View previous topic :: View next topic |
Author |
Message |
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 12.07.2007 23:19 Post subject: Saarnen ja Jalaan elastisuus |
|
|
Tuukka Kumpulainen wrote: | Kävin viikonloppuna lukuisia lyhyiden jalavajousteni kirvoittamia keskusteluja siitä millainen jousen pitää olla.
...Sain mm. kuulla että saarni on paljon elastisempi jousipuu kuin jalavani joka ... |
Olet tässä ihan samaa mieltä Tuukan kanssa. Tietenkin sanan elastisuus merkityksestä jousikäytössä voinee aina kinastella. Itse käyttäisin määritelmänä murtolujuuden ja kimmomodulin osamäärää. ( Eli siis sitä kuinka pitkälle tietyn paksuista keppiä voi tietyltä matkalta taivuttaa ennenkuin se katkeaa.)
Tällä määritelmällä Valkosaarni (White ash) <Fraxinus americana> 0.86% ja (Rock Elm) <Ulmus thomasii> 0.96%.
Toki jalavia elastisempiakin saarneja on.
En ole tehnyt bend testejä Fiskarssin laatupuun jalavalle(mitä lieneekin), mutta, jos se olisi em jalavaa vähemmän elastitsta, olisi se hajonnut "Holmegard" jousessani.(jousta verrattu simulaatioon).
Valitettavasti numerot on taas jenkkipuista. Lähde sama vanha:
http://www.fpl.fs.fed.us/documnts/fplgtr/fplgtr113/ch04.pdf |
|
Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku
|
Posted: 13.07.2007 11:55 Post subject: |
|
|
Quote: |
Tietenkin sanan elastisuus merkityksestä jousikäytössä voinee aina kinastella.
|
Yleensä elastinen deformaatio määritellään sellaiseksi deformaatioksi (tässä tapauksessa taipuminen), jolloin kappale pystyy vielä toipumaan (palautumaan normaalitilaansa) ja plastinen deformaatio sellaiseksi, josta kappale ei enää toivu. Siinä mielessä sanallinen määritelmäsi on mielestäni ok
Quote: |
Eli siis sitä kuinka pitkälle tietyn paksuista keppiä voi tietyltä matkalta taivuttaa ennenkuin se katkeaa.
|
Nimittäin puu palautunee melko hyvin normaalitilaansa aina, ellei se katkea.
En ihan ymmärrä, että miten tämä
Quote: |
Itse käyttäisin määritelmänä murtolujuuden ja kimmomodulin osamäärää.
|
vastaa selitystäsi... miten määrittelet murtolujuuden ja kimmomoduulin ?
nämähän liittyvät nimittäin vetokokeisiin... |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 13.07.2007 14:45 Post subject: |
|
|
elvis wrote: |
Nimittäin puu palautunee melko hyvin normaalitilaansa aina, ellei se katkea. |
Puu ottaa rasitettuna settiä eikä enää palaudu täysin alkuperäiseen muotoonsa. Setti johtuu enimmäkseen vatsapuolen puristumisesta. Luulisin että turhan kostealla puulla myös selkäpuoli saattaa venyä.
Settiä voi olla paljonkin vaikka katkeamispiste ei olisi lähelläkään, tilanne voi olla myös päinvastoin.
Ylirasitettu puu menettää kimmoisuuttaan sekä energiatehokkuuttaan. Alirasitetussa puussa taas on turhaa massaa heittoa hidastamassa.
Setin määrä kertoo paljon jousen tehosta, kuin myös jousentekijän taidoista ja kokemuksesta.
Aloittelija saa tosin olla tyytyväinen jo siihen ettei jousi katkea. _________________ Kantapään kautta. |
|
Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku
|
Posted: 13.07.2007 15:51 Post subject: |
|
|
Quote: |
Puu ottaa rasitettuna settiä eikä enää palaudu täysin alkuperäiseen muotoonsa.
|
Jep näinhän se varmaankin menee. Tein elämäni ensimmäisen jousen
saarnista viimeviikolla ja huomasin jousessani tämän ilmiön. Monen
vedon jälkeen jousi ei enää palannut täysin suoraksi.
Täytyykin jossain vaiheessa esitellä se täällä. Ei se mikään kummonen ole
ja tilleröintikin jäi vähiin, kun oli niin kova into päästä ampumaan. Ja
oli muuten mielettömän hauskaa !
Tarkoitin kuitenkin, että puu palautuu melkohyvin normaalitilaansa, kun verrataan yleisiin materiaaleihin, kuten vaikka rautaan. Sitähän voi väännellä, käännellä ja venytellä miten vain ilman että rauta murtuu, mutta paljonkaan sitä ei voi vääntää elastisesti. Ja siten puulle voi toimia tuo edellä mainittu
elastisuuden määritelmä, jos ymmärrän sen oikein.
Quote: |
Setti johtuu enimmäkseen vatsapuolen puristumisesta.
|
Tämä tarkoittaa ilmeisesti sitä, että vatsapuolelle kannatta valita jokin
eri puu kuin selkäpuolelle ? Olen kuullut, että kataja on hyvä vatsapuu.
Onko joitakin muitakin puita?
Quote: |
Aloittelija saa tosin olla tyytyväinen jo siihen ettei jousi katkea.
|
Täytyy olla sitten tyytyväinen |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 14.07.2007 02:07 Post subject: |
|
|
Onneksi olkoon, hieno homma!
elvis wrote: | Tämä tarkoittaa ilmeisesti sitä, että vatsapuolelle kannatta valita jokin
eri puu kuin selkäpuolelle ? Olen kuullut, että kataja on hyvä vatsapuu.
