Jousi

vilunki · Joined: 30 Aug 2007 Posts: 6 Location: Livonsaari

Kiitokset heti alkuun tästä antoisasta ja monipuolisesta foorumista, jota olen tässä hiljan sivusta seuraillut. Minulla olisi kysymyksiä teille kokeneille konkareille, kerron ensin hieman taustaa.

Olen aloittelija, ammuntakokemusta on yhdeltä kesältä 35-paunasella ratajousella, yhtään jousta en ole vielä rakentanut. Kaverilta lainatulla taljalla en ole pystynyt ampumaan nuoltakaan, kammottavan tuntuinen laite. Ensimmäinen jousi on nyt suunnitteilla puutyöpiirin alkua ja keppien kuivumista odotellessa. Käytössäni on n.10 ?senttiset 2,5 metriset pihlaja- ja katajakepit (jääköön kataja käyttämättä, kun sain lueskeltuani sellaisen kuvan että se on kaikin puolin pihlajaa huonompi jousipuu) sekä kesältä epoksinjämät purkkien pohjalla.

Haluan tehdä jousen, jolla on ?helppoa? oppia ampumaan painavahkoja puunuolia tarkasti (=omenan kokoiseen maaliin) lyhyille, alle 25 m matkoille. Vetopituuteni on n. 29? ja tavoite saada jousesta n. 40-50 paunainen. Suunnittelen n.170-senttistä, vähän reflex/deflex ?muotoista jousta, falcomaisella kahvalla + nuolihyllyllä. Tavoitteena on saada käyttööni haulikkoa mukavampi metsästysase.

Ajattelin tehdä lavoista n. tasapaksut (n.15-20 mm), kahvasta kärkeen kapenevat (n.40 mm - n. 15 mm). KYSYMYKSET kuuluvat: Voiko yksipuiseen jouseen tehdä ikkunaleikatun nuolihyllyn, taipuuko jousi tasaisesti, kestääkö käytössä? Jousen laminointikaan ei ole ongelma, laminoimalla esim. kolmesta osasta kai saisin kestävyyttä ja muodon pysyvyyttä (ja pääsisin eroon epokseista).

Tällä foorumilla ei nuolihyllyt taida olla kovassa huudossa, mutta itselläni e i jousista ilman sellaista ole kokemusta. Miten tuo nuolihyllyn leikkaus kahvaan kannattaa tehdä? Riittääkö leikkaus keskilinjaan vai pitääkö leikata esim. ½ nuolen paksuutta keskilinjan ohi? Vai pitäskö leikkaus tehdä alle keskilinjan, että nuoli joutuu vähän kiertämään?

Olen kiitollinen, jos joku viitsii vastata kysymyksiin tai vaikka muuten kommentoida suunnitelmaa, onko mitat esim. aivan päin p:tä? Alkuun teen tietysti vähän reilunkokoiset lavat ja tillerissä lopullinen säätö.
_________________
-Ville

Arwi · Joined: 26 Aug 2004 Posts: 329

Väiski 480 · Joined: 01 Jul 2007 Posts: 136 Location: Helsinki

Olen tehnyt "rakentajaurallani" kolme lasikuitulaminaattilonkkaria. Kysyit nuolihyllyn leikkaussyvyydestä. Musta kuulostaa riskaabelilta yrittää leikata yli puolta jousen leveydestä pois. Pitäis jättää paljon tavaraa hyllyn myötäisessä suunnassa. Ite tein hyllyt suurinpiirtein puoliväliin, suurimpana syynä tähän oli kuitenkin FFAA:n pitkäjousta koskevat säännöt... Mieluiten tekisin puujouset ilman hyllyä. Ei se pieni lovi siinä paljoa auta, muuta kuin että voi samalla jousella harrastaa erijäykkyisiä nuolia. Tietenkin jos haluaa modernimman kahvan niin hylly tuntuu jotenkin luontevalta..

