoria on tietenkin eri asia, samoin FITA-tyyppinen ammunta. Perinneampujan tärkein intressi on päästä syömään ja saada vihollisilta nirri pois. Käytännön elämän tasolla mukana on niin paljon muuttujia, etteivät välineiden yksityiskohdat vielä ratkaise paljonkaan.
Back to top
View user's profile Send private message
Martti Auer



Joined: 27 Jul 2004
Posts: 2043
Location: takapajula

PostPosted: 01.10.2004 15:12    Post subject: Reply with quote

Turkkilaisilla pituusammuntajouset olivat vielä lyhyempiä, mitä sotajouset, ja tauluunammuntajouset pidempiä mitä sotajouset.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 04.10.2004 23:14    Post subject: Reply with quote

Lyhyissä perinnejousissa jänneväli on lyhyt, 9 - 10 cm ja jänne iskee taatusti ranteeseen, joten suoja on välttämätön. Jos jousi on voimakas, niin paksukaan nahkainen rannesuoja ei meinaa antaa tarpeeksi suojaa. Olen tällaisissa tapauksissa sitonut ranteeseen ensin huivin tai muuta vastaavaa ja tämän päälle rannesuojuksen.
Back to top
View user's profile Send private message
Guest






PostPosted: 10.10.2004 09:02    Post subject: Reply with quote

Pieni täydennys: enkku lb oli keskimäärin 120 paunainen. Äijät kiskoivat enimmäkseen lähemmäs 200 paunaisia, sillä he olivat treenanneet pienestä pitäen aina vaan raskaammilla jousilla.

Lähteet: Pip Bickerstaffe -Mary Rose tutkimukset, The English Longbowman (Osprey)

t.Matti
Back to top
Martti Auer



Joined: 27 Jul 2004
Posts: 2043
Location: takapajula

PostPosted: 12.10.2004 15:17    Post subject: Reply with quote

Kuitenkin keskiarvo englantilaiselle pitkäjouselle, tämän paunamäärä oli vain siinä 100 paunaa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Back to top
View user's profile Send private message
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 19.10.2004 13:39    Post subject: Reply with quote

Mika Nuotio wrote:

"Read the fisrt issue of Instinttive Archer where in Roy King (Bowyer to the Mary Rose Trust) describes the making of these bows and the worlds strongest archer, Simon Stanley and his bow the Leopard 165#@ draw/30" best distance 370yds and shoots a 1,500 grain arrow!"

Siinä on kunnon tulos :D


Tekstinpätkästä saa sen vaikutelman että Stanley olisi ampunut 370 jaardia 1500-greinisellä nuolella. Näin asia ei suinkaan ole. En nyt muista tarkalleen Instinctive Archerin juttua (pitää tsekata), mutta pituustulos ammuttiin kevyellä (suhteellinen käsite) pituusnuolella. Sotanuolet jäivät kahteen ja puoleensataan metriin, noin suunnilleen.
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 04.11.2004 11:07    Post subject: Reply with quote

Vahvistamattoman puujousen voi tehdä tosiaankin mistä tahansa puusta ja kuinka lyhyeksi tahansa. Vetopituuden on tietysti sitten oltava suhteessa jousen pituuteen. Puut eivät tietenkään ole tasa-arvoisia keskenään, mutta se on toinen juttu.

3-vuotiaan tyttäreni puujousen pituus on päästä päähän 88 cm. Paunoja on niin vähän, että niitä ei pysty mittaamaan normaalilla paunamittarilla. Jousi heittää kevyttä ruokonuolta 88 m. En haluaisi mennä maalitauluksi, jos joku alkaisi ampua tällä aseella 20 m etäisyydeltä käyttäen jouseen sopivia leikkurinuolia.

Viiden sentin uppoama rintakehään riittäisi siirtämään minut ajasta ikuisuuteen, joten tämäkin jousi on perinteisten primitiivistandardien mukaan "riittävän tehokas". Mutta tällä jousella ei pysty ampumaan 80 m etäisyydelle yhdeksän tuuman nippuja, jos joku pitää sitä tehokkuuden kriteerinä.
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 15.11.2004 13:24    Post subject: Reply with quote

Ei lyhyt jousi tietenkään ole tänä päivänä mikään kaikille sopiva ratkaisu, kuten ei mikään muukaan jousi. Ihmisten ylivoimaista enemmistöä eivät jouset voisi vähempää kiinnostaa. Ja hyvä niin, jää enemmän mahdollisuuksia itselle materiaalien ja muun asiaan liittyvän suhteen. Olisihan se lähinnä kiusallista, jos joutuisi kisaamaan satojentuhansien muiden kanssa samoista sulkalähteistä ja nuolipuuvesaikoista yms. Nyt saa mennä aina neitseelliselle apajalle.

