Jousi

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Kuinka paljon katajaa uskaltaa esitilleröidä ennen kuin lisää jänteitä selkään? Onkohan 58-59 tuumaa riittävä pituus 27" vedolle jäykkäkahvaisena? Riittääköhän 40 mm leveyttä puoleen väliin lapoja asti?

Nimimerkki "epävarma".
_________________
Kantapään kautta.

Matti · Joined: 10 Oct 2004 Posts: 538 Location: Helsinki

Voisit tilleröidä sitä niin paljon että taipuu muotissa helpohkosti refleksille, kun liimaat jänteet selkään. Jännematsku pitää hyvin refleksin ja sitten vaan ohentelemaan. Mun osagepyssyssä oli varmaan yli 70# pitkällä vedolla kun laitoin jänteitä, nyt se on ohentunut 45:ksi.
Meinaan ite tehdä katajasta 58" pitkän 28" vedolle ja 3cm leveänä 2/3osaa pituudesta. Jännettä reilusti lavan keskelle, kruunun päälle, jotta tulee pyöreähkö selkä.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Ajattelinkin tilleröidä jousen ensin jännekorkeudelle jotta taipuma olisi tasainen ja symmetrinen, sitten vääntää refleksille ja lisätä jänteet. Tämä vain aiheuttaa sen että tilleröinnin jatkuessa refleksi kasvaa entisestäänkin puuta ohennettaessa. Ilman jänneselkää jousta ei ehkä uskalla kiskoa yhtään pidemmälle.
_________________
Kantapään kautta.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Simoooo, Marttiiiii! Tulkaas nyt vähän sanomaan. Pliide!
_________________
Kantapään kautta.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Valmiiksi jousta on varmaan turha tilleröidä etukäteen, vaan hieman, että saa myötätaipumaa alulle. Varmasti on myös useampiakin, kuin yksi tapa tehdä jännejousi.

Jännejouselle varmaankin ihan pienempikin vastataipuma riittä, koska jänne kutistuu kuivaessa ja kasvattaa taipumaa entisestään, eikä puu kestä suurempia vastataipumia.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

40 mm leveyttä tosin voi jo kestää enemmän reflexiäkin kuin 30 mm. 60 tuumaa kuulostaa aika paljolta kylläkin jännejouseksi, varsinkin leveämpänä mallina. Eikö tuosta tulisi raskas jousi jänteiden kera ?

tkorte · Joined: 23 Dec 2005 Posts: 648 Location: Ilomantsi

Jänteitä EI liimata koko matkalle tasapaksusti, vaan kärkeä kohti vähentäen. Lähellä kärkeä riittää yksikin kerros.
Se siitä raskaudesta.
Eikä Jurin jousi/vetopituus jännejouseksi ole huono yhdistelmä.
Jänne selkä rupeaa olemaan 28"veto, 64" jousessa ja yli, hyödytön.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Jänteitä voisi hyödyntää siihen, että tekisi pidempään jouseen yli-elliptisen tillerin ja hyvin kapeat jäykät kärjet.

En ole vaan ihan varma, että olisiko jänteistä massan lisäyksen verran hyötyä, vaivan lisäksestä puhumattakaan.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Jännejousen pitäisi olla 27" vedolla 54-56", kaikki sen yli on turhaa massaa. 4 cm leveys on ok.

En ole tehnyt pitkiä jännejousia, koska olen luottanut tuhansien vuosien perinteeseen, eli että se kannattaa tehdä lyhyeksi. 130 cm on minusta käytännöllinen yläraja. Tällaisen jousen vetopituus on kuitenkin korkeintaan 65 cm. Mitä pitempi jousi, sitä enemmän tarvitaan jänteitä ja liimaa, jotka ovat paljon raskaampia aineita kuin vastaava tilavuusmäärä puuta.

Jos pitkään jouseen laittaa vain ohuelti jänteitä ei niistä ole paljon sen enempää hyötyä kuin raakanahan liimaamisesta. Yksi vaihtoehto on laittaa tuhti kerros jänteitä lyhyelle matkalle ja tehdä jänteettömät staattiset vastakaaret, kuten Aasiassa on tehtykin.

