Jousi

[Ari Rantala]

ADHD (F90.0) rulettaa

Liikaa provosointia ja kirjoituksia/tietoa aiheesta...jos siis jotain syytä pitää hakea

Enivei. Kasan keskimmäisenä on esiveistelty/muotoiltu aihio johon aion huomenna liimailla jänteitä selkään ja lisätä sarvivatsan kunhan ensin saan jostakin sarvea. Omat peuran/hirvensarveni eivät hommaan käy. Liian mutkaisia ovat Snadin tilleröinnin aion myös tehdä huomenna ennen jänteiden liimausta.

Jousen profiili on tuo samainen Atarn (Asian Traditional Archery Research Network) tyylinen itämaalaisprofiili vaikkakin tällä kerralla keskitaivutus on lievempi ja sakarat loivemmassa kulmassa.

Mittoja en ehtinyt ottamaan mutta tälläsin tuon jänneselkäbambun mittatikuksi. Joustavaa lapaa tässä on enemmän kuin tuossa bambussa.

Ylimpänä on toinen pihlajakeppi. Lievästi refleksillä oleva epäsymmetrisellä kahvalla oleva esiveistelty aihio, josta ajattelin tehdä n. 30#:n nuorisojousen.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Juri]

Herranjestas että olet nopea, huh huh!
Itsellänikin on samaa vaivaa, mutta tämä on kerta kaikkian käsittämätöntä menoa, yli inhimillistä!!!!

[Simo Hankaniemi]

Arin jousentekokiima jättää jo aivan sanattomaksi. Tässähän täytyy ryhtyä kyselemään, että mitä lisäravinteita käytät. Joogaatko?

Tuosta kuivumassa olevasta jännejousesta huomaa nyt, ettei jänteitä todellakaan tullut liikaa jousen selkään. Hyvin mielenkiintoista nähdä, miten jousi ampuu sitten keväämmällä.

Hirvensarvia ei kannata ryhtyä virittelemään sarvivatsaksi. Vesipuhvelin sarviahan saa tilaamalla. En tiedä, kelpaisivatko ylämaan naudan sarvet, niitähän on melko pitkiäkin.

[Ari Rantala]

Juu. Viikolla kun jiitee poikkes jännejutulla niin noi molemmat staavit olivat vielä halkaistuina aihioina. Kieltämättä nopeata edistymistä mutta kyllä moni tekee jousi/päivä vauhdillakin. Yksi selitys nopeudelle on kyllä sekin, että noista persiilleen menneistä on jäänyt rutkasti kärkiä ja kahvaosia etc. eikä joka palikkaa tarvi tehdä alusta alkaen.

[jkekoni]

Sarvia saa
www.highlandhorn.com

Hirven jne sarvet ovat "Antler" ja luun kaltaista hunosti taipuvaa materiaalia. Vesipuhvelin jne sarvet ovat "Horn" ja kynnen kaltaista hyvin taipuvaa materiaalia.

[Ilkka Seikku]

Hmmm.. miksi pitää mennä merta edemmäs sarvikaupoille?
Highlanderin sarvi 25euroa/kpl
Naudan sarvi 3euroa/kpl

Vuohipukin isoja sarvia tulee silloin tällöin ja niiden hinta on 35euroa/kpl
Varauksia niistä voi tehdä ja varausjärjestyksessä lähetän.

[T. Manner]

Tuosta Highlanderin sarvien laadusta on ollut ajoittain epäilystä. Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta läheltä kyllä... Eivät kyllä olleet kalliitakaan.

TLM

[Ari Rantala]

Pitääpä tzekata millaisia sarvia tuolla itärajan takana on tyrkyllä. Pöndellä on joku kuttu tai muu sarvipääeläin melkein jokaisen talon pihassa...siis kesäaikaan...missähän pitävät niitä näin talvella...

Sain neljä kerrosta jänteitä selkään tänään. Tein liimauksen samoin kuin tuossa bambujännejousessa eli siivu siivulta. Pitäisi kai edes kokeilla tuota "oikeata" tapaa mutta tykkäsin, että näin saa saumakohdat hajautettua pitkin lapaa. Jännesiivut olivat max. 5mm leveitä mutta pintaan teen kapeammista. Aikaahan tuohon paloi melkein koko päivä. Annoin kyllä kuivua tovin aina ennen uutta kerrosta mutta hiton hidas systeemi tämä on.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ari Rantala]

Yön yli kuivuttuaan selys näyttää melko hyvältä. Sitä Miss-Jänneselkäpokaalia tuo ei pokkaa mutta palkintona on "hajasaumainen" jännekerros jonka ainakin teoriassa pitäisi olla "nippusaumaista" kestävämpi ja lujempi...sikäli kun sillä on mitään merkitystä...hiton kestävä se on nippuinakin liimattuna.