Lyhytjouset ovat oma kulttuurinsa ja siihen joko tuntee vetoa tai sitten ei. Lyhytjouset ovat paras ja ainoa vaihtoehto niille, jotka edustavat lyhytjousikulttuuria. Vähän niin kuin Matti ja Mervi, erottamattomat. Kuningas Attila ja Geronimo eivät voineet olla väärässä ja jos olivat, niin ei sitä kukaan pitkäjousimies pystynyt osoittamaan.
Back to top
View user's profile Send private message
Guest






PostPosted: 14.12.2004 17:57    Post subject: Koivusaari Reply with quote

On todistettu tosiasia, että pitkä jousi heittää raskaita nuolia suuremmalla nopeudella ja pidemmälle kuin samanlainen lyhyt jousi. Tämä voidaan milloin tahansa osoittaa yksinkertaisella kokeella. Uskomatonta hölynpölyä suoltaa vain tämä edellinen kirjoittaja.

28 grammaa ei ole mikään raskas nuoli, vaan kevyt. Se on 430 greiniä, kun keskimittainen (75 cm) ratakärkinen 50- paunaisen pitkäjousen mäntynuoli painaa vähintään 500 greiniä, tiukkasyinen helposti 600.

Nämäkin nuolet ovat kukkakeppejä oikeisiin raskaisiin nuoliin verrattuna, keskiaikaiset sotanuolet painavat 42-80 grammaa. Lyhyt jousi ei heitä näitä nuolia paljon mihinkään, mutta pitkä, vahva jousi heittää niitä pitkälle.

Ensimmäisenkään ratsuritarin varustuksia ei olisi puhkottu satavuotisessa sodassa, jos englantilaisten jouset eivät olisi olleet kaksi metriä pitkiä. Puu varastoi jousessa energiaa ja mitä enemmän puuta on, sitä enemmän energiaa se voi varastoida. kaksimetrisen pitkäjousen energia-maksimi on tuplasti suurempi kuin metrin mittaisen.
Back to top
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 15.12.2004 06:49    Post subject: Reply with quote

Mainitsemassani Paraisten kisassa muiden kilpailijoiden nuolet olivat käsittääkseni noin 30-grammaisia, kahdeksanmillisiä mäntynuolia. Yhden nuolet saattoivat olla kuusta. Varsien pituus oli 70 cm paikkeilla. Ratakärkiä on tunnetusti eri painoisia, mutta useimmat suosivat kevyttä mallia.

Tietenkään 47-paunainen lyhyt jännejouseni ei heittäisi kovinkaan hyvin puolen tuuman paksuista ja 80 cm mittaista raskasta pitkää sotanuolta, mutta eipä tätä jousta ole siihen tarkoitettukaan. Myöskään muiden kilpailijoiden noin 50-paunaiset pitkät jouset eivät kykenisi ampumaan po. kaltaisia nuolia kovinkaan hyvin. Emme ampuneet haarniskoituja ritareita, vaan viirikeppejä.

Ratsumiesjoukon voittamiseksi ei välttämättä tarvitse puhkoa yhtäkään haarniskaa. Hevonen on isompi maali kuin mies ja yleensä hevoset olivat myös huonommin suojattuja. Kun hevonen saa osuman, niin ritari on heikoilla. Tiheään ritariparveen ammuttu sakea nuolikuuro tekee nannaa, vaikka kukaan ritari ei haavoittuisi vakavasti. Hevosia ja miehiä menee nurin ja hyökkäyksen voima laantuu. Joissakin tapauksissa voittoon ei tarvittu muuta kuin se, että hevoset säikkyvät nuolisadetta, eikä hyökkäystä saada perille. Sitten oli vielä vastassa maahan kaivettu kuoppakenttä ja teroitettuja seipäitä, ennen kuin oli mahdollisuuksia päästä jousimiehiin käsiksi.

Sodassa on aina pyritty käyttämään mahdollisimman voimakkaita jousia kaikkialla maailmassa oli vastustajilla haarniska tai ei. Englantilaisten jouset eivät tässä suhteessa olleet poikkeuksellisia. Kiinalaisilla oli mm. 200-paunaisia jousia joihinkin erikoistehtäviin.
Back to top
View user's profile Send private message
Martti Auer



Joined: 27 Jul 2004
Posts: 2043
Location: takapajula

PostPosted: 15.12.2004 13:14    Post subject: Reply with quote

Ei se pitkäjousi nyt vain heitä pidemmälle raskaampaa nuolta, mitä lyhyt, tämä on todistettu jo moneen otteeseen.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Back to top
View user's profile Send private message
Koivusaari
Guest





PostPosted: 15.12.2004 15:25    Post subject: Reply with quote

Olen valmis tulemaan milloin tahansa sovittuun paikkaan osoittamaan, että Auer puhuu tässä asiassa paskaa. Tuo Auer paikalle mikä tahansa lyhyt jousi, minä hommaan paikalle samalla rakenteella tehdyn pitkän (170cm) jousen, nuolen paino vaikka 45 grammaa (kevyehkö sotanuoli). Sano mistä olet valmis luopumaan Auer kun lyömme vetoa kumpi ampuu pidemmälle, tai nopeusmittarista suuremmat lukemat? Tai suuremman liike-energian? Tai syvemmän läpäisyn? Taikauskoa ja musta tuntuu-juttuja on jo ihan tarpeeksi kauan pyöritetty jousihommissa.
Back to top
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 21.12.2004 19:13    Post subject: Reply with quote

Kuinka monen biisonin läpi englantilaisella sotajousella on ammuttu yhdellä kertaa? Lyhyillä jännevahvisteisilla preeriajousilla on parhaimmillaan tapettu 2 biisonia samalla laukauksella. Puhutaan myös yhdestä kolmen biisonin taposta, mutta pidän sitä jo huhupuheena.

