| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
elvis
Joined: 27 Jun 2007
Posts: 343
Location: Turku
|
 Posted: 07.03.2008 23:01 Post subject: D-mallisten pitkäjousen lähtönopeuden vertaaminen |
 |
|
Laitan tähän hiukan selvitystä tosta 10greiniä/pauna vertailusta.
Mistä johtuu se maaginen suhde?
Tähän ei tarvita kummoistakaan mallia. Ideaalinen tapaus kelpaa
hyvin, sillä sitähän tavoitellaan ja mitä lähempänä ideaalista sen
parempi jousi on.
D-mallisen jousen voimakäyrä on origon kautta kulkeva suora. Jouseen
varastoitu energia on sama, kuin voimakäyrän ja x-akselin väliin jäävä
pinta-ala, eli kolmion pinta-ala(katso kuva 1) tapaus). Kolmion pinta-ala
lasketaan kanta * korkeus/2. eli E = F_max * X_max /2. F_max on jousen
vetojäykkyys ja X_max on jousen vetopituus.
Jos kaikki energia menee liike-energiaksi (= m*v^2 /2), niin saadaan
yhtälö:
F_max*X_max/2 = m*v^2/2
tästä ratkaistaan nopeus
v = neliöjuuri(F_max * X_max /m)
---------------------------------------------------------
tapaus a)
Jos nyt asetetaan kriteeri F_max/m = vakio (vertaa vakio = 10gr/pauna),
niin saadaan
v = neliöjuuri(vakio) * neliöjuuri(X_max)
nyt kun X_max on yleensä noin 28 tuumaa, niin
v = neliöjuuri(vakio) * neliöjuuri(28 ) = vakio
Tämä vaatii sen, että vetopituus on aina 28 tuumaa.
----------------------------------------------------------
tapaus b)
Muunnetaan kriteeriä siten, että otetaan vetopituus huomioon.
asetetaan kriteeri F_max * X_max/m = vakio niin saadaan
v = neliöjuuri(vakio) = vakio.
Eli esimerkiksi kriteerillä 20 gr/(pauna*metri).
Tämä kriteeri antaisi esimerkiksi Jurin hikkoripyssylle (46 paunaa, efektiivinen
vetopituus 52 cm) nuolen massaksi
20 gr /(pauna * metri) * 46 paunaa * 0.52 metriä = 478 greiniä
--------------------------------------------------------------
Eli tuossa tapaus a):ssa verrataan ainoastaan paunoihin ja tapaus b):ssä
paunoihin ja vetopituuteen. Kummatkin ovat perusteltuja, eikä mistään
maagisesta suhteesta ole kysymys vaan suhde voi olla mikä tahansa,
kunhan se on vakio ja missä tahansa yksiköissä.
------------------------------------------------------------------------------------------------------
Sitten vähän vielä selvennystä tuosta energiasta. Eli jos verrataan
kuvan tapauksia 1) ja 2), niin on selvä, että punaisen käyrän ja
x-akselin väliin jäävä pinta-ala on suurempi kuin sinisen käyrän
pinta-ala. Tästä johtuu, että vedon "kiristyminen" lopussa ei ole
eduksi. Mistään "energian harakoille menemisestä" ei kuitenkaan ole
kysymys, vaan energiaa ei vain vedon aikana saada niin paljoa,
kuin punaisessa käyrässä. |
|
| Back to top |
|
 |
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 09.03.2008 15:23 Post subject: Re: D-mallisten pitkäjousen lähtönopeuden vertaaminen |
|
|
| elvis wrote: | Mistään "energian harakoille menemisestä" ei kuitenkaan ole kysymys, vaan energiaa ei vain vedon aikana saada niin paljoa,
kuin punaisessa käyrässä. |
Selvä, asia ymmärretty (luulisin).
Suorakäyräisen jousen vetämisessä joutuu tekemään enemmän töitä, siksi se myös varastoi enemmän energiaa.
Notkokäyräisessä jousen jännittäjä pääsee alkuun vähemmällä vaivalla, lopussa tehdäänkin sitten enemmän hommia. Työn määrä ja energian varastointi jää suorakäyräistä vähäisemmäksi vaikka paunamäärä lopussa on sama.
