Jousi Forum Index Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta (tältä sivulta puuttuvat liitetiedostot!)
 
 FAQFAQ   SearchSearch   MemberlistMemberlist   UsergroupsUsergroups   RegisterRegister 
 ProfileProfile   Log in to check your private messagesLog in to check your private messages   Log inLog in 

Suomalais-ugrilaiset jouset
Goto page Previous  1, 2, 3, ... 11, 12, 13  Next
 
Post new topic   Reply to topic    Jousi Forum Index -> Jouset
View previous topic :: View next topic  
Author Message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 26.11.2009 01:14    Post subject: Reply with quote

Leem, K. 1767. Beskrivelse over Finmarkens Lapper. Kiøbenhavn. Sivu 219.

Lapperne brugte i forrige Tider to Slags Buer, af hvilke det eene Slags kaldtes: Giet daugie, i.e. Haand-Bue. Samme bestod af en Bøyel, samt en stram Snor. Adfærden med dens Brug var, at man, efter at have lagt derpaa en lang Piil med een Ende paa Bøyelen og den anden paa Snoren, og have taget Bøyelen fat i den eene og trakt Snoren til sig med den anden Haand, gav Piilen, der i sin Ende havde en Piig af Jern eller Been, Fart ved at slippe Snoren. Det andet Slags kaldtes: Juolge-daugie, i.e. Fod-Bue. [...]

Melkoisen vapaa "käännökseni" tanskasta;

"Lappalaiset käyttivät ennen kahdenlaisia jousia. Toista niistä kutsuttiin nimellä "Giet daugie", s.o. käsijousi. Se koostuu kaaresta sekä kireästä narusta. Jousta käytettiin niin, että pitkä nuoli asetettiin toisesta päästään kaarelle ja toisesta naruun. Sitten toisella kädellä vedettiin naru itseään kohti ja vapauttamalla naru annettiin nuolelle, jonka päässä oli raudasta tai luusta tehty kärki, vauhti. Toinen tyyppi oli nimeltään "Juolge-daugie", s.o. jalkajousi. [...]"
Back to top
View user's profile Send private message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 12.12.2009 14:11    Post subject: Reply with quote

Regnard, Jean-Francois (suom. Itkonen-Kaila, M.). 1982 (1731). Retki Lappiin. Sivut 84-85, 89.

Miehet tekevät myös erilaisia rekiä, sellaisia joissa he itse matkustavat (pomes, kuten he sanovat), ja toisenlaisia, joissa kuljetetaan tavaroita. Näiden nimitys on racdakeres, ja ne ovat arkkujen tavoin suljettavia. He valmistavat myös jousia ja nuolia.

Jouset tehdään kahdesta päällekäin asetettavasta puuosasta. Alempi on kuusta ja päällä oleva koivua, ja ne on liimattu yhteen ja päällystetty pitkin pituuttaan ohuella tuohella, niin ettei näy mitä sen alla on. Nuolia on erilaisia. Toiset ovat kokonaan puuta ja hyvin paksukärkisiä. Niillä surmataan tai paremminkin tainnutetaan oravia, kärppiä, näätiä ja muita eläimiä, joiden nahka halutaan säilyttää ehjänä. Toiset taas ovat harppuunamaisia ja niissä on poronluinen väkäsellä varustettu kärki. Tälläiset nuolet ovat paksuja ja raskaita, ja niilllä pyydystetään lintuja. Haavaan tunkeuduttuaan ne jäävät siihen kiinni, ja ne ovat myös niin painavia, ettei lintu voi lähteä lentoon, jolloin metsästäjä saisi nähdä sekä saaliin että nuolen häviävän tiehensä.

Kolmannessa nuolityypissä on lansettimainen rautakärki, ja tällä pyydystetään suurriistaa kuten karhuja ja villipeuroja. Kaikkia näitä nuolia säilytetään metsästäjän vyöllä riippuvassa pienessä tuohikotelossa, ja he harjoittavat lapsiaan samalla lailla kuin monet sotaisat kansat ovat muinoin tehneet. He eivät nimittäin anna lapsille ruokaa ennen kuin nämä ovat osuneet tiettyyn maaliin tai ampuneet alas korkeimman männyn latvassa olevan merkin.

[...]