Howard Hill tappoi aikoinaan yhden biisonin pitkäjousellaan. Valokuvan mukaan nuoli ei uponnut edes sulkia myöten. Ja Hill metsästi suunnilleen sotajousten vahvuisilla peleillä.
Back to top
View user's profile Send private message
MikaNuotio



Joined: 06 Sep 2004
Posts: 534

PostPosted: 21.12.2004 21:15    Post subject: Reply with quote

Howard Hillin 'norsujousi' oli 115 paunaa ja nuolen pituus 41 tuumaa ja kärjen paino 1700 grainia ja nuoli upposi 31 tuumaa.

Tuollainen nuoli jäisi melkein ampumatta lyhyellä jännejousella ja lyhyellä vetopituudella. Osa norsuista ilmeisesti ammuttiin myös suoraan kallon läpi.

http://www.bowhuntershalloffame.com/vidpics/tembo.wmv


Last edited by MikaNuotio on 31.12.2004 14:55; edited 11 times in total
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Martti Auer



Joined: 27 Jul 2004
Posts: 2043
Location: takapajula

PostPosted: 22.12.2004 19:29    Post subject: Reply with quote

Olen valmis luopumaan siskostani. Very Happy
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 23.12.2004 02:36    Post subject: Reply with quote

No ehkä ei sitten vertailla lyhyitä jännejousia ja pitkiä puujousia. Mutta jos nyt puhutaan vain puisista, niin toistaiseksi Suomessa ei ole ammuttu pituuskisoissa yli 200 m laukauksia yli 150 cm mittaisilla jousilla. Joten ei se lyhytkään puinen jousi nyt aivan onneton peli ole. Edellä mainittuja laukauksia ammuttaessa on käytetty pituusammuntaan tehtyjä nuolia, ei raskaita sotanuolia.

Tietysti pitkät pystyvät parempaan, kuin toistaiseksi on nähty. Jos esim. Petteri Järmälä ampuisi 90-paunaisella pitkällä pelillään sopivan nuolen, niin hän todennäköisesti löisi tähänastiset tulokset. Järmälä on ampunut ko. jousella lähtönopeudeksi 213 jalkaa sekunnissa, mikä on aika kova tulos puujouselle.
Back to top
View user's profile Send private message
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 23.12.2004 19:02    Post subject: Reply with quote

Simo Hankaniemi wrote:
Kuinka monen biisonin läpi englantilaisella sotajousella on ammuttu yhdellä kertaa? Lyhyillä jännevahvisteisilla preeriajousilla on parhaimmillaan tapettu 2 biisonia samalla laukauksella. Puhutaan myös yhdestä kolmen biisonin taposta, mutta pidän sitä jo huhupuheena.

Howard Hill tappoi aikoinaan yhden biisonin pitkäjousellaan. Valokuvan mukaan nuoli ei uponnut edes sulkia myöten. Ja Hill metsästi suunnilleen sotajousten vahvuisilla peleillä.


Kuinka monta kertaa biisonia on ammuttu pitkällä jousella ja kuinka monta kertaa preeriajousella? Jim Welch ja Hill ovat ainoat tietämäni henkilöt, jotka ovat ensin mainitun tehneet, tasankointiaanit ovat ampuneet miljoonia nuolia biisoneihin, joukossa epäilemättä tuhansia ensimmäisen nuolen haavakoita muutaman tuplatapon ohella. Vertailulla ei ole mitään pohjaa.


Last edited by Tuukka Kumpulainen on 24.12.2004 07:28; edited 1 time in total
Back to top
View user's profile Send private message
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 23.12.2004 19:13    Post subject: Reply with quote

Pituusnuolilla ampuminen ja oikeilla nuolilla ampuminen ovat eri asioita. Alipainoinen pituusnuoli lentää pisimmälle mahdollisimman nopeaiskuisesta jousesta, liike-energia on toissijaista. Lyhyt jousi ja nuoli ovat oikeat välineet tässä urheilussa.

