Jousi

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Kertokaahan omistanne B jousista, mikäli raaskitte.

B jouset ovat jäykemmän tuntuisia jo jännekorkeudella ja helpompi tehdä matalalle jännekorkeudelle, kuin vaikka suora tai reflex.

Kuvassa vasta esipuristuksessa yksi B muoto, eikä vielä liimauksessa, joka selittää puristimien vähäisen määrän.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Kuvia.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Hieman erheellisesti aihio vaikuttaa vielä klassiselta B jouselta, mutta tästä tulee enemmänkin suorakärkinen B jousi.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mitat ja leikkaus. Pituus nokista nokkiin tulee olemaan 50 tuumaa eli 127cm...

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Jouseen tulee puolipyöreällä leveämmällä selällä, jonka olen huomannut kestävän paremmin, kuin lattaselän pyöristetyin reunoin ja piirroksen mallin mukainen, jonka olen huomannut aiheuttavan vähemmän settiä, koska jousen paksuin kohta on kohta, joka pitää eniten jousen myötätaipumaa.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Siis aiheuttavan vähemmän pysyvää settiä, koska jousen paksuin kohta on kohta, joka pitää eniten yllä jousen myötätaipumaa. Tämä ei välttämättä tarkoita suoraan vähempää setti, mutta mikäli jousessa on valmiiksi vastakäyrryyttä, niin palautuu vastakäyryys poistettaessa paksuin kohta. Käytännön hyöty on lähinnä aavistuksen pehmeämpi veto ja soveltamisen mahdollisuus, joihinkin malleihin.

Raakaaihion mitat ~32mmx22mm ja ~10mmx10mm ja pituus 132cm. Ulkomitoiltaan lopullinen jousi tulee olemaan hyvin lähelle sama...

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Olen samaa mieltä Mikan kanssa, että B-jousi on helpompi tehdä matalalle jännekorkeudelle ja tuntuu jo alkuvedossa jäykemmältä kuin suora jousi.

Paleoplanetissa joku B-jousten harrastaja kertoi pitävänsä tätä jousen muotoa "pyhänä" ja se kuvaa aika osuvasti myös omia käsityksiäni. Tämä muoto kiehtoi jo 1970-luvun alussa, kun en vielä tiennyt, miten se saatiin aikaan. Kysyin asiaa R. Kupariselta 1975 ja hän sanoi muodon syntyneen luonnostaan valitsemalla puu, jossa oli mutka keskellä. En silloin uskonut häntä, mutta muutama vuosi sitten tulin kokemuksieni kautta tulokseen, että Kuparinen oli oikeassa. B-jousi on helppo tehdä ilman keinotekoisia taivutuksiakin esim. C:n muotoisesta reaktiopuusta.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

...ja setti hoitaa lopun. Tuo menee yks yhteen, myös huomiostani setin suhteen, koska pidän settiä hyvin tärkeänä. Jotku tuntuvat välttelevän settin syntyä, kuin olisi tärkein asia koko hommassa ja heidän jousissaan ei ole laisinkaan settiä, eivätkä helpolla ymmärrä soveltaa muunlaista settiä.

Luonnollisin tapa tehdä jousi voi olla juuri luonnollinen B -muoto C -käyrästä.

Käytän paljon keinotekoisia taivutuksia useastakin syystä. Yksi on, saada erilaiset muodot tutuiksi... joita voi myös hyödyntää luonnollisesti syntyneisiin muotoihin.

Eero · Joined: 01 Nov 2005 Posts: 69 Location: Helsinki

Minulla on ensimmäinen B-jousi nyt suunnitteilla. Materiaalina ohut vaahteran runko, jossa on sopivasti mutka keskellä. Puu näyttää loivalta V-kirjaimelta. Pelastin tämän puun mökiltä viime vuoden loppukesästä, kun se oli kaadettu ja jo menossa polttopuuksi.

Puu on valitettavasti hyvin ohut, halkaisija vain noin 4 cm. Näin pyöreäselkäisenä vaahtera tuskin kestää hyvin? No, aina voi yrittää. Kannattaa varmaan tehdä ylipitkäksi suhteessa vetopituuteen ja aika vähäpaunaiseksi.

Ideoita?

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Hieman ylipitkä suhteessa vetoon on hyvä idea kestävyyden varmistamiseksi. Kyllä sen pitäisi kestää 40-45 -paunaisena. Toinen asia on, ettei kannata tehdä liian pitkää jäykkää osaa keskelle tai päihin. mahdollisimman suuren osan puusta täytyisi tehdä työtä, jolloin rasitus jakautuu laajemmalle alueelle.

Decrowning eli "kruunun poisto" voisi myös tulla kysymykseen, ellei puu ole liian oksainen. Eli selän korkein harjanne otetaan tasaiseksi, jolloin paunamäärät laskevat ilman että tarvitsee kaventaa jousta. Oksien kohdalle täytyy jättää enemmän puuta kyhmyksi. Jos käytössä on hiomakone, niin "kruunun poisto" on suhteellisen helppo ja turvallinen toimenpide. Jos konetta ei ole, niin sikli ja viila tai raspi on lähinnä oikea ase.

