Jousi

[T. Manner]

[heikki]

[Long Pete]

Pakko tyytyä välillä tähän osto matskuun ku ei ole kunnon paikkaa puuhastella.

Kateelisena kattelen teidän verstaita mitä kuvien taka-alalla näkyy.

Kävin samalla USA:N reissulla SUURESSA ulkoilu varuste kaupassa. Jousi osasto oli pelkkää talja ja varsijousi sälää. Muutama recurvi puusta. Perinne jousia oli muutama koristeena vitriinissä.

[Simo Hankaniemi]

[Smirkelimies]

Väkersin nuolia sillä aikaa kun jouset kuivuu. Sain viimein hankittua asiallisia taulukärkiä ja kunnon sulkia. Sini-harmaat on vanhempaa harjottelusatsia aika hennoilla sulilla ja camo-väriset uusinta satsia. Taljaukot pelotteli puunuolten räjähtämisellä laukaisussa joten laitoin varteen kutistesukkaa. Hurruuttelin sitä karkealla hiekkapaperilla porakoneeseen kiinnitettynä ohuemmaksi, kun huomasin että pintaan syntyy uria, jolloin sukka näyttää ihan sidokselta. Sukka estää varren halkeamista mutta myös jäykistää vartta, vastaa ehkä barrelointia. Jos tulee törmäysongelmaa, saa sukat hetkessä puukolla pois.

Mukkanuolen sivuilla oli esitelty signaalihöyheniä, joten lisäsin päähän kalastustarvikkeista pinkkiä Marabou höyhentä. Esittelin uutuutta rouvalleni, joka käkätteli ja tokaisi että "homppelinuolia"
Voi perhanan perhana, laitan seuraaviin nuoliin punatukkasen naisen alapääkarvoja, ni on machoheteronuolia, ei kukaan satu tuntemaan punatukkasta reilua kimulia (siis pitäisi olla TOSI reilu). Ei oikein viiti mennä baarista kyselemään nuolimatskua.

[Arwi]

[Simo Hankaniemi]

Puunuolet eivät räjähdä laukaisussa, paitsi ehkä taljalla ammuttuna (en tunne taljoja). Olen ampunut luultavasti 200 000 laukausta puunuolilla ja nuoli on hajonnut laukaisussa vain muutaman kerran. Kerran nuoli katkesi sulituksen edestä, mutta tämä oli liian hoikka pajunvesanuoli, joten tapahtuma oli siten ymmärrettävä. Mäntyrimasta tehty nuoli on hajonnut kerran laukaisussa, mutta syynä oli huono syynkulku. Voi olla, että olen unohtanut muutaman katkeamisen, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa. Hyvin tehty puunuoli ei ole koskaan hajonnut laukaisussa. Myöskään nokki ei halkea, jos se on vahvistettu langalla tai jänteellä kiertämällä. Vahvistamaton self-nokki saattaa joskus harvoin hajota, mutta en käytä vahvistamattomia nokkeja juuri koskaan.

Edellä kuvassa olevat nuolet eivät ole mitään homppelinuolia, vaimolla on vääristynyt käsitys nuolten estetiikasta. Värikkäät untuvat, värjätyt sulat, maalaukset ja muu koristelu kuuluvat asiaan. Nuolen kuuluu olla värikäs, jotta sen löytymisen mahdollisuudet paranevat. Ja koristelu myös identifioi nuolet ja edustaa tekijän itseilmaisua.

[Smirkelimies]

Kiitos tiedoista. Emäntä lähetti terveisiä: Nykypäivinä termi homppeli ei sisällä naisten puheessa läheskään aina negatiivista arvolatausta. TV-sarjat kuten Fab 5 ja yleinen arvoilmaston muuttuminen ovat vaikuttaneet siihen, että naisten kielessä homppeli=ihku (eli ihana).

Esineiden maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä pohdittaessa voidaan todeta, että varsin miehiset esineet kuten veneet saavat usein naisten nimiä. Useilla esinekokonaisuuksilla on ikäänkuin Jin ja Jan, femininiini ja maskuliininen osio. Esim. puuveneen runko ja moottori, jousi ja nuoli. Nuoli feminiinisenä esineosiona muodostaa jousi/nuoli kokonaisuudesta maskuliinia jousta tasapainottavan feminiinin, jolloin Feng Sui asettuu tasapainoon ja ampujan mieli on keveän tasapainoinen.

