Jousi

[Smirkelimies]

Tilasin lisää 58 tuumasia hikkoriaihioita kun ne edelliset oli hyviä. Revin sata grammaa hevosen jalkajännettä jo aiemmin odottamaan sopivaa hetkeä.

Viime viikonlopulla oli talo tyhjä naisväestä, joten eikun jännehommiin. Ensin höyryttelin aihioon aika lailla samanlaiset kurvit kuin vuosi sitten ekassa jännehikkorissa. Oli tarkotus taiputtaa kahvakohtaa jotta olis saanut B:n mutta ei se taipunut, vedin sen sijaan mutkaa kahvan molemmin puolin.

Käytän kärkitaivutukseen lasten pöytää muottina kuvan tapaan. Höyryä 20 minuuttia, sitten taivutus mutkalle ja pito sen verran että jäähtyy, ehkä 3 minuuttia suurin piirtein. Kahvan vierestä taivutukseen riittää tallaus kahvan päälle ja veto lavoista ylös.

Viimeksi meinasi tulla ongelmaa liian innokkaasta selän raspauskarhennuksesta, koska poikittaisnaarmuja tuli selän kantteihin. Nyt vedin pitkittäisnaarmuja pikkusahalla ja karkealla hiekkapaperilla. Alustin selän yhdellä liimakerroksella varsinaista liimausta edellisenä päivänä.

Alemmassa kuvassa verrokkina viime vuotinen harjotelma, siitä on tuohet karissu pois, tarttis keksiä jotain muuta.

[Smirkelimies]

Launtaina aloin liimamaan. En löytäny sopivia palikoita joiden väliin olisin aihion kiilannut joten hätäratkasuna kiinnitin parruun vissyputelit ja runttasin puun väliin.

Liimasin jännettä eri lailla kuin viimeksi. Kastettuani jännenipun liimaan, kampasin sen ja painoin sitten nipun kammalla levyksi. Liimasin puolet jänteistä ja pidin sitten ruokatauon. Tauon aikana liima oli alkanut sopivasti hyytyä, joten loput oli helpompi asetella. Hommaa helpotti sekin että aihio oli hieman leveämpi kuin viimeksi. Oli tarkoitus laittaa kerrokset eri päivinä ja lisätä refleksiä Mennan tapaan välillä, mutta aikataulun takia latoin koko lastin samana päivänä, vajaa 90 grammaa yhteensä.

Nyt pinta on kuivanut pari päivää. Pinta on selvästi tasaisempi kuin edellisessä. Viimeksi liimasin paksuhkoja nippuja vierekkäin lavan pituudelta joten keskelle jäi uurre. On mielenkiintoista nähdä onko yksilöillä eroa heitossa, nyt ei tiiviimpään jännekerrokseen tullut yhtä paljon liimaa sekaan. On tarkoitus tehdä kärjistä keveämmät ja viimeistelystä muutenkin huolellisempi. Jännepinta on kupera, en tiedä onko se huonompi kuin suora.

Aioin laittaa kalan nahkaa pintaan, mutta olen luopunut ajatuksesta. Haluan nähdä, jos jännekerros alkaa irrota jostain.

Ehkä laitan pintaan venelakkaa niinkuin Hankaniemi, tai jotain muuta jos vaan keksis mitä??

Hauskaa seurata kun kuivuminen etenee, tarttis varmaan laittaa kahvan kohdalle jotain ettei siitä rapsahda kerros irti.

Hevosen ja hirven jänteissä en hoksannut muuta eroa kuin sen että ehkä hepan jänne on hieman karkeampitekosta.

[Santtu Risku]

Jännekerros näyttää mukavan sileältä. Kuinka paksu se on nyt pari päivää kuivuttuaan?
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Santtu Risku]

kahvan alueelle voi myös pyörittää poikittain vähän jänteitä, tämän pitäisi estää "pomppaaminen".
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Smirkelimies]

[Juha]

Hienon sileennäkönen jälki nyt tuossa jänneselässä!
_________________
If an archer shoots just for fun he has all his skill.
If he shoots for score his hands tremble
and his breath is uneasy.
If he shoots for a golden price he becomes mad and blind.

-- Old Chinese Poem --

[Simo Hankaniemi]

Ei sitä tarvitse karhentaa ennen lakkausta. Mutta pitänet huolta, että lakka on laimennettua, ettei lakka murru jousta käytettäessä, kun joutuu venymään.

