View previous topic :: View next topic |
Author |
Message |
Santtu Risku
Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari
|
Posted: 03.09.2007 21:41 Post subject: tyhmä kysymys |
|
|
aloin väsäämään 132 cm pihlajajousta jossa joku 3 tuumaa reflexiä. huomasin että kämmäsin vannesahan kanssa kahvaosassa ja siinä on liian vähän puuta. kun oli näin powertoolit käytössä, niin ajelin sen tasohöylällä tasaiseksi ja liimasin kovapuusta kahvan. ongelma ilmeni kun sain jousen tilleröityä jännekorkeudelle. kahvan liimaus petti ja jousi alkoi taipua siitä taas. mitä siis tehdä?
itse ajattelin että jos liimaisi vaikka jonkun ohuen puuliuskan siihen joka taipuisi kahvan mukana, mutta silti antaisi jäykkyyttä verrattuna nykyiseen kahvaosaan.
toseksi ajattelin vääntää reflex-deflex muodon, jolloin kahvan osaan ei kehkeytyisi niin kova vääntö.
mielipiteitä pliis. jouseen tulisi noin 60 paunaa. ja kahva on 3 cm leveä ja 12cm pitkä. _________________ "When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 04.09.2007 10:41 Post subject: |
|
|
Näinhän siinä joskus käy vannesahan kanssa. Ehkä se toimisi, jos liimaisi ohuita taipuvia puuliuskoja keskelle, jotka lyhenisivät liuskasta toiseen. Eli siis ensimmäinen liuska on pisin, toinen vaikkapa 3-5 cm lyhyempi ja ehkä vielä kolmas, joka on taas lyhyempi. Liuskojen päät sitten tietenkin hiotaan juoheviksi, jotta ei tule mitään näkyvää porrastusta.
Jos keskelle liimaa jäykän vahvikepalan, niin jousta täytyy sen jälkeen tilleröidä vatsasta kummaltakin puolelta kahvaa. Vahvikkeen täytyy olla ikään kuin korokkeella, jotta se ei irtoa. Olen vähän skeptinen sen suhteen, että pelkkä taivuttaminen vastakäyräksi auttaisi asiassa, mutta sitäkin voi kokeilla. Jänteiden liimaaminen selkäpuolelle ei ainakaan auta, siitä on kokemuksia.
Jousesta voi myös tehdä reilusti kevyemmän kuin alunperin aikoi ja antaa sen olla niineen, ilman vahvikkeiden liimauksia. Sille voi löytyä 30-paunaisena joku ottaja. Ja varmaan löytyykin ajan kanssa. |
|
Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 04.09.2007 14:14 Post subject: |
|
|
Monta liuskaa päälekkäin ja sahaat kavan muotoon. Käytä kunnon liimaa, oma suositukseni Casco professional 24h epoksi. laita alku mahdollisimman loivaksi ja käyrennä sitten.
Märkää pellavalankaa tiukalle rullalle ja päälle vedellä ohennettua puuliimaa, niin saat lisätukea kahvalle. |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 05.09.2007 02:00 Post subject: |
|
|
Jostain ihme syystä johtuen monta ohutta taipuisaa liuskaa päällekkäin liimattuna pysyy tosiaan paremmin kuin yksi paksu ja jäykkä.
Ehkä yksinäinen ainokainen, puutakin vahvempi ja ohuen ohut liimaliuska poikkeaa liikaa ympäristöstään.
Kahvassa on aina hirmuinen vääntö vaikka se ei periaatteessa taipuisikaan. _________________ Kantapään kautta. |
|
Back to top |
|
|
Lehtis
Joined: 11 Apr 2005 Posts: 847 Location: Riihimäki
|
Posted: 05.09.2007 07:44 Post subject: |
|
|
Kiitti, Juri, kommentistasi. Mulla on yksi jousi odottanut korjauskäsittelyä kahvavahvikkeen irvisteltyä. Pistänpä päreitä päällekkäin tässä hämärien kelien aikaan. |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 05.09.2007 14:29 Post subject: |
|
|
Useamasta liuskasta kootussa kädensijassa se sisin sauma ei oikeastaan tiedä mitä siellä ulompana on, joten tältä kannalta ei pitäisi olla eroa.
Nyt kuitenkin ohuista liuskoista liimattu pala on lujempi kuin massiivi kipale johtuen pienemmistä virheistä liiman puuta suuremmasta lujuudesta (vrt. kertopuu<> massivipuu).
Tuossa liimauksessa on tärketä, että liimauksen päässä puu menee niin ohueksi kuin mahdollista (siis tärketä lujuudelle kovettumisen jälkeen). Puun pitää olla puhdas ja kuiva eikä mielellään höylätty.