Jännejousen tilleröintiin ei kannata kovin paljoa kiinnittää huomiota ennen jänteiden liimausta. Kevyt floor-tillering riittää. Liimauksen jälkeen tilleri menee joka tapauksessa täysin uusiksi. Jännejousen tilleröintiin kannattaa varata reilusti aikaa. Se on täysin erilaista puuhaa kuin puujousen tilleröinti. Jos tilleröintiin jää vähääkään vikaa, jousi menee ajan mittaan poikki.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Olen saanut sellaisen käsityksen että jänne on hitaampaa palautumaan muotoonsa kuin puu. Tämän vuoksi siitä ei ole juurikaan hyötyä ellei jousi ole lyhyt ja väännetty reippaalle refleksille.
_________________
Kantapään kautta.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Kiitoksia Simo!
54-56" kuulostaa todella lyhyeltä. Vaatii aika jäykät kärjet että jännekulma pysyy siedettävänä. No, nyt on muutama hyvä kataja-aihio sekä iso pussillinen hevosen-, hirven- ja strutsin jänteitä. Vastakaariakin voisi kokeilla.
_________________
Kantapään kautta.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Simo, oletko aina tehnyt samanlaisia jännejousia, vai myös jotakin tavallisesta, tai totutusta poikkeavaa missään muodossa, tai ampunut muunkinlaisilla jännejousille ja minkälaieset mietteet on jäänyt mahdollisesti tuollaisista muista ?

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Olen tehnyt jännejousia, joiden pituudet ovat vaihdelleet välillä 97 - 132 cm. Sivuprofiili on ollut joko suora, vastakaaret päissä tai B. Eniten olen pitänyt viimeksi mainituista ja vähiten suorista. Suoraa jännejousta ei kannata tehdä kuin ehkä ensimmäiseksi kokeiluksi, se myötäkäyristyy, mitä en voi hyväksyä. Klassista profiilia eli tätä "Amor-jousta" en ole vielä kokeillut. Siinä on siis mutka keskellä ja päissä. Se on todennäköisesti erittäin hyvä.

Kokeilemani vastaakaaret ovat olleet taipuvia, eikä staattisia. En ole tehnyt yhtään aasialaismallista jousta.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Kun materiaali on ollut riittävän suoraa on myös omat jouset olleet 101-127cm lyhyelle vetopituudelle 40-90lbs ja mallit samoja, kuin mainitsemasi. Enemmän lyhyttä staattisilla vastataipumaa, tai ilman vastataipumaa, mikäli jousen vetopituus suhteessa pituuteen ei ole tarvinnut vastataipumaa. Aasialaiset jouset eivät olisi edes luonnollinen askel itselleni, kun ei ole suosinut jännejousiakaan.

Kaikki jouset väliltä kahdesta metristä puoleen metriin ja mallit mitä puusta saa helpoiten enempiä virittelemättä. Joskus on tullut yhdestä jousesta muunneltua kolmet erilaiset ennen jäljelle jäänyttä, varsinkin parina ensimmäisenä kautena :)

Tuolla kaikella on ollut yhteinen tekijä, eli ensimmäinen jousi, mitä lähdin tekemään ja jota en ole vieläkään saanut tehty ja ensimmäinen on vienyt näin kohti omaa viimmeistä mallia, joka samalla tuo ensimmäinen, jota lähdin tekemään ja hakemaan. Eriasia teenkö laisinkaan, vaikka mielessä tuo on jo mitattu ja valmistettu, josta kiittäminen ainoastaan jo tehtyä. Samalla loppuu myös kaikki mielenkiinto tekemiseen, ja muihin jousimalleihin, ja jäljelle jää vain satunnainen ampuminen vuosien tuloksella.

