Jousi

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Ihmettelin tässä Arin tilleripuuviritelmää ja huomasin että se on aika ovela.
Siinä kiskotaan melko lailla samalla tavalla kuin miten oikea ampujakin tekee. Jos ymmärrän oikein niin pystysuorien viivojen on tarkoitus olla nuolen suuntaisia ja veto kohdistuu kahvaan viistosti.
Minulla on myös saman tapainen systeemi. Erona on että jousihyllyni on kapea ja keskellä puuta mutta vetonarun alin pylpyrä on sivusuuntaan säädettävissä.
Hylly on kapea jotta saisin painepisteen sijoitettua oikeaan paikkaa kuperiin kahvoihini, kahva kiikkuu kapealla hyllyllä muuten vapaasti.

Tilleröin jousen ensin 20" saakka kiskomalla perinteiseen tapaan suoraan alas, sen jälkeen vaihdan vetonarun sivulle kiinnitettyyn koukkuun.
Nokitan nuolen jänteelle ja kiinnitän vetokoukkua varten narusta tehdyn luupin vetokäden keskisormen alareunaan kohdalle, vedon keskipiste välimeren otteella löytyy melko tarkkaan tästä.
Etusormi ei itseasiassa vedä vaan ainoastaan nojaa jänteeseen ja pitää käden suorassa. Jos etusormella yrittää vetää niin se liukuu jännettä pitkin alas ja puristuu tiukalle nokin ja jänteen väliin.

Pyrin saaman jousen taipumaan niin että täydessä vedossa kummankin lavan jänneura tulisi samalle etäisyydelle nuolen suunnassa (taikka ylalapa pikkuisen pidemmälle) ja kahvan asennon pysymään samana kuin ennen vetoa.
Vedon alkaessa jousi menee takaviistoon vinoon mutta suoristuu täyteen vetoon mennessä. Laukaisussa taas vetävä käsi poistuu häiritsemästä ja lavat suoristuvat takaisin lyhintä mahdollista reittiä suoraan eteenpäin.
Olen havainnut systeemin simuloivan oikean ampujan vetoa erittäin hyvin.
Mielestäni tällä menetelmällä tilleröidyt lyhyetkin jouset ovat tuntuneet aivan yhtä vakailta kuin pitkät. En ole myöskään enää huomannut jousten alalapojen ottavan settiä käytössä ylälapoja enempää.

Arin tsydeemi on siinä mielessä fiksumpi että kahvan paikkaa on paljon helpompi ja yksinkertaisempi säätää eri vetopituuksille kuin vetonarun koukkuja. Jos vetokoukun paikka jänteellä asettuu täydessä vedossa samaan linjaan kahvaan nähden kuin ennen vetoa, niin nuolikin kulkee silloin suoraan.
Täytyypi ihan ottaa mallia, mutta kenties kupera hylly taikka liukuva kahvanpaikka.
_________________
Kantapään kautta.

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

Juu. Kahvan paikkaa voi hollailla miten sattuu...tämäkkä kiinnitys sen sijaan on hankalampi toteuttaa ja samaten se, että jousi asettuisi suoraan.

Taustaruudukko on tuuman väleillä ja aina 5":n välein on vahvempi viiva. Ruudukko helpottaa melkoisesti taipuman arviointia ja on siitä tosiaan apua nuolen suuntaa arvioidessakin. Alapäässä on ihan samalla tavalla kolme kiinnityskoukkua, yksi tasan keskellä ja kaksi tuuman päässä molemmin puolin.

Taustassa on lisäksi muutamia ideaalikaarien käyriä mutta niiden sijoitus on päin pers...ovat siis väärässä kohdassa eikä niitä juurikaan pysty hyödyntämään.

Tuo Jurin vekotin on taatusti siitä kätsympi, että sen voi nostaa vaikka komeroon. Tuo minun versioni on vanhasta piirustuslaudasta tehty ja pultattu saranoilla hyllyn reunaan eikä sitä juuri siirrellä. Siitä se on kätevä, että sen saa taitettua alas pöydäksi ja että sen taakse on kätevää jemmailla kaikenlaista roinaa Wink