Jotkut valkonaama-jännejousentekijät hiovat jännekerroksen tasaiseksi kuivumisen jälkeen, mutta minusta se on aina näyttänyt hiukan oudolta puuhalta. Jännekerros on aivan riittävän tasainen, jos se on kunnolla liimattu. Eikä pieni "suonikkuus" haittaa mitään. Sehän herättää vaan naisväessä sopivia eroottisia mielikuvia.

Jos jännekerroksen pinnalle on saattunut jäämään joitakin hieman pystyssä olevia terävältä tuntuvia jänteiden päitä, niin nämä voi toki varovasti hioa tasaisiksi hiekkapaperilla tai hienolla viilalla.

[J Menna]

Hyvältä näyttää lähikuva jänneselästä.
Nopeesti opittu juttu. Eikä vaikee, kuten huomaat.
Pinta ilmana hiontaakin on jo hyvä.
Minullakin on muistikuva että hepanjänne on karheampaa kuin hirvas. Saattaa olla etujakin - takertuu toisiinsa vielä paremmin.

Mietin noita pitkiä ja loivia recurveja... Oisin ehkä tehnyt ne lyhyemmiksi kun on noin loivat. Kun on jo lyhyt jousi ja taipuma-alue näin vain lyhenee. Mutta jousen teit sinä enkä minä. Ehkä vähän makuasia.

[Smirkelimies]

[Smirkelimies]

http://www.uintahbasintah.org/useasternindians.htm

Sattumalta löysin aika paljo vastaavan jousimallin ko. museosivuilta. Menisköhän jonnekin metsäseudun suuntaa? Museossa esitelty ainakin Irokeesien, Naskapien ja Seminolien kalustoa. Niissä ei ehkä ole kuitenkaan ollut jänneselkää.

[Nanook - pakkasen poika]

Juu, ei noissa ainakaan ole ollut.

[J Menna]

Jep. Itäisissä kulttuurialueissa ei jännettä jousissa käytetty selystyksenä. Ei Floridan niemimaalla seminolien keskuudessa kuin ei pohjoisempana irokeesien jousissakaan. Pois luettuna ehkä koillisten alueiden naskapit, joilla oli jännepunosvahvikkeita eskimo-inuit tyyliin. Kuvan jousista eniten vasemmalla näyttää olevan juuri sieltä pohjois-koillisesta. Hieman näyttää kaksi muuta jousta ohuenlaisilta ja ehkä jälkituotantoa? Tai muuten vaan laihanlaisia esimerkkikappaleita.

Vastakäyryyksiä/recurveja oli kyllä koko irokeesialueella: Mohawk, onondaga, oneida, cayuga ja seneca sekä samoilla aluleilla asustelevilla muilla heimoilla: huron, potawatomi, abnaki...
Muotoina lyhyempää ja pidempää recurvia eri variaatioin. Jouset metsäalueella olivat ylipäätään pidempiä: 150-180cmm kuin taas alle 150cm jännejouset lännenpänä. Tämä selviö.
Olisikin mielenkiintoista tietää missä kulkee jännevahvisteisten jousten raja. Ehkä jossain shawnee-sauk-ojibwa linjan kohdalla? Eli suurien järvien länsireunamilla...?
Mistä on löydetty itäisimmät jänneselystetyt jouset tai mikä oli itäisin heimo joka sellaisia jousia tavan takaa käytti?

[Smirkelimies]

Mielenkiintoinen aihe. En olekaan ennen tullut ajatelleeksi että "jännejousivyöhyke" olisi noinkin tarkasti rajattavissa. Löyty tommonen karttakin hahmottamisavuksi.

http://mason.gmu.edu/~jjarski/portfolio/fall07/easternwoodland

[Simo Hankaniemi]

Menomineet käyttivät jännejousia.

[Smirkelimies]

Eilen kokeilin kuinka jousi lähtee taipumaan. Kuinkahan se onkin noin jäykistynyt. Taipumisesta ei puhettakaan. Raspasin ja siklasin, eikä lähde taipumaan. Onpa kumma, alun alkaen jousi oli taipuva 50 paunanen. Kaari on vetänyt lisää refleksiä niin että se pyörähtää jos vetää viritysnarun kanssa. Kannattaskohan vaan yrittää vetää kaarta väkisin mutkalle vai siklailisko lisää? Ehkä pitäs taivutella vähän samaan tyylliin lapaa kerrallaan kuin Menna Ottomaania? Nythän on vaarana että siklaan liikaa. Olen mittaillut valmista jännehikkoria ja ainakin milli-pari on varaa ohentaa. Tämän uuden jousen lavat on lisäksi pari milliä leveämpiä.