Tuohon ei vielä sisälly yhtään ironiaa. Ampuminen jää varmasti lyhyeen ja kepistäkään ei kukaan toinen edes huomaa olevan vuosien tulosta. Sanoisikin kepin nähdessään mieluummin, että vahinko, eikä edes myönteinen vahinko Very Happy

Niin ja nykyinen jouseni on peräti 17 lbs :lol3:

Ei jousi kädessä synnytä, tai tekijäksi, eikä tuuperruta... muuten jousi olisi ampujalleen, tai tekijälleen jo myrkkyä.

tkorte · Joined: 23 Dec 2005 Posts: 648 Location: Ilomantsi

Simo.
Taas kerroit jänneselkäisen jousen tilleröinnin tarkkuudesta, koska huolimaton tilleri saa sellaisen katkeamaan ajan kuluessa.
Mikä on se aika ja kuinka paljon tilleri on tarkempi vrt. puuselkään?
Onko tilleröinnin tarkkuus suhteessa jännemäärään? Enemmän jännettä kestää huonomman tillerin?
Kestääkö huonosti tilleröity jännejousi lyhemmän aikaa kuin hyvin tilleröity puuselkäinen? Siis noin yleensä.
Eikös jännettä liimata selkään että se parantaa kestävyyttä sekä lisää heittoa jne?
Omat kaksi jänneselkaistä ovat molemmat, kas kummaa, 56" ntn ja ihan sattumalta Shocked

Osagessa on 1" ja risat refleksiä ja sen tein 4v. sitten tilleri on kai kohtuulinen..
Se kommentti jänneselkäisen "hyödyllisestä" max. pituudesta on peräisin PA: tyypeiltä. Kyselin ennen oman osagen tekoa, joka oli 62" vaan meni löysäksi joten päitä lyhenmmaksi.
Voi olla että puhuivat 62"ntn ja 28" vedosta, silloin jänteistä olis vielä jotain apua+

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Sen mitä olen kuunnellut jännejousien käyttäjiä ja itse tehnyt vain puujousia, olen päätynyt seuraavaan kuulemani perusteella ja puujousten valmistamisen suhteen.

-Jännejouset aavistuksen ohuempia, että vatsapuoli kestää jänteen puristuksen ja reflexin paremmin.

-Jännejousten käyttöikä tavallisesti hieman lyhyempi, kuin pitkän puu jousen, aavistuksen ohuemman profiilin ja suuremman puristuksen vuoksi.

-Tilleri juuri siksi kriittisempi, että jousi aavistuksen ohuempi.

-Jänne on selkämateriaali, joka estää tehokkaasti vastakappaleen puunsyiden nostetta ja parantaa ohuenkin jousen heittokykyä.

-Jännejousen ja puujousen hiusmurtumat erilaisia erialaisten puristusten vuoksi.

-Jännejouset ja puujouset lyhyelle vedolle melko samanpituisia, kun materiaali riittävän suoraa ja laadukasta.

-Puujousi ei ole pitkäikäisimmillään lyhyenä ja ohuempana, vaan pidempänä ja paksumpana. Lyhytikäisyyttä kompensoi kuitenkin melko nopea uuden tekeminen ja materiialin pituus.

-Jännejousi toimii helpommin ohuenakin jousena, kuin puujousi, koska jänneselkä estää jousesta tulemasta "whippy" ohuempanakaan.

-Jännejouselle ei käy muu liima, kuin eläinliima.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Minä tein ensimmäisen jännejousen vuonna 1984, olen nuorin henkilö Suomessa joka on tehnyt koskaan jännejousen. Aloitin nämä primitiivijousiasiat jännejousella ja lopetankin nämä todennäköisesti jännejouseen. Puujousi tuli myöhemmin kuvioihin mukaan. Puujousikin on aivan kätevä ja saa nopeammin tehdyksi. Jännejousen teko vaatii huomattavasti enemmän kokemusta, että sen saa toimimaan, niin kuin pitääkin. Viimeksi sain yhden jännejousen valmiiksi tässä muutama viikko takaperin, siinä on vielä tilleröimistä ja viimeistelemistä. Jännejousen tärkein etu on siinä että siinä saa lyhyellekin jouselle vähän pidemmän vetopituuden, esim. 120 cm pitkälle jouselle 60 cm pitkän vetopituuden. En ymmärrä tällaisia pitkiä jännejousia, tuossa Hankaniemi mainitseekin, eli jänteessä on huomattavasti enemmän massaa, jolloin se ei enää toimi pitkillä jousilla, lavat alkavat heittämään huomattavasti hitaammin. Jännejousi ei toimi kuin lyhyemmällä jousella tai tosiaan staattisissa vastakäyrissä. En tiedä mistä tuo luku 62" on tempaistu, hatusta? Keitä nämä henkilöt ovat, jotka ovat menneet sellaista neuvomaan? Amerikassa ei ole muutenkaan mitään hyvää jännejousi-kulttuuria, jolloin heiltä ei kannata mennä kysymään. Kehityksen kärki on tätä nykyä Suomessa ja Ruotsissa lähinnä. Mikäli jännejousi menee yli 56", saa olla mieluummin reilusti lyhyempi, niin alkaa mennä pyhäinhäväistyksen puolelle, kuka on tämä tkorte, hyi, hyi. En myöskään noteeraisi Mika Nuotion kommentteja, jos asiasta ei ole omaa kokemusta, niin ei kannata mainita. Siihen tilleröintiin ei niin kannata kiinnittää huomiota kuin vasta niiden jänteiden liimaamisen jälkeen ja kun ne ovat kuivuneet. Että liimaa ne jänteet vain aihion päälle.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