Kertokaahan muut kokemuksia. En ole itse ampunut kokopuujousella jossa on moderni kahva ja hylly. Jotenkin se mielestäni pilaisi fiilistä. Puujousilla pitäisi ampua käden päältä. Ei sen puoleen että hyllyissä olisi jotain vikaa, mutta...

V.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

En ole koskaan tehnyt nuolihyllyllistä jousta. Jos hyllystä tekee "syvän", niin silloin jouseen tulee ns. pistoolikahva, joka taas vaikuttaa jousikäden asentoon ja ampumatekniikkaan. Ei pistoolikahvan tekeminen yksipuiseen mikään mahdottomuus ole, kyllä niitä ovat jotkut tehneet. Se vain lisää jousenteon vaikeutta ja ajallista panostusta. Suosittelen tekemään ensimmäisistä yksipuisista jousista aivan yksinkertaisia "historiallisesti oikeita" perusjousia. Näitä tehdessä opit ainakin tilleröinnin perusteet. On parempi, että uhraat ensimmäisiin yritelmiin vain muutaman tunnin per jousi kuin että väkerrät pistoolikahvaa viikon iltapuhteet ja lopulta toteat, että jousi olikin susi; tilleri pielessä.

Käsityön alasta riippumatta aloittelijoilla on yleinen taipumus pyrkiä tekemään heti "hienoja" ratkaisuja ja tarve kiinnittää eniten huomiota vähemmän oleellisiin yksityiskohtiin. Jousenkin kohdalla oleellisinta on hyvä tilleri, joten siihen kannattaisi pyrkiä. Kahvan muodon kanssa voi pelata sen jälkeen, kun osaa tehdä toimivan jousen.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Pistoolikahva ja syvä ikkunaleikkaus ovat toisistaan riippumattomia ominasuuksia. Jos tekee toisen ei ole pakko tehdä toista.

Syvä ikkulaikkaus tietenkin vaatii sen että kahvassa on jäykkyyttä sen verran, ettei kahva taivu, jolloin pistoolikahva on luonnollinen jatke,
jos jäykkyys on tehty puusta on puuta niin paljon, että siitä saa helposti myös pistoolikahvan, jos ei muuten niin liimaamalla taakse ylimääräisen palan. Tätä Simo tarkoitti?

Pistoolikahvan voi tehdä myös Flatbow tyyppisestä kavennetusta kahvasta muotoilemalla kahvan takareunaa, siten että ranne tulee suorempaan asentoon. Tällöi ammutaan sormen päältä kuten muutenkin ja hanskat ovat edelleen suoriteltava lisävaruste, etteivät sulat naarmuta kättä.

Olen ihan samaa mieltä Simon kanssa, ettei ensimmäiseen jouseen kannata tehdä syvää ikkunaa vain ihan vaan tehdä joko (osittain) taipuva longbow kahva tai sitten molemmilta puolilta kavennettu jäykempi flatbow kahva. Toinen juttu on että pistoolikahva vaatii suht suuren jäykän osan, mikä rokottaa vetopituutta, mikä pitäisi ottaa huomioon joko lisättynä pituutana tai (leveytenä ja ohuutena).

Kun on saanut ensimmäisen jousen tehtyä toimivaksi niin kannattaa sitten ruveta miettimään enemmän hienouksia. Ilmankin erikoiskahvoja jousissa on loputtomasti mahdollisuuksia.

Sinänsä mielestäni ei ole mitään syytä olla tekemättä ikkunallisia kahvoja, jos sellaista on kiinostunut tai osaa niillä paremmin ampua. Joidenkin mielestä nämä ovat vääränlaisia jousia(tm). Mielestäni vääränlaisia jousia ei ole, on vain tiettyihin kilpailuihin sopimattomia jousia. (Menee jo filosofian puolelle joten lopetan tähän.)

T:Joonas joka on tehnyt yhden pistoolikahvaisen flättärin ja yhden ikkunaleikatun pistoolikahvaisen holmegard jousen, sekä epälukuisen määrän flättäreitä ja muutaman longbown siinä sivussa.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Suosittelen lämpimästi jättämään turhat ikkunaleikkaukset pois puujousista. Osumatarkkuuteen leikkauksella ei todellakaan ole minkäänlaista vaikutusta, ihan oikeasti.

