Jousi

[Ari Rantala]

Ilmankosteus vetelee täällä meillä sellaista 22% lukemaa ja jousipuu joutuu ammuttaessa priun kovalle koetukselle.

En uskonut viisaampieni varoituksia ja katkaisin tuon aiemmin tekemäni tuomiholmen joka kyllä nykyään taitaa olla tuomimölle. Tämä on jo kolmas talvikeleillä katkaisemani jousi.

Selästä naksahti ja lapaan tuli melkoinen sarana. Selkeätä murtumaa ei ole tai se jää naruselän alle. Hassua sinänsä, että ammuin vuoroon tuolla tuomijousella ja pihlajajousella ja tuomi petti. Jotenkin olen pitänyt tuomea parempana. Ehkä veto oli hieman pidempi kun tuo pihlaja on vielä sisäänajossa.

Onko muut onnistuneet rikkomaan jousiaan nyt talvikeleillä?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ari Rantala]

Juuei. Eihän tämä enää ihan ammuntatekniikkaa ole mutta kun aloin täällä niin jatkankin. Modet moderoivat jos on tarpeen.

Naksahdus kiinnosti ja otin lämmittämällä naruselän irti. Alta paljastui suhteellisen siisti murtuma joka ei edes ylety kovin syvälle. Naksukohdan vaaleus johtuu siitä, että naruselkää irroittaessa kohdasta irtosi mukana hieman puuta. Nyt mietin alkaisinko korjaamaan tuota veistämällä murtuman syvyydeltä puuta pois ja liimaamalla vastaavan paksuisen viilun päälle.

Tämähän oli jo alunperinkin eräänlainen kokeilu siitä, että kuinka paljon tuomi kestää refleksiä ja jotain tämän kaltaista osasi siksi odottaakin.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Tuukka Kumpulainen]

Jousia on tosiaan paukkunut poikki tällä saitilla viime aikoina. Oikea pakkastalvi täällä etelässä monen vuoden tauon jälkeen on pudottanut ilmankosteudet sellaisiin lukemiin että puu ei kestä. Jysäytin itse irtipoikki keskeltä yhden aihion jännevälikorkeudelta. Kauniista luumujousesta poksahti parkki irti selästä vajaalla vedolla, pikkasen säikäytti. Totesin että jousenteko saa odottaa kevätpuolen kosteampia oloja. Sisällä 25%, ulkona 98%. Poikki täällä, makaroni siellä. Jänneselälle tilausta.

[Juri]

Täällä vetoisessa rintamamiestalossa on vieläkin 40%. (Jollei mittari ole kalibroinnin tarpeessa.) Asioilla on puolensa ja puolensa.
Aikaisempien talvikokemuksieni peloittamana olen kuitenkin rajoittanut ammuskeluni juuri tähän tarkoitukseen tekemääni hikkorijouseen.
Tekeillä olevia jousiprojekteja jatkan keväämmällä.

[Ari Rantala]

Enpä muuten tullut ajatelleeksi, että jänneselkäinen jousi on nyt kireimmillään. Ryytyy perkele tietysti keväällä kun pitäisi tehdä pituusenkkoja....
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Matti Matinpoika]

[K.Kristian]

Huh! Minä en ole paljoakaan jaksanut mittareita vilkuilla, mutta nyt näyttää vajaata 30 rosenttia sisällä, ja vielä eilen tein kokeiluja kahdella uusimmalla tuomijousellani, jotka vajaaseen 90 senttiin. Ei kumpikaan pamahtanut. Noista 2 tuomijousesta voisin laittaa tietoa tänne foorumille, sillä toinen jousista oli tuo 'tuomikepukka' jonka olen vihdoinkin saanut jänteelle. Yhden koivujousen olen kylläkin saanut poikki, selästä pamahti.
_________________
Perinteet edellä puuhun.

[Ari Rantala]

[Matti Matinpoika]

[Juri]

Kuten Ari mainitsi, niin pakkasessa vesi kiteytyy jos sillä on siihen tilaa.
En usko että puusepänkuivassa puussa tälläinen on mahdollista. Tiukassa tilassa oleva kosteus ei jäädy.

Esim. betonirakenteissa ilmakuplat sun muut väljyydet hoidetaan pois täryttämällä ja joskus jopa alipaineella. Tällä tavalla käsitellyt rakenteet eivät jäädy eivätkä halkeile, ei edes siltojen jaloissa.

Voihan kuitenkin olla että kova pakkanen vaikuttaa puun taipumisominaisuuksiin jotenkin.

[Ari Rantala]

Tämä menee selkeästi Elviksen reviirille mutta...

Jousta jännitettäessä ladataan energiaa kaareen ja laukaistessa nuoli liikkeelle suurin osa siitä energiasta siirtyy nuoleen. Tälle nuoleen siirtymättömälle "tähde-energialle" on annettu nimeksi virtuaalienergia. Tästähän on ollut juttua ennenkin.

Tämä virtuaalienergia siis hukkuu jonnekin ja ei nyt liene kovin kaukaa haettua jos väitän, että ainakin osa siitä muuttuu kitkojen vaikutuksesta lämmöksi.

Siitä riittääkö tämä lämmöksi muuttuminen pitämään kosteuden sulana en osaa sanoa mitään. Enkä siitäkään pystyykö rivakasti sisätiloissa ammuskelemalla pitämään torpan lämpöisenä...äijä ainakin pysyy
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Kiul]

Kun entisajan immeisillä ei oikein ollut valinnan varaa sen suhteen käyttääkö jousta kuivissa oloissa ja pakkasessa, niin mitä tietoa on olemassa näistä alhaiseen ilmankosteuteen parhaiten soveltuvista materiaaleista? Joka on keskitalven aikaan jossain mannerilmaston sydämessä aikaa viettänyt niin tietää, että aika 'kuivaa' voi olla. Ja kuiteniin olen suht varma, että jousta näissäkin oloissa empimättä käytettiin, jos 'paikka' tuli.

Entäpä kosteissa tropiikin oloissa parhaiten toimivat materiaalit? Jos jossain Afrikan länsirannikon päiväntasaajan alueella sataa pomminvarmasti joka iltapäivä, niin mikä materiaali toimii tällaisessa ympäristössä?

[Juri]

Materiaaleista ainakin hikkori kestää hyvin kuivuutta mutta myötäkäyristyy helposti kosteammassa. Jalavakin kuulemma pärjäilee kuivassa kohtuu hyvin.
Marjakuusi taas ei ole kosteudesta moksiskaan, mutta ei kestä kuivuutta.

Mm. Afrikan kuivilla ja kuumilla alueilla on jouset tehty jo valmiiksi myötäkäyriksi.
Sademetsäintiaanit taas harrastavat hyvin pitkiä jousia ja lyhyttä vetopituutta.
Inuitit luottivat jännekaapeleihin lyhyiden jousiensa selässä.

[jkekoni]

Alhainen ilmankosteus taitaa olla lähinnä moderni ongelma. Käsitääkseni tyypillinen primitiivin ongelma on vastakkainen.

Voisin sanoa, että jänneselkä sopii matalaan kosteuteen ja tietenkin hikkori.

[Matti Matinpoika]

[Simo Hankaniemi]

[Simo Hankaniemi]