_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Siltä varalta että tarkoitukseni on jäänyt jotenkin vaikeaselkoiseksi, lisätään vielä kuva ihmisen kiskomasta jousesta. Tästä pitäisi selkeästi näkyä kuinka veto ei ole aivan nuolen suuntainen.
Kyseessä on jäykkäkärkinen holmegård-tyylinen jousi. 62" pitkä, 46#@27".
_________________
Kantapään kautta.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Tässä vielä hikkorijousi tilleripuussa kolmella eri tyylillä.
- Ylimmäisessä perinteiseen tapaan kahvan keskeltä suoraan alas kiskottuna. Kahva tasapainoilee vapaasti kapealla hyllyllä.
- Keskimmäisessä kuvassa kahvan liike on estetty sen kummallekin puolelle asetetuilla vanerinpaloilla. Vedon suunta on taas suoraan alas.
- Viimeissä taas kerran ihmistä jäljittelevä epäkeskeinen veto.
_________________
Kantapään kautta.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Itse löydän kuvista mm. seuraavanlaisia eroavaisuuksia.
Verrattuna alimpaan kuvaan:
-Ylimmässä kuvassa kahva on eniten vinossa, ylälapa taipuu täten havaittavasti alalapaa enemmän.
- Keskimmäisessä kuvassa näen suorastaan kaksi erilaista tillerinmuotoa, kummallakin lavalla omansa. Ylälapa joutuu myös roimasti kovemmalle rasitukselle. Lavoilla ei näytä olevan minkäänlaista yhteyttä toisiinsa.

Mielestäni täältä löytyy mm. selkeä syy siihen miksi jousien alalavat ottavat usein käytössä enemmän settiä kuin ylälavat. Ne on alunperin rakennettu liian heikoiksi koska vedon viistoutta ei ole otettu huomioon.

Onko mielipiteitä? Kysymyksiä?
_________________
Kantapään kautta.

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Heh, ranne on tosiaan turhankin paljon levossa. Siihen ei satu mutta otteesta tulee vähän löperö, painepistekin taitaa siirtyä tarkoitettua alemmas. Poseerauskuvathan eivät aina ihan vastaa todellisuutta, toivottavasti.

Alunperin kehitin systeemini tutkiakseni juuri epäsymmetrisyyden vaikutuksia.
Sain selville että juttu liittyy jousen pituuden ja vedon pituuden suhteisiin.
Pyrin saamaan eripituisten jousten kummatkin lavat yhtä vahvoiksi mutta ylälavan kärjen hieman pidemmäksi. Lisäksi mittasin jänteen etäisyyden kummankin lavan keskikohdasta. Jos ylälavan keskipiste on kauempana jänteestä niin tilleri on positiivinen, toisinpäin negatiivinen.
Tilleröin jouset niin että kummankin lavan kärjet tulivat täydessä vedossa samalle etäisyydelle ja kahva pysyi mahdollisimman samassa asennossa kuin ennen vetoa.

Sain tulokseksi että pidemmällä jousella / lyhyemmällä vedolla kaivataan enemmän epäsymmetriaa korjaamaan täydenvedon tilannetta nuolelle symmetrisemmäksi. Lyhyemmällä jousella / pidemmällä vedolla epäsymmetriaa tarvitaan vähemmän. Pidemmän ylälavan vaikutus kasvaa mitä kauemmas jännettä kiskotaan, tai mitä lyhyempää jousta käytetään.

Muutama esimerkki:
- 70" nokista nokkiin pitkä jousi, 27" veto. Ylälapa 1" alalapaa pidempi, tilleri meni tasan nollille. (ensimmäisessä kuvassani esiintyvä vakosaarni ELB).
- 64" ntn, 27" veto. Ylälapa 0,75" pidempi.Tilleri noin 3 milliä miinuksella, ampuu silti vakaasti ja hyvin. Jousi oli alkuun 65 tuumainen, ylälapa tuuman pidempi. Tilleri meni niin pahasti miinukselle että päätin lyhentää jousta. (Bambu/bulletwood -jousi jolla ammuin mm. viime kuralan kisat).
- 62" ntn, 27" veto. Ylälapa 0,5" pidempi, tilleri tasan. ("Holmegård").
- Kuvissa esiintyvässä hikkorijousessa (62" ntn, 27" veto. Ylälapa 0,5" pidempi, tilleri pari kolme milliä positiivinen) tein ylälavan tarkoituksella notkeammaksi siltä varalta että alalapa ottaa ampuessa enemmän settiä. Ei ole ainakaan tähän mennessä ottanut.

En tarkoita tällä kaikella sitä ettei tasapainoinen tilleröinti onnistuisi ilman ihme häppäsvärkkejä, vaan esim.perstuntumalla, perimätiedolla, ennakoimalla, peilin kanssa tms. menetelmillä. Mutta uskon että siitä voi olla paljon apua jos ymmärtää hieman enemmän siitä mitä oikeastaan on tekemässä ja miksi.
Epätasapainoinen tilleri ei estä ampujaa osumasta mutta saattaa kyllä tehdä hommasta hankalamman. Vaikutus kasvaa lyhyemmällä jousella, pidempi jousi antaa enemmän anteeksi.