Ajattelin ottaa päistä pelkästään leveydestä pois, kannattaako päät jättää "static recurves" vai keventäiskö "working" -tyyppisiksi? Siinä vanhassa on working mutta onko static tehokkaampi? Jostain jenkkifoorumilta tutkailin asiaa. Yksiselitteistä vastausta ei tahdo löytyä. Teolliset vastakaaret tehdään nähtävästi working-päillä siksi että ne on helpompi saada jänteelle, siksi staattiset kärjet on jääneet unholaan laskuitujousissa, näin asian ymmärsin. Ehkä kannattaa jättää kurvat aluksi jäykiksi, koeampua ja lisätä taipumaa myöhemmin jos ei miellytä.

[Ari Rantala]

[Iivana]

Keskustelin kerran yhden suomessa vierailleen Ojibwa neitokaisen kanssa soittoruokalassa jousista. Tarkempien tietojen saamiseksi olisi pitänyt tehdä myönnytyksiä, jotka eivät perheelliselle periaatteen miehelle olleet mitenkään päin mahdollisia
Jäi yksityiskohtaiset tiedot hankkimatta.
Joten minun kokemukset ovat tässä asiassa varsin rajalliset.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Smirkelimies]

[Varjaagi]

Kyllä näinkin vakavan asian suhteen sinun olisi pitänyt uhrautua - ehdottomasti!

Oli -90 luvun puolivälissä Rovaniemellä pidemmällä työkeikalla ja samaan aikaan siellä oli joku alkuperäiskansojen konferenssi/kokous. Viikonloppuna päädyin tanssimaan Pohjois-Amerikan intiaanien kanssa perinnetansseja Pohjanhovin käytävälle aamu kuudelta sulkapäähine päässä ja rumpu kourassa. Sitä en muista oliko puhetta jännejousista mutta luulsin että ei ollut...
_________________
Aboriginaali varjaagi...

[J Menna]

Etene vaan hiljaksiin. Jos se oli 50 paunainen ennen jänteitä niin kyllä se jänteelle menee. (siis oli ainakin kerran viritetty ennen jänteitä?)

Käytin yhteen saarnijännejouseeni kahden viikon ajan joka ilta hieman aikaa siklaillen jotta sain sen viimein jänteelle. Vastakaarta ja recurveja oli tosin vielä voimakkaammin kuin jousessasi.

[J Menna]

Vielä tuosta aiheesta että kuinka idässä esiintyi jänneselystettyjä jousia. Otis Tufton Masonin kirjassa oli asiasta maininta, mutta en löytänyt sitä kohtaa nyt kun huolimattomasti etsin.
Saattoi hyvinkin olla että menomineet olivat itäisimmät jännejousien käyttäjät.

[Simo Hankaniemi]

Laubinin mukaan menomineet käyttivät jännejousia, ainakin jonkin verran.

Varovasti kannattaa joo edetä sen jännejousen kanssa, jos se tuntuu aivan liian jäykältä. Ensimmäisestä jännejousesta ei kannata yrittää hirveän jäykkää. Jos ei tunnu taipuvan, kaavi lisää vatsapuolelta.

[Smirkelimies]

Menihän se lopulta jänteelle. Nyt tympäsee, jännelinja on pielessä. Toinen lapa vetää kieroon Jousi tuntui niin jäykältä koska se taipui kantilleen, niin luulisin.

Vaihtoehtoina voisi olla lyhennys 10 cm ja/tai oikaisu kahvasta. Menna vissiin on oikonut jännejouskaa lämmöllä? Nyt jousi on 58 tuumanen, pelkällä 10 cm lyhennyksellä ei saa jännelinjaa ihan keskelle, mutta ehkä sillä jo sitten ampuilisi.

Kahva-aluetta ei varmaankaan voi höyryttää ilman että jännekerros irtoaa? Pitäis vissiin liottaa koko jännekerros irti.

Jos oikaisu ei onnistu, saa tosta varsijousen kaaren, mutta silti harmittaa jos tuosta ei tulekaan kunnollista metsästysjousta. No, semmosta se on, puujouskan teko. :roll:

Oisko ideoita?

