Jousi

[jtahola]

Mulla on saarnikeppi, hyvin kuivaa lankkutavaraa. Harjottelin sillä kärkien taivutusta .. mutta.
Siis tunti/tuuma paksuutta eli puoli tuntia höyrytystä folion alla kattilassa piti riittää. Vei jousen muottiin ja kun olin taivuttanu vain muutaman sentin, murtu päästä.

Murtunu pää pois ja melkein tunti höyrytystä. Hidas taivutus, mutta alkoi taas melkein heti murtumaan. No jatkoin lämmittämällä vatsapuolelta mutta...
Ei jumankauta kun ei onnistu tääkään. Onko puu sittenkin liian kuivaa. Vai liian vähän höyrytystä, ehtikö jäähtyyn, liian jyrkkä taivutus ???
Laitoin kepin toisen pään yöks ämpäriin ja kokeilen kostean puun höyrytystä huomenna tai sit teen vaan "luonnonkäyriä jousia", vaikka ne olis kuinka lyhyitä tahansa.
Niin paksuus 14-16 mm ja vatsapuolta pyöristetty jonkin verran, mutta murtuminen näytti lähtevän keskeltä, ei reunoilta
_________________
-JTAhola-

[Tuukka Kumpulainen]

Kaari pitää laittaa salamana vääntöön lämmönlähteestä poiston jälkeen. Puu jäähtyy muutamassa sekunnissa niin paljon, että ei enää kestä rekurvintekoa. Helpottaa kovasti jos paikalla on apulainen joka tietää mitä tekee. 16 milliä on myös aika paljon paksuutta l. lisärasitusta vetopuolella.

Lankkutavara on mitä on, en henk. koht. luota siihen pätkääkään. Ilman hyvää syytä poikki pärähtäneitä suorasyisiä, ehjäpintaisia, vetolujista puulajeista (saarni, jalava, valkotammi, jatoba, hikkori) tehtyjä lankkujousia blakkarissa sen verran paljon. Omin käsin kaadetuista ei yksikään ole mennyt poikki kymmeneen vuoteen, lankkuaihioista ehkä 30%.

[Martti Auer]

Joo, sanotaanko että lankkutavara ei ole A-luokan puumateriaalia näissä touhuissa, jos tekee lankusta kuin lankusta niin silloin kannattaa suhtautua siihen etä se on B-luokan matskua, itselläni on jo alkuajoista huonoa kokemusta mikä koskee lankkumateriaalia, se ei ole niin simppeliä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Ari Rantala]

Jurikin taisi "purnata" tuosta hikkorilankkutilauksesta. Kasasta ei löytynyt kuin muutama kelvollinen...

Pystystä kaadetussa on sekin hyvä puoli, että ei ole pakko huolia ekaa vastaantullutta aihiota. Valinnanvaraa on. Vaikeutena tietysti se, että nirsoillessa saa useinkin tallata melko monta hehtaaria eikä silti löydä sitä ekaa parempaa...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Simo Hankaniemi]

Itsekin olen menettänyt kiinnostusta lankkuihin, joskin varastossa olevat täytynee kuitenkin hyödyntää. Pyöreästä puusta otetun tuoreen aihion vääntää vaikka solmuun ilman höyrytyksiä ja ilman sekunttipeliä.

Lankkuaihiota kannattanee liottaa vedessä muutama päivä ennen höyrytystä. Eikä kannata ainakaan aluksi ryhtyä yrittämään kovinkaan jyrkkiä mutkia. Toinen henkilö on myös suureksi avuksi ja nopeuttaa aihion asettamista muottiin ja puristimien tai siteiden kiinnittämistä.

[jtahola]

Huomasin, että vaikka kepin toinen pää oli ollut päivän vesiämpärissä, niin tuntu ettei ollu mahdottomasti kerännyt kosteutta. Tuntuu kuin toi saarnilankku, joka kuulemma koneellisesti miten lie kuivattu, ei ota itteensä kosteutta höyrytyksen aikana. Liekö tällä vaikutusta höyrytyksen lopputulokseen ja taivutukseen. Toinen probleemi on, kuten mainittu, että jäähtyy tosi nopeesti. Vaikka käärin folioon niin matka autotalliin kestää toista kymmentä sekuntia ja jäähtyhän se. Tosin työpenkki keittiön parketilla aiheuttaa hellasäröä ... mutta minkäs teet ...

Pitäne taas soitella kunnalle oliskos niillä puita kaadettuna. Lankkutavarassa pitää tällä hetkellä pitäytyä.

Kiitokset hyvistä vinkeistä, jatkan kokeiluja ja kun oon tyytyväinen/luottavainen saatan kokeilla lyhytjousi-aihion päiden taivuttamista.
_________________
-JTAhola-

[K.Haulivuori]

Matka autotalliin kestää aivan liian kauan, muotit puristimet ja muu tilpehööri täytyy olla käden ulottuvissa jotta taivutuksen saa tehtyä tarpeeksi nopeasti.

