View previous topic :: View next topic |
Author |
Message |
Touko Sandström
Joined: 28 Apr 2008 Posts: 3
|
Posted: 28.08.2008 16:34 Post subject: Ensimmäinen pihlajainen |
|
|
Tervehdys vaan kaikille. Olen tässä jo jonkin aikaa lueskellut foorumia, mutten ole keksinyt mitään sanottavaa. Nyt kuitenkin rohkaistuneena ajattelin avata sanaisen arkkuni. Aloitin nimittäin jousen veistelyn männäviikolla, ja tänään sain sen päätökseen. Se räjähti tilleröidessä. Ei siis mennyt mitenkään poikki, vaan räjähti useasta kohtaa yhtaikaisesti.
En muista lukeneeni täältä samankaltaisia kokemuksia hirveästi, joten ajattelin kysäistä, että missäköhän piili se virhe. Onko oletettava, että tilleri oli kohtuu hyvä (näytti ainakin siltä), mutta pihlaja ei kestänyt rasitusta? Jousi tosiaan kovan pamauksen kera meni rikki molemmista lavoista yhtaikaa, ja molemmissa lavoissa oli useita murtumakohtia. Jännite oli tuolla hetkellä n. 40 paunaa, olin aikaisemminkin jousta käyttänyt noissa lukemissa vaa'an kanssa ihan testimielessä, mutta nyt se ehti olla jo vähän aikaa (n. 5 sekuntia) ennen kuin paukahti. Pitäisikö päätellä, ettei pihlajasta kannata alkaa säätämään yli 35 paunaista? Puu oli kohtuu nuori, ja sydänpuukin vielä aavistuksen oranssia.
Minulla on muutama aihio vähän isommasta pihlajasta (suunnilleen Schwarzeneggerin hauiksen paksuista tavaraa), ja n. 40 paunaista yrittänen niistä rakentaa. Onkos tämä liiottelua pihlajalle, vai pitäisikö suosiolla tiputtaa paunatoiveet alemmas?
Pistän kuvia vähän myöhemmin tuosta palikasta, kunhan löydän vain sen yhden puuttuvan osan, joka siitä ponnahti ties minne vintin suojiin. |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 28.08.2008 21:54 Post subject: |
|
|
Miten pitkä jousi oli ja miten pitkälti vedit sitä. Täysin oikein ja hyvin tilleröitykin puujousi voi hajota tuolla tavalla, jos se vedetään täyteen vetoon ilman sisäänajoa. Ainakin minä pidän uutta puujousta ampumakuntoon viritettynä muutamia tunteja tilleröinnin jälkeen ennen kuin alan koeampua sillä. Jousen on vähitellen totuttava uuteen tehtäväänsä. |
|
Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia
|
Posted: 29.08.2008 00:11 Post subject: |
|
|
Vaikeata tosiaan arvailla mikä meni käteen jos ei ole mitä arvioida. Pituus, leveys ja paksuus kahvan juuresta ja lapojen kärjistä auttaisi jo paljon...tai hyvä kuva.
En tiedä mistä johtuu mutta tämä on jo toinen "pihlajaräjähdys" pienen ajan sisällä kun omat pihlajani (4kpl) ovat kestäneet yhtä lukuun ottamatta ihan kohtalaisesti. Kenny on tosin vetänyt itsensä korkkiruuviksi ja paunat ovat tippuneet n. 25#:aan mutta tuo justkärkikorjaamani Jallupihlaja tykittää yhä 45#:n tehoilla ja pihlaja-aihioita on kuivumassa talven ratoksi puolisenkymmentä.