Luulisi suoran voimakäyrän olevan jo sinällään tehokkaampi myös energian luovutuksen kannalta. Se potkii nuolta tasaisemmin koko matkaltaan. Jänteen vauhti ja voima laukauksen lopussa taitaa olla se ratkaiseva juttu.
Olisiko vastakaarijousen edullisin mahdollinen voimakäyrä sitten tuon sinisen viivan negatiivi?
_________________
Kantapään kautta. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 09.03.2008 15:50 Post subject: |
|
|
Hmmm...olen mielessäni pyöritellyt sellaisen progressiivisen jousen rakennetta jossa joustavia elementtejä tulisi vedon myötä koko ajan lisää peliin. Tuo ajatus ei siis ainakaan graafin mukaan olisi edullinen...
Voisikohan tuon jotenkin tehdä käänteisenä 
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007
Posts: 343
Location: Turku
|
| Posted: 09.03.2008 17:42 Post subject: Re: D-mallisten pitkäjousen lähtönopeuden vertaaminen |
|
|
| Juri wrote: |
Selvä, asia ymmärretty (luulisin).
Suorakäyräisen jousen vetämisessä joutuu tekemään enemmän töitä, siksi se myös varastoi enemmän energiaa.
Notkokäyräisessä jousen jännittäjä pääsee alkuun vähemmällä vaivalla, lopussa tehdäänkin sitten enemmän hommia. Työn määrä ja energian varastointi jää suorakäyräistä vähäisemmäksi vaikka paunamäärä lopussa on sama. |
Juuri näin!
| Juri wrote: |
Luulisi suoran voimakäyrän olevan jo sinällään tehokkaampi myös energian luovutuksen kannalta. Se potkii nuolta tasaisemmin koko matkaltaan. Jänteen vauhti ja voima laukauksen lopussa taitaa olla se ratkaiseva juttu. |
Kyllä, nyt olet asian ytimessä. Tuota käyrää, jonka esitin, kutsutaan
staattiseksi voimakäyräksi. Se tarkoittaa sitä, että voima on mitattu
stabiilissa tilassa(paikoillaan). Staattinen käyrä määrää sen, että
kuinka paljon työtä jouseen tehdään.
Sitten on se tärkeämpi käyrä, jota itsekin jo aloit hahmottelemaan.
Eli dynaaminen voimakäyrä. Se tarkoittaa sitä, että voima on "mitattu"
vauhdista eli dynaamisesti. Ja juuri se käyrä määrää, että kuinka
nopeasti jänne saapuu "nollakohtaansa" ja kuinka kovaa nuoli lähtee.
Laitankin seuraavaan viestiini hiukan selvennystä tuosta dynaamisesta
käyrästä.
| Juri wrote: |
Olisiko vastakaarijousen edullisin mahdollinen voimakäyrä sitten tuon sinisen viivan negatiivi? |
Kyllä, kutakuinkin sellainen vastakaarijousen voimakäyrän tulisi olla.
Ja mitä "pyöreämpi" se olisi, niin sen parempi. |
|
| Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007
Posts: 343
Location: Turku
|
| Posted: 09.03.2008 18:14 Post subject: |
|
|
Kuvassa näkyy staattinen voimakäyrä ja dynaaminen voimakäyrä.
Homma menee niin, että ensin jousi jännitetään staattista käyrää
pitkin, jolloin tehdään työtä jouseen. Sitten ammutaan, jolloin
jousi tekee työtä nuolelle ja virtuaalimassalle.
Staattisen ja dynaamisen käyrän väliin jäävä "hukkaenergia" kuluu
puun "viskoelastiseen vastukseen". Eli puu haukkaa energiaa itseensä
tehdystä työstä. Tätä dynaamisen voimakäyrän energiaakaan ei
saada kaikkea käyttöön, kun sitten tulee vielä virtuaalimassa, joka
ottaa oman veronsa.
Laitoin vielä tohon ton "jousipyssyn mallit"-kuvan. Joka kertoo siitä,
että mitä kaikkea jousessa tapahtuu. Eli viimeinen malleista on se,
joka ottaa "kaiken" huomioon. Ei ihan kaikkea, mutta ne asiat
mistä tässä on puhuttu.