Onko joitakin muitakin puita? |
Kannattaa tai ei kannata mutta tämähän se on se juttu miksi niitä laminointeja tehdään, lisäksi voi vielä muotoilla sivuprofiilia. Vatsapuolen lämpökäsittely lisää myös puristuslujuutta.
Katajalla on hyvä puristuslujuus mutta heikompi vetolujuus, päinvastoin kuin useimmilla puulajeilla. Se kaipaa vahvistusta selkään, esim. raakavuota on hyvä.
Hyvän jousen voi kyllä tehdä yhdestä puusta ilman mitään vippaskostejakin. _________________ Kantapään kautta. |
|
Back to top |
|
|
Santtu Risku
Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari
|
Posted: 14.07.2007 02:20 Post subject: |
|
|
setti johtuu pääasiassa jousen huonosta mallista, liian kovasta paunamäärästä huomioiden mikä puu on käytössä ja minkä kokoinen jousi on ja tillerin huonosta laadusta. nämä kaikki tekijät voivat aiheuttaa joko puristusmurtumia vatsapuolelle tai sitten jousen selän pettämisen riippuen materiaalista. esim hikkori yleensä murtuu vatsasta ja kataja selästä. laminointi on yksi hyvä tapa kompensoida puitten laatua, mutta aluksi kannatta kyllä pysyä ihan yksipuisissa jousissa ja käyttää ihan peruspuita kuten pihlajaa, saarnea, tuomea, vaahteraa ym. helposti saatavia puita. kaikki nämä hyvin tehtynä kyllä kestavat ryppyilemättä ja pärähtelemättä.
jousessa voi myös olla settiä vaikkei olisi puristusmurtumia.
omakohtaisia kokemuksia setistä: eräs tuomijousi jäi hyvin mieleen. siinä oli tyypilliset aloittelijan virheet. Liian pitkä kahva suhteutettuna jousen pituuteen, aivan liikaa paunoja ja tilleri ei ollut täydellinen joskin oli hyvä.
jousi ei mennyt poikki vaikka yritin vääntää ja vääntää. ennen kuin yritin rikkoa jousta siinä oli 4 tuumaa settiä. jousen pituus 120 cm. paunat aluksi peräti 70 ja materiaali tuomi. annoin jousen olla ja nyt muutama viikko taaksepäin palasin asiaan. kevensin jousen noin 25 paunaiseksi, väänsin vastakäyryyttä ja käsittelin kuumailmalla. puristusmurtumat jotka ilmestyivät jouseen alussa ovat edelleen tallella, mutta jousi ei ota enään myötäkäyryyttä.
en tee mitään 25 paunaisella jousella, joten yritin taas katkaista sen. jousi ei vain mene poikki. taisin vetää peräti 28 tuumaa ja sittemmin jänne vain pulahti nokeista pois. myötäkäyryyttäkään ei ilmennyt.
sinäänsä jännää sillä jousi on kuten edellä mainittu tuomesta tehty, ja tuomelle on täällä manattu tyypilliseksi heikompi vetolujuus kuin puristuslujuus, mutta puristusmurtumia ilmeistyi alkuun. noitten puristus ja vetotietojen mukaan selän olisi pitänyt pettää, mutta ei väkisin. jousessa on myös oksa lavan keskivaiheilla. _________________ "When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson |
|
Back to top |
|
|
Santtu Risku
Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari
|
Posted: 14.07.2007 02:21 Post subject: |
|
|
juri ehti väliin _________________ "When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson |
|
Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 16.07.2007 10:24 Post subject: |
|
|
Voisin lisätä Santun tekstiin sanan Liiallinen alkuun. Kaikissa puujousissa on settiä. Jos jousen tekee niin että siinä ei ole mitattavaa settiä, niin jousi on NIIN ylirakennettu että toimii tosi huonosti.
Lisään aiempaan elastisuuden määritelmään sen, että elastisuutta voi tutkia myös suhteessa settiin. Tossa mun määritelmässä tutkitiin suhteessa katkeamiseen, mikä suosii Hikkorin ja pähkinäpensaan kaltaisia puita jotka ottavat settiä kuinka paljon vaan, mutta eivät juuri katkea.
Ehkä papempi määritelmä olisi katkeamiseen TAI kohtuuttomaan settiin, kumpi tulee ennenmmin.
...Seutaavaksi pitäisi määritellä kohtuuton setti, sillä 15cm settiä on oikein hyvä jos puuta on väännetty 22cm vastakäyrälle, mutta vähemmän hyvä, jos kyseessä on suora tai vähän myötäkäyrä aihio... |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 16.07.2007 22:42 Post subject: |
|
|
Tekniikassa elastisuus tarkoittaa tuota aiemmin mainittua kykyä palautua rasituksen jälkeen alkuperäiseen muotoon. Yksinkertaisimmillaan heti ja viskoelastisilla aineilla jollain viiveellä.
Hyvältä jousimateriaalilta halutaan välitöntä palautumista ja mahdollisimman pientä sisäistä vaimennusta riittävän lujuuden ja murtovenymän lisäksi eikä sopivasta jäykkyydestäkään ole haittaa, pienestä tiheydestä puhumattakaan. |
|
Back to top |
|
|
|