Tänään vedän tuohon päälle vielä muutaman kerroksen ja ihan päällimmäiseen revin jänteet niin kapeiksi kun ne täysimittaisina vain menevät. Katsotaan saanko siten pinnasta sileän ja montuttoman.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ari Rantala]

Vielä yksi kuva kärkiliitoksesta. Koitin ensin taivuttaa sakaran mutta pihlaja taipuu noinkin paksuna pirun huonosti ja tunnin höyrytyksen ja kuumailmapuhalluksesta taivuttaessa huolimatta taivutuskohta pärähti vähän joka suuntaan halkipoikki.

Koivua ovat nuo liimatut kärjet ja kahvakin ja liitosta vahvistaa/sivutukee kaksi 6mm Juritappia. Liimana jänisliima.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[jkekoni]

Oikeissa sarvijousissa ei muuten käsitääkseni käytetä tota lapojen defleksille vääntöä lavan keskellä. Sitä käytetään sarvijousten näköisissä puujännejousissa ja lasikuitujoussa. Mielestäni noissa olisi fiksumpi käyttää suoraa/delfeksiä keskustaa, kun kääntää lapa defleksille, mutta ne eivät näyttäisi jänteellä täysin autentisilta.

Hyvä teos sarvijousista on
http://www.ottoman-turkish-bows.com/
vaikka paino on turkkilaisissa jousissa.

Käsitääkseni vesipuhvelin sarvet ovat parempaa tavaraa, hinglanderien sarvista en ole kuullut puhuttavan, Texas longhorn:it on todettu epäkelvoiksi.

Vuohen sarvet ovat pieniä, mutta känkkäröitä, tosin käsitääkseni matskuna ensiluokkaisia.

Sain käsityksen, että myyt itse? Minkä kokoisia jne... noin on? Onko kuvia, esim kahdesta suunnasta viivoitin vieressä.

[Ari Rantala]

[Simo Hankaniemi]

Kyllä tuo jännetyö näyttää aivan riittävän siistiltä. Suurempi tarkkuus menisi jo teknisen tietämättömyyden puolelle. Työmäärä lisääntyisi paljon ilmat että siitä olisi mitään käytännön hyötyä.

Taiturimaisimman jänneselän olen nähnyt Museoviraston Orimattilan varaston eräässä kalifornialaisessa jännejousessa. Normaalin liimauksen jälkeen selkään oli liimattu yhdensuuntaisia jänneharjanteita, jotka kulkivat koko matkalla. Poikkileikkaus siis muistutti keskiaikaisen linnan muurin harjannetta pykälineen. Se näytti hienolta, mutta melkoista piperrystä oli sekin työ ollut. Yksi työpäivä oli luultavasti käytetty tuohon pykällyksen tekoon.

[jkekoni]

Kyllä profiilit vaihtelevat. Esim turkkilaisilla on suorat kahvat, kun taas korealaisilla kahva on voimakkasti refleksi. Sakaroiden kaarevuudessa ja pituudessa jne on eroa. Yleensä sakarat ovat ei-tipuvia, mutta korealaiset ovat hakenee etua tästäkin, tosin sillä seurauksella, että jousi muuttuu epävakaammaksi( lähde Ottoman türkish archery.)

Skyyttiläiset ovat käsitääkseni ainoita, joissa on defleksiä taipuvassa lavassa, mutta noi vat muutenkin aika omituisia, joka voisin uskoa että malliin on osittain peräisin puujouseta, osittain oryx:in ravien luonnon muodosta.

En näe mitään järkeä vetää ensin kahvaa refleksille ja sitten kumota sitä taipuvassa lavassa olevalla defleksillä(*). En näe sitä järkeväksi missään jousityypissa. Helpompi ja parempi olisi lisätä kahvaan defleksiä, kunnes ei tarvita defleksiä keskellä lapaa.

* siis tehdyllä defleksillä

[Ilkka Seikku]

Deflexin mukavuus + refleksin nopeus= hyvä jousi.

[T. Manner]

[jkekoni]

Kyllä defleksi lavan keskellä (kuten muuallakin) vähentää rasitusta, mutta itse vähentäisin rasitusta lisäämällä defleksiä kahvaan, ei lavan keskelle.

