Jousi

Tapio Miettinen · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 58 Location: savo

Minulla on suunnittelun alla lyhyehkö jännejousi ja kaipaisin vinkkejä ja neuvoja sen valmistukseen. Tein vähän aikaa sitten toimivan jännejousen luonnonväärästä vaahtersta mutta sössin tillerin osittain aihion epäsymmetrisyyden vuoksi . Toisessa lavassa on murtuma mutta jousi on käyttökelpoinen ainakin toistaiseksi .
Siispä uutta tulille . Pituutta jousella olisi 120-130 , vetopituutta 24-25 tuumaa ja paunoja noin 50 . Jousta olen ajatellut taivuttaa päistä vastakaarelle ja antaa setin hoitaa pienen myötäkäyryyden keskelle .
Puu vaihtoehtoja ovat massaranduba , pihlaja , vaahtera tai saarni . Massarandupa on etusijalla , mutta miten rasvainen ja painava puu toimii jänteen kanssa . Syykulku tässä minun massarandubassa on sellainen ettei se kestä selfbownna . Lähinnä leveys ja profiili mitat eri puulajeille kiinnostaa .
Jänteet joita minulla on riittävästi ovat brassihärän selkäjännettä eli pitkiä n 40cm mutta hieman rasvaisen oloisia . Voiko jänteitä putsata esim kuumalla vedellä vai menettävätkö ne ominaisuutensa kuumuessaan . Edellisessä jousessa jänteet ovat kyllä hyvin kiinni .

tkorte · Joined: 23 Dec 2005 Posts: 648 Location: Ilomantsi

Jänneselkäiseen jouseen ei tarvitse antaa tulla myötäkäyryyttä. Kokopuisessa lyhytjousessa(sun mitoitetulla) defleksi auttaa selkää kestämään vetoa. Ja jos jänneselkäiseen tulee lähellekään saman verran settiä kuin kokopuiseen, niin jänteitä on liian vähän selässä. Liian vähän jänteitä selässä ei pelasta huonoa syykulkua. Jänne venyy 10% ja jos kerros on ohut, joutuu puu ottamaan myös vetoa vastaan. Voi käydä huonosti. 20-30% lavan paksuudesta pitäis olla jännettä.

Ainoa toimiva rasvanpoistaja on ollut ainakin raakanahalle kidesooda ohjeen mukaan käytettynä. Pitää kylläkin jänteiden olla tosi rasvaisia että haittaa. Rasvahan pilaa jo kuivatus vaiheessa jännettä kuten lihaakin?

Massarantupa aivan outo puu Shocked

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Olen miettinyt että mitä jos laittaisi Nitromors tai vastaavaa maalinpoistohyytelöä puun pintaan ja huuhtelisi lopuksi pois. Kastumisesta ei ole niin haittaa, kun jänteet yleensä liimataan vesiohenteisella luonnonliimalla.

Olet itsekin suunnitellut bulletjännejousta.

Olen myös kuullut, että koko degreasing prosessista ei olisi apua. En tosin usko kuulemaani, joskin olen jossain määrin sekptinen itsekin.

Käsitääkseni jänteet eivät ole paras tapa pitää kasassa puuta, jossa on huono syykulku, vaan että kovapuu pitäisi paremmin selän koossa.
Tietenkin helpoin on olla käyttämättä taipuvissa osissa puuta, jossa on huono syykulku. Jos huono syykulku on vain joissa paikoissa, niin Z tai W liitoksella kahdesta palasta taipumattomalla kahvalla auttaa.

http://www.perinnejousi.fi/puupedia/index.php/Massaranduba

Tapio Miettinen · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 58 Location: savo

Minun massaranduba eli bulletwood on samanlaista kun Jkekonin kuvassa näkyvä . Syykulku on aaltoileva samantapaisesti kun loimukoivussa eli se on varmaan lujaa puuta moneen käyttöön , mutta jousen selässä syyt katkeilevat pinnassa .
Bullettia kokeilen ehkä raakanahkaselän kanssa .

Miltä kuulostaa jänteiden liimaus valmiiseen saarnijouseen joka on hieman 40 paunainen . Refleksi onnistuisi ainakin hyvin valmiiksi taipuvaan jouseen .

elvis · Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Jänneselkäinen saarnijousi oli preeriavyöhykkeellä yksi yleisimpiä jännejousia, pohjoisempien tasankojen perustyökalu.