Puhutaan kuvasta vielä tuon viimeisen mallin avulla. Eli jouseen
varastoidaan energiaa (staattinen voimakäyrä) sitten jousi laukaistaan,
jolloin "kaasusylinteri" jarruttaa menoa (dynaaminen voimakäyrä).
Jarrutettu jousi antaa vauhtia ammuttavalle massalle ja virtuaalimassalle. |
|
| Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007
Posts: 343
Location: Turku
|
| Posted: 09.03.2008 18:18 Post subject: |
|
|
| Ari Rantala wrote: | Hmmm...olen mielessäni pyöritellyt sellaisen progressiivisen jousen rakennetta jossa joustavia elementtejä tulisi vedon myötä koko ajan lisää peliin. Tuo ajatus ei siis ainakaan graafin mukaan olisi edullinen...
Voisikohan tuon jotenkin tehdä käänteisenä |
Joo sellainen ei olisi hyvä, joka jäykistyisi loppuun mentäessä.
Minusta ainut keino tehdä tuollainen "hyvä" voimakäyrä on
vastakaaren rakentaminen. Tai sitten sillä sun ballistahärvelillä.
Niin ja taljajousella. |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 09.03.2008 19:24 Post subject: |
|
|
Vastakaaren muodon pitämiseen tarvittavan puun määrä taas lisää sitä virtuaalista massaa jousen kärjissä. Tämä taas syö nuolen lähtönopeutta.
"There is no such a thing as a free lunch."
Toisaalta vastakaarijousi voi olla lyhyempi suhteessa vetopituuteen ja omata silti tehokkaan voimakäyrän.
_________________
Kantapään kautta. |
|
| Back to top |
|
|
tkorte
Joined: 23 Dec 2005
Posts: 648
Location: Ilomantsi
|
| Posted: 10.03.2008 11:45 Post subject: |
|
|
| Quote: | Vastakaaren muodon pitämiseen tarvittavan puun määrä taas lisää sitä virtuaalista massaa jousen kärjissä. Tämä taas syö nuolen lähtönopeutta.
"There is no such a thing as a free lunch."
|
Hieman pessimisesti esitetty 
Vastakaari oikein mitoitettuna jousessa LISÄÄ lähtönopeutta. Jos verrataan kokonaan taipuvan ja hyvin tehdyn jäykän vastakaaren kärkiä niin paljonkohan sitä massaa tulis lisää jäykkään... Jäykkäkärki tehdään kapeammaksi etuprofiililtaan, joka tarkoittaa keveyttä vs. taipuva leveämpi kärki. Puhutaan samanjäykkyyksisistä jousista samalla vetopituudella.
Se massan oletettu lisäys on niin vähäistä kokonaishyötyyn verrattuna että vaikuttaa vain huonosti tehtynä vähentävästi lähtönopeuteen.
Nythän kuitenkin oletusarvona käytetään optimaalisesti tehtyä jousta, suorana ja vastakaarena. |
|
| Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007
Posts: 343
Location: Turku
|
| Posted: 10.03.2008 23:35 Post subject: |
|
|
Laskin tolle kaasusylinterimallille vähän yhtälöitä,
jotta sais vähän konkreettisemmaks ton "kaasusylinterin"
vaikutusta. Eli yhtälö on siis seuraavanlainen:
kx + gamma * v = ma
tossa siis k on jousen jäykkyys, gamma on jousen
"kaasusylinterikomponentin" suuruus ja m on nuolen
ja virtuaalimassan summa. x nuolen nokin paikka, v nopeus ja a
kiihtyvyys.
sitten kun "vähän" laskee, niin päätyy yhtälöön:
v(x,y) = A * exp(-y/(2*(x+m))*pi/(2*sqrt(k/(x+m)-(y/(2*(x+m)))**2)))*(sqrt(k/(x+m) - (y/(2*(x+m)))**2) * sin(sqrt(k/(x+m) - (y/(2*(x+m)))**2)*pi/(2*sqrt(k/(x+m)-(y/(2*(x+m)))**2))) + y/(2*(x+m)) * cos(sqrt(k/(x+m) - (y/(2*(x+m)))**2)*pi/(2*sqrt(k/(x+m)-(y/(2*(x+m)))**2))))
Joo eihän tosta yhtälöstä mitään saa selvää, mutta laitoin sen siihen
ihan vaan kuriositeettina  . Tolla yhtälöllä saa siis laskettua nuolen
lähtönopeuden kun jousen jäykkyys tiedetään. x ja y tarkoittaa yhtälössä
virtuaalimassaa ja "gammaa".