B-jousen tilleröinti on sikäli haastavaa, että ennen ensimmäistä viritystä jousi tuntuu toivottoman jäykältä, vaikka ei itse asiassa sitä olekaan. Helposti tulee otetuksi liikaa puuta pois ja sitten kun sen saa jänteelle niin huomaa, että siitä tulikin 30-paunainen. Voisi olla hyvä idea tehdä jousi aluksi pidemmäksi kuin oli aikonut. Ja ensimmäisen jänteelle panon ja koeammuntojen jälkeen sen voi lyhentää sopivaan mittaan, jolloin myös paunamäärät nousevat haluttuun luokkaan. Omalle vaahterajouselleni kävi juuri näin. Tilleröin sen liian kevyeksi, mutta lyhentämisen jälkeen se on 47-paunainen eli aivan hyvä useimpiin tarkoituksiin.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Mainitsemani 47-paunainen B-vaahterajousi oli aihiona melko jyrkkä C ja tein siitä puujousen, ei jänteitä. En ole muistaakseni ampunut sillä erityisen raskaita nuolia, mutta kyllä se heittää 25-30 grammaisia aivan hyvin. Olen ampunut sillä Kuralan radalla 185 m pituusammuntanuolella.

Eero · Joined: 01 Nov 2005 Posts: 69 Location: Helsinki

Joo kiitosta molemmille vinkeistä. Pitää nyt kattella, että miten päädyn tekemään. Ennen tätä B-jousta pitäisi saada pari muuta juttua valmiiksi, mutta voin laittaa sitten tietoa, miten B-jousi edistyy.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Tuossa oli muutama B jousi ja kopiot primitive archery lehden artikkelista koskien puista turkkilaistyylistä lyhyttä jousta, http://p081.ezboard.com/fpaleoplanet69529frm13.showMessage?topicID=3719.topic

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Muutamia kuvia valmistuneesta jousesta...

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Muutamia kuvia valmistuneesta jousesta...

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Muutamia kuvia valmistuneesta jousesta... Veto vielä vajaa, oska settiä ei ole päässyt muodostumaan vielä täyden vedon tarvitsemaan määrää. Jousi noin 60-80# luokkaa täydellä vedolla.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Siistin näköinen jousi, mistä materiaaleista se on?

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Tätä tarkoitan huomattavalla C muodolla. Eli tuo pala oli aavistuksen enemmänkin C, josta kuvassa jännityksessä alalapa tilleröimättömänä ja ylälapa lähes jännekorkeudella, mutta puusta loppui jo työstettävä materiaalikin, kun pituutta tikulla vain tuollaiset 10 cm.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Muutamia kuvia valmistuneesta jousesta...

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Santtu Risku · Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari

tässäpä beetä tarpeeksi http://www.primitivearcher.com/smf/index.php/topic,1963.0.html
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Tekisin itse tosta kyllä mielummin reflex deflex:in. Ei itseasiassa tarvitsisi tehdä, tekis vain jousen, niin että myötäkaari on keskellä, muoto olis valmiita. Tekisin juuri noin päin kun kuvassa, mutta alalapaan voisi laittaa hieman reflexiä lisää.

Nami!

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Samaa mieltä. Mitä lyhyempi jousi, sitä hyödyllisempää olisi myötäkäyrä keskiosa ja vastakäyrät päät, eikä vastakäyrä keskiosa ja suorat tai myötäkäyrät päät. Jännekulma on edellisessä paljon parempi. Normaalilla tai mieluummin pitkänpuoleisella pituussuhteella B-jousi toimii tietysti oikein hyvin, onhan siinä hyvä alkujännitys ja pieni liikkuva massa.

Santtu Risku · Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari

lisää beetä. http://p081.ezboard.com/High-Reflexed-bow-2/fpaleoplanet69529frm13.showMessage?topicID=5881.topic simolle nyt kysymys: kun teet jousen johon haluat B profiilin, niin laitatko reflexin samalla kun liimaar jänteet, vai valitsetko puun joka on luonnostaan vastakäyrä, eli kasvanut vastakäyräksi?
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

käyttäjän kommentti mikan b-jousesta,kun tuo aikoinaan kätösiini päätyi:hiton napakka heittoinen,mutta paunoja on nykykunnolle liikoja.jotenka ampumiset on jääneet vähemmälle.jännekorkeuden oon laittanut jonnekin 5 tuuman hujakoille,lyhyemmällä ottaa omalla tyylillä ranteelle.

muutoin kyllä suosin joko suoraa tai myötäkäyrää keskiosaa.vastakäyrässä keskiosassa oppii kyllä huomaamaan tehokkaammin jousen tasapainopisteestä huolehtimiseen,jousesta otetta hakiessa ja ampuessa.
lyhyt jouset pidän etupäässä tuon kämmenpohjan sivun sekä kahden sormen varassa,toki muutkin sormet on mukana pelissä tasapainottamassa,mutta hyvin kevyesti.toi tosin pätee kokotaipuviin jousiin.eli kahvasta kahvan mukaan.

veikkaan,että jonkun jeesin jousessa muassaan tuo jänteen puolen kouru muoto.ja suorat lavan päät.mutta erimallisista jousista on niin hitunen kokemuksia,jotta vertailemaan en lähde.