Ammuttaessa metsästysnuolia tilanne muuttuu. Broadhead-luokan pituusammuntaennätykset on tehty kaikki 170 - 190 cm mittaisilla jousilla ja 28-32" vedoilla. Jostain syystä lyhyitä jousia muutoin suosivat pituusampujat joutuvat tekemään näin pitkiä jousia pärjätäkseen kisassa, jossa nuolen minimipaino on vaatimattomat 32 grammaa.
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 31.12.2004 13:58    Post subject: Reply with quote

Biisonivertauksella ajoin takaa vain sitä, ettei ritareiden ampuminen ole mikään ainoa jousten tehokkuuden mittari. Englantilaiset pitävät niin paljon meteliä niistä muutamista taisteluista, joissa he sadan vuoden sotimisen aikana saivat voiton ranskalaisista. Kun mongolit tulivat Eurooppaan 1200-luvun alkupuolella he pistivät pienessä ajassa 15 eurooppalaista ritariarmeijaa pinoon, pääasiassa jousiammunnalla. Mongolit eivät ole katsoneet tarpeelliseksi jatkuvasti lyödä rumpua noista menestyksistä, jotka heidän kannaltaan olivat pieniä kahakoita mm. Kiinan ja Persian valtaamisen rinnalla. Niin ja unohtaa ei sovi Babur Tiikerin tekemää Intian valloitustakaan.

Cherokee-intiaanit valtasivat jousineen yhtä suuren elintilan kuin Englanti ja sama pätee kymmeniin kansoihin eri mantereilla ja eri aikoina.

Pituusammuntaan palatakseni, niin pitkälle ampumisen alkuperäinen funktio on kai vihollisen häiritseminen ja joukkojen ryhmityksen hajottaminen. Tuskin siinä tarkoituksessa on koskaan käytetty amerikkalaiset broadhead-mitat täyttäviä kärkiä. Pitkän matkan sotakärjet ovat enimmäkseen olleet läpimitaltaan pieniä ja melko kevyitä, niin japanilaisilla kuin skyyttalaisilla ja muillakin. En näe mitään syytä, miksi tällaisen nuolen alimman sallitun painon pitäisi olla 32 g. Yhtä hyvin se voisi olla ylin sallittu paino.
Back to top
View user's profile Send private message
santtu
Guest





PostPosted: 23.05.2006 15:00    Post subject: Reply with quote

tuossa kun aijemmin puhuitte siitä kuinka voimakkaan jousen jaksatte jännitää, niin tuli tässä mieleen yksi kommervenkki lapin erämessuilta. siellä oli se jousiammunta bussi ja kun kysyin että montako paunaa yhdessä "modernissa" puujousessa on
siis modernilla tarkoitan sitä että se ei ollut perinteisen mallinen, niin myyjä sanoi että liikaa teille (olin kahden kaverin kanssa siellä) ja kavereilleni olikin
varmaan liikaa sillä he olivat nuorempia kuin minä. ja tivasin sitten että no montako ja ukko sanoi että 50 paunaa. siihen sanoin että kyllä mie tuon jaksan vetää täyteen vetoon eli siinä jousessa 28 tuumaa. ja myyjä halusi sitten lyödä vetoa asiasta. hän sanoi että jos saat sen täyteen vetoon ensimmäisellä yrittämällä, niin saat 2 nuolta ilmaiseksi. luonnollisesti otin haasteen vastaan, koska oma jouseni on 44 paunaa ja tehty koivusta. sen jaksan jännitää aivan kevyesti, mutta kun se oli siihen mennessä raskain josi jonka olen jännittänyt, niin tottahan tilanne hieman kutitti vatsanpohjassa ja lisäksi bussi oli täynnä väkeä.. no myyjä laittoi jousen vireeseen, ja otin sen vapisevaan käteeni. myyjä antoi nuolen johon oli vetänyt tussilla merkin 28 tuuman kohdalle. no sitten jännitin jousen hitaasti täyteen vetoon, koska en viitsinyt siellä alkaa riuhtomaan nopeasti.. lisäksi oli mukava seurata myyjän ilmettä kun tussin viiva vain läheni jousen kahvaa.
no sain jousen täyteen vetoon melko kevyesti ja lähdin puodista kahta nuolta rikkaampaana.
niin joo olen 15 vuotta, ja olin myyjää pidempikin, että ihmettelen miksi myyjä meni moista väittämään.. hän suositteli minulle aluksi 20-30 paunaista jousta, mutta olikin sittem monttu pyöreänä kun jännitin sen 50 paunaisen.
en nyt tietenkään millään sano ettäkö on tosi kova saavutus jännittää 50#
jousi, mutta tulipahan mieleen.
ainiin, olen harrastanut jousiammuntaa noin 2 kk.
Back to top
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 23.05.2006 18:39    Post subject: paunat Reply with quote

Myyjällä taisi ihmistuntemus pettää. 15-vuotias poikahan on yleensä jo ihan miehen kokoinen, joten kyllä 50-paunaisen jousen jaksaa jännittää, jos on yhtään jousella ampunut. 20-paunainen jousi on 5-vuotiaan ase.
Back to top
View user's profile Send private message
santtu
Guest





