Jousi

[Simo Hankaniemi]

Sain tänään luetuksi loppuun John Keeganin kirjan "A History of Warfare", joka on hiljattain myös suomennettu. Teos on alunperin ilmestynyt 1993, joten se on jo hieman vanhentunut, erityisesti primitiivisen sodan osalta. Keegan korostaa primitiivisen sodan "maltillisuutta" ja rituaalisuutta, mikä on paljolti puppua. Primitiivinen sota vaihtelee paljonkin olosuhteiden mukaisesti eivätkä joukkotapot ole olleet mitään harvinaisuuksia silloin kun niihin on ollut mahdollisuuksia.

Keeganin mukaan azteekit kävivät sotaa saadakseen vankeja uhrattavaksi. Väite on samanlainen kuin jos sanottaisiin 1500-luvun espanjalaisten käyneen sotaa käännyttääkseen kaikki maailman kansat Kristuksen opetuslapsiksi. Tai jos sanottaisiin, että Chingis-kaani kävi sotaa toteuttaakseen Tengrin (= Taivaan) tahdon. Keegan ei kykene tekemään eroa kulttuurin omien, emisististen selitysten ja kulttuurin ulkopuolisten eli etisististen selitysten välillä. Azteekkien sodankäynnin lopullinen motiivi oli imperiumin aseman turvaaminen ja alueiden laajentaminen, ei uskonnon pönkittäminen. Uskontoa pönkitettiin siinä sivussa.

Puutteistaan huolimatta Keeganin kirja on varsin hyvä yleisteos sodankäynnin historiasta ja kehityksestä. Mukana on paljon kiinnostavia detaljeja ja ihan hyviä näkemyksiä. Kannattaa lukea, jos sotahistoria kiinnostaa.

[Martti Auer]

Minulla on tuo samainen Keeganin teos kirjahyllyssä, on ollut jo vuosia.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Simo Hankaniemi]

Joo, muistan että olet joskus maininnut Keeganin aiemmin. Keeganilla on muitakin sotaan liittyviä teoksia, jotka voisivat olla kiinnostavia mm. "The Face of Battle".

[jkekoni]

Eikö ollut niin, että vain Nauhuatl:in puhujat oliva kelpaavia uhrattavaksi (jumalat olivat kranttuja), eli siis höyhensodilla ei oikein voitu laajentaa impperiumia tehokaasti. Sinänsä jatkuvalla sodankäynnillä pidettiin armeijaa taistelukykyisenä. Lisäksi toi azteekkien uskonto on kai luotu ns keinotekoisesti vainvähän ennen, joten osa yläluokasta piti sitä kehitelmänä.

Lisäksi höyhensodat aiheuttaivat sen, että pyrittiin vankien ottamiseen eikä vihollisten tappamiseen. Tämä kusi kintuille, kun espanjalaiset organisoivat paikalliset heimot azteekkeja vastaan. Nämä pyrkivät tappamaan, eivätkä ottamaan vankeja.

Espanjalaisilla oli toki hevoset ja musketit, mutta ei parilla sadalla miehellä ja musketeilla impperiumeja kaadeta, kyllä siihen tarvitaan joko enemmn miehiä ... tai Maxim.

[Simo Hankaniemi]

Kyllä muitakin uhrattiin kuin nahuatlin puhujia. Myös muutama espanjalainen saatiin elävänä uhrikivelle saakka. Jumalat eivät sittenkään olleet täysiä kulttuuri-imperialisteja.

Taudit, etenkin isorokko, näyttelivät aika keskeistä osaa azteekkivaltakunnan luhistumisessa. Ja valtakunta oli muutenkin poliittisesti hauras, kun vasallivaltiot olivat saaneet pitää melkoisen autonomian. Azteekit tyytyivät vain verottamaan antaen vasallien pitää omat systeeminsä. Suvaitsevaisuus tai halu hallita halvalla tuli sitten kalliiksi espanjalaisten tullessa.