Yksi syy pihlajan "laatuvaihteluun" lienee juurikin tuo Santun mainitsema kasvuajan pituus. Ja tietysti myös se millaisessa ympäristössä puu on kasvanut. Tuukka taisi sanoa, että "viidakosta" löytyy usein parhaimmat. _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Back to top |
|
|
Touko Sandström
Joined: 28 Apr 2008 Posts: 3
|
Posted: 29.08.2008 01:02 Post subject: |
|
|
En pysty nyt enää mittaamaan tuota pituutta tarkasti, kun yksi pala hävisi johonkin omituisesti, mutta kohtalaisen tarkka arvio on 130 cm. Jousi oli tillerissä 22 tuuman kohdalla, kun se poksahti. Minua vaan oudoksuttaa se, kun se meni samanaikaisesti niin monesta paikkaa rikki, mutta ilmeisesti sellaista on tapahtunut muillekin.
Pihlaja oli kohtuu viidakosta rämmittyä. Siinä oli myös vähän luonnon kieroutta, mutta oikaisin sen höyryllä. Lisäksi jousessa oli luonnollista vastakaarta toisessa lavassa melkoisesti tilleröinnin alussa, mutta se otti settiä vallan makoisasti tuossa tilleröinnin edetessä, ja vastakaari oli loppuvaiheilla aika leutoa jo.
Kahva on oli tehty jäykäksi.
Otan tässä viikonloppuna kuvia kapistuksesta ja heittelen tänne, jos siitä sitten vaikka jotain irtoisi ja oppisi. Näillä tiedoilla varmaan tosiaankin on vaikea sanoa mitään sen kummempaa. |
|
Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia
|
Posted: 29.08.2008 10:10 Post subject: |
|
|
Quote: | Minua vaan oudoksuttaa se, kun se meni samanaikaisesti niin monesta paikkaa rikki |
Jonkinverran noita hajoamisreaktioita tarkastelleena sanoisin, että kun repeämä alkaa selästä ja on nopea, niin usein shokki-isku murtaa myös sen toisen lavan. Hyvänä esimerkkinä tuo sitkankuusesta yrittämäni jousiteelmä joka pärähti poikki tilleröinnissä ja hajosi suht totaalisesti osiksi.
Murtuma oli selvästi alkanut ylälavan selästä mutta myös alalapa oli murtunut syiden väleistä. Ylälavasta irtoili myös palasia kuten tuosta sinun pihlajastasikin.
Mielestäni pihlajasta saa kohtuu hyvän jousen jos ei ahnehdi paunoja ja pitää lavat suhteellisen leveinä ja paksuudeltaan maltillisina. Ns. neutraaliakselin suhteen kun edetään loitommalle niin tietysti myös veto ja puristus lisääntyvät ja ilman vetoa kestävää selystystä pihlajan kestoraja tulee vastaan aika nopeasti. Puristusta pihlaja näyttäisi kestävän melko hyvin.
Tuo punainen pihlajajouseni on edellä mainitusta syystä decrownattu selältään litteämmäksi. Tuukan ohjetta antaa pihlajoiden kasvaa rauhassa ja käyttää jouseen tuomea pidän hyvänä...jos siis jostakin vain löytää jousipuuksi sopivaa tuomea. Pihlajaahan on vaivaksi asti. _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 29.08.2008 11:53 Post subject: |
|
|
Jousi oli vetopituuteensa nähden liian lyhyt ja mitä todennäköisimmin myös liian kapea. 22 tuuman kohdalla siitä yksinkertaisesti loppui sietokyky.
Suositus minimirajan yksipuiselle jäykkäkahvaiselle jouselle saa kertomalla vetopituuden kahdella ja lisäämällä siihen vielä kahvan pituuden. 8 tuuman oletuskahvalla (2" feidari + 4" kädensija + 2" feidari) suhdeluvuksi tulee 2,3.
Tämäkin vaatii jo taitoa ja erinomaista materiaalia. Nyt vetopituuden ja jousen pituuden suhde 2,1 jäi jopa tämän alle.
Raju settin ottaminen voi johtua mm. liian kapeista lavoista, kiireisestä tilleröinnistä tai kosteasta puusta.
Toinen asia johon kannattaa myös kiinnittää huomiota on selkälustojen paksuus. Luulisi tillerin olleen todella tasainen jos kerran paukahti kummastakin lavasta samaan aikaan. _________________ Kantapään kautta. |
|
Back to top |
|
|
|