View previous topic :: View next topic |
Author |
Message |
Paas
Joined: 18 Mar 2007 Posts: 140 Location: Helsinki/Porvoo
|
Posted: 09.01.2009 18:57 Post subject: Operaatio jalava |
|
|
Minulla on nyt hyvä pala jalavaa staaviksi työstettynä. Puu makasi alunperin maassa siihen jätettynä pyöreänä pöllinä. Halkaisija oli noin 18cm. Halkaistiin se kaverin kanssa ja jaettiin kristillisesti. Tästä on nyt aikaa ainakin pari kuukautta. Pöllin puolikas makasi sitten sen jälkeen sellaisenaan lämmittämättömän autotallin lattialla kunnes noin viikko pari sitten aloin sitä tutkimaan.
Katselin että voisin saada siitä halkomalla 3 staavia ja lähdin sitä yrittämään. Halkaisu ei kuitenkaan onnistunut kovin hyvin vaan lähti menemään ulkoreunaa kohti. Sitten alkoi koko halkaisu pelottamaan kun en jalavaa kuitenkaan kovin usein käsiini saa. Joten ajattelin että kuorin puun ja tsekkaan minkä näköistä pintaa kuoren alta paljastuu ennen muita jatkotoimenpiteitä. Kuorittuani puun löysin yhdestä kohtaa noin sentin syvyisen kuopan joka koostui mustasta mädästä puutöhnästä. Se osa oli täten pois laskuista jonka jälkeen päätin etten lähde halkomaan puuta laisinkaan, vaan työstän kirveellä ylimääräiset pois ja yritän saada edes yhden jousen vapautettua siitä puusta.
Puun yhdessä päädyssä oli myös tummunutta puuta selkäpuolella, siinä kohtaa oli ollut reikä kuoressa. Rapsuttelin puuta pois nähdäkseni miten syvälle saa mennä ennen kuin tulee tervettä puuta vastaan. 3 vuosilustoa sai rapsutella ja oli taas terveen oloista matskua. Joten muutaman lisäsentin takia päädyin rapsuttamaan koko matkalta 3 vuosilustoa pois saadakseni yhtenäisen selän yhdestä vuosilustosta.
Ajattelin tuosta vielä rapsutella yhden luston pois oikein varovasti jotta tulee varmasti täydellisen ehjä vahva lusto selkälustoksi.
Minkäköhänlaisella todennäköisyydellä puu on vielä hyvää jousipuuta? Tarkkaa tietoa ei ole siitä kuinka kauan puu ehti maassa lojua, mutta on se siellä saattanut olla useita viikkoja. Mittaa tuolla staavilla on noin 175cm, ainakin 170cm jousen siitä saan(pieni halkeama yhdessä päädyssä). Osaisiko joku suositella mittoja jalavapitkäjouselle, lähinnä kahvakohdan leveys? Tarkoituksena tehdä koko matkaltaan taipuva D-jousi. Paunoja ehkä noin 60-70#. Entä kestääkö jalava hieman pyöreää vatsaa? Ei nyt ihan ELB pyöreyttä, mutta en ihan tasaista vatsaakaan haluaisi. |
|
Back to top |
|
|
Paas
Joined: 18 Mar 2007 Posts: 140 Location: Helsinki/Porvoo
|
Posted: 09.01.2009 20:05 Post subject: |
|
|
Tuosta vatsan pyöreydestä vielä. Muistelen lukeneeni että engelsmannit pitivät jalavaa heti marjakuusen jälkeen sopivimpana puuna sotajousiinsa. Oliko jalavajousissa myös samanlainen muotoilu kuin vastaavissa marjakuusijousissa? Lähinnä tuo vatsan pyöreys kiinnostaa. |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 10.01.2009 01:33 Post subject: Re: Operaatio jalava |
|
|
Paas wrote: | Mittaa tuolla staavilla on noin 175cm, ainakin 170cm jousen siitä saan(pieni halkeama yhdessä päädyssä). Osaisiko joku suositella mittoja jalavapitkäjouselle, lähinnä kahvakohdan leveys? Tarkoituksena tehdä koko matkaltaan taipuva D-jousi. Paunoja ehkä noin 60-70#. |
Uskoisin ettei mahdollinen alkava laho ole vielä päässyt esiin kaivamiisi alempiin selkälustoihin.
Riippuu paljon vetopituudestasi kannattaako tehdä Elb vai flättäri. Jos Elbbiä, niin suosittelisin 70# (n.178 cm) nokista nokkiin 28" vedolle. Kaksi tuumaa voi ottaa pois jousen pituudesta jokaista edellistä lyhyempää vetotuumaa kohti.
Vatsan muoto litteä voimakkaasti pyöristetyillä reunoilla, kahva ja kärjet pyöreät. Leveyttä kahvan kohdalle 32 mm noilla paunoilla.
Etuprofiili.
Kahva: Jousen keskikohdasta ylöspäin 3 cm, alas 7 cm. Ylälavasta tulee pidempi. Tämän jälkeen leveys jatkuu tasapaksuna vielä 10 cm kumpaankin suuntaan. Sitten ensin suora kavennus 20 milliin nokin kohdalta. Lopuksi noin 15 cm nokista takaisinpäin lähtien, uusi kavennus 12 milliseksi. Tilleröinnin lopuksi nokki kavennetaan vielä 10 - 8 mm.
Sivuprofiili.
Kahvaan (yht. 10 cm) paksuutta 25 mm. Sen jälkeen suora kavennus 12 mm nokkeihin.
Elliptinen tilleri. Kahvassa ja kärjissä ei näkyvää taipumista. Lavat taipuvat keskikohdista hieman enemmän kuin muualta.
Tilleri voi myös olla tasaisen pyöreä, sellainen on hitaampi mutta jaksaa heittää raskaampaa nuolta.
Veistä ensin muotoonsa kantikkaaksi, sitten tee pyöristykset. Pidä tämä muoto tilleröinnin alusta loppuun.
Jalavan puristuslujuus ei tosiaan ole yhtä hyvä kuin marjakuusella, siksi litteämpi vatsa. Vetolujuus taasen on todella hyvää tasoa, joten selkää voi pyöristellä reunoista varsin voimakkaasti.
Jos jalavasi on liian lyhyt Elbiksi, voit tehdä siitä D-mallisen flättärin.
35 mm leveyttä puoliin väliin lapoja, suora kavennus 12 mm nokkeihin. Kahvan paksuus 20 mm, pituus 6" . 2" loivat feidarit.
12 mm paksuista nokeista tasapaksuudella lapojen puoliinväleihin. Sitten 1mm lisää paksuutta jokaista 10 cm kohti feidareihin asti.
Jalavan kanssa selkä voi olla hieman kapeampi kuin vatsa.
Mitat ovat vain ehdotuksia tiileröinnin aloittamiseen, eivät valmiin jousen lopullisia ulottuvuuksia. |
|
Back to top |
|
|
Paas
Joined: 18 Mar 2007 Posts: 140 Location: Helsinki/Porvoo
|
Posted: 10.01.2009 01:46 Post subject: |
|
|
Kiitos Juri perusteellisesta vastauksestasi! Olin hieman myös ajatellut Holmegaardin kokeilemista jos en lähde ELB:iä veistelemään, kun tuo tosiaan on vähän siinä rajoilla pituuden suhteen, ettei tiedä oikein mitä tuon kanssa tekisi. Täytyy funtsia. |
|
Back to top |
|
|
|