Laitoin tohon kuvan yhtälöstä. Esimerkki on taas kerran Jurin
hikkorijousesta. Eli jäykkyys k = 392 N/m ja vetopituus on 52 cm.
Nuoli on asetettu 30 grammaiseksi 10 greiniä/pauna mukaan. |
|
| Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007
Posts: 343
Location: Turku
|
| Posted: 10.03.2008 23:41 Post subject: |
|
|
Kirjoitin tossa virheellisesti, että kuva olisi Jurin hikkorijousesta.
Se pitää kyllä jäykkyyden ja vetopituuden osalta paikkansa. Mutta
siis gammaa ja virtuaalimassaahan tossa varioidaan, joten Jurin
pyssy on vain yksi piste tossa kuvassa. Eli sillä on tietty gamma
ja tietty virtuaalimassa. Lähtönopeuden perusteella (50m/s) voi
sanoa, että jurin pyssy on jossakin tuolla punaruskealla alueella. |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 11.03.2008 01:45 Post subject: |
|
|
En kyllä kauheasti luottaisi että mikään laskukaava voisi etukäteen kertoa nuolen nopeuden puujouselle, siinä on aivan liian paljon erilaisia muuttujia.
Jousen massassa määrän lisäksi asiaan vaikuttaa ennen kaikkea sen sijoittelu. Jousen profiilin malli suhteessa tillerin muotoon jne.
Puulaji, poikkileikkauksen muoto, pituus ja leveys ovat myös tärkeitä. Jopa ilmankosteus vaikuttaa nuolen nopeuteen.
Jousen tekijän taito ja kokemus ratkaisevat uskoakseni eniten. |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 11.03.2008 02:30 Post subject: |
|
|
Äskeinen olin minä.
| tkorte wrote: | | Vastakaari oikein mitoitettuna jousessa LISÄÄ lähtönopeutta. |
Ymmärtääkseni vastakaaren edut alkavat tulla esille vasta kun jousen lavat ovat riittävän lyhyet, silloin kun suora jousi alkaisi jo stakkaamaan pahasti. Pidempänä versiona lapojen massa alkaa syödä saavutettua etua. Vastakaaren toiminta suosii myös enemmän vauhtia kuin vääntöä. Nuolen painon kohotessa vauhti hidastuu herkemmin kuin suoralla jousella.
Luulisin kuitenkin että hyvin mitoitetusta vastakaaresta on helpompi tehdä nopeampi kuin vastaavanlaisesta suorasta jousesta.
Hyvin mitoitetun vastakaaren tekeminen on kuitenkin vaikeampaa. Aina saa tehdä jonkun kompromissin. Toisaalta on niin ja toisaalta näin, toisinaan taas ei.
Jänneselkäinen, esijännitetty, hieman taipuvilla vastakaarilla ja deflex-kahvalla varustettu lyhyehkö käppyrä voisi kyllä olla todella ärtsy kapine.
_________________
Kantapään kautta. |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 11.03.2008 10:26 Post subject: |
|
|
| Quote: | | En kyllä kauheasti luottaisi että mikään laskukaava voisi etukäteen kertoa nuolen nopeuden puujouselle, siinä on aivan liian paljon erilaisia muuttujia. |
Laskennallista lähtönopeutta tuossa kai haetaankin ja nuo muuttujat on minun ymmärtääkseni "hukattu" tuonne virtuaalimassan arvoon.
Tunnetut suureet ja mitattu todellinen lähtönopeus antanevat laskennallisen pohjan tuon virtuaalimassan laskemiseksi... |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 11.03.2008 10:29 Post subject: |
|
|
Tuo edellinen taas olin minä.