En defleksiä vastaan, vaan en näe refleksin kahvan ja defleksin taipuvat osan yhdistelmää järkeväksi, (ellei matskussa ole jo defleksiä,) sillä laittamalla defleksi kahvaan vakautuu jousi ja jänneväli kasvaa rasituksen vähenemisen lisäksi.

Mielestäni ton yhdistelmän tarkoitus on luoda vaikutelma refleksistä keskiosasta ja suorista tai reflekseistä lavoista, silloin kun matskut eivät anna myöden tollaiselle. En näe syytä että pitäisi näyttää muulta kuin on ... silloin kun se tapahtuu ominaisuuksien kustannuksella.

Käsittääkseni keskiosa on eniten rasitettu osa, ja jos kahva on defleksi vähentää se feidien rasitusta. (pitäisi hakata vähän woodbear bow calccia testailemisen vuoksi, se on nopeampaa kuin jousien katkominen. )

... Osasinkohan nyt formuloida mitä yrititin tarkoittaa ... :oops:

Aivan käsittämättömän upea tekele samoin ajattelevalta:
http://paleoplanet69529.yuku.com/topic/24309?page=1

[Juri]

Lievästi B-mallisessa lyhyessä intiaanijousessani huomasin aika jännän jutun.

Menetin ensin tilleröidessäni kahvaan höyryttämäni refleksin. Jousesta tuli suora, jäykkyyttä oli täydessä vedossa 50#.
Tässä vaiheessa jousen jäykkyys lisääntyi loppuvedossa 4 paunaa vedettyä tuumaa kohden.
Väänsin kahvarefleksin kuumailmalla takaisin ja sain sen paahtamalla pysymään, lapoja en lämpökäsitellyt. Rapsuttelin lapoja ohuemmiksi saadakseni loppupaunat takaisin viiteen kymmeneen.
Lopputuloksena veto jäykistyi enää vain 3#/tuuma mutta jänne oli alun alkaen huomattavasti kireammällä.

Kahvan vastakäyristäminen siis vähensi lapojen massaa, antoi pehmeämmän tasaisemman vedon, lisäsi jouseen varastoitua energiaa sekä potki nuolta kovempaa laukaisun lopussa.

[Simo Hankaniemi]

Lavan keskikohdan lievä defleksi tekee muuten vastakaarevasta jousesta huomattavasti helpomman virittää, kun paunoja on paljon. Kauttaaltaan vastakäyrä jousi on aika pirullinen viritettävä, varsinkin jos on kiire. Moni jousi on rikottu tällä tavalla viritettäessä, kun jousi on päässyt pyörähtämään kädessä kriittisellä hetkellä.

Hovimiehillä ei ollut kiire mihinkään, he saattoivat panna jousta vireeseen vaikka päivän, tai antaa sen asiantuntijoiden viritettäväksi. Joitakin kuninkaita ja vastaavia kehuttiin siitä, että he kykenivät itse virittämään jousensa. Se oli siis jonkinlainen uroteko näiden virittämättöminä ympyrän muotoisten jousten maailmassa.

Olosuhteissa, missä vihollinen syöksyy puskista millä hetkellä hyvänsä, ei ole varaa pelleillä jousen virittämisen kanssa. Se täytyy saada nopeasti ja varmasti ampumakuntoon ihan itse. Useimmissa intiaanien sarvijousissa on defleksiä lavoissa ja refleksiä keskellä. Joitakin C-kirjaimen mallisiakin on, mutta ei yhtään ympyrän muotoista.

[jkekoni]

Sarvijännejousen voikin jättää vireeseen, jos ilmasto ei ole kostea. Jos se ottaa settiä, voi sen lämmittää ja palauttaa muotoonsa käsitääkseni jokseenkin loputtomasti. Ei päde puujännejousiin...

Vastakaaren vaikeaa viritystä voi säätää myös vähentällä vastakaarta keskiosasta.

Mieleeni muuten tuli, että olisiko voimakkaan B-profiilin tarkoituksena, että jousi jossa on pehmeä alkuveto ja voimakas stäkki kertoo milloin pitää laukaista.

[Juri]

[Ari Rantala]

Vaikea sanoa tuohon profiilin vaikutukseen vetoon mitään. Minulla ei oikeastaan ole kokemusta siitä ja sekin vähä mitä on, niin on muista jousista kuin näistä itsetehdyistä.