Päätin nyt laittaa tutkimustuloksiani ja johtopäätöksiäni tänne muidenkin nähtäville. Eihän näihin tarvitse kiinnittää mitään huomiota jos ei siltä tunnu mutta saa myös käyttää hyväkseen tai jatkaa tästä vielä eteenpäin.
_________________
Kantapään kautta.

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

Koitin tehdä tuosta jänneselkäpihlajasta tuolla reseptillä tilleriltään hieman positiivisen ja saatoinpa siinä onnistuakin. Samaten otin "vanhan" LongJohnin uudelleenveistoon ja ohensin kärkiä reiluhkosti ja tilleröin uudelleen samalla reseptillä. Heitto ainakin parani pirusti Wink

Yksi juttu joka osoittautui yllättävän vaikeaksi oli jousen kiinnitys tilleripuuhun. Millin vinokiinnitys muutti mittatuloksia ihan hitosti ja sai kärkibalanssinkin persiilleen. Miten tuo kiinnitys olisi mielestäsi hoideltava? Olisiko parasta antaa sen olla "kelluva" ja antaa jousen kääntyillävääntyillä kuten normaalivedossakin vaiko vinkata se juntturaan ettei taatusti liikkuisi?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

Laskin vielä joutessani paljonko 1mm vinoasento "muuttaa" lapojen asentoa ja oletuksella 1500mm pitkä jousi 200mm kahvalla siirtäisi kärkeä 7,5mm. Tietysti myös toinen lapa siirtyisi eli balanssissa olisi 15mm ero.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Minusta jousen kiinnitys tilleripuuhun tulisi olla kelluva kuten se on kädessäkin. Mikäli siis tavoittelee ampuessakin samanlaista tilleriä kuin tehdessä.
Kahvan painepisteen siirto tosiaan vaikuttaa asiaan aika tavalla. En tiedä onko muuta tapaa määrittää oikea paikka kuin parhaalla ymmärryksensä mukaan päättelemällä, eli siis valistuneella arvauksella.
Oma arvioni pokakäteni painepinnan keskipisteestä on 1,5 tuumaa nuolihyllyn (eli etusormen) alapuolella.
Yleensä tätä systeemiä käyttäessä on jousen tasapainopistekin tullut samaan paikkaan tai hieman alapuolelle.
Olen varmuuden vuoksi laittanut ylälavan taipumaan mieluummin hieman alalapaa enemmän kuin vähemmän.

Jos laukaisussa jompi kumpi lavoista on ensin perillä, niin uskon että sen on parempi olla alalapa. Myöhemmin lyövä ylälapa nimittäin kuljettaa jänteellä olevaa nokinpaikkaa hieman yläviistoon. Alaviistoon lähtevä nuolen perä pyrkisi lyömään näpeille.
_________________
Kantapään kautta.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Sinänsä ymmärrän idean kelluvuudesta... mutta, jos jousen keskiosa on pari milliä vinossa ei sitä huomaa varsinkaan vähänkään karakteerisesta jouseta.

Kiintessä kiinityksessä epätasapaino näkyy hyvin eri lapojen taipumiserona.

Mielestäni hyvän ja "täydellisen" tillerin ero on niin pieni, ettei sitä kannata tavoitella. Ton epäsymmetrisyyden saa sellaisella säännöllä että ylälapa taipuu 2-4cm enemmän tai vastaavaa.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

Mullapa on ranne terästä ja ote on kuin ruuvipuristimessa...no eikä ole Wink

Eli siis olen samaa mieltä siinä, että tillerikiinnityksen pitäisi mallintaa pokakäden otetta ja myötäilyitä mahdollisimman lähelle. Mun tyylilläni kun tekee jousta, nuolen siis olisi tarkoitus lähteä jousen keskeltä, pokakäden painepiste on siis jossakin tuuman pari tätä alempana.

Edellinen siis silloin jos pyrkii tekemään ammuttaessa tasapainoisen jousen. Eri juttu sitten jos tosiaan haluaa jomman kumman lavan jäykemmäksi. Tuolla mun tavallani kiinnittää jousi tilleröidessä keskeisesti on ampumatapahtumataipuman painepiste siis aina hieman persiillään keskeiseen tilleriin nähden.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-