[Smirkelimies]

Kokeilin lämmittää toista lavan päätä hellan levyn päällä ja väänsin. Ei tottele. Jos lyhentää päistä, joutuu kärkiä kaventamaan jolloin voikin samalla siirtää jännettä keskemmälle veistämällä, ehkä lyhentämisen jälkeen jäävä 135 cm onkin jännejouselle ihan soppeli mitta, sattaa olla jopa toimivampi kuin 145 cm koska jänteet venyy enemmän lyhemmässä.

Kieroiluun saattaa olla syynä puun liian nopea kuivuminen. Aiemmissa aihioissa oli vaha päällä, nyt pyysin että jättävät vahan pois. Voi olla myös että aihiot on jo jenkkilässä sahailtu vinoon, en arvannut sihtailla tätä tarpeeks tarkasti.

[J Menna]

Aina on ideoita...

Siberia opettaa sano.
Jännejousta varten kannaatta sihtailla palikka aika tarkoin ettei mene hukkaan hyvä työ. Priimasta sitten edetään.

Lämmityksestä: noin 50c lämmössä vartti ja salamana piinapenkkin ja siinä pari tuntia jäähdyttäen. Tämä muutaman kerran tehtynä ja saattaa auttaa. Riippu paljolti kuinka leveää kohtaa joutuu suoristamaan.
Ei höyrystäen, jänteet kaikkoavat.

Ja ei toi niin pahasti vino kai ole ettei sillä vois ampua?
Nuolihan menee nyt nätisti ohi kädensijan. Mulla jännejousissa on aina joku milli poikkeamaa jännelijan sivuttaissuunnaassa. Ei se tapa. Maailmakin on vinossa.

[Smirkelimies]

[J Menna]

Joo, toispuoleinen nokki myös sillä tapaa auttaa jännelinjassa, että se ura on syvempi toisella reunalla.
Ja sitten tietty se intiaanityylinen.

[Ari Rantala]

Paljonko jousessa on paunoja nyt? Jos on riittävästi niin rapsuttele "jäykältä puolelta" vielä lisää niin jännelinja korjaantuu paremmin kohdilleen. Reunan pyöristystä lisäten voi saada linjan osumaan napimmin eikä jousi mene liian lötköksi.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Smirkelimies]

Lyhensin sen 10 cm. Pituus selästä 135 cm, jännettä pitkin 130 cm. Tilanne parani, varsinkin jos tekee toispuoleisen nokin. Päissä on kavennusvaraa reilusti. Eiköhän tosta jouska tule. Paunoja on reippaanlaisesti, en tohtinut vielä vetää täyttä vetoa. Vielä pitää siklata, ei taida taipua oikein kahvan vierestä, epätasapainoa yms.

Joo, pitää vielä pyöristää vatsan reunoja. Jännelinjan suoruutta on toisinaan vaikea arvioida, ei o ihan varma sihtaako suoraan.

Ulkonäkö taisi parantua kun lyhensin, ehkä pitkät kurvat näyttää hieman oudoilta.

[M.Reinikainen]

Onko kuvassa(Lyhennetty 2) jänteen silmukkat tahallaan vain toisessa reunassa?
Se että jänteen silmukka on noin iso tuntuu itseni mielestä jopa hivenen vaaralliselta koska nyt silmukalla on niin sanotusti vapaa isku ominaisuus jousesi jänne uraan. Tarkoitan tällä sitä että jänne saattaa halkaista nokki urasi muutaman "vapaa" iskun jälkeen. Näin ainakin minulle on käynyt iso silmukkaisissa jänteissä.


J Mennaa lainatakseni: "Joo, toispuoleinen nokki myös sillä tapaa auttaa jännelinjassa, että se ura on syvempi toisella reunalla.
Ja sitten tietty se intiaanityylinen."