tkorte · Joined: 23 Dec 2005 Posts: 648 Location: Ilomantsi

Martti hyvä.
Se 62" on PA:n heeboilta, esim Ziobalby(?) Italiasta ja ne muut jotka nauttivat arvostusta sivuilla, en muista ennää nimiä. Omat jännejouseni OVAT just sen 56"alle Twisted Evil

Älä keuhkoa Very Happy

Vastasin kun oli tietoa, joka nyt on todettu huonoksi johdostasi. Heitän kyseisen 62" mitan jontkaan ja julistan tästälähin 56" ja MIELUUMMIN alle! Kiitos tiedosta.
En enää viitsi, 40" jänneselkä tulossa, laiskuuttani tehdä "pitkiä" jännejousia.

Näinhän se menee tieteissä,eikö totta? Käytetään parasta hallussa olevaa tietoa, niin pitkään kunnes saadaan parempaa.Jokainen tämänpäiväinen tieto on oltava hylättävissä jos uutta ilmenee.

Simolle myös kiitos, vastaus oli erittäin selventävä.Jatkan opintomatkaani lyhyisiin jousiin Laughing

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Teoreettista pohdiskelua:
Tilanne taitaa ymmärtääkseni olla jännejousessa samantapainen kuin virittäisi jousen selkään vahvan kumilenkin.
Tämä jakaisi kaiken rasituksen automaattisen tasaisesti koko jouselle, eikä vain pätkälle kerrallaan kuten laminaattiselkä. Silloin yhden kohdan heikentäminen muuttaa tilanteen myös muualla. Enemmän taipuva kohta kiskoo kuminauhaa kireämmälle, jäykemmät alueet muuttuvat vielä jäykemmiksi, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Pienet virheet kasvavat kasvavat puun rasittuessa suuremmiksi. Jousi pitäisi saada melko täydelliseen balanssiin. Epäilen kyllä että hyvästä esitilleröinnistä voi olla apua, vähintään henkistä.
Kunnolla ylivuotinen puu saattaisi olla jännejouseen järkevä valinta, hartsit ja öljyt ovat asettuneet eikä tilleri enää niin hirveästi "elä".
Aihion lämmittäminen 70-80 asteeseen saa myös hartsit asettumaan nopeammin, samalla voi vähän suoristella. Vastakaarta ei jännejouseen kärkiä lukuunottamatta ilmeisesti kannata lämmöllä tehdä, vaan jänteillä kiskomalla.

Kiitoksia myös Martille ja TKortelle.
_________________
Kantapään kautta.

tkorte · Joined: 23 Dec 2005 Posts: 648 Location: Ilomantsi

Hyvä Juri! Jos toi teoria saa kannatusta Aukroriteeteiltä, niin se on oikein selventävä.Siis niinku tälläsille vähän tyhmemmillekin Very Happy

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Puheet on puheita. Martilla puhetta riittää mutta siihen se jää. Kun Martti näköjään jaksaa taas dissata, niin dissataan sitten tasapuolisuuden nimissä Marttia.