[Jakke]

Moi!

Minulla on nuoli "räjähtänyt" laukaisussa. Tämä on johtunut siitä, etten ollut silloin vahvistanut nokkia langalla, jota nykyisin käytän + hieman liimaa. Saattaa olla, että nuoli oli vaurioitunut toisesta nuolesta tai ollut jo alkuaan viallinen, mutta lanka olisi sen estänyt.

Kisoja odotellessa,

Jakke Lehtinen

[Ari Rantala]

Minulla on ja räjähtänyt muutamia nuolia laukaisussa. Yleensä nokki on haljennut ja nuoli on lähtenyt jonnekin epämääräiseen suuntaan. Ei onneksi täydellä voimalla ja hyvällä tuurilla on vakavemmilta osumilta vältytty. Muistuu mieleeni Reinikseltä Kuralassa hajonnut pituusnuoli. Nokki petti laukaistessa ja nuoli lensi viitisen metriä taakse päin...Oma ennätyksensä sekin

Varresta on pettänyt kaksi nuolta. Yksi pituusammuntanuoli pärähti peräti neljään osaan ja kärkiosaa en koskaan löytänyt vaikka oltiin avoimella kentällä. Syynä oli nuolen liiallinen ohentelu ja jousen 70#:n ryki.

Narupunos nokinvahvistuksena olisi ehkä estänyt nokkien rikkoontumiset mutta tehnyt nuolista peräpainoisia. Varsirikoissa spine meni niin lörttänäksi, että nuoli olisi sopinut ehkä 20#:n jouseen ja taipui laukaisussa U-mutkalle hajoten lopulta. Nykyään teen pituusnuolistakin mieluummin paksumpia ja varmasti kestäviä kun pelkään joka laukaisulla nuolen tulevan silmille...omille tai naapurin.

[Smirkelimies]

Peräpainosta puheenollen, missä kohtaa tasapainopisteen pitäisi sijaita hyvässä maaliinammuntanuolessa. Minun uusissa versioissa piste on noin 1/3 kokonaispituudesta kärjestä päin. Toisin sanoen nuoli on "jonkun verran" etupainonen.

[Ari Rantala]

Alla lainaus Säilän Tapanin teksteistä. Vanha tekijä tietää mistä puhuu vaikka ei varmastikaan ole painopistettä mitenkään teknisesti määrittänyt...

[T. Manner]

Jotta nuoli olisi lennossa vakaa on painopisteen oltava aerodynaamisen keskiön etupuolella. Jos nuoli poikittain pudotettaessa yrittä kääntyä kärki alaspain niin näin on ainakin, mutta johtuen siitä, että jotkut sulkamallit kehittävät myös nostovoimaa saattaa nopeassa lennossa pienisulkaiset nuolet olla vakaita, vaikka tuo ehto ei toteutuisikaan.

TLM

[Juri]

Painopisteen olisi hyvä olla 10-15% nuolen keskikohdan etupuolella.

[Simo Hankaniemi]

Ai niin, minultakin hajosi yksi pituusammuntanuoli syksyn kisoissa. Pituusammuntanuolissa en ole aina vahvistanut nokkia langalla tai jänteellä.

Jousta muuten on yleensä pidetty feminiinisenä ja nuolta maskuliinisena. Mikä on ymmärrettävää kun ajattelee, että se on nuoli, joka penetroi. Tosin navajoilla oli sekä "maskuliinisia" että "feminiinisiä" jousia. Edelliset oli värjätty mustiksi ja jälkimmäiset keltaisiksi. Musta ja keltainen olivat siis sukupuolia symboloivat värit, eikä sininen ja punainen kuten nykyajan länsimaissa.

[heikki]

Minäkin olen aina ajatellut, että jousi on feminiininen - onhan se miehen kumppani. Enklanninkieliset näyttää käyttävän jousesta pronominia she. Juuri valmistuneen jalavaiseni nimeksi tuli Lumikki.

[Tuomo]

T.Manner kirjoitti: "...jotkut sulkamallit kehittävät myös nostovoimaa saattaa nopeassa lennossa pienisulkaiset nuolet olla vakaita, vaikka tuo ehto ei toteutuisikaan [kärkipainoisuus]."