Keskemmältä ampuva jousi tarjoaa tosin mahdollisuuden käyttää myös jäykempiäkin nuolia mutta en ole tällekään ominaisuudelle vielä mitään käyttöä löytänyt.
Olen ampunut samoja 40-45# spainattuja nuolia kaikilla 45-50 paunaisilla jousillani oli ikkunaleikkausta tai ei. Lähtevät aivan samalla tavalla suoraan sinne minne osoitetaan sekä ikkunaleikkauksellisesta lasikuitulaminaatista että puujousesta 35 mm leveän kahvan päältä.

Jos nuolihylly tuntuu puujousessa jostain syystä välttämättömältä kapineelta, kannattaa sellainen mieluummin lisätä kahvan päälle kuin leikata sisään. Kannattaa kuitenkin kokeilla ensin ilman.
_________________
Kantapään kautta.

Santtu Risku · Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari

suosittelisin myös tekemään ensimmäisen jousen pihlajasta sekä ilman mitään ikkunaleikkausta sillä ainoa hyöty siinä on se että voi ampua jäykempiä nuolia sillä nuolen ei tarvitse "kiertää kahvaa".
muista että kataja ei suinkaan ole huonompi jousipuu kuin pihlaja. se on vain vaikeampi aloittelijalle. katajan puristuslujuus on paljon parempi kuin pihlajan kun taas vetolujuus heikompi. tästä syystä jos haluaa laminointia jossain vaiheessa kokeilla niin kataja vatsapuuksi. se pelittää myös todella hyvin jänneselän kanssa olettaen että osaa tehdä sellaisen hyvin.
Helpointa on varmaankin tehdä jäykkäkahvainen yksipuinen jousi tuosta pihlajasta. muistathan että jos teet jousen metsästyskäyttöön niin lyhempi on parempi. (ei tarvi niin paljon katellä missä lavat raapii)
Jäykkäkahvaisessa on kohdallasi myös se hyvä puoli, että voit ensin katsoa tillerin kohdilleen ja sittemmin jos osoittautui hyväksi niin tehdä kaikki nuo kahvan puunaukset. myös ikkunaleikkaus on mahdollinen tällöin. mutta jos esim kahvasta teet jotain 2-2.5 cm leveän niin ikkunaleikkaus on ihan yhtä tyhjän kanssa.
ainiin: vetopituus on hyvä laksea jakamalla jousen pituus 2.3:lla jolloin saat siis halutun vetopituuden. esim 120 cm jouselle vetopituus olisi noin 52 cm. että jos vetosin on 28 tuumaa niin suosittelisin että vähän hillitset sitä jos metsille aijot jousesi kanssa lähteä. saman määrän paunoja saa lyhempäänkin keppiin. lyhempi veto on myös nopeampi ja täten kätevämi metsillä.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

elvis · Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Puristuslujuus on tossa(kin) taulukossa siis syitä vastaa, eli
(HUOM: Siis tossa taulukossa sanotaan toista, mutta noi arvot sopivat yhteen arvojen kanssa, jotka on mitattu kuten yllä väitän. Puuproffalla on menneet myös muut arvot ennekin sekaisin, joten luotan siihen. Katsokaa esim jalavan vetolujuutta. tai raidan kimmomodulia 7200-1600. Muutenkin arvot näyttäisivät olevan samasta lähteestä kuin lövra.

Kannattaa myös verrata tammen arvoja. Ai oliko se parallel vai perpendicular :
http://www.lovtrainstitutet.se/en/wood-information/fakta/ek.html
)

Voima --------->||||||||<---------voima

Tällä ei ole mitään tekoa, kun jousessa on:
Voima ---------->====<----------Voima
(olen joskus miettinyt jos tota vertaisi vetolujuuteen vastaavilla syillä, Woodbear onnistui vakuuttamaan minut, ettei kannata).