Martti Auer ampui 2006 elokuussa Kuralan kisoissa tekemällään lyhyellä jänneselkäisellä 45# luumupuujousella pituutta 115 metriä. Tulos on käsittämättömän huono, kun otetaan huomioon, että keskiverto 30-paunainen saarnilankkupitkäjousi heittää tuiki tavallista taulunuolta useamman metrin pidemmälle. Liekö syynä jousipuun pitkä kypsyttely kuori päällä tai sen optimaalinen, 14-prosenttinen kosteus?

Vertailun vuoksi mainittakoon, että Steve Gardner ampui kaksi vuotta sitten 58" pitkällä, 50-paunaisella jännejousella nuolen 303 metrin päähän. On siinä Martilla kirimistä ennenkuin yltää amerikkalaisen jännejousikulttuurin tasolle.

Edellisen jousen nikkaroinut Marc StLouis tekee jatkuvasti 58-62" pitkiä jänneselkäisiä jousia, jotka heittävät nuolta voimakkaammin, pidemmälle ja tarkemmin kuin mikään 36-56" pitkä jännejousi. Ei jänneselkä muuta jousen toiminnan perusteita, kuten suuren jännekulman haittavaikutuksia, mihinkään. 62-tuumaisen jousen voimakäyrä on niin paljon 56-tuumaista parempi , että se on sillä selvä. Aivan kuten Korte totesi, jänteitä laitetaan hyvin niukasti kaaren nopeimmin liikkuvaan ja vähiten energiaa varastoivaan ulkokolmannekseen, jotta jousen liikkuva massa ei kasva liikaa.

Vaikka joku olisi kuinka tehnyt jännejousia vuodesta -84, ei se yksin todista mitään tekijän taidoista - jotkut eivät vain opi. Moni tämän foorumin lukija tuntee Auerin vain tämän mahtipontisten kirjoitusten pohjalta. Minä olen miehen jousia katsellut reilun kymmenen vuoden ajan enkä ole nähnyt vielä ainuttakaan hyvin tehtyä asetta niiden joukossa. Oikeasti. Pahasti myötäkäyriä jännejousia, murtuneita kaaria, Euroopan hitaimpia heittoja kylläkin. Olisi helvetin hienoa nähdä Auerin tekemä, kovaheittoinen ja kestävä jännejousi. En vaan tiedä onko miehestä siihen.

Lopuksi todettakoon, että olen itse tehnyt kaksi refleksijännejousta, jotka molemmat ovat pettäneet epäonnistuneen tilleröinnin takia.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Kyseessä oli jousi, jossa jänteet olivat kuivuneet vasta 1 kk., vaikka suositeltava aika on 6 kk. Jousi oli ollut myös kosteissa olosuhteissa metsässä 2 vk. Puu oli kaadettu 6 kk. aikaisemmin, osittain kuoret päällä, halkaistu, eli jousessa oli aika lailla kosteutta ja ammuttiin tuikitavallisella taulunuolella. Eli olosuhteet nähden ihan hyvin. Mikä tilanne saattaisi olla tositilanteessa. Tietysti jousen voi tehdä optimiksi, mutta saada jatkuvasti optimiolosuhteet jouselle, niin voi olla vaikeaa. Olen paras jousentekijä, en ole tavannut parempaa. Tuukka ei ole nähnyt minulla kuin siinä 30 paunaisia jännejousia, niistä ei voi odottaa mitään mahtisuoritusta. Jousi oli edelleen työn alla, jolloin siltä ei voinut odottaakaan mitään. Huonoista jousista saa kokemusta, niin se on tärkeää. Ne jotka pyrkivät tekemään jousensa viimeisen päälle, niin eivät jousista tiedäkään. Tuskin minulla on ongelmia tehdä toimiva peli, olen tehnyt jousia lähinnä käyttöön, että mihin ne ovat riittäviä, että täyttävät käyttötarkoituksensa, ym. En ole harrastanut välinekikkailua.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Guest · Posted: 23.09.2006 00:00 Post subject:

Tämä Martti Auer tuntuu olevan omaan napaan tuijottaja. Puhuu koko ajan itseensä pussiin. Pitäisi käyttää maalaisjärkeä , eikä vaan kehua itseänsä. Ei ole kaikki kohdallaan tuolla tyypillä , juttujen perusteella.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Se on vähän että mihin olosuhteisiin jousen tekee, jos pyrkii jousta käyttämään jatkuvasti täydellisissä olosuhteissa, niin silloin ei varmaan mitään opikaan. En puhuisi niin paljon jännejousista, mitä Tuukka Kumpulainen, jos ei ole saanut edes koskaan sellaista aikaiseksi. Puheet on erikseen ja teot kertovat puolestaan. En ole tainnut jännejousista juuri mitään mainitakaan kuin parilla hassulla lauseella, en tiedä että mitä Tuukka Kumpulainen puhuu.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Ei sitä voi aina odottaa täydellistä suoritusta, joskus ampuu taulusta ohi ja ei voi mitään. Mutta jos tekee 10 sääennustetta, kuten meteorologeilla on tapana tehdä ja näistä yksi ei toimi, niin kaikki sääennusteet tuomitaan tämän perusteella, että sääennusteet ovat yleensä huonoja. Sama se on nuolten teossa, jos tekee 10 nuolen setin ja yksi nuolista ei toimi tai ehkä kaksi ja niillä ampuu ja vaikka kaikki muut nuolet lentäisivät hyvin ja siinä on katsojia ympärillä, mutta jos siinä yksi nuoli lentää viipottaen, niin koko nuolisetti tuomitaan helposti sen yhden nuolen perusteella, että tekeepä huonosti nuolia.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Onko tämä vierailija tärkeässä asemassa?
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Osaako tämä vierailija kirjoittaa muutakin kuin tuollaista kapulakieltä, onhan se tietysti ikävää jos äidinkielen tunnit ovat jääneet vähiin. Ei taida oikein olla kaikki kohdallaan siellä korvien välissäkään, vierailijalla. Oliko vielä jotakin muuta?
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Kenenkä juttujen perusteella, omienko juttujen vain niiden juorujen joita kiertää?
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Jos amerikassa jännejouset tehdään yli 56 tuumaa pitkiksi, niin se kertoo amerikkalaisesta jännejousikulttuurista jo hyvin paljon.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Jos jänteitä laittaa liian vähänkin jännejouseen, niin siinä ei silloin profiili pysy, jolloin siitä ei ole niin hyötyä. Ehkä sen voi ymmärtää joissakin kärjissä, jotka eivät kovin paljon liiku tai taivu, jos haluaa kuitenkin vastakaarta kärkiin, niin voi olla että ne ei pysy, jos on liian vähän jänteitä kärjissä. Kuitenkin on tärkeää, että myös kärjet elävät, että niitä kärkiä ei tee liian jäykiksi, että silloin tilleri alkaa heittämään, eikä jousesta saa todennäköisesti kovin heittokykyistä. Suoralla jousella se voi ehkä toimiakin, että kärjissä ei ole niin paljon jänteitä, mutta kaikkia jännejousia ei voi kuitenkaan tuomita 62" pitkiksi ja suoriksi. Sen katajan kohdalla tekisin niin, että jättäisin sen aika paksuksi, tilleröisin sen niin, että se nyt taipuu jotakuinkin yhtälaisesti lavat. Se on vähän riskaabelia, jos haluaa että jänne vetää jousta refleksille kuivuessaan, silloin voi tehdä ohuemmankin version, mutta silloin se on varsinkin riskaabelia, koska ei ole enää oikein mistä tilleröidä ja jousesta voi tulla hyvin heikko. Toisaalta jännejousta voi tilleröidä myös että ottaa jännekerrosta pois, ei se ole siitä moksiskaan, mutta kuitenkin kannattaa jättää aika paljon varaa, että jos haluaa vastakaarta, niin kannattaa tehdä ne jotenkin muuten, tai sitten valitsee puun jossa on jo vähän vastakaarta, siihen suuntaan mihin haluaa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Olen nähnyt yhden Marc StLouis´n tekemän jousen luonnossa. Se ei tosin ollut jännejousi, vaan puulaminaatti. Muotoilultaan se oli lasikuitujousi, joka vain oli tehty puusta. Toinen nokinvahvike oli irronnut pian ostajan saatua jousen käyttöönsä. Viime keväänä ostaja halusi päästä StLouis-jousestaan eroon lyhyen tuttavuuden jälkeen.