TM |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 06.09.2007 01:02 Post subject: |
|
|
Siinähän on vielä sellainenkin ilmiö, että jousen taipuessa selän puoleinen osa pyrkii lyhenemään suhteessa vatsan puoleiseen kappaleeseen, joka työntää vastaan minkä vaan pystyy. Liimasauma parka yrittää siinä sitten yksikseen pärjäillä kahden pahan välissä. Mitä keskemmällä kahvaa se on, sitä vaikeampi homma.
Kyllähän se liima itsessään varmaan kaiken kestää mutta entäs se pehmeämpi puu joka on sitä vasten?
Monet lasikuitulaminaattien tekijät kuten esim. Juhani Uusitalo hiovat kahvan ensin kuperaksi ja täyttävät kolon sitten niin ikään kuperiksi puristetuilla laminaattiliuskoilla. Tällöin nämä liimapinnat ottavatkin vastaan enemmän puristusta kuin vaakasuoraa kiskomista. Lisäeduiksi voisi laskea myös suuremman liimapinta-alan sekä jämäkämmän pohjan feidaripäissä.
Minulla on ollut ongelmia kahvavahvikkeiden ohuiden päiden irti-irvistelystä.
Jos kahvan alue on huomattavasti taipumaan alkavia lapoja paksumpi, ei ongelmia ehkä tulekaan. Rajatapauksissa laitan varmuuden vuoksi ensin yhden ohuen luiskan ja sitten paksumman. _________________ Kantapään kautta. |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 07.09.2007 19:41 Post subject: |
|
|
Liimasauma on käytännössä vain leikkauksella, sen pituusssuuntaisella vedolla ei ole merkitystä. Saumaa vastaan kohtisuora veto taasen on hyvin hyvin paha asia. Liimattavan käppaleen jäykkyydellä on merkitystä syntyvään leikkaukseen pariakin kautta, mutta parhaiten ne kyllä torjutaan tuolla päiden ohennuksella. Harvoin liimasuma pettää keskeltä ja jos näin nyt sitten käy niin tuo poikittainen veto on usein syynä. Hyvässä liimasaumassa puuhun pettää useimmin puu liiman vierestä, joten kyllä sillä liimattavalla puulla on merkitystä.
TM |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 08.09.2007 02:55 Post subject: |
|
|
Osaatko sitten vielä selittää miksi yksipuisissa kahvoissa ei tälläisiä ongelmia ole mutta liimatut lisäpalat pompsahtelevat irti joko keskeltä tai päistä?
Omieni ja muiden kokemuksien perusteella liiman laadulla tai merkillä ei ikävä kyllä vaikuta olevan erityistä merkitystä, 24 tunnin pro epoksi pettää siinä missä titepond tai uretaaniliimakin. Päiden ohuus ja loivat feidaritkaan eivät aina auta. _________________ Kantapään kautta. |
|
Back to top |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku
|
Posted: 08.09.2007 14:12 Post subject: |
|
|
Aivan. Olen tehnyt monia jäykkä- ja kapeakahvaisia jousia kehäputkiloisista puista siten, että kahvan läpi kulkee lustorajoja. "Liimapintaa" on vähän ja "liima" (kevätpuu) erittäin heikkoa, mutta kahvat eivät vaan petä. Puuta vahvemmalla epoksilla taiteen sääntöjen mukaan liimattu vahvikepala irtoaa kuitenkin vääjäämättä. |
|
Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 08.09.2007 15:16 Post subject: |
|
|
Quote: | Hyvässä liimasaumassa puuhun pettää useimmin puu liiman vierestä, joten kyllä sillä liimattavalla puulla on merkitystä. |
Tätä tukevat myös omat kokemukseni. |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 09.09.2007 21:57 Post subject: |
|
|
Quote: | Osaatko sitten vielä selittää miksi yksipuisissa kahvoissa ei tälläisiä ongelmia ole mutta liimatut lisäpalat pompsahtelevat irti joko keskeltä tai päistä? |
Yksipuisessa kahvassa ei ole niitä saumoja, ne ovat kuitenkin aina jonkinlaisia epäjatkuvuuskohtia ja nämä nyt yleisesti eivät ole hyvä asia.
Lisäpala ei mielellään saisi olla juurikaan jäykempää puuta kuin peruskaari, muuten sen kahvakohdan neutraaliakseli tekee aikamoisia lisämutkia vielä pelkän geometrian muutoksen päälle. Täytyisipä joskus laskeskella mitä siinä tässä suhteessa oikein tapahtuu.
Niissä liuskojen liimauksessa on tietysti se ongelma, että kun liimasaumaa on paljon niin mahdollisuus, että tulee virhe myöskin kasvaa.
Jos kahvaksi liimataan jäykästä puusta lyhyt pala niin siinä keskellä saattaa liimaus joutua poikittaiselle vedolle ja kun tämä sitten yhdistetään taivutusmomentin maksimiin ja leikkaukseen niin kovalle vaan ottaa.