Täsmentäisitkö hieman, mitä oikeastaan tarkoittaa "jotkut sulkamallit"? Tämä on mielenkiintoinen, ehkä lähinnä akateeminen, kysymys, koska pituusammuntanuolissa painopisteen pitäisi olla hyvin lähellä nuolen keskipistettä, jotkut käyttävät jopa aavistuksen takapainoisia pituusammuntanuolia. Siitä, onko lievästä takapainoisuudesta etua, ei ole varmuutta. Takapainoiset nuolet eivät välttämättä toimi niinkuin pitäisi, voisiko siis sulkamallissa olla ratkaisu?

[Smirkelimies]

Jep, tarkemmin ajatellen muotokieli nuolessa ja jousessa on harvinaisen selvä, vireessä oleva jousihan on ihan ku puolikas kirkkovene. Nykypäivänä värimaailma vaan näyttäisi olevan nuolissa kovin feminiini, mutta kaipa se osaltaan on linjassa sen paljon puhutun tasa-arvostumistouhun kanssa.

Voiskohan pituuammuntanuolta yrittää jalostaa nopeasti lentävän liidokin suuntaan. Hirmu pienet tukisiivet eteenkin tai sopivat kantosulat ihan keskelle. Kaksi sulkaa samalla tavalla kiinni hieman yläviistoon kuin lennokisssa on siivet kiinni, joku lennokkiharrastaja varmaan voisi jopa innostua aiheesta. Nuoli ei saisi pyöriä ollenkaan. Hävittäjäkonemaiset siivet päreistä tms??

[Ari Rantala]

[Smirkelimies]

Sopivasta paperista voisi muokata pienet siivet nuoleen. Lähtökiihdytyksessä siivet painuisi suppuun, mutta lennon rauhoittuessa siivet alkaisi avautua, vauhti hidastuisi ja nuoli alkaisi leijata. Pitääpä alkaa kehitellä. Voi olla, ettei pyörimisliikettä saa loppumaan hallitusti. Jonkun lennokkiharrastajan opastuksella varmaan voisi tehdä tosi pitkän kantaman nuolen, tai sitten ei... varmaankin ne idän miehet on miettineet tuon pituusnuolihomman aikalailla ideaaliksi.

[jkekoni]

Ongelmana on että lähtönopeus on liian suuri millekään siiville, mitkä auttaa merkittävästi lentoa.

Seuraava ongelma on että et tiedä miten päin liidokki tulee, sillä siivet antavat nostetta vain toisin päin.

No niin ja sitten ideoita. Ne eivät lopu...

1. tehdään kokoontaitettavat siivet nuolen sisään ja mekanismi, jossa
a) ohikiitävä ilma
b) pyörimisliike pitää siivet sisällä (pienet sulat vaimentavat pyörimisen
tarpeeksi hitaaksi vasta vaiheessa, jossa nuolen nopeus on niin pieni,
että

Siivet aukeavat jousella tms.

2. Sopiva epätasapaino kääntää nuolen "oikein päin."
(ei toimi, sillä tämä saisi nuole pyörimään omituisesti ?)

3. Jokin mekanismi muotilee siiven profiilin sen mukaan kummin päin nuoli on.
(mulla on idea painopohjaisesta mekanismista, mutta toi tarvitsis ihan liikaa massaa, että voisi toimia vastapainona.)

Jotain ajatuksia mekanismeistakin mulla on, mutten jaksa piirtää, kun veisi liikaa aikaa. (Puhumattakaan siitä että ovat aivan torsoja muutenkin...)

[T. Manner]

Isot sulkasulat luultavasti toimivat suurimmaksi osaksi vakauttajina aiheuttaen vastusta, mutta kun nuoli venkuilee liikaa niin kai sieltä nostovoimaakin hivenen tulee.

Jos on pieni ja kovasta meteriaalista tehty sulka niin sopivalla muotoilulla sen vastus olisi hyvin pieni ja se nimen omaan vakauttaisi nostovoimallaan silloin kun nuoli yrittää poiketa suorasta lennosta.

Jotain siihen suuntaan kuin ohjusten erinäköiset siivet.

Symmetrinen siipi aiheuttaa nostovoimaa vain kun se on kohtauskulmassa ilmavirtaan. Jos nuoli yrittä poiketa suorasta lennosta niin silloin syntyy kulma ilmavirran kanssa ja sulat palauttavat (toivottavasti) suoran lennon. Vastaavasti jos halutaan lennon loppuosassa sulista ja mahdollisista lisäsiivistä kantoa niin nuolella on oltava kulma ilmavirtaan, jos nuoli on liian vakaa niin se kääntyy aina ilmavirran suuntaiseksi. Siirtämällä painopistettä taaksepäin voidaan ehkä päästä tilanteeseen, että nuoli asettuisi liitämään.