Lyhyellä jännesarvijousella on ammuttu luonnonmateriaalijousten pituusammunnan maailmanennätys, joka on melkein kolme kertaa 300 m. Joten lyhyttä jännejousta ei ole lyöty pituusammunnassa ja tuskin lyödäänkään. Amerikkalaiset eivät tietääkseni ole lyöneet myöskään korealaisia lyhyillä jännejousilla ampuvia tarkkuusammunnassa.

Erilaisilla ennätyksillä ei ole paljon merkitystä silloin, kun tarvitaan käyttöjousta metsästykseen ja muuhun vastaavaan. Tällöin mm. pitkäikäisyys on keskeinen arvo. Ennätysjousen tulos ei lämmitä mieltä, jos jousi on muutaman tuhannen laukauksen jälkeen kolme tuumaa myötäkäyrä. Ohut jännekerros ei kykene vastustamaan myötäkäyristymistä, vaikka tällaisella jousella ammuttaisiinkin kerran ennätystulos. Myötäkäyryys ei tietysti haittaa silloin, jos tekee koko ajan uusia jousia.

Guest · Posted: 24.09.2006 22:52 Post subject:

Jos jännejouset olisivat näin hyviä niin olisihan . niitä täällä euroopassakin käytetty ? En tajua mitä erinomaista niissä nyt on??

TH · Joined: 28 May 2005 Posts: 34

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Ainakin Maguarit ja Avarit käyttivät jännejousia.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Kyllä Euroopassakin on jännejousia käytetty, Välimeren maissa paljonkin. Kaikkien tuntema "Amorin jousi" on juuri tällainen lyhyt jänneselkäinen sarvijousi, jollaiset olivat suosittuja antiikin maailmassa. Hunnit käyttivät jännejousia Euroopassa ja samoin monet muut idästä tulleet nomadikansat. Itä-Rooman armeija käytti niitä pitkään, samoin Puolan ratsuväki. Tataarit taistelivat Napoleonin joukkoja vastaan jännejousin 1800-luvun alussa.

Kosteus on jännejousen pahin vihollinen, kuten Tapio totesi ja siksi runsassateisilla alueilla ei ole kannattanut harrastaa tätä tekniikkaa. Pitkin Eurooppaa tehtiin kuitenkin paljon jännejousia mm. varsijousen yleistyttyä ja ennen kuin teräskaaret syrjäyttivät jänteiden käytön tässä yhteydessä. Mm. Tanskan kansallismuseossa on tällainen vanha jännevahvisteinen varsijousi.

tkorte · Joined: 23 Dec 2005 Posts: 648 Location: Ilomantsi

No perskeles!!! Mites päin taas olis..Mie olen tehnyt kaksi, edelleen kasassa olevaa jännejousta. Osage 50#@26" pitää refleksin, tammi 45#@26 ottaa väliaikaista settiä. 56" pitkiä molemmat. Osage ei olis tarvinnut jänteitä selkään, tammi ei kestäis ilman jänteitä.
Ei ne jänteet kai ainakaan ole kumpaakaan hitaammaksi tehny?

Että vaikka multa ei kysytäkkään, niin jännettä selkään 62"jousen pituuteen asti, 28" vedolla, jos ei muuten selkä ehkä kestäisi. Kai se nyt parantaa heittoa paremmin kuin muut selätys materiaalit.

Oliks se Tim Baker joka suosittelee yli 64" pituudeksi puuselkäiselle, jos vetopituus on 28" tai yli ja paunoja MIEHEKKÄÄT 50 ja yli. Johtopäätös: Eihän puujousi kestä ILMAN vahvistusta selässä(veto28", jousi alle 64", 50#) kunnolla tai ottamatta settiä paljon???

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Taidanpa tehdä näin:
Laitan alkuun pituudeksi 68 tuumaa ja lyhennän tarvittaessa. Leveydeksi 4 senttiä, kavennan jos jousesta näyttää tulevan liian ohut. Ylälavan teen tuuman pidemmäksi kuin alalavan.
Esitilleröin huolellisesti jännekorkeudelle ennenkuin laitan jänteet. Väännän jousen noin parin tuuman refleksille ja lisään ensimmäisen jännekerroksen, kerrosten välissä kiristän refleksiä hieman lisää. Annan kuivua jokusen päivän jännekerrosten välillä.
_________________
Kantapään kautta.