PostPosted: 23.05.2006 21:30    Post subject: Reply with quote

nimenomaan sitä ihmettelin.. mutta no nuolet olivat kyllä ihan roskaa. alumiinia olivat ja hinta olisi ollut 4.5e kpl.. kummastakin hajosi nokki jo noin 5 laukauksen jälkeen ja yksi vääntyi samantien kun ammuin tee-se-itse taustaan. eli muovipussi joka oli täytetty muovipusseilla, ja kääritty sitten pressukankaaseen, ja jeesusteipillä kiinni..
oli kyllä ensimmäinen ja viimeinen kerta kun ammun allunuolilla.
kellään muulla kokemusta alumiininuolista?
Back to top
S. Hankaniemi
Guest





PostPosted: 24.05.2006 02:12    Post subject: alumiininuolet Reply with quote

Aivan samanlaisia ovat kokemukseni alumiininuolista. Sain niitä neljännesvuosisata sitten lahjaksi kourallisen ja maastoammunnassa ne hajosivat alle kaikkien aikayksiköiden. Aina kun nuoli osui johonkin kovaan irtosi nokki ja vähintään yksi sulka. Tai sitten varsi vääntyi kävelykepiksi. En ole koskaan hajottanut niin nopeasti puolta tusinaa nuolia. En jäänyt kaipaamaan niitä.
Back to top
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 25.05.2006 13:28    Post subject: Reply with quote

Simo Hankaniemi wrote:

Pituusammuntaan palatakseni, niin pitkälle ampumisen alkuperäinen funktio on kai vihollisen häiritseminen ja joukkojen ryhmityksen hajottaminen. Tuskin siinä tarkoituksessa on koskaan käytetty amerikkalaiset broadhead-mitat täyttäviä kärkiä. Pitkän matkan sotakärjet ovat enimmäkseen olleet läpimitaltaan pieniä ja melko kevyitä, niin japanilaisilla kuin skyyttalaisilla ja muillakin. En näe mitään syytä, miksi tällaisen nuolen alimman sallitun painon pitäisi olla 32 g. Yhtä hyvin se voisi olla ylin sallittu paino.


Pituusammunnan broadhead-luokan tarkoituksena ei ole kisata vihollisjoukkojen häiritsemiseen kelpaavilla nuolilla, vaan ampua tyypillisiä metsästysnuolia mahdollisimman pitkälle.

Sinun kuvaamasi tyypin nuolille on jo olemassa luokka: tavallinen flight. Ohuet, pienikärkiset ja -sulkaiset pituusnuolemme häiritsisivät varmasti vihollista kahdensadan metrin etäisyydelle, kun ne painuvat tiiviiseen maankamaraan parhaimmillaan toistakymmentä senttiä äärikantamaltakin roikkuna ammuttuna. Silti en käyttäisi niitä minkään riistan ampumiseen, sillä ne eivät siihen sovellu tekemänsä pienen, niukasti vuotavan haava-aukon takia.

Metsästysnuolissa ei 32 grammaa ole ihmeellinen paino edes edustamassasi lyhytnuolikulttuurissa, primitiivinen metallikärki painaa melkein väkisin jo puolet tästä (olen vierestä seurannut, miten pätevät sepät joutuvat tosissaan kehittämään tekniikoitaan saadakseen aikaiseksi alle kahdensadan greinin asiallisia leikkurikärkiä). Tekemäsi lyhyt tasankomallinen biisoninuoli painaa 60 grammaa, ja vaikkapa länsirannikon intiaanien superlyhyiden jousten nuolet painoivat varmasti kolmisenkymmentä grammaa, kun ne tehtiin jasmikkeen kaltaisista todella tiiviispuisista vesoista, olivat pitkiä ja varustettiin vielä painavammasta puusta (mm. greasewoodista) tehdyllä esivarrella, vaikka itse kivikärkensä olivatkin pieniä ja kevyitä. Afrikkalaistenkin lyhytjousimiesten metsästysnuolet ovat käteen otettuna hämmästyttävän raskaita tiukkapuisten varsiensa ja takokärkiensä johdosta.

Jos leikkurinuolen materiaaleina on kahdeksan millin mäntyrima ja reilun millin pelti, voi 500 greiniä tuntua epäreilun suurelta painorajalta metsästysnuoliluokassa. 32 grammaa on kuitenkin hyvin pieni massa ammuttavaksi mistä tahansa 80+ paunaisesta sota/suurriistajousesta: samalla massa/jäykkyyssuhteella ammutaan taljajousten huikeita IBO-nopeuksia, jotka ovat jotain ihan muuta kuin keskiraskailla metsästysnuolilla ammutut AMO-tulokset.
Back to top
View user's profile Send private message
Mika



Joined: 22 Apr 2006
Posts: 978

PostPosted: 31.05.2006 11:12    Post subject: Reply with quote

Jaroslavin uusin? video jäykän jousen jännityksestä, jossa myös lävistyskuvaa. Hieman hankalaan paikkaa laitettu... paina ensimmäisessä avautuvassa ikkunassa FREE.
http://rapidshare.de/files/13981302/Heavybow.mpeg.html
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 02.06.2006 15:26    Post subject: pituusammunta Reply with quote

Voihan sitä tietysti ampua pituutta metsästysleikkureillakin, vaikka näitä ei yleensä olekaan suunniteltu pitkän matkan ammuntaan.