Ja "unohdin" edellisestä tuon kaasusylinterin vaikutuksen...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007
Posts: 343
Location: Turku
|
| Posted: 11.03.2008 10:56 Post subject: |
|
|
Juur näin, Ari ymmärsi yskän. Heh, ootkos muuten jo
päässy ryssäflunssasta eroon ;)
Eli laskennallisten mallien avulla yritetään selittää, että mistä
jokin asia johtuu. Minusta tässä kaasusylinterimallissa on kaksi
todella tärkeää asiaa otettu huomioon. Nuo kaksi komponenttia
(virtuaalimassa ja kaasusylinteri) määräävät hyvin tarkasti jousen
luonteen. Tällä tavalla voidaan heti sanoa, että mistä pitäisi yrittää
päästä jousessa eroon.
Jos oma jousi sijoittuu ihan kuvaajan alareunaan, niin silloin
jousi on tehty siten, että puun viskoelastista aluetta ei ole kuormitettu
juurikaan. Sitten voi alkaa pohtimaan, että mites saisikaan viskoelastista
aluetta enemmän kuormittamalla virtuaalimassaa pienemmäksi niin, että
siitä olisi hyötyä. Ja mikä olisi optimi?
Eli yhtälöllä ei pyritä laskemaan nuolelle lähtönopeutta, vaan sillä pyritään
mittaamaan jousta ja sen ominaisuuksia. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 11.03.2008 17:04 Post subject: |
|
|
| Quote: | En kyllä kauheasti luottaisi että mikään laskukaava voisi etukäteen kertoa nuolen nopeuden puujouselle, siinä on aivan liian paljon erilaisia muuttujia.
Jousen massassa määrän lisäksi asiaan vaikuttaa ennen kaikkea sen sijoittelu. Jousen profiilin malli suhteessa tillerin muotoon jne.
Puulaji, poikkileikkauksen muoto, pituus ja leveys ovat myös tärkeitä. Jopa ilmankosteus vaikuttaa nuolen nopeuteen.
Jousen tekijän taito ja kokemus ratkaisevat uskoakseni eniten. |
Jos tuo kaava laskee sen oikein teräkselle (esim.) niin miksei puulle? Ei niitä muuttujia ole yhtään enempää puulla. Vaihtelua on vain hieman enemmän.
Tuossa nuo muuttujat ovat nyt hieman hakusessa, poikkileikkaus määrää jäykkyyden ja massajakautuman, jotka ovat ne varsinaisesti tärkeät muuttujat. Viskoelastinen kerroin on sitten muuttuva vakio, joka riippu puulajista, kosteudesta. käsittelystä ja mahdollisesti kuun vaiheesta.
TM |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 11.03.2008 18:07 Post subject: |
|
|
| Anonymous wrote: | | Jousen massassa määrän lisäksi asiaan vaikuttaa ennen kaikkea sen sijoittelu. Jousen profiilin malli suhteessa tillerin muotoon jne. |
Eli se massan ja taipuman sijoittelu. Mistä kohdasta lapa taipuu enemmän, mistä vähemmän? Missä massaa on enemmän, missä vähemmän? Mistä kohdasta lapa on leveämpi, mistä kapeampi? Näiden seikkojen balanssilla on suuri vaikutus nuolen lähtönopeuteen.
Tämä on myös jatkuvaa tasapainottelua vetolujuuden ja puristuslujuuden suhteen. Tilleröinnin yhteydessä tulevan setin määrä vaikuttaa jousen tehokkuuteen erittäin paljon. Vatsapuolen rutistuessa peruuttamattomasti jousen kimmoisuus vähenee. Poikkileikkauskin vaikuttaa tähän.
Näitäkin seikkoja pystyy varmasti laskemaan tiettyyn pisteeseen asti mutta jousen tekijälle siitä ei ikävä kyllä ole pahemmin apua.
Sopii kokeilla, jallupulloja jaossa! 
_________________
Kantapään kautta. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 11.03.2008 20:24 Post subject: |
|
|
| Quote: |
Näitäkin seikkoja pystyy varmasti laskemaan tiettyyn pisteeseen asti |
Sen pystyy laskemaan aivan niin tarkasti kuin halua. Se ei ole todellakaan ongelma, vaan lähtötietojen epävarmuus ja hajonta materiaaliominaisuuksissa. Siihen ei ole ihan yksinkertaista lääkettä.
Eli GIGO, tietyn rajan jälkeen.