Santtu Risku · Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari

Bee bee bee bee http://www.primitivearcher.com/smf/index.php/topic,2367.0.html
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Santtu Risku · Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari

samoja juttuja olen simon kanssa kattonu parissa aikaisemmassa jousessa peeaalla. toisaalta kyseisellä käyttäjällä on todella hienoja länsirannikon intiaanien jousia. esim tämä http://www.primitivearcher.com/smf/index.php/topic,1597.0.html

täysveto sivulla 2.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Santtu Risku · Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari

jasoo jassoo. tottahan siinä näkee, että on käytetty powetooleja, mutta osaatko tuomita jo maalikerroksesta? tms seikasta kuten muodosta?
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Jousi valmistui alunperin yli 90#:seksi. Hieman kevensin 80# tuntumaan. Tuosta ei tainnut olla kuvaa täydellä vedolla.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Ihan 90#, eikä 80# urattu muoto kestänyt. Osagella jonkun verran käytetty muoto otti ainakin yhden hiusmurtuman. Muutos hieman madaltaen muotoa 50-60# @23".

tkorte · Joined: 23 Dec 2005 Posts: 648 Location: Ilomantsi

No joo...

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Lyhyesti, tai lyhemmin asia on näin, että mikäli työstät lattoja pintoja, täytyy ottamasi puun määrä olla tasaiselta pinnalta tarkoin oikea, että taipumasta tulee oikea. Tuo on hyvin hankalaa, koska tasainen pinta on pitaalaltaan melkoisen suuri, jolloin joutuu myös puuta työstämään kerralla ja yhdellä otolla suurelta pintaalalta.

Kun, jousessa on useampia pintoja, tai kaarevuutta,

a. on jousi helpommin hahmotettavissa, muokattavissa, kolmiulotteisempi.

b. puun työstäminen mahdollistuu pieneltä pintaalata kerrallaan.

c. voi puuta työstää jokaisessa kulmassa, jokaisesta kulmasta.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mikäli teet taipuisan, ohuen, leveän, tai pitkän jousen, käy latta hyvin. Mikäli teet jäykän, paksun, kapean tai lyhyen jousen, latta ei välttämättä ole enään paras muoto. Mikäli lattaan muotoon aina pyrittäisiin, olisivat kaikki jouset lattoja. Läheskään kaikki jouset eivät ole lattoja, tai edes toimisi lattoina. Monet modernit jouset ovat lattoja ja lattoina pysyvät.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Vielä elokuvana sama...

Punainen viiva on suora sikli, tai höylä, jolla teet joustasi. Kuten huomaa, tai sitten ei, että tasainen työstettävä pinta on suuri tarkempaan työstöön ja mikäli latan jousen saat taipumaan liian paljon, on jo melkoisen paljon puutakin otettu. Vastaavasti, pienempi määrä puuta lähtee kerralla pyöreämmästä muodosta.

Vihreä viiva on kulma, mikä muodostuu pyöristetyistä kulmista. Lattajouseen muodostuu kulmia yhteensä kaksi paksua, ovaaliin muodostuu kulmia yhteensä yksi ohut, tai yhtenäinen kulma. Parempi puun kestävyys on selvä pyöreämmän muodon hyväksi, vaikka suora pinta kuinka olisi kestävämpi pelkkänä pintana. Puu ei ole pelkkää pintaa.

Enkä todista mitään.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Guest · Posted: 15.06.2007 19:19 Post subject:

Edelleenkin ilman kuvia.

Tästä jousesta seuraava versio on saanut uutta tuulta siipiensä alle. Nimetty alkuperäisen mallin mukaan "flamingoksi".

Tämä malli olikin kaikin puolin optimaalisin jousi ja kykeni vähemmälläkin puun rasituksella kevyesti samaan ja parempaankin, mihin paljon rasitettu kapeampi suora jousi, jossa puristuksessa erittäin puristusta kestävä puulaji. Jousessa ei luonnollisesti tarvitse olla edes uraa, jota testailin ja lavatkin voivat olla lähes 2cm leveät nokeista, jousen tehon kärsimättä, pitkälle valmis muoto lisäksi estää aihion kieroutumista erittäin tehokkaasti.

Mika.

Guest · Posted: 15.06.2007 21:24 Post subject:

Alulle paneva voima.

Guest · Posted: 15.06.2007 21:35 Post subject:

Muotinteko.

Guest · Posted: 15.06.2007 21:37 Post subject:

muotti

Guest · Posted: 15.06.2007 21:39 Post subject:

muotti

Torstai · Joined: 09 May 2007 Posts: 4 Location: Turku

Jahas. Kuvista sainkin sitten inspiraation, pitääpä verottaa isän lankkutaapelia Smile

_________________
--Idle pilgrim in search of action