Leikkureiden pituuskisan ongelma on leikkurin määrittely. Esim. tavallisen preerialeikkurinuolen paino on alle 30 g. Tuo Tuukan mainitsema 60 g biisoninuoleni on siitä kaikkein raskaimmasta päästä, normaalien kärjet ovat lyhyempiä ja ohuempia. Punnitsin eilen yhden nuoleni, joka on lähempänä keskiarvoa, mutta senkin kärki on siitä isommasta päästä, 22 x 80 mm plus ruoto. Nuolessa on vesavarsi, koko paino 27 g.

Jos leikkurin massa määritellään valkonaama-standardien mukaan joutuu preeria-ampuja käyttämään keskimääräistä raskaampia ja kärkipainoisempia leikkureita, joiden kantama jää normaalia lyhyemmäksi. Jos leikkurin leveys määritellään vastaavalla tavalla niin ne ovat liian leveitä lyhyihin nuoliin, jotka sitten laukaisussa leijailevat holtittomasti. Jos taas määritelmät tehdään preeria-standardien mukaan, niin valkonaamat pääsevät ampumaan normaaleja metsästysnuoliaan kevyemmillä ja kapeakärkisemmillä ammuksilla.

Eri kulttuurien metsästysjousisysteemejä ei voi ahtaa samaan standardiin. Kunkin kulttuurin on itse määriteltävä, mikä on esim. "tavallinen leikkuri" ja kilpailu tapahtuu sitten sen mukaan. Tavallisessa pituusammuntakisassa ei tällaista ongelmaa ole, kun jokainen ampuu juuri niillä nuolilla, joiden uskoo lentävän pisimmälle omalla jousellaan.
Back to top
View user's profile Send private message
Mika



Joined: 22 Apr 2006
Posts: 978

PostPosted: 02.06.2006 18:31    Post subject: Reply with quote

Tässä tuo videon sisältö, ellei jollain näy. Taidetaan tuota vetotekniikkaa kutsua kolmivaihevedoksi, kun yleisempi veto on yksivaiheveto, eli lähinnä pelkkä veto.
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 05.09.2006 03:00    Post subject: norsu Reply with quote

Mikan mukaan norsu jäisi ampumatta lyhyellä jännejousella. Ai miten niin? Eräs Assyrian kuninkaista ampui aikoinaan valaankin jousella, joka oli todennäköisesti lyhyt jännejousi.

Katselin Zoolandiassa Vanni-norsua (silloin kun se vielä oli Suomessa) sillä silmällä, eikä minusta vaikuttanut siltä, että vastaavan elikon ampuminen olisi mitenkään mahdotonta lyhelllä jännejousella. En kyllä lähtisi sitä itse yrittämään, sillä norsu ei ole minusta kovinkaan kiinnostava riistaeläin. Kuten ei myöskään virtahepo eikä sarvikuono. Jotenkin ne eivät kiihota ruokahalua. Ainoa motiivi niiden ampumiseen olisi vain tappaminen ja media-huomio. Ja mediaanhan pääsee muutenkin.
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 05.09.2006 18:08    Post subject: nuoli Reply with quote

Mika on oikeassa, huomasin vasta edellisen viestin kirjoitettuani, että Mikahan puhui Howardin käyttämästä nuolesta, eikä siitä, etteikö norsu kaatuisi myös lyhellä jännejousella. Luonnollisesti Howard Hillin käyttämä norsunuoli olisi väärää kaliberia lyhyelle jännejouselle.
Back to top
View user's profile Send private message
Matti



Joined: 10 Oct 2004
Posts: 538
Location: Helsinki

PostPosted: 06.10.2006 18:49    Post subject: Reply with quote

Lueskelin tätä 2v. vanhaa ketjua nyt uudestaan alusta alkaen ja olisi mukava jutella itse jousen jännittämisestä lisää.
Aloitin itse reilu kuukausi sitten treenaamaan raskailla kepeillä ja nyt edistystä tapahtuu koko ajan. Aluksi nörttilihakset eivät pitäneet rääkkäämisestä, mutta sitten alkukangistelun jälkeen pieni pinnistely alkoi tuntua hyvältä Smile Kun saisi rankemman paunamittarin jostain niin selviäisi paljonko nyt tulee kiskottua, ehkä kuitenkin vain 70-75, mututuntumalla verrattuna tuntemaani 55 paunaan. En jaksa vetää käsivoimin harjoitusjousta oikeastaan yhtään, mutta Jaroslavin systeemillä homma toimii. Eli yläkautta veto alkaa ja "uidaan" jousen sisälle rinta rottingilla, jolloin rinta ja selkälihakset tulevat mukaan. Oleellista on muljauttaa vetokäden kyynärpää taakse ja alas. Siitä pääsee kohtalaisen helposti +30" vetoon jolloin ankkuripaikka on suurinpiirtein korvan alapuolella. Tämä 100# saavuttaminen on ainakin mulle henkkoht pitkä projekti, ehkä joskus ensi vuonna pääsen noihin paunoihin.