Hyvä jousen tekijä kompensoi automaattisesti puun kimmo-ominaisuuksien muutoksia tilleröidessään, pulmana on, että vastaavaa ei voi tehdä (kuin epäsuorasti) lujuuden suhteen.
TM |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 11.03.2008 20:40 Post subject: |
|
|
| T. Manner wrote: |
Tuossa nuo muuttujat ovat nyt hieman hakusessa, poikkileikkaus määrää jäykkyyden ja massajakautuman, jotka ovat ne varsinaisesti tärkeät muuttujat.
TM |
Voisitkos vähän täsmentää, että millä tavalla ja mitkä muuttujat
ovat hakusessa?
Tarkoitatko sitä, että "gamma" ei ole tässä sama asia kuin
viskoelastinen kerroin?
Se nimittäin pitää paikkansa, sillä
tuo mallihan on määritelty kuvaamaan D-mallisen
jousen toimintaa, jolloin gamma tässä on vain jokin mielivaltainen
komponentti, joka riippuu jousen rakenteesta ja materiaalista.
Malli on oikealta nimeltään alivaimennettu värähtelijä, ja sehän
tuo jousi selvästikin on. (HUOM! D-mallinen jousi)
Tässä ei ole edes yritetty saada mitään mallia, jolla laskettaisi
kaikkien jousten lähtönopeudet. Vaan tarkoituksena on MITATA
D-mallisen jousen ominaisuuksia, ja mielestäni nuo kaksi
ominaisuutta kertovat pyssystä riittävästi ainakin omiin
tarkoituksiini. Ja itse ainakin tulen sitä käyttämään hyödyksi ja
tiedän, että siitä tulee olemaan minulle hyötyä. Mutta jos jollakin
ei kärsivällisyys tai kiinnostus riitä, niin ei siinä mitään, ei tota
graafia pakko oo käytää. |
|
| Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007
Posts: 343
Location: Turku
|
| Posted: 11.03.2008 20:42 Post subject: |
|
|
| elvis kirjotti äskeisen |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 11.03.2008 20:55 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Tuossa nuo muuttujat ovat nyt hieman hakusessa |
Tuo viittasi "vieraan" toteamukseen asian vaikeudesta.
Olen muuten seurannut malliasi mielenkiinnolla enkä sitä voi ollenkaan moittia. Kun on ammattina lujuusoppi ja on sitä tehnyt työkseen kauan, niin ei ole voinut välttyä tutustumasta lujuus- ja värähtelyasioihin joskus aika perusteellisesti.
TM |
|
| Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007
Posts: 343
Location: Turku
|
| Posted: 11.03.2008 21:46 Post subject: |
|
|
| T. Manner wrote: | | Quote: | | Tuossa nuo muuttujat ovat nyt hieman hakusessa |
Tuo viittasi "vieraan" toteamukseen asian vaikeudesta.
Olen muuten seurannut malliasi mielenkiinnolla enkä sitä voi ollenkaan moittia. Kun on ammattina lujuusoppi ja on sitä tehnyt työkseen kauan, niin ei ole voinut välttyä tutustumasta lujuus- ja värähtelyasioihin joskus aika perusteellisesti.
TM |
No se on mukava kuulla! Hyvä, että joku on kiinnostunut . Se
antaa taas lisää virtaa jatkaa eteenpäin.
Joo olen vähän ounastellutkin,
että jotakin sinulla on lujuusopin
kanssa tekemistä, kun tietämystä
tuntuu löytyvän siltä alueelta.
| Quote: | Näitäkin seikkoja pystyy varmasti laskemaan tiettyyn pisteeseen asti mutta jousen tekijälle siitä ei ikävä kyllä ole pahemmin apua.
Sopii kokeilla, jallupulloja jaossa! |
Juri, ammu kaksi nuolta, eri massaiset. Mittaat niiltä maksimi nopeudet.
Sen jälkeen mä ennustan kolmannen, vaikka pullon veto jos haluat. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 11.03.2008 23:07 Post subject: |
|
|
| Quote: | Juri, ammu kaksi nuolta, eri massaiset. Mittaat niiltä maksimi nopeudet.
Sen jälkeen mä ennustan kolmannen, vaikka pullon veto jos haluat. |
Mä en sitten osallistu tohon skabaan. Nytkään enää tiedä kuinka monta jallua mun on roudattava skabapaikalle.... 
