Jousi

Maailmanennätys · Guest

Paljonkohan mahtaa olla täysin luonnollisen pellava+puu jousen maailmanennätys? Uskoisin pystyväni 500m kaareen.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mikäli ajattelet puista unlimited jousta, niin paljon mahdollista pitkälle yli 300m...
Mikäli tarkoitat puista käyttöjousta, niin ei juuri yli 300m ole mahdollinen...

Luonnolliset materiaalit eivät vielä tarkoita käytännöllistä jousta ja ennätysjouset ovat lähes yksinomaan vain kapean käyttötarkoituksen omaavia jousia...

Pärjääköhän · Joined: 05 Jun 2006 Posts: 60

Ennätysjouset ovat pidempiä kuin normaalit jouset ja niissä on suurenpi Newton määrä ja kestävät pidemmän vedon. Periaatteessa kilpailujousessa ja normaalissa jousessa ei ole suuriakaan eroja!

Kaikki erot ovat nuolissa. Kilpailunuolet ovat kevyempiä ja ohuempia esim- alumiinisiä ja hiilikuituisia.

Sitä haluaisin kysyä, mkä teoriassa rajoittaa puujousien kantamaa, miksei muka puujousella voisi saada samoja tuloksia kuin hiilikuitujousilla. Itse en näe ainuttakaan syytä fysiikanlakien mukaan.

K.Haulivuori · Joined: 02 Jan 2006 Posts: 122 Location: Nousiainen

Eikös maailman pisimmät laukaukset ole nimen omaan ammuttu lyhyillä jousilla(turkkilaiset pituus ammunta jouset). Pituus ammunta jouset ovat käsitykseni mukaan nimen omaan lyhyitä. Lyhyempään jouseen saa jäykkyyttä ihan yhtä lailla mitä pitkäänkin. Kerro nyt millä mittasit laukausten pituudet?

Pärjääköhän · Joined: 05 Jun 2006 Posts: 60

Laukaukseni pituuden laskin 30M mitalla ja laskin uudestaan noin 400m

"Eikös maailman pisimmät laukaukset ole nimen omaan ammuttu lyhyillä jousilla(turkkilaiset pituus ammunta jouset)."
Erittäin vaikea sanoa... A)Lyhyt jousi vedon pituus 0,5M B)Pitkä jousi

A)½*30kg*9,81*0,5=73,575 joulea lähtöenergiaa
B)½*30kg*9,81*0,5=147,15 joulea lähtöenergiaa

Määritellään lyhyen nuolen pituudeksi X=53 cm määritellään pitkän nuolen pituudeksi 103cm ja oletetaan, että 1cm jousta painaa 1g silloin

A)sqrt(2*73,575/0,053)=52,6917m/s
B)sqrt(2*147,15/0,103)=53,4535m/s

P.S Käy selväksi, että jousen B:n lähtönopeus on suurempi, mutta sillä on ilmanvastus suurempi. Nyt täytyisi pohtia kappaleen lentoasentoa, muuntokerrointa ynm., kitkavoimaa sun muuta, joten minuntaidoillani ei voi sanoa totuutta. Se vaatii semmoista fysiikan ajattelua, jota normaali-ihmiselle ei ole suotu. Todellisuudessa erot siis ovat mitättömät... mutta liike-energialta tuo pidemmän matkainen jousi antaa tuplatun tuloksen, että se soveltuu tuplatusti paremmin metsästykseen.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Pärjääköhän · Joined: 05 Jun 2006 Posts: 60

"Ennätysjouset ovat paljolti lyhyitä ja lyhyille vedoille ihan puujousissakin, kun tarkoitetaan pituusennätyksiä."
No riippuu ilmanvastuksesta.

"Komposiittijousissa eli yhdistelmämateriaalijousissa usein on mahdollista myös lisäksi pidemmät vedot."
Ei ole. G*H, jos on metrin siitä on vaikea parantaa!

"Yleisesti periaate ultrakevyt nuoli"
Se pitää paikkansa, mutta pieni ilmanvastus on ehdottoman tärkeä.