Toispuoleiseen nokki uraan en osaa sanoa mitään koska sitä en ole kokeillut, mutta intiaani nokkiin osaan antaa muutaman mielestäni oikeaa suuntaa antavan kuvan:
http://i283.photobucket.com/albums/kk314/NomadArchery/bow%20display%20june%202010/bows143.jpg

http://www.primitivearcher.com/smf/index.php?action=dlattach;topic=5739.0;attach=11019;image

http://i5.photobucket.com/albums/y199/PatBNC/sidenocks002.jpg


PS: Englantilaisillakin oli käytössään "sivu" nokkeja

http://www.archers-review.com/picture-gallery/mary-rose-picture-special
http://2.bp.blogspot.com/-aoa5iD6oZiA/TbvpK6P5kTI/AAAAAAAAAgQ/nwZ_y5sRpjs/s1600/100_1080.jpg
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Smirkelimies]

Kiitti vinkistä. Eipä viittis halkasta lapaa. Alalapa olikin tuuman pidempi, joten nokkiuran siirron jälkeen jänteeseen sai kiristyvät silmukat kumpaankin päähän. Ei pitäis iskee tyhjää. Iso löysä silmukka varmaankin voi hypätä kokonaan pois paikaltaan.

Tappinokki oisi tyylinmukainen, mutta en osaa laittaa refleksijousta jänteelle ilman viritinnarua ja siksi toisessa päässä on tuplasti nokkiuria.

Nyt nokista nokkiin on 130 cm, taitais jo kelvata Hankaniemen preeria-kisaankin. Vielä pitäs katkasta ylimääränen alalavasta pois.

Jänskää miten mieto B-muoto nousee esiin kun lapoja siklaa. Vetokuvan vedolla lähtee joku 55 paunaa, mutta kokemuksen mukaan jännepyssy löystyy aika paljon kun kosteus % nousee. Nyt kai vaan pitäs ampuilla lyhkäsellä vedolla. Sitten ajan kanssa siklihommia. Vai huomaako joku heti siklikohtia?

Arin neuvoa en ehkä ymmärtänyt oikein, pitikö siklata siitä kantista mihin kohdistuu kovin puristus (eli se joka on lähempänä jännelinjaa)?

[Smirkelimies]

[pyssymies]

Minähän en asiasta mitään tiedä, mutta näyttää tuo taipuma keskittyvän aikasta pienelle alueelle, ja kahva näyttäisi olevan aika pitkältä matkalta jäykkä. Noissa esikuvissahan se yleensä kai taipuu pikkiriikkisen.

[Ari Rantala]

[Smirkelimies]

[J Menna]

Ari:

[Simo Hankaniemi]

Sehän alkaa näyttää toimivalta! Kyllä siitä jousi tulee, varsinkin kun turhasta pituudesta päästiin eroon. Tosin preeriakisassa jousen koko pituus on selkää pitkin mitaten korkeintaan se 130 cm, ei nokista nokkiin.

[Smirkelimies]

Taitaa jäädä preerialisenssi tuuman päähän, ei viitti enää lyhentää. On se kumma ettei semmosille lakeuksille o mahtunut sen isompia pyssyjä. Kyllä luulis mahtuvan kääntymään tuuman pidemmänkin kaaren kaa kun on aroo joka suuntaan 5000 mailia ympärillä.

Siklattu eilinen ilta, mutta vielä on ilme tuima kun keppiä taivuttaa.

Mänikö parempaan vai huonompaan suuntaan kun siklasin? Taitaa jo vastakäppyrätkin vähä taipua. Oikeessa lavassa vissiin säätöä? Vai molemmissa, vasemman lavan kahvan vierusta?

Tossa vedossa on taas se 55 paunaa. Kokeilin ampuilla, nuoli poistuu suht hätäseen. Mutta uuden jouskan hurmio vaikuttaa arviointiin. Kevennyksen varaa on aika paljo vielä.

[J Menna]

take it easy.

Anna olla noin. Kun 500 laakia on ammuttu ni joustoa on jo enempi ja pari paunaa poissa. Samaten, kuten tiedät, nyt on paunat korkeimmillaan. Elokuussa toi on nippa alle 50#. Sitten on aika rentoa.

[Juha]

Käyttääkö jännejouskarimiehet muuten vuodenajan mukaan eri nuolisettejä koska jousen jäykkys vaihtelee? Vai tuunaatteko ns jokasään nuolisetin joka ei ole niin herkkä paunaheittelylle?
_________________
If an archer shoots just for fun he has all his skill.
If he shoots for score his hands tremble
and his breath is uneasy.
If he shoots for a golden price he becomes mad and blind.

-- Old Chinese Poem --

[Juha]

Tosin vaihteleehan se tietenkin myös tavan puujousessa jonkin verran....
_________________
If an archer shoots just for fun he has all his skill.
If he shoots for score his hands tremble
and his breath is uneasy.
If he shoots for a golden price he becomes mad and blind.