Juu. Jänteet ovat nyt kuivuneet viikon ja kerros näyttää tasaiselta. No riittävän tasaiselta ainakin. Taisin vänkäyksestä huolimatta käyttää pintakerrokseen kuitenkin liian nuukasti liimaa. Pintaan on jäänyt muutamia vaaleampia kohtia ja märkää se ei enään voi olla.

Pitää hetkinen tuumia teenkö tuolle jotain vai annanko olla. Voisihan sen peittää uudella kerroksella mutta siellä se olisi silti. Annan tuon kuivua vielä toisenkin viikon ja alan ajankuluksi tilleröimään tuota bambua
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Simo Hankaniemi]

Jos tarkoitat valkoisilla kohdilla noita muutamia vaaleita pitkittäisiä raitoja, niin ei niistä tarvitse olla huolissaan, eikä niille tarvitse tehdä mitään erityistä. Jotkut jänteesi ovat olleet turhan paksuja ja liima ei ole mennyt jänteen läpi. Ei vaikuta kokonaisuuteen mitään.

[Ari Rantala]

[M.Reinikainen]

Joko niin tai jätät narut kokonaan pois

Jännelangoilla vaan kiinni jos nyt välttis haluu punoksii tai tuohikin voisi sopia.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Simo Hankaniemi]

Lavat näyttävät melko paksuilta. Sarvet saisivat olla aika ohuet, muuten menee paunat hallinnan ulkopuolelle ja sitä on vaikeata korjata enää myöhemmin. Kenties vatsaa voi ohentaa millin pari ennen sarvien liimausta.

[Juri]

Bambuselkä suurin piirtein kaksinkertaistaa aihion jäykkyyden, kun se liimataan refleksille.
Luulisin että sarvivatsan lisääminen aiheuttaa jotain samantapaista.

[Ari Rantala]

[Juri]

[Ilkka Seikku]

[Ari Rantala]

[T. Manner]

[jkekoni]

Sarvi on vähemmän jäykkää kuin puu, mutta kestää puristusta moninkertaisesti.

Sarvea laitetaan vatsaan, siksi että vatsa joutuu ylilyhyessä jousessa runsalle puristukselle, eikä puu kestäisi moista.

Saman paksuinen lapa samalla vedolla kuin puujousessa olisi paitsi raskaampi, myös vähemmän jäykkä. Sarvi mahdollistaa pidemmän vedon tai paksumman lavan tai molemmat.

(lisäksi sarvi varmaan tukee sen takana olevaa puuta. )

[Ari Rantala]

Hmmm...eli noin karkeasti ynnäillen 2-3#/tuuma kertymällä tuosta tulisi 25":n vedolla 40-50#:n jousi. Unohdan tässä sarven paksuuden vaikutuksen ja lähden siitä, että paunat eivät sarven vaikutuksesta kasvaisi yhtään.

Jos sarvi jäykkää hieman ja refleksitaivutus hieman niin hyvällä flaksilla oltaisiin finaalissa juuri siinä mihin pyrinkin
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ilkka Seikku]

Juu, mä en ole lujuusoppeja lukenut, enkä hallitse alkeellisintakaan alan termistöä.
Kokemusta tekemisestä kuitenkin on.
Jos mietitään ihan kunnon sarvijännejousta, jossa puu on vain jousen runkona ja kiinnitystpintana. Sarvijännejousissa veto on tolkuttoman pitkä, johtuen sarven hyvästä kestosta ja jänteen joustosta.
Runkopuun on oltava taipuisaa, jopa elastista, se ei saa tökkiä yhtään vastaan. Sarvivatsa voi olla puuosaa vahvempi, sillä sarvi(hyvälaatuinen) ei haurastu edestakaisessa väännössä juurikaan, varmaan jotain venymistä ja elämistä tapahtuu, mutta esim.puuhun verrattuna se on pientä.
Vaikka sarvi ei jouseen paunoja varsinaisesti tuo, se ei silti hara myöskään liikaa vastaan ja on siis "nopea taipumaan" kun jousi laukaistaan.

Tässä tehdään nyt kuitenkin jousta jossa puuosa on vahva ja tuo jouseen rutosti paunoja. Sarvivatsa on oikeastaan tässä tapauksessa tuomassa puristuslujuutta ja sitä kautta tehoa, kun veto saadaan nyt pitemmäksi.
Jänteet selässä taas tuovat paitsi lisää potkua, niin myös tukevat tuota pidempää vetoa, kun myös selkä kestää sen paremmin.