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Roomalaiset ihannoivat etenkin hunnien käyttämiä jousia, näitä aasialaismallisia sarvijousia tai komposiittijousia. Jännejouset ovat myös komposiittijousia, joissa on puuvatsa. Eli komposiittijousia on käytetty Euroopassa hyvinkin paljon, roomalaisetkin ihannoivat lyhyitä jännejousia - on se kumma. Joo, kyllä ne jännejouset niputetaan yhteen tai katsotaan samaan perheeseen kuuluvaksi. Siinä surullisenkuuluisassa luumupuussa, on pituutta 55 tuumaa, jännitän sitä siinä 27 ½". Ei lyhyemmässäkään jännejousessa pitäisi tulla myötäkäyryyttä, jos sen osaa tehdä. Moni jouseni on aivan hyvin pitänyt profiilinsa, vaikka niillä onkin niin suuri vetopituus pituuteensa nähden. Pidemmät jännejouset tuskin menettävätkään profiiliaan, vaikka niissä olisi niin vähän jänteitä, ylipäänsä, välttämättä. Mutta täällä on jo mainittu, että 62 tuumaiseen jännejouseen tuli liikaa myötäkäyryyttä. Että ei kai sitä myötäkäyryyttä voi kai paeta, tekemällä pidempi jännejousi, että kyllä niitä käsittääkseni lyhyemmäksikin voi tehdä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

S. Hankaniemi · Guest

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Tämä vierailija julkaisee tässä vain oman mielipiteensä joka on hyvin rajoittunut mielipide.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

mihko · Joined: 15 Sep 2006 Posts: 7 Location: Roi

Ajattelin tuossa selystää tuomijousen joka on vasta kevyesti tilleröity. Jousi tulloopi metästyskäyttöön, pituutta nuin 48 tuumaa, ja veto on sellaiset 23-24". Kysymys joka vaivaa on, että noudatanko samoja periaatteita puun osalta kuin että jousi jäisi ilman selytystä? Eli lavoille leveyttä sen noin 5senttiä, vai onnistuuko kapeampi versio jännejouselle? (Ilman että refleksi katoaa)

Tarkoituksena on olla rasittamatta jousta ennen jänteiden liimausta/kuivumista, jonka jälkeen tilleröin jousen.

Ja sitten hieman off-topikkia; mahtaako tuomen sydänpuu olla "parempaa" kuin tuo vaaleampi ulompi osa, onko se nyt mantoa vai miksi sitä sanotaan.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Ehkä StLouis on tehnyt jännejousia 80-luvulta, itse olen tehnyt niitä 80-luvun alusta ja jännejousia on tehty paljon pitempäänkin, miten StLouis tai vasta 80-luvulta peräisin olevat jännejouset ovat yhtäkkiä joku auktoriteetti tässä asiassa. Sekin on pitkälle makukysymys että pitääkö joku StLousin jousista tai ei. Itselläni on kyllä näyttää jännejousia, jotka ovat pitäneet settinsä vuosikymmenestä toiseen. StLouis varmasti itse myös etenee pitkälle mututuntumalla ja oletuksilla ja mitä vikaa mututuntumassa on, kyllähän asiasta kuin asiasta on oltava ensin joku mututuntemus, ennen kuin siitä voidaan edes sanoa yhtään mitään. Miksi tämä Tuukka Kumpulainen on mututuntumaa vastaan? Vai onko kaikki kerrottavissa statistiikalla? Että kaikki on oltava alusta asti ensin jotenkin jäykkien kaavojen ja ja mallien kanssa hallittavissa, ennen kuin mitään voidaan toteuttaa, eikö Tuukka Kumpulainen salli experimenttejä? Miten vain yhden maksavan asiakkaan tyytyväisyys voi kuitata koko homman? Eikö siinäkin edetä mututuntumalla. Tuukka Kumpulainen on tainnut puhua itsensä pahasti ristiin.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Guest · Posted: 13.11.2006 18:38 Post subject:

Guest · Posted: 13.11.2006 18:57 Post subject: Re: Marc StLouis

Guest · Posted: 13.11.2006 19:11 Post subject: Re: Marc StLouis