Jännejousen ei tosiaankaan pitäisi paljonkaan myötäkäyristyä. Minulla on 7 vuotta käytössä ollut jännejousi, joka on edelleen uutta vastaavassa kunnossa. Alan uskoa, että tuo jousi kestää pidempään kuin minä. Myötäkäyristynyt jännejousi on väärin tehty tai sitä on kohdeltu väärin: huono tilleri, liian vähän jänteitä, ei refleksiä ennen jänteiden liimausta, huono kosteussuojaus, liian pitkä veto suhteessa jousen pituuteen.

Suhtaudun hiukan epäillen trooppisiin puihin jännejousen runkona. En ole tosin käyttänyt näitä puita jännejousiini. Muutenkaan minulla ei ole paljonkaan kokemusta trooppisista. Käyttäisin saarnea tai vaahteraa, miksei pihlajakin kävisi.

Syiden kululla ei ole kovin paljon merkitystä jännejousessa, kunhan syyt eivät ole aivan pystyssä. En ole koskaan uhrannut paljonkaan ajatuksia syille tässä yhyteydessä. Puu on pelkkä liimauspinta ja lisäksi sen täytyy olla tarpeeksi lujaa kestääkseen puristuksen.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Jaro on tehnyt paljon bullet laminaatti-selkiä jousiin. Lisäksi kokemus bullet jousten hajoamisesta on etteivät ne välttämättä hajoa syiden mukaan, vaikkeivät syytä seurakaan. Täten en näe syytä miksi ei. Tietenkin jos syyt dippaavat 35astetta tai vastaavaa, niin kovapuuselkä pitäisi varmasti paremmin kasassa.

Osage jännejousia on tehty ja osage muistuttaa monella tavalla trooppista puuta, tosin ollen useimpia niitä taipuvampaa (1% vs 0.79% bullet 0.81% ipe).

Tasankointiaanit eivät ole käyttäneet jänneselkiä trooppisissa puissa kun heillä ei ollut moisia. Sademetsäintiaanit taas ovat ampuneet niin lyhyitä matkoja, ettei jännejousille ollut tarpeita. Mielestäni nämä eivät ole todistita mihinkään suuntaan.

Tapio Miettinen · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 58 Location: savo

Liimasin äsken noin 80 grammaa jänteitä saarnijousen selkään . Jänteet huuhdoin kuumassa vedessä rasvan poistamiseksi , jaoin nippuihin ja laitoin likoamaan . Jousen laitoin 9 sentin refleksille laittamalla sen jänteelle väärin päin .
Jänteitä on reilusti että voin hioa pinnan tasaiseksi .
Eikös jousta voi alkaa varovasti tilleröimään ja sisäänampumaan kun jännekerros on kauttaaltaan läpikuultavan ruskea ?
Saa nähdä mitä siitä tulee .

Bullettia taidan kokeilla tosi reilulla jännekerroksella ehkä monella liimauskerroksella koska paksu liima-jännemössö on vähän vaikea käsitellä . Miten paksu jännekerros veisi vetorasituksen kokonaan jänteelle ja bulletti ottaisi vaan puristuksen vastaan ? Jousesta tullee raskas nopeutta ajatellen .

Tapio Miettinen · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 58 Location: savo

Liimasin äsken noin 80 grammaa jänteitä saarnijousen selkään . Jänteet huuhdoin kuumassa vedessä rasvan poistamiseksi , jaoin nippuihin ja laitoin likoamaan . Jousen laitoin 9 sentin refleksille laittamalla sen jänteelle väärin päin .
Jänteitä on reilusti että voin hioa pinnan tasaiseksi .
Eikös jousta voi alkaa varovasti tilleröimään ja sisäänampumaan kun jännekerros on kauttaaltaan läpikuultavan ruskea ?
Saa nähdä mitä siitä tulee .

Bullettia taidan kokeilla tosi reilulla jännekerroksella ehkä monella liimauskerroksella koska paksu liima-jännemössö on vähän vaikea käsitellä . Miten paksu jännekerros veisi vetorasituksen kokonaan jänteelle ja bulletti ottaisi vaan puristuksen vastaan ? Jousesta tullee raskas nopeutta ajatellen .