-- Old Chinese Poem --

[J Menna]

En tiä yleisesti. Vastaan omasta puolestani.

Mulla on muutamaa settiä nuolia. Vanhemat nuolet löystyy hieman, niin ne on kelpoja loppukesästä.
Lieviä ongelmia tämä paunojen muuntuminen tuottaa.
Ammuntatekniikkakin näemmä elää vähän sen mukaan. Olen huomannut. Tai ammuntatekniikan sekoaminen...

[Simo Hankaniemi]

[Simo Hankaniemi]

[Smirkelimies]

[T. Manner]

Mitä yksinkertaisemmat säännöt, sitä vaikeampaa niitä on kiertää ja niillä kikkailla.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

[Smirkelimies]

Jouska on lepäillyt muutaman viikon. Tänä iltana muistin taas yksilön ja vedin koelaakeja. Mitä ihmettä, kuis se noin niputtaa 18 metristä! Tämähän on parempi ampua kuin se vanha pidempi. Johtuukohan eräänlaisesta miedosta ikkunaleikkauksen tyyppisestä jenkkityöläisen hiontavirheestä? Nuolet ei kolkkaa yhtä herkkään kuin vanhassa.

Heitto on mielestäni kovempi, ainaskin nuolet osuu ylemmäs samalla tähtäyksellä ja uppoaa enemmän. Paunoja on vaeltanut jokunen kesäisille preerioille, nyt niitä on haassa hieman vajaat 50. Eli meikeläisen makuun aika passelisti. Joku 52 alkaa mennä jo kipurajoille, alkaa pitovaihe kärsiä. Alle 45 taasen tuntuisi löpsöltä. Siinä 47 paunaa on nuolillekin aika lailla ihanne. Alalavan jännekorkeus suureni, otin siklilla ylälapaa, mutta toivottavasti en liikaa. Taipuma muuttuu jännepyssyssä niin yllättäen viiveellä.

Tämä on varmaan taas sitä uuteen jouseen ihastumista, jos vertais upotusta vanhoihin kepakoihin ihan kokeellisen tarkasti, huomais ettei se sen kummepi o. Mutta hyvin osu vaikka hyttyset häiriköi, ehkä oli vaan tuuria. Nelosen rinkiin kuiteskin 5 nuolta naks vaan ja yksi kakkoseen.

Kuvan alalaidassa näkyy Rinehartin pallo, tosi hyvä. Pinkin höyhenen voi puolestaan laittaa heilumaan naruun siimalla kiinnitettynä, sitä on hauska ampua.

Tulipas kehuttua omia tekemisiä, mutta jos ei ite niin kukas sitte...

[Andes]

Ihanteelliselle pelille näyttää omaanki silmään. Tuosta pitänee ottaa mallia kun joskus pääsen sille tasolle että jännejousta uskallan yrittää

[Ari Laakso]

Hyvännäköinen jännejousi tosiaan!

Noilla paunoilla varmasti myös hyvä ampua...ja osua.
Jotenkin tuntuu että lyhytjousissa oikea paunamäärä on tärkeämpää ampujan tarkkuudelle, kuin "pitkissä" jousissa.

[Smirkelimies]

Kiitti palautteesta. Olen yrittänyt järkeillä mistä jousen parempi ammuttavuus voisi johtua:

-Jänneselkä on tässä tasainen ja vanhassa kulkee kaksi pitkittäispalkoa pinnassa. Tasainen saattaa poikia hieman elastisemman vedon koska korkeampaan palkoon veto tulee erilailla pistemäisesti (vaikee selittää)
-Staattinen vastakurvi saattaa olla taipuvaa parempi. Ottomaaneissa yms on staattiset käppyrät ja moderneissa laskuitukamppeissa taipuvat. Taipuva on helpompi saada jänteelle ja luultavasti helpompi tehdä keinokuitulaminaattijouseen. Mutta ei o varmaankaan sattumaa että kehittyneimmissä primitiivikategorian jousissa on staattiset kurvat (näin ainakin olen ymmärtänyt).
-Jännelinja olikin jo käsitelty ja paunojen sattuvuus nuoliin.
-Tämä lyhempi jousi asettuu jotenkin paremmin "syliin", joten ankkuroinnin saa hieman keskemmälle pärstää jolloin tukeva pitovaihe ja tsuumailu on jotenkin helpompi (vaikee se on tämäkin selittää).