[jkekoni]

Sanalla vahva tarkoitetaan ilmeisesti "puristusta kestävää".

(Mielestäni yleiskielen sana "vahva" voi tarkoittaa myös jäykkää.)

[T. Manner]

[Ilkka Seikku]

[T. Manner]

[Ari Rantala]

Pääsin sorvin äärestä hieman normaalia aiemmin ja ehdin jo sahailemaan nuo jouseen tulevat sarviliuskat. Tein ensin lavan mallisen sabluunan ja piirsin sitten sarven pintaan sen avulla ääriviivat. Hieman ynnää molemmin puolin. Sahaus onnistui hienosti ns. nylskysahalla. Terä kun ei mene molemmin puolin läpi niin sarvea jäi hyvin muihinkin projekteihin.

Illemmalla koitan oikoa noita lämmöllä. Sarvi kun on keratiinia niin käyttäytyneekin keratiinin tavoin. Olisi tietysti pitänyt tietääkin mutta silti yllätyin hieman sarven paksuudesta kärjessä verrattuna juureen. Juuressa 5mm ja kärjessä 10mm. Kasvaa tietysti samoin kuin kynsi. Kärjessä on vanhin kasvu. Tämä tietää reipasta hiomista tasapaksuuteen...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ari Rantala]

Pari lisäkuvaa sarvista. Huomasin, että hella ja uuni ovat pirun näppäriä työvälineitä jousentekijälle. Vähän sama kuin nuotio aikoinaan...

Sarvi oikenee todella helposti. Uuniin 150 ast. ja tovin piipahdus siellä. Sitten kuvan mukaisesti kahden puun väliin jäähtymään. Muoto kyllä palautuu ketterästi jos lämmittelee lisää jäähtymisen jälkeen.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Simo Hankaniemi]

Uuni olikin uusi kikka minulle! Luulin, että sarvia on aina keitettävä ennen muotoilua. Uuni kuulostaa sopivan helpolta.

[T. Manner]

Lähes sietämättömän tarmokas mies tuo AR.

Jospa tässä kerrankin olisi tilaisuus oppia muiden virheistä.

TLM

[Ari Rantala]

[Ilkka Seikku]

[jkekoni]

Mikä on luiskojen pituus ja leveys. Arvailen 45vm ja 3-6cm ?

[Ari Rantala]

Kahvan juuresta 35mm, keskeltä lapaa 47mm ja kärjestä 22mm. Pituutta slaissilla on 480mm ja paksuus on maksimissaan 7mm josta tulee tilleröidessä hieman putoamaan. Hihanakkauksena sanoisin, että jos saan jousen tilleriin ja sarvea on tähteellä 5mm niin korkkaan viskipullon

Ilkka kertoi, että ei tarvitsisi tilleröidä jos sarvi on sopiva mutta näissä minun sarvissani on sen verran pintakolhuja, että ainakin ne pitää poistaa.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ilkka Seikku]

Hep!
Tilleröidä yleensä tarvii kyllä, mutta jos on tasainen sarvislaissi, niin se käy lämmityksen avulla. Eli lämmität jousi vireessä niistä kohdin joista ei taivu.
Kyl se sitte selviää ku oot siinä vaiheessa. Very simple juttu.

[Ari Rantala]

[Ari Rantala]

Tein jännän havainnon. Sarven kärkeä oikoessani puristin sen ruuvipuristimella suoraksi ja pintaan jäi tietysti puristimen leuoista jäljet. Luulin, että ne lähtisivät hioessa mutta sarvessa näyttääkin olevan "muisti". Jälki näkyy vieläkin vaikka ainetta on poistettu pari milliä.

Tätä voisi koittaa hyödyntää esim. tekemällä puristamalla koristekuvioita jotka sitten näkyisivät sileässä pinnassa.

Ekan mokankin huomasin. Sahasin slaissit sarven tangenttiin nähden 90 ast. kulmassa ja tämähän tarkoittaa sitä, että oikaistuna alapinta on kapeampi kuin yläpinta. Aika hyvin sain palat kuitenkin istumaan lapaan eikä rakoja juurikaan ole. Kannatti ottaa ynnää mittoihin

Edelliseen liittyen mietin jousen pinnoittamista tuohella. Haluaisin kuitenkin jättää sarvipinnan näkyviin. Pysyykö tuohi jos sen vetää vain selkäpintaan ja katkaisee "lastun" sarven reunaan? Samaa mietin myös tuon bambujännejousen kanssa kun haluaisin jemmata liimamurtumat.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-