"Käytännössä on eroa. Puusta tehden nopeaiskuiset lavat ultrakeveille nuolille ovat aina pitkälle viety kompromissi"
No kitkahan se on ongelma lähdössä... ja liike-energian 100% hyödyntäminen, joka on mahhdotonta.

"Käyttöjouseksi puusta tehty jousi ei ammu ultrakeveitä nuolia yhtäläisesti"
Mitä tarkoitat?

"Syy on materiaalissa. Puuta ei voi ylirasittaa, kuin hiili/lasikuitua voi, koskien muotoa ja mallia"
Pidentämällä puuta ja paksuntamalla ja leventämällä voi puun joustoa määrätä.

"Mikäli vertaat nuoden materiaalien ominaisuuksia, niin voit todeta moninko kertainen vetolujuus on hiilikuidulla ja puulla ja moninko kertainen puristuslujuus on lasikuidulla ja puulla. Lisäksi, puussa materiaali rasitetaan läpi ja lasikuitu-, hiilikuitujousissa materiaali rasitetaan pinnoilta."
Mutta todellisuudessa ero on niin pieni... Jos puujousen saa kestämään on turha hankkia lasikuitu jousta.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Pärjääköhän · Joined: 05 Jun 2006 Posts: 60

"No riippuu ilmanvastuksesta."
Miten lähtönopeus muuttuu sekuntia kohden.

"Pidemmät vedot lyhyillä jousilla ovat mahdollisia vain yhdistelmäjousilla."
Se on totta, mutta voi puujoustakin lyhentää taivuttelemalla jousen runkoa.

"Se pitää paikkansa, mutta pieni ilmanvastus on ehdottoman tärkeä."
"Mieluummin massa, joka kumoaa ilmanvastusta sopivassa suhteessa."
Ilmanvastukseen ei vaikuta tippaakaan massa! Mutta massa vaikuttaa lähtönopeuteen...

"Fv = ½·ρv2ACv, missä Fv on vastusvoima, ρ ilman senhetkinen tiheys, v kappaleen senhetkinen nopeus, A kappaleen poikkipinta-ala liikettä kohtisuorassa suunnassa ja Cv niin sanottu muotokerroin, jonka arvo riippuu kappaleen muodosta."

Eli esim. 0,5*1,3*54m/s´2*0,01´2*0,05=0,009477N=massa (0,01)*X
x=0,009477/0,01=x=0,9477m/s että kyllä sillä ilmanvastuksella on merkitystä

No kitkan merkitys on semmoinen 0,01*9,81=0,981N
että ei sekään ihan merkitykssetön ole!

"Mikäli haluat hiuksen halkoa, niin kitka on ongelmistä suurin"
No jaa, jos saksilla leikkaa riittävän liike-energian saanti on ongelmista suurin.

"Ei ole yhtä puujousta kaikkiin tarkoituksiin, on vain useita eritarkoituksiin."
Mutta yhdellä metrin joustoisella puulla voisi teoriassa saavuttaa täysin saman kantaman kuin lyhyellä jousella.

"Pidentämällä puuta ja paksuntamalla ja leventämällä voi puun joustoa määrätä. Sitten ymmärrät jo, että ei ole yhtä puujousta kaikkiin tarkoituksiin, on vain useita eritarkoituksiin, ainakin teoriassa."
Nyt puhut täyttä faktaa! Et voi tehokasta varsijousta rakentaa samasta puusta kuin rakennat normaalin jousen! Mutta eivät ne keinomateriaalitkaan loputtomiin jousta.

"Mutta todellisuudessa ero on niin pieni... Jos puujousen saa kestämään on turha hankkia lasikuitu jousta."
"Erot eivät ole pieniä, mikäli et sovella samaa kaavaa moderneihin ja perinteisiin materiiaaleihin. Puuta ei liimata parin millin ohuina kerroksina selkä ja vatsapuolelle tai lasikuitua ei työstetä puolipyöreäksi."
Tarkoitatko nyt sitä, että puujousi palautuu hitaammin kuin hiilikuitujousi?
Työtä se lasikuitu, puu, hiilikuitu tai rautajousikin tekee Ek=G*H

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Pärjääköhän · Joined: 05 Jun 2006 Posts: 60