[Ari Rantala]

En tiedä tarkalleen mikä on menetelmän nimi, korvaa kuitenkin osittain painekyllästyksen vaikka kestävyys ei olekaan ihan samaa luokkaa.

Kyseessä on siis tämä kuumakuivaus. Jos tuo lankku on kuivattu siten niin kyllä se pilalla on jousentekoon. Jouselle tärkeät ominaisuudet ovat häispänneet kosteuden myötä vähintään +70 asteisena ties minne ilmastointirööriin.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Simo Hankaniemi]

No ei ihme, jos puu murtuu, jos se kuljetetaan keittiöstä autotalliin taivutettavaksi. Puu on kylmä kuin järjestetty avioliitto siinä vaiheessa, kun sitä aletaan tuolla metodilla kiristää muottiin. Kuten Haulivuori totesi, tarpeiston täytyy olla ihan siinä hellan vieressä.

[Matti]

Minä olen siirtynyt höyryttämisestä kokonaan kuumailmapistoolin käyttäjäksi sillä sen edut ovat moninaisemmat - ei tarvitse odottaa kuivumista, puu ei haurastu, käsittely kestää vain alle 30min ja samalla tulee tehtyä lämpökäsittelyä.
Oikaisin eilen parissa tunnissa aivan hemmetin mutkaisen kultasadeaihion ja tuumasin että höyryllä olisi mennyt ikuisuus. Kokemukseni mukaan jotkut puulajit reagoi paremmin kuivaan lämpöön kuin märkään. Tuollaiset tiukat vastakaaretkin ovat mahdollisia jos tekee taivutuksen vähän kerrassaan.

[jtahola]

[Ari Rantala]

Tämä idea menee täysin sinne Tajunnanvirtaa osastolle mutta olen itse sitä kokeillut kerran eikä siitä mainittavaa haittaakaan ollut.

Eli lisää veteen saippuaa. Itse taisin käyttää Fairya. Saippua pienentää veden pintajännitystä ja aikaansaa kosteuden paremman tunkeuman puun pikupikkusyidenkin väliin. Tämä siis vesiliotuksessa, ei höyrystyksessä
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Väiski 480]

[Simo Hankaniemi]

[jtahola]

Jep, pitänee samantien siirtyä 50+ paunasiin jousiin ja pistää pojat syömään puuroa että niillekin voi tehdä miehekkään jousen joka potkii
_________________
-JTAhola-

[jtahola]

[jtahola]

Kepin "kuivaa päätä" lämmittelin vatsapuolelta puhaltimella jokusen kymmenen minuuttia, selkäpuolelta hyvin kuuma ja värimuutoksia havaittavissa, ei mielestäni kuitenkaan palanut vaikka kuvassa näyttää tummalta mutta mistäs sen tarkkaan tiedän.

Kun lähdin taivuttaan, niin heti rupes ritiseen ja lopputulos näkyy, murtumia läpi puun.

Pitänee vielä kokeilla uusiks noita taivutuksia sellasella kepillä, joka on samasta satsista kuin pojan jousi jota pitäis taivutella. Tää testattu keppi on melkein vuotta vanhempaa erää.

Tai sit en taivuttele, koska paunoja tulee oleen vain parinkymmenen kieppeillä ...
_________________
-JTAhola-

[Matti]

Mielestäni teit taivutuksen liian paksulle puulle liian pienelle alueelle.

Kuumailmataivutus tehdään asteittain, vähän kerrassaan, puristimella kiristetään lisää mutkaa ja taas lämmitetään.

[Simo Hankaniemi]

[Juri]

Jim Ham TBB:ssä suosittelee tilleröimään rekurvijousen ensin jännekorkeudelle ja sitten vasta taivuttamaan kärjet. Helpompi taivuttaa ohuempaa puuta, eikä kärjistä tule vahingossa liian raskaat. Kuulostaa mielestäni järkevältä.
_________________
Kantapään kautta.

[jkekoni]

Laittakaa kuvaan viivotin,tulitikkuaski tms, niin voi koettaa tajuavansa mittasuhteet.

[jtahola]

[jtahola]

[Mazku]

Kun teet vastakaaria kannattaa taivuttaa noin 6-10 mm paksua puuta ja sitten toinen 2-5 mm pala samassa muotissa ja sitten liimata se 2-5 mm pala vastakaaren vastapuolelle. Sitten pala muotoillaan niin että se on paksuin keskellä ja ohentuu päihin.

http://paleoplanet69529.yuku.com/topic/5178?page=1

Useimmissa vastakaarijousissa on pieni pala puuta vastakaarien alla, tässä näet mistä puhun.

[jtahola]

Jep, katson noi linkit/vinkit ajan kanssa. Näin se kai sit menee. Pitäis varmaan surffailla ensin ennekuin tekee yhtään mitään ... ja tehdä uus jigi
_________________
-JTAhola-

[Juri]

Kylläpä on jyrkkä! Otaksun että ratkesi nurkan kohdalta.
Vatsapinta joutuu venymään melkoisesti. Sitä enemmän, mitä paksumpi aihio taikka jyrkempi mutka.
Kannattaisi jakaa vääntöä huomattavasti isommalle alueelle ja tasaisemmin.
_________________
Kantapään kautta.

[jtahola]

En nyt ihan tarkkaan muista kuinka alussa rupes ritinä kuuluun, mutta ei murtunut tosta nurkan kohdalta vaan alempaa ja hyvin alkuvaiheessa ... Tkorten vaahterajousen build-alongissa näyttäis olevan aikas paksu puu aikas jyrkässä taivutuksessa, tosin kuvasta on mittasuhteita hankala sanoo ...
_________________
-JTAhola-

[tkorte]

Mulla oli n. 1" paksu taivutettava osa ja muotin säde about 10 cm. Kyllä sunkin keppis pitäis teoriassa taipua...

Mie siirrän kepin folion sisässä muotin viereen, matkaa ei ole kuin pari metriä mutta kuitenkin, taivutan rauhallisesti ja tasaisesti haluttuun muotoon.

Sitä vatsapuolen venymistä kompensoi selän kokoonpuristuminen. Kyllä. Vatsan puolelta löytyy ryppyjä.

Pitää kokeilla saarnella, mulla on kaksi jousen puolikasta materiaaliksi

[tkorte]

Joo ei taivu. Puol tuntia höyryssä, paksuus n,sentti. Se muotti olikin 10 halkaisijaltaan eli säde 5 cm. Siihen vaahtera muokkautui oikein nätisti, tää saarni tuntui heti jotenkin kankealta ja murtui alle puolessa välissä.
Ihan niinkuin jtaholan keppi.

Voidaan olettaa että saarni on paska puu muuhun kuin suoriin jousiin. Jäykällä liimattavalla käyrällä voi tietty kokeilla.

Onko kukaan saanut saarneen taivutettua vähänkään radikaalimpaa mutkaa kuin "normaali" refleksiä?

[Martti Auer]

Kaikille puulajeille ei käsittääkseni tuo recurven tekeminen toimi ja riippuen puulajista niin se recurven tekeminen on tehtävä erilailla, joillekin höyrystäminen ei sovi välttämättä, jne. Mikäli haluaa tehdä recurven niin silloin kannattaa valita ensin puulaji, jolle tuo taivutteleminen sopii.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[jkekoni]

Sitten on muitakin metodeja kuin lämpötaivutukset.

Yksi on vetää uria 3-5mm etäisyydelle ja laittaa noihin liimaa ja viilua.
(ei kovin primi, koska vaatii sahan ja viilua.)
Toinen on perry reflex.
Kolmas on luonnonkäyrä puu.
Neljäs on liittäminen.

[tkorte]

Tossa vielä kuva saarnen taipumisominaisuudesta.
Vaahtera ainakin menee mutkalle höyryttämällä, eikä 5cm säde ole näköjään liikaa. Muista puista ei kokemusta lämpötaivutuksessä, ai osagesta kyllä.Siis taipuu

[jkekoni]

Jurin kurssilla väännettin noin 30cm hakaisijaltaan olevalleympyrän kaarelle noin 8-12mm (arvio) valkosaarnea höyryllä, ihan pieni halkeama taisi tulla toiseen lapaan.

[tkorte]

Kekoni!Pikkuisen tarkempi selostus olis ihan kiva. Mikä sai homman pelittämään?

[Matti]

Olen joskus 9 vuotta sitten käyristänyt saarnea lämmittämällä lavan päätä lieden päällä ja heti sen jälkeen johokin ovenrakoon kiinni ja vääntämään. Jeejee! Kyl se vääntyi murtumatta ihan siististi, oli muuten vaan hanurista koko pyssy.
Kuivalla lämmöllä taipuu kivuttomasti ainakin osage, marjakuusi, jalava, pähkinäpensas, vaahtera, pihlaja.

[Juri]

[jkekoni]

>Mikä sai homman pelittämään?
Ei hajuakaan, minäkin haluaisin tietää.
En ollut vieressä vaan tein ihan muita projekteja.

Tossa muotissa on pellit, vaikka eivät näykään.

[tkorte]

No nyt tiedetään että r 5cm ei onnistu, r 15cm onnistuu ainakin pellin gaa. Siellä arvojen välissä on jossain minimi säde saarnelle taivutukseen.
Joku kokeilee ja kertoo toivottavasti.