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 12.03.2008 00:53 Post subject: |
|
|
| elvis wrote: | | Tolla yhtälöllä saa siis laskettua nuolen lähtönopeuden kun jousen jäykkyys tiedetään. |
Jallupullo on sinun jos lasket nuolen nopeuden jousen jäykkyyden perusteella. Jäykkyys on 40#. Lisävinkkeinä vielä jousen pituus 70" ja vetopituus 27".
Tai sitten olen ymmärtänyt tarkoituksesi väärin.
_________________
Kantapään kautta. |
|
| Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007
Posts: 343
Location: Turku
|
| Posted: 12.03.2008 12:22 Post subject: |
|
|
| Juri wrote: | | elvis wrote: | | Tolla yhtälöllä saa siis laskettua nuolen lähtönopeuden kun jousen jäykkyys tiedetään. |
Jallupullo on sinun jos lasket nuolen nopeuden jousen jäykkyyden perusteella. Jäykkyys on 40#. Lisävinkkeinä vielä jousen pituus 70" ja vetopituus 27".
Tai sitten olen ymmärtänyt tarkoituksesi väärin. |
Okei joo nyt ymmärrän mistä tää homma kiikastaa. Tässä yritin
paikata tuota virhettä, jonka sanoin.
| Quote: | Kirjoitin tossa virheellisesti, että kuva olisi Jurin hikkorijousesta.
Se pitää kyllä jäykkyyden ja vetopituuden osalta paikkansa. Mutta
siis gammaa ja virtuaalimassaahan tossa varioidaan, joten Jurin
pyssy on vain yksi piste tossa kuvassa. Eli sillä on tietty gamma
ja tietty virtuaalimassa. Lähtönopeuden perusteella (50m/s) voi
sanoa, että jurin pyssy on jossakin tuolla punaruskealla alueella. |
Elikkä siis kaikki ne tuolla ylempänä selvittämäsi tilleröinni vaikutukset etc.
on otettu huomioon kahdessa muuttujassa, virtuaalimassassa
ja gammassa. Eli tilleröinnistä ja materiaalista riippuu hyvin pitkälle se,
että missä kohdassa se tietyn jäykkyyden ja tietyn iskupituuden
omaava jousi on.
Jos D-mallinen jousi rakennetaan siten, että se taipuu keskikohdasta
enemmän kuin kärjistä, niin se näkyy tossa graafissa siten, että
pyssyn v(x,y) piste on lähellä x-akselia. Jos taas puuta rääkätään
ja joustavia kohtia ylikuormitetaan hirmuisen paljon, niin se näkyy
tuossa graafissa
siten, että v(x,y) piste on lähellä y-akselia. Jos käytettäisiin pelkästään
virtuaalimassamallia, niin kummatkin tapaukset näkyisivät
virtuaalimassan kasvuna. Eli tällä mallilla pystytään erottamaan
jousesta "demppaava"komponentti ja hitauskomponentti. Sillon saadaan
(mun mielestä) hyödyllistä tietoa siitä, että mihin suuntaan täytyisi
mennä.
Ja huom! gamma ja virtuaalimassa ovat jousikohtaisia komponentteja!
Ne joudutaan joka kerta mittaamaan. Toki ne voi laskeakin, mutta
se on sitten hieman vaikeampaa, ja veikkaampa, että se menee
FEM-laskennan puolelle.
Tämä malli johtaa mun vision mukaan kärjistä taipuvaan malliin, jossa
hyödynnetään lyhytjousen terävä isku ja pitkäjousen pitkä iskupituus.
Jolloin puun elastinen ja viskoelastinen alue saadaan mahdollisimman
tehokkaasti käyttöön.
Tietysti on toinen strategia, joka voi johtaa ihan hyvin myös parhaaseen
lopputulokseen. Eli "keskelle muskelit ja ylimääränen massa pois".
Mutta tämä on juuri sitä mukavaa mystiikkaa, jonka itse haluan jättää
jousiammuntaan jäljelle. Kaikkea ei ole mukava laskea, vaan itse
kokeilla! Mutta selvästi nämä kaksi strategiaa tulevat hyvin esiin noinkin
"yksinkertaisella" mallilla. |
|
| Back to top |
|
|
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