TLM

[Smirkelimies]

Hupitestinä voisi kokeilla nuolen etuosaan Elmu-kelmu laskuvarjoa. Nuoli pitäisi ampua melko yläviistoon, jotta se pysähtyy lakipisteessä. Peräpainoisessa sulattomassa nuolessa saattaisi laskuvarjo aueta hyvinkin. Lapsena tein laskuvarjoja elmu-kelmusta ja kynistä, ne leijui aika mukavasti.

[Tuomo]

Pituusammuntanuoliin on joskus muinoin tehty "sulat" partahöylän teristä. Noita taidettiin kyllä ampua jalkajousilla ja muistaakseni maailmanennätyskin (jalkajousella) on ammuttu partahöyläsulitetulla nuolella. En kuitenkaan aio kokeilla tuota käsijousella käden päältä ampuen. Vaikka sulittaisi kahdella terällä ja vaakaan tai pystyyn, niin ongelmia on odotettavissa...

[Smirkelimies]

Nuolen kylkeen liimattava kapea kolmiomainen koko nuolen pituinen paperikaistale saattaisi hyvinkin toimia. Sehän muistuttaisi sitä tavallisinta suihkarin näköstä paperiliidokkia.

[T. Manner]

Saattaisi olla, että nuolessa kolmio poikkileikkaus koverilla sivuilla saattaisi liitää ilman sen kummempia siipiäkin. Ainakin enemmän kuin pyöreä nuoli.

TLM

[Smirkelimies]

Putki olisi myös mahdollinen ratkaisu, silloin ei haittaisi vaikka nuoli pyörisi.

[Lehtis]

Muistan hämärästi jostain lukeneeni, että nuolen varren koloaminen golf-pallon pinnan kaltaiseksi lisäisi samalla tavalla lentomatkaa kuin pallollakin. Onkos kukaan kokeillut? Aikonut kokeilla muun tekemisen puutteessa? Ymmärtääkseni nuolen rakenne olisi muuten samanlainen kuin tavanomaisella pituusnuolellakin (keskeltä paksumpi, ilman kärkeä, pienet sulat jne.), mutta pinta siis röpelletty...

[Smirkelimies]

Yksi golfari selosti kerran tuota golf-pallo juttua. Röpelöisyys rikkoo ilmavirtausta muistaakseni erityisesti pallon perässä sillai, ettei pallon perään synny eräänlaista imuefektiä joka saa pallon kiemurtelemaan. (Vrt nopeasti lentoon potkaistu ilmapallo kiemurtelee). Noin muistelisin asian olevan. Röpelöisyys ei siis toimisi samalla lailla nuolessa ja pallossa. Mutta sopiva epäsäännöllisyys saattaisi vaikuttaa hyödyllisesti, liukuvarunkoisten veneiden pohjassa on kokeiltu ns. Hariflow-rakennetta joka on aika epäsäännöllinen pinnaltaan, se rikkoo myös virtauksia ja vähentää kulkuvastusta. Ja onhan F-1 autossakin vaikka mitä härpäkettä virtausta ohjaamassa. Luulisi että röpelöpintaa olisi hyödynnetty lentokonemuotoilussa jos siitä olisi puikkomaisen kappaleen lennossa hyötyä. Tuuliohjaimien pitäisi varmaankin olla harkitumpia eikä sattumanvaraisesti sijoitettuja kuten golf-pallossa. (Röpelöpintaa on tosin myöskin kilpa-autojen moottoreiden imukanavissa, mutta se estää polttoaineen pisaroitumista, joka heikentää virtausta)

[Smirkelimies]

http://www.vetouistelu.com/aarrearkku/rotkuri/rotkuri.htm

...ja taas yksi idea viestin lähetyksen jälkeen. Venepotkurin lapojen tuunauksessa painiskellaan samantyyppisten virtauskysymysten parissa. Ihannelapa on etuosasta pyöreä, mutta takaosasta terävä. Vääränlainen perän ohennus aiheuttaa virtauksen irtoamisen, jolloin syntyy haitallista "imupyörrettä" tai jotain semmosta. Minä en oo näissä asioissa asintuntija, mutta olen melko varma että jos venepotkuri-asiantuntija ja lennokkiharrastaja yhdessä tosissaan paneutuisi tuohon pituusnuolikysymykseen, voisi syntyä jotain ihan uutta tuolla rintamalla.