Nelkyt ja viiskytpaunaiset tuntuu nyt paljon helpommilta käsitellä :)

Kertokaapa lisää kokemuksia miten olette niitä raskaita pyssyjänne vetäneet, voimalla vai jollain erikoisemalla tekniikalla. Onko pääkaupunkiseudulla ketään asiaan paneutunutta jolta voisi saada lisää oppia?

Tuolla on BTW vähän infoa lisää enkkujen näkökulmasta:
http://www.englishwarbow.com/forum/viewforum.php?f=6[/url]
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Guest






PostPosted: 07.10.2006 19:06    Post subject: Reply with quote

Matti sinun kätesi ei oikein vastaa Stevesjemmin kättä et vielä työnnä jousta laisinkaan täydessä vedossa tai veto on aavistuksen liian pitkä. Näytti kyllä Stevesjemminkin ampuminen hieman erilaiselta alkuaikoina ja sujuu nyt jo tyylillä. Olkapää hieman alemmaksi jolloin joudut myös kyynärpäätä pudottamaan alemmaksi ja jolloin pääsee muodostumaan työntöä. Tavallisesti raskaampivetoisempi jousi näyttää myös virheet ja sopimattomattomat tekniikat selvemmin ja analysoi myös itse omia kuviasi äläkä jokavälissä vain vähättele itseäsi. Uskot pian itsekkin moiseen roskaan. Aikansa kun vähättelee vaikka vain leikillään ja vaikka vain itseään niin alkaa lopulta pitää paikkansa vaikka ennalta ehkäistäkkin voisi.

Stevesjem 90 paunaisella http://www.tradtalk.com/mkportal/modules/gallery/album/a_32.jpg
Back to top
Matti



Joined: 10 Oct 2004
Posts: 538
Location: Helsinki

PostPosted: 07.10.2006 19:19    Post subject: Reply with quote

Luepas se enkkukeskustelu ensin loppuun ja laita sitten oikea kuva tyylistäni tänne näkyviin.
Mittasin tänään harjoitusjouseni paunat, 80# noin 32 tuumalla, eli hyvällä tiellä ollaan Cool
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Guest






PostPosted: 07.10.2006 19:19    Post subject: Reply with quote

Muistan kun itse aloitin ampumisen laskemalla aina ensin olkapään niin alas kuin sain ja veto siirtyi aina hyvin voimmakkaasti ja suoraan selälle. Ikävä kyllä veto alkoi sattua aivan helvetisti mutta muuten toimi hyvin.

Myös otteen kallistaminen enemmän eli peukalon laskeminen alemmaksi ja siten ampumaan opettelu auttaa laskemaan olkapään ja luomaan luonnollisemman otekulman.

Jaroslavilla, Strettonilla, Stevesjemmillä on enemmän kallistettu ote jousesta joka mahdollistaa kyynertaipeen ja olkapään alemmaksi.

http://www.perinnejousi.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=251
Back to top
Guest






PostPosted: 07.10.2006 19:24    Post subject: Reply with quote

Matti wrote:
Luepas se enkkukeskustelu ensin loppuun ja laita sitten oikea kuva tyylistäni tänne näkyviin.
Mittasin tänään harjoitusjouseni paunat, 80# noin 32 tuumalla, eli hyvällä tiellä ollaan Cool


Joo sori että kohdallasi kaikki mitä toiset kommentoi kusee pahasti tai on henkilökohtaisesti sormella osoitusta vaikka itse kyselet miltä näyttää. Aina sama juttu kohdallasi mutta olkoon.
Back to top
Matti



Joined: 10 Oct 2004
Posts: 538
Location: Helsinki

PostPosted: 07.10.2006 19:26    Post subject: Reply with quote

Miten pitkää vetoa olet harrastanut ja millä paunamäärillä? Mikä on siipiväilisi?
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Juri



Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa

PostPosted: 07.10.2006 19:34    Post subject: Reply with quote

Matti on äijä! :yes:
Onko nuoli menossa vessaan vai vaatekomeroon?
_________________
Kantapään kautta.
Back to top
View user's profile Send private message
Matti



Joined: 10 Oct 2004
Posts: 538
Location: Helsinki

PostPosted: 07.10.2006 19:44    Post subject: Reply with quote

Haha! Juri - nuolet on pari kertaa päivässä menossa välioven läpi ulko-oveen kiinni. Pari kertaa bodkin-nuolia vetäsessäni meinas irrota Razz

Vierailijalle terveisiä, että kyseessä on mulle aivan uusi juttu, joten on aivan selvää että kysyn opastusta edistyneemmiltä. En ymmärrä mitä uikutat siitä.
Niin, oletko treenannut raskailla jousilla ja pitkällä vedolla?