Sinne tultuamme oli ensimmäinen tehtävämme porojen teurastus. Lappalaiset käyttävät tähän jousta ja samanlaista nuolta, joilla he ampuvat suurriistaa. Ihailimme sitä taitoa, jolla he osuvat maaliinsa, ja ihmettelimme, kuinka poron kokoinen eläin saattoi niin äkkiä menehtyä aivan mitättömältä näyttävään haavaan. Nuoli tosin upposi haavaan varren puoliväliä myöten, mutta olisin luullut, että haavan olisi pitänyt olla vaarallisempi voidakseen tappaa niin nopeasti.
Back to top
View user's profile Send private message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 12.12.2009 15:37    Post subject: Reply with quote

Clarke, E. D (suom. Ojala, J.). 1997. Matka Lapin perukoille 1799. Ideanova. Sivu 275.

[...] Keväällä kun sulava lumi upottaa peuran jalan alla, ajaa metsämies sitä suksilla, tappaen sen joko nuolella tai pyssyllä. [...] Uudisasukkaat ja lappalaiset valmistavat kuitenkin melko huomattavia määriä liimaa. Sitä saadaan poronsarvista keittämällä niitä kaksi ja puoli päivää hyytelöksi ja kuivaamalla sen jälkeen hyytelö kuivaamalla se varjossa. Kolmesta ja puolesta neljään osaan sarvia saadaan yksi osa liimaa.
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 13.12.2009 05:16    Post subject: Reply with quote

Regnardin tekstin mukaan jousen vatsa oli kuusta (ehkä oksaa) ja selkä koivua. Kumminkohan päin kuusen oksa vatsaan tuli, luonnollisen taipumissuunnan mukaisesti, vai nurinpäin (ja sitten koivu seläksi)? Vai olikohan kuusikin lylyä, se taitaa olla realistisin vaihtoehto?
Back to top
View user's profile Send private message
pyssymies



Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen

PostPosted: 13.12.2009 07:17    Post subject: Reply with quote

Siis kuusen oksassahan on alaosa lylypuuta, niin olen ainakin itse havainnut.
Back to top
View user's profile Send private message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 20.12.2009 14:47    Post subject: Reply with quote

Simo Hankaniemi wrote:
Vai olikohan kuusikin lylyä, se taitaa olla realistisin vaihtoehto?


Kopioidessa tekstiä mietin olisiko Regnard sekoittanut kuusen ja männyn, mutta kun samassa tekstissä mainitaan kummatkin niin eiköhän asia ole selvä. Lylyksi kelpaisi siis kuusi tai mänty, mutta koivu olisi yhteistä kaikille näille jousille?
Back to top
View user's profile Send private message
Ota



Joined: 10 Jan 2009
Posts: 29
Location: Mynämäki

PostPosted: 21.12.2009 23:57    Post subject: Reply with quote

Ainakin Siperiasta on tietoja, että lylykuusta on myös käytetty - ei siis vain lylymäntyä. Paremmin tietävät ovat sanoneet, että lylykuusi on lylymäntyä kovempaa, mutta hauraampaa. Isompi riski siis tekijälle.

Toisaalta siellä missä on kuusia ei aina ole mäntyjä.
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 22.12.2009 01:28    Post subject: Reply with quote

Siperian kuusivatsat on lehtikuusilylyä. Whole 'nother animal.
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 22.12.2009 11:32    Post subject: Reply with quote

Minulla on vainn yksi kokemus lehtikuusesta jousen teossa, mutta sen perusteella puu vaikutti ikävän hauraalta. Se oli lehtikuusilankkua. Kiinnostus lehtikuuseen lopahti siihen. Ehkä tämä meikäläinen kuusi (Picea abies) ei ole kovin paljoa huonompaa.