Mitä ilmeisesti sen sijaan kannattaa katsoa on vetolujuus vastaan
taivutuslujuus.

Määritelmien mukaan muuten vetolujuus ilmoitaan se joka rikkoi-10%.
Taivutus taas tehdään "useita kertoja", mikä siis hankaloittaa noiden vertailua. Peukalotuntumalla sanoisin, että yli 5% ja alle 10% pitäisi laittaa vetolujuuteen, että siitä saa vetailukelpoisen taivutuksen kanssa.

Mutta siis Katajan vetolujuus on 60% taivutuslujuudesta, kyn yleensä vetolujus on samaa luokaa tai enemmän. Eli siis kysesä on poikkeuksellisen vetohauras puu. Lääkkeiksi käynee leveä selkä ja kapea vatsa, riittävä kosteus prosentti ja selätys. En ole löytänyt kunnollista katajastaavia, joten kokemusta ei ole.

On hienoa, että tota dataa on saatavana, vielä kivempaa olisi tietää mistä toi data on peräisin ja miten se on mitattu.

Mä haluaisin kaavan, joka laskisi vetolujuuden ja taivutuslujuuden suhteesta sen, kuinka monta prosenttia selkää pitää kaventaa optimaaliseen poikkileikkaukseen.

elvis · Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Juuri sitä. Eli jos vetolujuus on 25% korkeampi, niin optiomaalinan lavan profiili on sellainen puolisuunnikas, jossa selkä on 50% kapeampi tms...
(Älkää uskoko, numerot vedetty hatusta.)

Tietenkin optimi riipuu siitä onko tärkeintä maksimoida vetopituus vai minimoida setti.

elvis · Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Varmaan optiomaalie poikkipinta-ala olisi jonkinlainen I-palkki tms, joka on hyvin vaikea veistää. Ajattelin lähinnä puolisuunnikasta optiomaalisella selän ja vatsan suhteella.

elvis · Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku

T. Manner · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa

Harvassa jousessa esiintyy vääntömomentteja, taivutusmomentteja sen sijaan kovastikin.

TM

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Mä olen joskus miettinyt pyöreiden reikien poraamista jousen sivuille. Tämä mahdollistaisi keventämisen keskeltä. Sen verran sieninen idea, etten ole viittinyt kokeilla, sillä kyllä se varmasti hajoaisi...

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Miksei vaan poraa reikiä suoraan läpi lavan keskeltä?
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Nuolihyllyn teko on vaikeampaa kuin luulinkaan. :huh?:

Parempi jättää väliin, muutenkin on hankalaa.
_________________
Kantapään kautta.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Olisi mielenkiintoista nähdä, millaisia lukemia "fysikaalisesti oikeaoppinen" jousi ampuu esim. nopeusmittarin läpi sekä pituusradalla. Nykyinen kerhomme ennätys 291 m on mille tahansa yksipuiselle jouselle aika kova haaste.

T. Manner · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa

Ilkka Seikku · Joined: 17 Jan 2007 Posts: 944

Tee vaan nuolihylly jos haluat. Katsot vaan että tavaraa on hyllyn alla riittävästi, ettei pääse leikkauskohdasta taipumaan.
..tämä siis aloittajalle, tuosta ylläolevasta keskustelusta en tajua tavuakaan.. nuolihyllyn saa tehtyä, vaikkei olisi ydinfyysikko.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Nuolihylly on perinnejousissa muutenkin hyvin epäoleellinen tekijä. Eli sellainen fysiikan termi: epäoleellinen tekijä, mikäli se ei ole teille tuttu.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Ilkka Seikku · Joined: 17 Jan 2007 Posts: 944

Jep, epäoleellinenpa hyvinkin. Ei missään määrin tarpeellinen.
Mutta asialliseen kysymykseen antaa mieluusti vastauksen, etenkin jos on jokusen kymmenen tehnyt noita hyllyllisiäkin yksipuisia jousia.