[Smirkelimies]

http://www.netti.fi/~halle/planes/aerodyna.htm

...äh, ja taas hyvä linkki lähetyksen jälkeen. Kahtokaapa oheisen jutun ilmanvastus-osio, aika mielenkiintoista ja kansantajuista. Potkurin lavoissa ja suihkarissa on jotain samaa, molemmissa virtauksen irtoaminen on paha juttu.

Mutta mutta, jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, on huomattava että porrasperäsen auton ilmanvastus on pienempi kuin väärällä tavalla luiskaperäsen. ja avolava-auton ilmanvastus on pienempi ilman litteää lavakatetta (myytinmurtajat testasi asian). Lava-auton lavalle syntyvä pyörre auttaa virtausta ylittämään auton, jolloin imuvastusta ei synny. Aerodynaamiset ropleemit on aika vaikeita ratkaista nopeasti päättelemällä koska virtauskulkuihin liittyy ihan mikroskooppiset ilmamolekyylien tarttumiset kappaleen pintaan yms. jutut. Mutta mielenkiintonen aihe! Pituusnuolen rakentelijan luultavasti kannattaisi panostaa lennon lopun liito-ominaisuuksiin ei niinkään mahdollisimman vähäiseen ilmanvastukseen, tai sitte ei... Aika hankala tuo pituusnuoli kun lähtönopeutta ei saisi jarruttaa liikaa, mutta silti pitäs liitää. Nopeuden hidastuessa avautuva heno höyhensiipi keskivaiheilla voisi toimia.

[T. Manner]

Golf pallon pinnan kolot aiheuttavat pyörteisyyttä, joka pitää virtauksen paremmin kiinni pallon pinnassa johtaen kapeampaan vanavirtaukseen ja täten pienempään vastukseen. Pöyrteisen virtauksen irtoaminen on myös hallitumpaa joten kyllä se voi myös hivenen vakauttaa tuota vaappuvaa lentoa, joskin epäilen tuon vaikutuksen olevan niin pieni, että ei sillä ole käytännön merkitystä. Jos pallo heilahtelee muutaman sentin puolelta toiselle niin mitä sitten.

TLM[/quote]

[Martti Auer]

Sileällä pinnalla vaikuttaisi olevan todellakin enemmän vastusta, kuten veneiden pohjissa. Golfpallollakin vaikuttaisi olevan merkitystä että kuinka lähelle päästään puttaamaan ja 300 metrin ylitys pituusammunnassa vaikuttaisi olevan enää metreistä kiinni.

Onhan pituusammuntasulituksina käytetty mm. pergamenttia, sen pitäisi tuoda ainakin 15 jalkaa lisää.

Pituusampujat saattavat kiillottaa nuolensa viimeisen päälle, vähentääkseen ilmanvastusta, mutta ehkä asia onkin päinvastoin.

Voihan nuolissakin olla joku tuollainen röpelömäisyys aiheellista?

Ilmanpyörre?

[Ari Rantala]

Minä en ole mikään ilmanvastusasiantuntija mutta mielestäni kaikki ylimääräiset härpäkkeet nuolessa lisäävät ilmanvastusta ja lyhentävät kaarta. Laukaisussa nuoleen siirretty liike-energia vs. ilmanvastus "kilpailevat" kunnes liike-energia on käytetty ja nuoleen vaikuttaa vain satunnaiset ilmavirtaukset ja maan vetovoima. Liikenopeuden hiipuessa maan vetovoiman vaikutus kaareen korostuu ja nuoli tulee alas melko jyrkässä kulmassa. En oikein jaksa uskoa, että siinä siivistä tms. olisi juurikaan apua...

[Smirkelimies]

Olet varmaankin oikeassa kun on kyse asian toteutuksesta kotioloissa. Vähän sama kuin yrittäisi tehdä kilpauimarin haipukua kotona: idea on sinänsä toimiva, mutta ei riitä että ajaa sex-shopin gummipukuun suomuja rälläkällä. Varmaankin supernuoli pitäisi tehdä jossain VTT:n tapaisessa laitoksessa jossa on kunnon mittavälineet . Kotinikkarien varmaankin kannattaa tyytyä ilmanvastuksen minimoimiseen.