Perimätiedon mukaan pohjoisille preerioille 1700-luvun alussa tulleet blackfoot-intiaanit käyttivät tuolloin yksipuisia lehtikuusijousia (tietysti sikäläinen lajike), mutta jo yksi taistelukokemus shoshoneja vastaan teki selväksi, että edessä on jousimallin vaihto. Shoshonien jouset olivat "parempaa puuta" ja jännevahvisteisia. Ilmeisesti lehtikuusi on ollut sellaisten marginaalisten pohjoisten alueiden jousipuu, missä valikoima on ollut erittäin niukka.
Back to top
View user's profile Send private message
Ota



Joined: 10 Jan 2009
Posts: 29
Location: Mynämäki

PostPosted: 22.12.2009 12:46    Post subject: Reply with quote

Tuukka, puutietäjänä kerro vähän miten kuusi ja lehtikuusi eroavat ominaisuuksiltaan (siis jousentekijän näkökulmasta), ja miten lyly molemmissa poikkeavat toisistaan?
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 22.12.2009 15:36    Post subject: Reply with quote

Alkuun: lehtikuusi (Larix spp.) ei ole mitään sukua metsäkuuselle (Picea abies). Kyse on harhaanjohtavista yleisnimistä.

Metsäkuusen keskimääräinen kuiva-tuoretiheys on kämäiset 370 kg / m3. Siperianlehtikuusen vastaava arvo on himpun alle 500 kg /m3 eli samaa tasoa hyvien jousipuiden, pähkinäpensaan ja tuomen kanssa. Kun tiheys korreloi puussa hyvin pitkälle lujuusominaisuuksien kanssa, on homma sitä myöten selvä. Amerikkalaisen lännenlehtikuusen keskiarvotiheys on 480 kg / m3. Keskiarvotiheydet ei kerro koko totuutta. Kasvuolot ja perimätekijät tuottaa vaihtelua. Metsäkuusestakin saa jousitiukkaa matskua, kun etsii käsiinsä tiukkaan pakkautunutta alikasvoskuusta. Karvanohuet, kesäpuupitoiset lustot nostaa tiheyttä huomattavasti.

En tiedä, kasvaako lehtikuusi missään ohuina, pitkinä, oksattomina näreinä. Suomessa näkemäni lehtikuuset on todella oksaisia alas asti, samoin niistä saatu puutavara. Lehtikuusi on vielä hankala kuivattava. Lankuissa on usein näkyviä ja piileviä halkeamia, myös luston suuntaisesti. Oksaisesta, sälöilleestä lankusta on tietysti hankala tehdä jousta.

En ole tehnyt lehtikuusesta jousia. Tekemästäni nuolisetistä tuli notkea ja raskas. Ysimilliset kepit spinetti 40 # ja painoi 500 greiniä. Tuli hyviä suurriistanuolia. En epäile yhtään, etteikö oksattomasta, ehjäksi kuivuneesta lehtikuusisoirosta saisi käypäistä jousta.

Lehtikuusen lylystä on vielä vähemmän dataa tarjolla kuin kotimaisten valtapuiden reaktiopuusta, Venäjällä ehkä enemmän. Siperian lehtikuusijouset tehtiin erityisestä kitukasvuisesta sortista, jonka puuaines on ilmeisesti erityisen lujaa. Muistelen jotain vanhaa lähdettä, jossa vatsapuu kuvailtiin tehtävän jopa puiden juurista. Kyse voi olla väärinkäsityksestä; käyrä, ohkainen lylynpätkä on helppo tulkita puun juureksi.
Back to top
View user's profile Send private message
jkekoni



Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo

PostPosted: 22.12.2009 17:29    Post subject: Reply with quote

Molemmat kuuluvat mäntykasvien heimoon, joten kyllä ne __jotain__ sukua ovat. Samaan kuuluvat männyt,sypressit,seetrit, pihdat ja hemlokit eli suurin osa havupuista. Cool ( katajat marjakuuset sekä sypressit eivät kuulu.)

Käsitääkseni molemmat ovat jäykkiä ja hauraita massaansa nähden,
joten eivät ole jousentekijöiden toivepuita, paitsi ehkä lyly ja sekin vain selätettynä.

Puuproffa antaa lehtikuuselle 550-640Kg/m^3 0% kosteudessa.

Kuusi sopii jäykkiin kärkiin, koska on kevyttä massaansa nähden.
Voisi olla myös hyvä keskipuuksi 3 puiseen jouseen(?).
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
T. Manner



Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa

PostPosted: 22.12.2009 19:51    Post subject: Reply with quote

Lehtikuusessa erikoisesti pihkaiset (vanhat) kohdat ovat hauraita. Nuorempi puu on tässä suhteessa parempaa. Sillä on kuitenkin taipumuksena elää kosteuden mukana aika tavalla.