Puun kanssa minulla on kokemus, että kaikkein kovimmat liimat (yleensä epokseja) eivät anna parasta tulosta, vaan se saadaan joustavammalla liimalla, valmistajat vaan ruojat kun eivät monasti halua tuota tärkeää liukumodulin arvoa kertoa tai eivät sitä tiedä.
TM |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 10.09.2007 02:04 Post subject: |
|
|
Kiitoksia paljon Hra Manner!
Nyt kun ollaan jo näin pitkälle päästy, voisi seuraavaksi miettiä kuinka hoidella kahvavahvike suoraan jouseen jossa kahvan alue ei ole paljoa kahvan juuresta taipumaan alkavia lapoja paksumpi? Eli se ehkä vaikein tapaus.
Kannattaisiko kahvan päälle liimattavan palan (tai palojen) olla jopa pehmeämpää puuta kuin runko jotta se joustaisi paremmin ja pehmentäisi liimasaumaan kohdistuvia rasituksia, vai olisiko mahdollisimman saman vahvuinen puulaji parempi?
Millainen liima voisi tälläisessä paikassa toimia parhaiten? _________________ Kantapään kautta. |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 10.09.2007 19:46 Post subject: |
|
|
Quote: | Nyt kun ollaan jo näin pitkälle päästy, voisi seuraavaksi miettiä kuinka hoidella kahvavahvike suoraan jouseen jossa kahvan alue ei ole paljoa kahvan juuresta taipumaan alkavia lapoja paksumpi? Eli se ehkä vaikein tapaus.
Kannattaisiko kahvan päälle liimattavan palan (tai palojen) olla jopa pehmeämpää puuta kuin runko jotta se joustaisi paremmin ja pehmentäisi liimasaumaan kohdistuvia rasituksia, vai olisiko mahdollisimman saman vahvuinen puulaji parempi?
|
Hyvä ja yksinkertainen kysymys, johon en kyllä osaa antaa aivan suoraa vastausta. Yritetään kuitenkin. Yksi tapa voisi olla pistää vahvike ulkopuolelle, näin on menetelty joissain sarvi-jänne jousissa, joissa myöskin on se ongelma, että taipumat ovat aika isoja, tällöin myös sauman keskelle syntyvä poikittainen jännitys on puristusta.
Vahvikkeen ei tarvitse olla pehmeämpi kunhan sen taivutusjäykkyys ei ole liian suuri. Tosin puilla monesti kovuus ja jäykkyys kulkevat samaan tahtiin. Tuo päiden viistous on sitten se yksi tapa, luulisin, että hieman jopa koverat viistoukset olisivat tehokkaimpia. Niitä on joskus näkynyt ja vaikka ne voivat olla hieman hoopon näköisiä niin tehokkaita ne ovat.
Kokonaan oma lukunsa on sitten puun pinnan viimeistely. Olen yleensä saanut hienosahatulla tai hiotulle pinnalla parhaat tulokset, höylätty on yleensä ollut huonompi. En ole itse tehnyt tästä järjestelmällisiä kokeita, mutta löysin joskus kirjallisuudesta selityksen, jossa arveltiin sen johtuvan höyläyksen puun pintaa kokoon puristavasta vaikutuksesta, tällöin ilmeisesti kaikki liimat eivät enää kostuta ja tartu parhaalla tavalla.
TM |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 10.09.2007 20:55 Post subject: |
|
|
Kahdesta tai useammasta puusta laminoiduissa jousiin laitetaan usein ns. power lam selän ja vatsan väliin jäykistämään ja ohjaamaan taipumista kauemmaksi kahvasta. Se on useimmiten 2 -4 millin vahvuinen kummastakin päästä kiilamainen suikale jonka tarkoitus on auttaa vatsan puoleisia laminaatteja pysymään paikallaan.
Sarvi- jännejousissa selkävahvike on ymmärtääkseni jänteiden alla ja myös kiedottu ympäri.
Yksipuisessa jousessa ongelman luulisi kuitenkin olevan selkäpuolella olla yhtä pahan kuin vatsassakin.
Olisikohan hyvä idea jos vatsavahvike olisi puristuslujuudeltaan heikompaa? Voisiko pitkittäissuuntaisesta joustosta olla apua?
Kuinkahan paljon hiontapinnan karkeudella on merkitystä?
Vetelin ennen nauhahiomakoneella 80 nauhalla koska se se ei syö liian nopeasti mutta nykyisin naarmutan pinnan varmuuden vuoksi vielä hieman karkeammaksi rautasahan terällä. Monet käyttävät kuusikymppistä nauhaa. _________________ Kantapään kautta. |
|
Back to top |
|
|
|