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Tapio Miettinen · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 58 Location: savo

Ajattelin lähinnä kumpareita jotka minulla jäi ainakin edelliseen jänne jouseen tilleröintiä vaikeuttamaan . Lisäksi pintakäsittelylle on ehkä hiottu pinta parempi .
Tosin jos jousi toimii muutenkin niin hieman uurteinen pinta saa jäädä.

Jousen lyhensin 124 senttiseksi ja leveyttä vajaa 4 senttiä puoleen väliin lapoja .

tkorte · Joined: 23 Dec 2005 Posts: 648 Location: Ilomantsi

Kuivumista on helppo seurata vaa'alla. Ja kun on jo noin paljon aikaa/työtä uhrannut jouseen, niin ehkä kannattais odottaa kuukaus tai enemmän. Jänneselkäisessä jousessa on se hyvä puoli ettei se voi olla liian kuiva, jousen voi kuivata lämmöllä ja puhalluksella nopeuttaen. Siis kunhan se on kuivanut sen pari viikkoa ihan issekseen.

Ilkka Seikku · Joined: 17 Jan 2007 Posts: 944

Kuuma(80+) vesi ei ole jänteille hyväksi. Alkavat kypsyä ja vetäytyä ja jousen selässä ne aikaa myöten venyvät syöden tehoa.
Kunnollinen säikeiden irroitus ja huolellinen kampaus jänteille. Kammalla pitää sitten myös venyttää jänteitä kun niitä liimailee. Jousi kunnolla vastakaarelle ja sitten suorat, hiukan venytetyt jänteet paikoilleen. Selän keskelle jännekerros paksumpana ja lapojen kärkiin vain ohuesti jos lainkaan, ei sieltä mitään tehoja tule, liika massa lapojen kärjissä vain syö heittoa.
Jänteet saa täysin tasaisesti selkään kunhan nuo vaiheet tekee huolellisesti.
Yleensä näkee jännejousia, joissa jänteet menevät monessa kohtaa ristiin ja kerros on epätasainen. Se on jänteiden tuhlausta.
Elukkaliimaa ei pidä myöskään pihtailla. Mitä enemmän liimaa on, sitä paremmin ja tiiviimmin jänteet laskeutuvat selkään. Liian vähän liimaa jättää jännesäikeiden väleihin ilmaa ja lopputuloksena on muhkurainen pinta.
Hankaniemen ohje kuivumisajasta on ok. Pitää silti muistaa, ettei kuivaa liian lämpimässä! Muuten pinta kuivuu liian nopeasti ja sisuksen kuivuminen voi kestää kuukausia. Puuliimoja käyttävien jännejouset näyttävät usein muhkuraisilta juuri tuon pinnan nopean kuivumisen takia.
Noista mainituista puulajeista käyttäisin mieluiten vaahteraa. Myöskin pihlaja on hyvä ja sietää aika rajunkin vastakaaren.
_________________
www.rautasarvi.fi

tkorte · Joined: 23 Dec 2005 Posts: 648 Location: Ilomantsi

Ja mehän kaikki tiedämme että kuivumisajat ovat riippuvaisia kuivausolosuhteista.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Jos jänteitä laitetaan hyvin niukasti päihin, niin tällöin puuta täytyisi olla vastaavasti vähän enemmän, muuten jousesta tulee "whip ended", eli päät taipuvat liikaa. Olen joskus tehnyt tämän mokan. Silloin täytyy joko laittaa lisää jänteitä päihin tai sitten tilleröidä aiottua enemmän vatsapuuta pois muualta jousesta. Jälkimmäisessä tapauksessa jousi voi menettää paunoja rajusti enemmän kuin oli tarkoitus.

