Jousi

[Elsilhe]

Moro!
Olen tehnyt jo lukuisia jänteitä pellavasta (2x7) mutta kaikki ovat tähän mennessä katkenneet tilleröitäessä. Kysyisin siis, kuinka paksua jännettä te viritätte pellavasta? Noin 50# jouseen?

[jkekoni]

Welcome to the club.

Minäkään en ole saanut pellavajänteitä kestämään.

[tkorte]

Eli sulla on kaksi seitsemän langan nippua? Hyvä. Seitsemän säiettä per nippu on paras kestävyyden kannalta.
Sitten pitäis vaan tietää yhden langan vetolujuus. 50# jouseen suositellaan neljä kertaa vetojäykkyys lujuutta eli 200#. Suoralla kepillä hyvä lähtöarvo. Eli yhden langan vetolujuus pitäis olla n. 14# = n. 6kg.

Ittelläni on ollut just tolla tavalla tehtyjä jänteitä n. 50# jousissa. Yks katkesi solmusta, olen nykyään lisännyt solmun kohdalle neljä säiettä vahvikkeeksi. Se katkennut on nyt 57# vastakäyrässä, hyvin on kestänyt.
Ja ne jänteet on punottu koko matkalta, jakaa paremmin rasitusta.

[Matti]

Mulla on tuota tsekki-pellavaa vielä muutama rulla myytävänä. Kyl siitä asialliset jänteet saa kun muistaa vahvistaa solmut kuten tkorte mainitsi.

[Mazku]

Mikä on tsekkipellavan katkeamislujuus?

[tkorte]

Se lujuus kannattaa testata aina itse, vaikka siinä olis ilmoitettu vetolujuus. Se ilmoitettu voi heittää aika paljon, vrt. siimatestit vaikka Erässä.

[Juri]

[jkekoni]

Toi solmupäähän lisää on ongelmallinen, kun se että toi jänne paksuuntuu yhdestä kohdasta saa aikaan, että kierre kertyy sinne ja löystyy muualta (vai oliko se toisinpäin?). En tiedä olisiko ongelma vältettävissä tiheämmällä kiertaämisellä.

Toinen juttu on että pellava ilmeisesti tykkää kyttyrää taitoksista enmmän kuin dacron, eli pitäisi olla paksut ja loivat nokit.

Nokkoslanka kuullostaa kiinostavalta, mistä sitä saa?

[Mazku]

http://www.perinnejousi.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1466

Pellavajänteeni. En tiedä vielä kestääkö.

[Matti]

Voihan huijata, eli pari lankaa sitä tiukempaa jännekamaa vahvikkeeksi, olisko ollut jotain D75 tai dyneemaa. Tai vanhaa kunnon dacronia. Who cares jos siellä on vähän modernia seassa.

[tkorte]

[Matti]

[tkorte]

Ei aleta. Tollainen kestävyys lisäys joka ei näy mihinkään ja se ei oikeasti muuta pellavajänteen tuntua/näköä, ei ole vänkäämisen arvoista.

[Elsilhe]

Nyt meni sitte viimenen jänne vahvikkeista huolimatta poikki... itse asiassa vahvikkeen kohdalta luupista n. 15cm! En tiedä onko mun punonnassa jotain vikaa - mitä en jaksa uskoa koska teen koko homman "kirjan mukaan " ja alusta loppuun sormipelillä - vai voisiko vika olla kyseisen pellavalangan epätasalaatuisuudesta?

Olen hommannut pellavat paikallisesta ompeluliikkeestä. Olen myös mitannut tuon katkeamislujuuden joka on vaihdellut 8-10kg välillä - eli ymmärtääkseni ihan riittävästi 50# jouselle.

Kaikki jänteet on katkenneet jo jousta viritettäessä...onneksi...(?)

Kokeilen nyt vielä (toisen rullan kanssa) 9+9 säikeitä, ja jos se ei onnistu niin prkle tilaan sitä dacronia :)

-H

[Elsilhe]

Jännä yksityiskohta muuten... ensimmäinen pellavalanka-tilleröintijänne on kestänyt aivan loistavasti tähän asti. Tein sen "reisityönä", joten se jäi aikast löysäksi siitä keskivaiheilta. Onko se vaan joku ylipitkän jänteen erilainen kuormitus mikä ei saa tätä jännettä katkeamaan, vai jotain muuta?

Vielä yksi: Pintakäsittelettekö jännettä heti kun se on valmis, vai vasta sitten kun se on kunnolla "sisäänajettu"? Ja millä aineilla?

[Mazku]

Voiko olla niin että olet punonut liian tiukkaan? Tai se taitaa olla mahdotonta..

Mitä merkkistä pellavalankaa käytät? Itse käytän Bockenin 16.2 ja se pelaa hyvin, tosin en ole ehtinyt ampua enemmän kuin 50 laukausta pellavajänteellä.

[Simo Hankaniemi]

Minulla pellavajänteet ovat kestäneet 3-4 kuukautta alle 50-paunaisessa jousessa.

[M. Haverinen]

Mulla on kyllä pellavajänteet kestäny oman aikansa, mutta sitten ne vaan paukahtaa. Kyllä ne on satoja laukauksia kestäny, mutta ei varmaankaan paljoa yli tuhatta. Kaikki on katkennu tukkikytkystä, en oo vielä tähän mennessä niitä siitä kohtaa vahvistanu (seuraavan kyllä vahvistan).

Pellava on ollu yksisäikeistä aivinaa, jonka säievahvuuden olen mitannu vesiämpärimenetelmällä tai paunamittarilla vetämällä (paunamittari ei oo yhtä tarkka menetelmä). Sitten vaan 3,5-4 kertaa jousen jäykkyyden verran säikeitä ja punomaan. Toisen pään oon punonu 2-säikeisenä flemish- silmukkana ja toisen pään n. 30cm matkalta (ilman silmukkaa tietty), jonne tulee tukkikytky. Suurinta osaa jänteestä ei siis ole punottu. Jäi jotenkin semmoinen mielikuva, että jotku oli punonu jänteen koko matkalta... kertokaa jos ymmärsin väärin.

[Väiski 480]

Ja Mikkohan sit ampuu melkosilla paunahirmuilla, muistaakseni. Eli jos sulla kestää pellavajänteet, nii pitäis muillakin kestää.

V.

[M. Haverinen]

No viimeksi oli pellavajänne siinä 80 paunasessa jalavalonkkarissa. Kesti satoja laukauksia, mutta sitten katkesi yllättäen laukauksen pätteeksi. Nuoli yleensä lähtee vielä ihan hyvin, joten jänne katkeaa sillä hetkellä kun jousi "palaa lepotilaan". Silloinhan siihen jänteeseen kohdistuu suurin rasitus, ei silloin kun jousi on täydessä vedossa (silloin jänteeseen kohdistuva voima on muistaakseni paradoksaalisesti pienin ).

[Elsilhe]

[jkekoni]

Katkeaminen on yhtenevää omien kokemusten kanssa. Sikäli positiivista, että täydellä vedolla katkeaminen aiheuttaisi riskin kaaren katkeaminseen.

[Elsilhe]

Näinhän siinä kävi... Ekalla laukauksella pärähti poikki jänteen yläkolmanneksesta. Ja juuri niin kuin edelliset kuvailivat, laukauksen loppuvaiheessa. En kyl enää tiedä mitä tekisin...

Laitan tämän seuraavan ihan vaan yleistiedoksi, jos joku sattuu olemaan hukassa noitten paksuuksien kanssa. Itse ainakin olin. Tiedän ettei se kerro paljon mitään langan kestävyydestä (laadusta), mutta vertailun vuoksi on joskus varmasti ihan hyvä tietää millaisia lankoja porukka käyttää, kuvista kun sitä ei hirveästi voi päätellä.

Otetaan nyt vaikka nämä kaksi paksuutta, eli 35/3 ja 16/2. Jälkimmäinen numero tarkoittaa säikeiden lukumäärää, ja etummainen sitä metrimäärää, jossa yksi säie painaa 1 gramman.
35/3 paksuisessa langassa on siis lankaa 35m matkalla 3 g, jolloin lanka painaa 1g 11,667m matkalla. Jälkimmäisessä on lankaa 16m matkalla 2g eli 8m=1g. Tästä voidaan jo päätellä, että mitä pienempi on metrimäärä/1g, sitä paksumpaa lanka kokonaisuudessaan on

[Mazku]

Minä taas olen ymmärtänyt sen niin että 35 ja 16 tarkkoittavat kuitujen määrää yhdessä säikeessä ja 3 ja 2 tarkoittavat säikeiden määrää.

Luulen sinun olevan oikeassa. Yksi 165 cm pitkä pellavajänne 40 paunaiseen jouseen painaa minulla noin 6g.

[Elsilhe]

Opiskelin vähän "ompelutietoutta" Aika kiven takana olivat tiedot kyllä jopa guuglettamalla.

Kävin kumminkin tuon aamuisen jänteen katkeamisen jälkeen metsästämässä tuota kaksisäikeistä lankaa, eli 16/2. Punoin sen nopsasti ja venyttelin - ehkä vähän väkisinkin - mutta woohoo! Kyllä se toimii! En uskaltanut tuolla kylmässä keskeneräisellä jousella kauaa viipyä, mutta on tämä iso edistysaskel minulle kuitenkin.

Voisiko noitten säikeiden määrä langassa vaikuttaa jotenkin lopullisen jänteen kokonaiskestoon? Eli jos on 3 ohuempaa tai 2 paksumpaa säiettä langassa?

Tein kyllä Mazkun huomion jälkeen myös tietoisesti "löysemmän" punoksen tuosta jänteestä, että mahtoiko sillä olla myös osuutta asiaan? Olen tähän asti punonut sormet verillä tiukkaan, joten tämäkin voi olla osasyy asiaan...

Kunhan tuo valoisa koittaa niin pääsen taas ampumaan!

[M. Haverinen]

Nuo numerot on yleensä TEX-numeroita, eli ilmoittaa kuinka monta grammaa 1000m lankaa painaa. Jälkimmäinen numero on säikeiden lukumäärä. Näin ainakin villalangoissa. Pellavalangoissa taitaa kyllä olla tuosta poikkeava järjestelmä. Mulla ainakin on satsi erivahvuisia pellavalankoja, joista paksuin oli vissiin nro 4 ja ohuin nro 16. Parhaan paino/kestävyys suhteen taisin laskea nro 12:lle.

[Elsilhe]

Myös pellavalangassa on TEX-numerointi, mulla oli tässä 35/3 langassa 470. Eli kyl ne paikkaansa pitää ilmeisesti niin pellava- kuin muissakin langoissa, mutten jaksanut oikein tähän numerointiin perehtyä tänään

[Mazku]

Minä teen aina pellavasta 3 säikeestä.

Viimeinen jänne 40 paunaiselle jouselle oli 3x4 ja keskiverto katkeamislujuus yhdellä langalla on 15#. Paino 6g