Tuli tuotsa vatsamateriaalista mieleen, että näin äskettäin jossain maininnan, että ns. Novgorodin jousen vatsa ei olisikaan katajaa vaan kuusta, selkä taisi olla koivua.

Pohjanlahden kalastajat tekivät aikanaan rysien vanteensa lylykuusesta, kesti kuulemma paremmin kuin muut puulajir ja oli vielä kevyemmästä päästä.

TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Back to top
View user's profile Send private message
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 22.12.2009 21:12    Post subject: Reply with quote

Onhan ne sukua, niinku esim. maantien varressa kukkiva lupiini ja maailman paras jousipuu kultasade ovat. Tai kotikissa ja siperiantiikeri. Halusin alasampua yleiseksi huomaamani ilmiön tulkita esim. lehtikuusi joksikin kuusen erikoismuodoksi, orapihlaja kotipihlajan piikikkääksi versioksi jne.

Puuproffa käyttää jostain syystä vanhentunutta kuivatiheysyksikköä, kun tieteellinen standardi on nykyään kuiva-tuoretiheys jota yllä antamani arvot noudattavat. Kuivatiheydellä, saati "ilmakuivatiheydellä" saadaan kyllä komean näköisiä lukuarvoja, mutta vertailu menee työlääksi. Puuproffan 550-640 kg / m3 (ruotsalainen lähde) on keskiarvoltaan nipin napin yli 500 kg / m3 kuivatuoreena.

Lylykuusi on minun kokemukseni mukaan jäykempää, kovempaa ja hauraamman oloista kuin lylymänty, joka on harvinaisen notkea puumateriaali. En lähtisi tusaamaan lylykuusen kanssa työlästä taivutusrojektia kuten monipuista jousta jos mäntyä olisi vain saatavilla.

Vanhempi jousikirjallisuus on täynnä pieleen menneitä puulajiarvauksia - totuus ei selviä kuin leikkaamalla kepistä ohutnäyte ja katsomalla sitä mikroskoopin läpi expertin silmin. Novgorodin mahastakaan ei ole mitään takeita, vaikka se on lähteiden mukaan katajaa. Voi olla lylymäntyäkin. Tai lehtikuusta.
Back to top
View user's profile Send private message
Ilkka Seikku



Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944

PostPosted: 22.12.2009 23:38    Post subject: Reply with quote

Lehtikuusesta olen nyt koittanut useammankin kerran tehdä jousta, mutta ei vaan ota onnistuakseen. Oksasta jousen saaminen on vielä vaikeampaa kuin rungosta.
Näppituntumalta laittaisin pihkan syyksi. Isoja pihkataskuja ja hartsiintunutta pihkaa täynnä koko puu. Aina räksähtää.

Aion kyllä saada vielä tuosta puusta edes jokseenkin kelvollisen jousen, jolla pystyy ampumaan. Huonoudessa voittaa lepänkin, vaikka siitäkin on tullut jousia tehtyä.
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
pyssymies



Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen

PostPosted: 23.12.2009 01:54    Post subject: Reply with quote

Isäni kertoi, että aikoinaan yli 40 vuotta sitten heillä oli metsätöissä sellainen temperamentikas ja pystyvä hevonen, jolla kuitenkin oli joskus tapana temppuilla niin, että aisat olivat lujilla. Kuulemma parhaiten tuon hevosen leikit kesti "suolla hittaasti kasvanu näre(näre tarkoittaa tässä kuusta yleensä, ei mitään risuja), josta ei taho vuoskasvua oikeen erottookkaan paljain silimin." Koivu kesti parhaillaan päivän. Pihlaja kuulemma myös hyvä, mutta riittävän pitkät ja suorat puut ovat harvassa.
Back to top
View user's profile Send private message
toni



Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki

PostPosted: 23.12.2009 03:59    Post subject: Reply with quote

Lykin kans menemään omat kokemukseni lylykuusesta (2 paahdettua vatsalaminaattia...jotka on olleet kuitenkin muutaman kuukauden projekti telakalla). Marginaaliset kokemukseni mukailee täällä kirjoteltua keveyttä sekä kohtuullistakin jämäkkyyttä. Lylymänty on loppuun saakka joustavaa purkkaa tän rinnalla.) Eikä tuo meinaa että lylymänty olisi huonoa materiaalia,ei missään nimessä. Ovat vain hiven erilaisia.

Pikkasen pelottaa noiden taivuttelukin.Tai sitten yksinkertaisesti paahdoin liikaa. Pihkan lisäys paahdossa voisi vaikuttaa myös asiaan,kuten meidän foorumilla vaikuttava pystykoira mieskin muistaakseni arvuuttelee:) ?
Mutta myös se että kuusirunko on ollut paljon kapeampi suhteessä mänty kapuloihin,vaikuttaa varmasti asiaan.

Lylyinen lehtikuusi on jo hakusessa.Toivottavasti saan pian....
Mutta oon myöskin ,Tuukan tapaan törmännyt kirjallisuus viitteeseen lehtikuusen juuren käytöstä jousten vatsoissa. Lylyähän muodostuu myös juuriin.

Noita pihkataskuja voi löytyä muuten sitten lylykuusesta kuin männystäkin ja perin veemaisistä paikosta:) Just kun sen piti olla valmis....ja mitoissaan...
Kannattaa työstää maltilla jättäen työstövaraa suuntaan jos toiseenkin, ja tarkkailla että lylyä riittää koko vuosilustojen matkan varrelta.

Pitkä kuivatusaika on varmasti plussaa näin venkuroivalle puulle.
Back to top
View user's profile Send private message
Ari Rantala



Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia

PostPosted: 23.12.2009 14:28    Post subject: Reply with quote

Koitin joskus tehdä lehtikuusesta jousta mutta en päässyt edes tillerivaiheeseen sen kanssa. Räksähti ilkeästi kun kokeilin kuinka puolikas taipuu polvella painaen. Puu oli kuivaa ja halkeilematonta runkopuuta mutta pirun oksaista. En silloin vielä tiennyt, että oksien kohdat kannattaa jättää koholleen eikä tasata pintaa myöden...

Oksattomammasta voisi jousen saadakin mutta en oikein usko, että tästä mitään mahtitykkiä kannattaisi yrittää.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
toni



Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki

PostPosted: 30.12.2009 23:23    Post subject: Reply with quote

Sain vinkin lylyisestä lehtikuusesta:)
Pitäis mennä kattoon sitä saha muassa, maanomistajan kanssa lähipäivinä.

Normipuu materiaali ei ole kovinkaan suoraan;) verrannollinen lylyiseen vastaavaan. Ominaisuuksiensa puolesta voisi yhtähyvin puhua eri lajeista.
Back to top
View user's profile Send private message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 04.01.2010 17:38    Post subject: Reply with quote

Martti Kujansuu wrote:

Vienan Karjalassa muistiinmerkitty vanha tieto, joka on julkaistu 1840 kertoo yksinkertaisen yhdistelmäjousen valmistamisesta seuraavasti:


Alkuperäisen lähteen mukaan;
Cajan, J. Fr. 1840. Jousesta. Mehiläinen huhtikuu 1840.

Seuraawan kirjoituksen jousesta olemma Oppijalta Suomen Akademiassa, herra J. Fr. Kajaanilta saaneet Mehiläiseen pantawaksi. Hän oli sen Kiwijärwen kylästä, Wenäjän Karjalasta, sihen laatuun kirjoittanut, kun eräs wanha mies siitä oli kertonut, ja samalla lailla tulkoon präntätyksi, koska ei taitaisi tämä kertomus paljo parannuksillamme kaunistua.

Jousie oli kahenloatuksie:
1:siksi Warsijousi, [...] 2:ksi Käsijousi ei ollut minkähnäköstä, kun selkä ja jänne. Piettihi kauana kädestä. Näpissähe wain piti sen wasaman nenän, sen kera tempasi, laski nuolen. Selkä oli wälistä ulospuolella koiwunkylestä, sisäspuolelta pajusta; peät wuoltu, jotta yhtäläisesti käkristyisi. Ne oli nilatuohella hienolla keäritty toinen toiseese kiini - ei mitänä rihmoa - pikie pantihi keskehe, jotta tarttuisi kiini toiseese. Warsijousta piettihi parempana. Metäessä piettihi jänne itse päin ta wartta piti ulostoo, muute i saanu jännitetykse, jos kuin wahwa mies. [...]
Back to top
View user's profile Send private message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 29.01.2010 21:25    Post subject: Reply with quote

Sirelius, U. T. 1919. Suomen kansanomaista kulttuuria. Otava, Helsinki.