Kiitos tarkkaavaisuudestasi. Huomiosi olkapäästä on aivan oikea, itsekin huomasin että kumpikin olkapää pitäisi olla mahdollisimman rento ja alhaalla. Tuossa edellisessä kuvassani tein mainitsemasi virheen ja jännitin liikaa käsillä. Siirtyminen pidempää vetoon auttoi painon siirtämisessä selälle ja rintalihaksille.
Vielä on ongelmia kun jousi meinaa kallistua voimakkaasti vasemmalle ja enhän ole tällä tyylillä ampunut kuin 55 paunaisella. Vähän kerrassaan eteenpäin..
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Matti



Joined: 10 Oct 2004
Posts: 538
Location: Helsinki

PostPosted: 07.10.2006 20:10    Post subject: Reply with quote

Anonymous wrote:
Ei kyseessä kuitenkaan saa olla niin kova suorittaminen tai tekeminen että kyseessä olisi luonteeltaan jonkinlainen uroteko tai erityistaito.


No sinähän et sitä meille määritä. Mulle omien rajojen hakeminen ja rikkominen on uroteko.

Kokeilin tuota peukalovinkkiä ja en saanut sitä toimimaan kun otteeni on aika syvä muutenkin. Mutta jos persusta työntää taaksepäin niin jousen ja yläkropan asento paranee.
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Guest






PostPosted: 10.10.2006 16:14    Post subject: Reply with quote

Peukalo alemmaksi ei toki tarkoita vain peukalon pudottamista alemmaksi vaan koko käden asennon muuttamista.
Back to top
Matti



Joined: 10 Oct 2004
Posts: 538
Location: Helsinki

PostPosted: 10.10.2006 17:11    Post subject: Reply with quote



Mitä tulee voimakkaan jousen jännittämiseen, tuo Stanleyn tekniikka näyttää musertavan yksinkertaiselta ja eleettömältä. Ehkä hänellä vaan on papua tarpeeksi jäsenissään ja on tehnyt tarpeeksi kauan tätä hommaa. Kun katselee kyseistä videota (www.youtube.com ja hae longbow), niin silmään pistää että hän ei tee mitään ylimääräistä vaan vetää jänteen taakse ja sillä selvä. Mielestäni englishlongbow.comin kaverit änkevät hieman enemmän kroppaa peliin.

Kokeilin vielä uudestaan käden asennon muuttamista ja se on todella hankalaa sillä paine on valtava joten käsi menee väkisin tiettyyn asentoon ja mulla on käsi vammautunut aikoinaan eli se ei mene ihan suoraksi.
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Guest






PostPosted: 10.10.2006 17:42    Post subject: Reply with quote

Kyllähän Stanleykin hakee vedon yläkautta hyvin voimmakkaasti kuten lähes kaikki muutkin. On vain huomattavan pienieleisempää koska tekniikkasta vain oleellisin on Stanleyllä käytössä ja sopii Stanleylle. Toiset opetteleva suurieleisemmän jonka rytmittävät selvästi vieläpä erivaiheisiin.

Mikäli on vamma voi käytettävä tekniikkakin olla toinen.
Back to top
santtu
Guest





PostPosted: 25.10.2006 17:40    Post subject: Reply with quote

noniin. henk koht ennätyksiä taas rikottu eli en nyt halua mitenkään antaa kuva että olisin kova jätkä, tai että jouseni olisivat erityisen jäykkiä.
ensimmäinen jouseni OLI 44 paunaa 60cm vedolla mutta se on laiskistunut ja on nyt sen 30. se tuntuu aivan liian löysältä, joten aloin veistelemään tuomesta uusia.
sain juuri tilleröityä 120 cm pitkän ja 60 paunaisen jousen vetopituudelle 50 cm. pitäisikö vielä pidentää vetopituutta?
ja nyt on tilleröintivaiheessa 140cm pitkä tuomijousi jossa oaunoja 40 cm vedolla 66. eli kun tilleröin sen varmaan jonnekkin 22-24 tuuman vedolle niin pitäisi tehoa löytyä. olen siis jännittänyt nyt noin 70 lbs jousen. kuulun tähän perinnejousiharrastajien junnukastiin kun olen sen 15 vuotta vielä.
tavoitteeni olisi että saisin jännitettyä 140 paunaisen jousen joskus hamassa tulevaisuudessa.
Back to top
Väiski 480
Guest





PostPosted: 25.10.2006 21:02    Post subject: Reply with quote

Kovat tavotteet. Mulle riittää et sais 100# vedettyy pikkuhilja kunhan saa jousen valmiiks... Ja mä sentään oon 17...

V.
Back to top
Display posts from previous:   
Post new topic   Reply to topic    Jousi Forum Index -> Jouset All times are GMT + 3 Hours
Goto page 1, 2  Next
Page 1 of 2

 
Jump to:  
You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot vote in polls in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group