Minusta on parempi, että päissä on vähän liikaa jänteitä kuin vähän liian niukasti. Lyhyessä jousessa liian raskaiden päiden negatiivinen vaikutus ei ole niin helposti näkyvissä. 2001 tekemässäni 50-paunaisessa hikkorijännejousessa on liian paljon massaa päissä (sanoisin, että ainakin 30% turhaa massaa), mutta silti peli on heittänyt nuolta parhaimmillaan 248 m.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Eikös siinä olisi myös sellainen mahdollisuus että käyttäisi ne jänteet kärjissä reippaasti hyväkseen ja tekisi "työskentelevän" vastakaaren?
Eli jyrkähkö vastakaari joka aukeaa osaksi vedon loppua kohden.
Painokaan ei välttämättä pahemmin lisääntyisi mutta vetopituus ja vauhti kasvaisi rivakasti.
_________________
Kantapään kautta.

Tapio Miettinen · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 58 Location: savo

Jänteiden pinta on nyt kuivanut ja on suhteellisen tasainen . Pohjimmaiset jänneniput sain suoraan ja tiukalle mutta pinnalla liima-jännemössö vaikeutti hommaa ja jänteet vähän kiertävät eivät tosin enempää kun jousissa jotka ovat ammattilaisten käsialaa. Liimaa laittoin varmasti riittävästi , koska sehän on 90 % vettä .

Jännepinta loppuu vähän ennen nokkeja jänteellä refleksöinnistä johtuen . Laitoin tosin jänne sidokset pitämään jänteiden päät paikallaan ja lisään sidoksia tilleröinnin yhdeydessä .

Jännekerros oli märkänä paksuimmillaan reilut 1,5 paksu ja lavan viimeisellä kolmanneksella ohenee jouhevasti nollaan . Jousen taipumattomissa osissa jänteitä ei varmaankaan tarvita .

Jänteitä huljuttelin rasvan poistamiseksi hanakuumassa eli noin 60 asteisessa vedessä . Havaitsin liimauksen yhdeydessä että jänteiden liotusvdenkin on parempi olla lämmintä . Olisiko niin että kehon lämpöiset jänteet toimivat parhaiten.

tkorte · Joined: 23 Dec 2005 Posts: 648 Location: Ilomantsi

Tapio Miettinen · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 58 Location: savo

Märkänä jännekerros oli siis noin 1,5 senttiä .

Refleksiä ylläpitävä jänne on nyt löysä eli jänteet ovat kuivuessaan lisänneet käyryyttä . Toisin sanoen tehneet tehtävänsä . Olisikohan hölmö idea kiristää jännettä vähän ? Liika refleksihän tosin vaikeuttaa jänteelle laittoa . Taidan antaa olla koska jousessa on lavan tyvessä lievä sarana nyt kun se on vastakaarella . Saman olen havainnut nuolissa että spine on erilainen jos niitä kääntää 180 astetta .

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Tapio Miettinen · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 58 Location: savo

Jännesaarnijousi on nyt ampumakuntoinen . Heitto on kohtuullinen ja leporefleksi noin 7 cm eli laskenut 2cm alkuperäisestä 9sentistä . Jänteiden kuivatuksen aikana se kävi kyllä yli kymmenssä sentissä .

Tilleri meni aivan uusiksi jänteiden jälkeen eikä ole vieläkään aivan kohdillaan . Korjailen sitä pikkuhiljaa kunhan pääsen ampumaan sillä kunnolla täydellä vedolla .

Mahassa on pieniä puristusmurtumia jotka voivat johtua myös paahdetun jousen taivutuksesta refleksille . Minun parempi heittoisiin saarnijousiin on kaikkiin tullut puristusmurtumia ja eivät ne ole paljon haitanneet .

Liimasin jouseen lohen raakanahkaa jänteiden suojaksi . Pintaan laittanen uretaanilakan ja vatsa puolelle vahaa joka on helpompi uudistaa tilleröinti hiontojen jälkeen .
Kuivumassa oleva seuraava jännejousi on vaahteraa johon en ole aiheuttnut murtumia vatsaan . Jousi on reflexdeflex snake jousi . Kiemura muoto on ehkä turhankin haastava kolmanneksi jännejouseksi mutta parempaakaan vaahteraa ei nyt ole . Kyseinen vaahtera sinänsä on aika hyvää jousi matskua .

Jänne jouset ovat aiheuttaneet minulle sellaisen riippuvuuden että pitänee hankkia jostakin sarvea että pääsee ottamaan jänteestä kaiken irti . Wink

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku