Jousi

[Santtu Risku]

olin päivällä ammuskelemassa kaverini kanssa juissipurkkia. ammunta sujui keskiverrosti ja ehkäpä hyvinkin, kun ottaa huomioon että nuoleni olivat sellaisia 810+ grainisia ( noin 60 grammaa), bluntillisia, vesavartisia, spinettämättömiä ja kahdella sulalla sulitettuja.
erään kerran ammuin sitten yhden nuolen joka hipaisi purkkia. matkaa n. 12-15 m. ajattelin että ihan hyvä mutta ei tarpeeksi. toinen nuoli matkaan ja sitten tapahtui jotain. kuului sellainen "click". näin vain yhden nuolen purkin vieressä samalla kohtaa missä toisenkin olisi pitänyt olla. sitten tajusin että olin osunut keskelle ensimmäistä nuolta! säntäsimme kaverini kanssa katsomaan ja totesimme että näin tosiaan kävi. jos olisi ollut leikkuri pykälässä niin olisi saattanut tulla robin hoodit, sillä nuolet tosiaan vesavartisia.
tappiota tuli sillä ammutun nuoen hylsypää katkesi ja sujahti jonnekkin lumipenkkaan ota vasten ammuimme. toisen nuolen nokki ei mennyt edes rikki vaikka oli ns. self nock. Mukavaa että tällaistakin tapahtuu joskus. tämä on toinen kerta kun on minulle tapahtunut.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

Minulle on kerran käynyt niin, että toinen nuoli on jäänyt kiinni ensimmäisen nokkiin. Tämä tapahtui muistaakseni 1997 tai -98 (en ole nyt kotona, jotta voisin tarkastaa muistikirjasta). Menin pihalle ampumaan 2D-ketunkuvaa noin 17 m etäisyydeltä. Ensimmäinen nuoli osui lähes punaiseksi värjätyn paperilautasen keskustaan, jonka olin kiinnittänyt kuvaan vitaalialueen merkiksi. Toinen nuoli osui ekan nokkiin. En heti tajunnut, mitä tapahtui ja ihmettelin, kun toista nuolta ei näy maalissa, vaikka en voinut ohikaan ampua. Otin näistä nuolista muutaman valokuvankin, kun ne olivat vielä maalissa. Ammuntaharjoitus ei minulla ole koskaan alkanut näin hyvin kuin tuolloin.

Jousi oli 55-paunainen marjakuusijousi, pituus 122 cm, ei jänneselkää. Nuolet olivat 8 mm mäntyrimaa, taulukärjet. Yleensä toinen nuoli hajottaa ensimmäisen nokin tällaisen laukauksen yhteydessä, mutta vetoni oli ilmeisesti sen verran vajaa, ettei nuolessa tällä kertaa ollut niin paljon energiaa. Säilytin näitä yhteen juuttuneita nuolia muistona muutaman vuoden, mutta lopulta ne irtosivat toisistaan pudottuaan lattialle.