"Se on totta, mutta voi puujoustakin lyhentää taivuttelemalla jousen runkoa." "Tuo nostaa jännekorkeutta, lyhentää iskupituutta."
Tarkoitat ilmeisesti, että jousi näyttäisi silloin muodoltaan C:ltä?
Minä tarkoitan, että
Jousi näyttää tältä perustilassa:

C
|
C

|=keskikohta (pituus 30cm puuainesta)
c=erillisjousi (pituus 80cm puuainesta, jotka ovat 70cm matkalla)
silloin jousen pituus olisi I+C+C=190cm puuainesta, jotka on kasautuneet 170cm matkalle...

"Nuosta kaavoistasi puuttuu aina tekijä... on vain tekijään vaikuttavia muuttujia hyvin rajallisesti."
Nuo antavat kuvan. Jos oikeen pilkkua pitäisi viilata pitäisi laskea jousen ilmanvastus, palautumisvastus, ominaisvastus (jos jousi on kaikilta kohdilta samanpituinen/paksuinen vastus on pienempi ja jousen massa on kevyt)
Sitten myös langan ilmanvastus ja kitkavoima, joka syntyy nuolesssa.

"Mutta yhdellä metrin joustoisella puulla voisi teoriassa saavuttaa täysin saman kantaman kuin lyhyellä jousella."

Yhdenmetrin jouseen voi ahtaa esim. 1,5m puuainesta. Taittelemalla puuta.

"Käytännössä et ammu teoriassa mahdollisella jousella."
Jos puuaines ei kestä, mutta kestävyys todennäköisyys kestää suuresti, jos puuainesta taitellaan ja tehdään kaaria jouseen.

"Eri materiaalit, eri periaatteet."
Onhan se niin, että noissa keinomateriaaleissa saadaan noi vastukset aivan eri tasoille, jolloin kuti lähtee helpommin.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Samat asiat voi oivaltaa toisinkin keinoin.

Päätelmäsi tukee seikkaa, että kaikkea ei ole vielä oivallettu koettaa. Itsellä on muistikuva, että olisin kaavaillut kaapelijousta alkuun, koska asia ei ole täysin vieras ja ehkä olen myös lankaa ohuen tasapaksun puun selkään laminoita leikatessani, ainakin mielessä sovittanut, joka kertoo, että lähes kaikilla kuitenkin käytännössä samat ideat pyörii ideana, koska taivuttelellaan erilaisia kappaleita, mutta toteutuakseen ideat tarvitsevat myös tekijän.

Tuohon kaapelijouseen, kun liittää puristuslujan puulajin lisäksi, niin tehoa voi lisätä huomattavasti. Puu on taipuisimmillaan ohuena ja suorasyisenä, joten vetolujuutta ei tarvitse kaapelijousessa miettiä.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Eero · Joined: 01 Nov 2005 Posts: 69 Location: Helsinki

No, jos Pärjääköhän tietää niin tarkasti kaikki fysiikan kaavat yms. ja on sitä mieltä, että puujousi ampuu yhtä pitkälle kuin moderni jousi, niin miksei tämä tee välittömästi uutta maailmanennätystä? Usein se käytäntö on niin eri asia kuin teoria... Onko Pärjääköhän tehnyt vielä ensimmäistäkään jousta, että tietäisi yhtään mistä puhuu?

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

MIssä yliopistossa tai korkeakoulussa Pärjääköhän on opiskellut fysiikkaa tai matematiikkaa? Mitä mieltä hän on yleisen suhteellisuusteorian, kvanttiteorian ja sähkömagneettisen teorian yhdistävästä ns. Kaiken Teoriasta?

Mika_ · Guest

Simo, nykyiset tieteet ovat aivan liian vähän poikkitieteellisiä ollakseen jääviä. Ovat vain tieteen aiheista haaroja, kuin mustekalan lonkerot, jolta puuttuu pää, mutta vieläpä ovat hyvin paljon täysin irtolonkeroita.