Mutta ainakin yksi hupinuoliliidokki on ihan pakko tehä ens kesänä ja pohdiskeluasiana tämä on hauska.

[Kiul]

[T. Manner]

Golfpallon pyöriminen taitaa lähinnä aiheuttaa lisävastusta, ainakin se saa lentoradan kaartamaan.

Nuolessa vastus tulee kaikkialta muualta kuin vanasta, joten luulen sileyden olevan kova sana.

Tuollainen turkkilainen pituusammuntanuoli olisi kiva koe, mutta ymmärsin, että niitä ammuttiin erillisen tuen kanssa (siper). Ehkäpä sellainen lentäisi normaaliotteillakin. Jäykkyyden suhteen ei ainakaan pitäisi tuolla kaksoiskartioinnilla olla huolta.

TLM

[Smirkelimies]

http://www.youtube.com/watch?v=VH5a8fYigWc&feature=player_embedded

Linkissä semmonen turkkilainen kampe

[Ari Rantala]

Hienosti onnistuu "yliveto" siperillä. Hieman jäi vaivaamaan kuinka useasti ampuvat sormilleen tuota käyttäessään mutta uskoisin kerran riittävän

Pitkä oli pitovaihe ennen laukaisua. Vilppola antoi minulle viime kesänä moitteita samasta. Sanoi, että ei tähtäillä vaan laukaistaan heti kun veto on täynnä. Sillä kikalla voittaa metrejä.

[Smirkelimies]

http://www.youtube.com/watch?v=hBB0asPUITE

kaikki varmaan hoksasi että samassa yhteydessä on paljon muutakin siper-juttua. Oheisessa linkissä on esitelty pituusnuoli läheltä. Pikkusulat ihan nokissa kiinni. Lyhyt ohut nuoli taitaa olla SE-juttu pitkälle ammuttaessa, vaikka yleensä esim varsijousen lyhyttä nuolta pidetään lyhytkantoisempana kuin pidempää tavisjousen nuolta, vai mitä.

[pyssymies]

Varsijousessa se johtuu erittäin lyhyestä vetopituudesta verrattuna käsijousiin. Varsijousessakin lyhyemmistä löytyy optimi kantaman suhteen.

[T. Manner]

[terla]

Noniin, sain tehtyä ekan satsin nuolia. Olikin alkuun yllättävän hankalaa niiden teko! Opin jo monta asiaa kymmenen nuolen valmistusprosessissa, ja odotan innolla että pääsisi tekemään uusia satseja uusilla eväillä.

Nyt on kaikki valmista, jotta voisi lähteä ammuskelemaan erään kartanon pellolle, mutta kun ilma on mitä on täällä Lahdessa...

[Arwi]

Ja ensimmäisen ammutun satsin jälkeen, kun nypit lankakierteen pätkiä pois sulkien välistä niin jätät seuraavista sen suosiolla pois.
Mutta noin muuten on komean näköisiä nuolia.

[terla]

Meinaatko että lankakierteet lähtee niin helposti pois? Mikä/ mitkä seikat sen mahdollisesti tulevat aiheuttamaan?

Kuvan nuolipartissa tuli kokeiltua ja koettua kaikenlaista, joten en tietenkään oleta saavani nuolia nippuun... jos edes tauluun

[heikki]

Kyllä on pahuksen nättejä nuolia.
Nyt kun sulla on koko setti valmiina, niin lähdeppäs ensi pyhänä Vantaalle golffaamaan, ks. tapahtumapalstalta.

[terla]

Kävin ekan kerran oikein kunnolla testaamassa kahta jousta ja nuolia. Kyllä oli hienoa! Nuolet lensivät suoraan ja jotkut osuivat jopa maaliin Kiitos vain kaikille kommentoijille, homma jatkukoon....

[Juri]

[Ari Rantala]

[skinkim]

Tässä minun ensimmäiset nuoleni.

Materiaali: 9 mm pyöreä mäntyrima
Pituus: 79 cm
Painopiste: 32 cm kärjestä

Sulat liimasin ensin kiinni kontaktiliimalla. Lanka on polyesterilankaa. Langan päälle olen levittänyt jänisliimaa.

Varret on kertaalleen käsitelty vernissalla.

Kärjet liimasin kiinni kuumaliimalla. Sulattelin liimaa kynttilässä joten varret mustuivat hieman kärjen takaa.

Kommentteja?