Mitä itse olen saanut tietää ja konkreettisesti nähdä on jo paljon tarkempaakin, kuin vääristymien ja vain objektiivisesti tarkastellut lait. Täysin avuton piirre kaikissa tieteen aloissa on, että ovat täysin objektiivisiä havaintoja, ja voidaan tarkkailla sivusta, että olisivat alkuunkaan konkreettisiä, vaan ainoastaan tarkkailtavana ja vain osin havaittavia siten ja vieläpä ilman, että olisivat tarkkailijalle läsnä ja tuosta syystä ovat kaikki tulokset aina enemmänkin, kuin halutaankin olevan ja on kyky ymmärtää tuloksia, mutta eivät muuta.

Miten ajattelet energian käyttäytyvän, kun sitä tarkkaillaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen paljon pienemmillä tasoilla, kuin mitä julkisesti tutkitaan ja tieteen nimissä koskaan päästetään tutkittavaksi, mutta ajatellaan, ettei tarkkailija vaikuta energiaan. Pelkästään, miten ajattelet, kun tarkkailet energiaa, vaikuttaa miten energia käyttäytyy.

On vain kiva harrastus puhua tieteestä tai olla tiedemies... mutta sitähän ei ihmisen tarvitse tietää, että voisi normaalisti elää, koska todelliset lait paljastaisivat millaista noidankehää ihminen elää jokainen päivä ja mikä pahinta ovat täysin järjettömänkin ymmärrettävissä, joka taas olisi vastaan älyn ylistämistä ja kaikkea, mitä älykkyyden nimissä rakennetaan. Viisaus on aina ollut eriasia, kuin äly. Älyllä voi saavuttaa viisauden toimia oikein ja tuota viisas tekee pohjimmiltaan, mutta tuosta eteenpäin omakin älykkyys, joka ei kenelläkään ole häävi, vaikka mensan testeissä saisi kympin, kääntyy kantajaansa itseään vastaan.

Kaikki kääntyy lopulta sisäänpäin, kuten maailmankaikkeuden ajatellaan luhistuvan teoriassa... Nyt ovat lähinnä vain vanhukset, jotka luhistuvat ennen aikojaankin ja pysähtyvät miettimään, mutta ei kukaan tietääkseen tai halusta tietää, vaan pakosta ja myöhässä.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Aikamoinen epäluottamuslause Pärjääköhän -nimimerkille laitta tajunnanvirtaan, mutta niin oli kyllä nimetä vieraskin, vaikka ip numeroita osaisittekin lukea.

Tuollainen jousi on ainakin teoriassa mahdollinen. Simon jutut ovat aina välillä puhtaita pätemisyrityksiä ja aina välillä tietoa, jonka voi myös lukea kirjoitakin, tai on suoraan kirjasta lainattua.

Näkemysten luoti tai mielipiteet valmiista materiaalista, ei ole kova vaiva kenellekkään. Itsekkin pidin yläasteella esitelmän kokonaisesta kirjasarjasta pelkän yhden kirjan takakannen perusteella ja täydestä meni, vaikka esitelmän tilaaja oli itse lukenut koko kirjasarjan ja kyselikin vielä sisällöstä.

marko · Joined: 30 Mar 2006 Posts: 66 Location: Hamina

Ihme porukkaa tännekin tullu nykyään. Höpöttää jotain ihan ihme juttui koko ajan.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Elämä on.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Minusta nimimerkkiin Pärjääköhän on perusteita suhtautua skeptisesti, sillä jos hän olisi ampunut itse tekemällään puujousella ja puunuolella 400 m kutakuinkin normaalioloissa, niin hän kertoisi siitä ylpeänä omalla nimellään, eikä nimimerkillä. Pärjääköhän olisi tällöin Euroopan merkittävimpiä pituusampujia primitiiviluokassa, ellei merkittävin. Hänelle pitäisi lahjoittaa tontti kotipaikkakunnaltaan ja nimetä joku aukio hänen mukaansa. Epätavalliset väitteet vaativat epätavallisen vahvoja todisteita, muuten niitä ei kannata ottaa vakavasti.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

En mollaa Simoa tai Pärjääköhän -nimimerkkiä, mutta muistaakseni oltiin jo alusta asti mieltä, että kritiikkiä pitääkin olla...