Suomalaista käsijousta ei ole säilynyt jälkimaailmalle yhtään kappaletta. Ainoana näkyvänä muistona siitä saattanemme pitää Taivassalon kirkkoon v:n 1470 vaiheilla maalattua Pyhän Simeonin jousta (kuva 15).
[...]
Obin ugrilaisalueella ovat jousenkaaret säännöllisesti ulko-osaltaan koivua ja sisäosaltaan sembrapuun lylyä, mikä onkin luonnollista, koska ulkopuoli ei saa säleillä ja sisäpuolen pitää olla mahdollisimman joustavaa ainetta. Lisäksi ovat sakarat tavallisimmin eri kappaleita, joko koivua tai tuonta. Samanlaista kokoonpanoa näyttävät Itä-Venäjälläkin asuvien suomensukuisten kansain jousien kaaret olleen. Lappalaistenkin mainitaan niitä valmistaneen kahdesta puulajista. Eri osat yhdistettiin toisiinsa liimalla, ja samoinkuin Suomessa verhottiin kaari heimokansojenkin piirissä tuohella. Jänne oli alkuaan, kuten jo nimi osoittaa, jänteinen. Lapissa se tehtiin myös langasta tai suolista.

Kokoonpano eri puulajeista, mikä tapahtui jäntevyyden lisäämiseksi, suoritettiin kolmella eri tavalla: 1. ulkopuoli ja sakarat olivat samaa kappaletta (kuva 16), 2. ulkopuoli ja sakarat olivat eri kappaletta, jälkimäiset liimattuina kiinni ulkopuolen ulkopintaan (kuvat 17, 18), 3. ulkopuoli ja sakarat olivat eri kappaletta, jälkimmäiset liimattuina ulko- ja sisäpuolen väliin (kuva 19).

Sakarat koetettiin säännöllisesti muodostaa ulospäin kaareva. Koska kaksi jälkimmäistä menettelytapaa panennaisine sakaraosineen tarjosi paremmat edellytykset onnistumiselle, on niitä pitäminen ensinmainittua etevämpinä. Jousi, jonka sakara taittui, oli myös helpommin korjattavissa, jos se oli valmistettu toisessa tai kolmannessa kohdassa kerrotulla tavalla. Eri menettelytapain leveneminen oli seuraava: ostjakki-, ja jurakkisamojedilaiset sekä syrjäniläiset ja votjakkilaiset jouset kohdassa 1 esitettyä, vasjugan- ja vach-ostjakkilaiset, t?eremissiläiset ja mordvalaiset jouset kohdassa 2 kerrottua, muut ostjakkilaiset ja vogulilaiset kohdassa 3 selostettua rakennetta. Panemme siis merkille, että kolmannessa kohdassa esitetyllä tavalla valmistetut jouset kuuluvat maantieteelliselle alueelle, joka muodostaa ikäänkuin saaren sen alueen sisään, jossa ensimmäisen ja toisen kohdan jousia tavataan.

Jännepykälän sijaitseminen on toinen ominaisuus, jonka mukaan jouset jakaantuvat kolmeen ryhmään: vasjugan-, vach- ja jeniseiostjakkilaisissa, ostjakki- ja jurakkisamojedilaisissa, votjakkilaisissa ja t?eremissiläisissä jousissa on pykälä kaaren ulkosyrjässä, mordvalaisissa sekä ulkosyrjässä että päässä, muissa ostjakkilaisissa ja vogulilaisissa vain päässä. Näemme siis tässäkin tapauksessa saman ilmiön kuin edellä: ostjakkilaisten ja vogulilaisten jousten esiytymisen toisentyyppisten jousien saartamalla alueella. Huomautimme juuri, että kokoonpanonsa puolesta nämä jälkimäiset jouset osoittautuivat suomalais-ugrilaisten piirissä kehittyneimmiksi; pykälän asema sakaran päässä edustaa epäilemättä sekin myöhäistä kantaa. Välimuodon näyttää mordvalainen jousi, kuva 20.





Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 30.01.2010 00:28    Post subject: Reply with quote

Tuo Taivassalon kirkon "Sika-Simuna" on nähtävästi meikäläisen aateveli keskiajalta, yhdessä kädessä kirja, toisessa jousi. Olen aina pitänyt tuosta maalauksesta.
Back to top
View user's profile Send private message
Juri



Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa

PostPosted: 30.01.2010 00:51    Post subject: Reply with quote

Kiitoksia Martti!
Tseremissi- ja ostjakkijousi varsinkin ovat todella siistejä. Mukava nähdä näistä isokokoinen ja selkeä kuva, tekstiä en olekaan ennen nähnyt.
Mordvalainen viini on myös erittäin cool. Olettaisin että nuolet ovat kärjet ylöspäin vain informatiivisistä syistä johtuen.
Myöhästyneet kiitokset myös Herra Sireliukselle!

Kenties Hyvä Simokin joskus vielä kanonisoidaan. Toisessa kädessä Hyvä Kirja (ei kuitenkaan TBB) toisessa Pyhä B-Jousi.
Back to top
View user's profile Send private message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 30.01.2010 01:37    Post subject: Reply with quote

Simo Hankaniemi wrote:
Olen aina pitänyt tuosta maalauksesta.


Käsitykseni mukaan tuo esittäisi tavallista linnaväen käyttämää tammesta tai vaahterasta tehtyä sotajousta?

Juri wrote:
Mukava nähdä näistä isokokoinen ja selkeä kuva, tekstiä en olekaan ennen nähnyt.


"Luonnossa" piirroksen mitat ovat 4 1/3 x 4 1/3 tuumaa eli kuvantaminen 300 DPI:llä tuottaisi mittasuhteiltaan noin 1300 x 1300 pikselin kuvan. Tarvittaessa voin ladata keskustelupalstalle tarkemman ja pakkaamattoman kuvan. Kirjassa on myös piirros Ba?kirilaisesta jousesta.
Back to top
View user's profile Send private message
Juri



Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa

PostPosted: 30.01.2010 03:16    Post subject: Reply with quote

Kyllä kiitos! Voimmeko olettaa että tekijänoikeudet ovat jo vanhentuneita?
Back to top
View user's profile Send private message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 30.01.2010 23:10    Post subject: Reply with quote

Juri wrote:
Kyllä kiitos! Voimmeko olettaa että tekijänoikeudet ovat jo vanhentuneita?


Uuno Taavi Sirelius kuoli vuonna 1929 joten lain vaatimat 70 vuotta ovat jo kuluneet.
Ps. http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/historiikki/kirjoja/vihatuin.htm Very Happy

Back to top
View user's profile Send private message
wilskman



Joined: 28 Sep 2006
Posts: 56

PostPosted: 31.01.2010 00:45    Post subject: Reply with quote

Keskiajan taiteilijat tuppasivat olemaan hyvin kaavamaisia ja tuon Simeonin jousi näyttää aika samanlaisilta kuin kirkkomaalausten jouset pitkin Eurooppaa, joten kannattaa olla varovainen jos sen pohjalta alkaa tehdä päätelmä muinaissuomalaisista jousista. Linnojen väki Suomessa taisi turvautua ennen kaikkea jalkajousiin.

Kumma, että Sirelius ei lue jousikuvien joukkoon Codex aboensiksen initiaaleja, joissa on kuvattu jousimiehiä. Tosin Sireliuksen aikana käsikirjoitusta taidettiin pitää ruotsalaisena. Nykyään teoria, että kirja on tehty Suomessa, on suositumpi.
Back to top
View user's profile Send private message
Juri



Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa

PostPosted: 31.01.2010 06:06    Post subject: Reply with quote

Smile Smile Smile
Opiskelijaparat!
Back to top
View user's profile Send private message
heiluri



Joined: 31 Mar 2007
Posts: 211

PostPosted: 31.01.2010 11:57    Post subject: Reply with quote

Onkos kukaan rakennellut tämän tyylisiä jousia,olisi mukava lukea ja varsinkin nähdä kuvia valmiista ja puolivalmiista vekottimista.
Olisi (kunhan tässä saa taas jonkinlaiset työtilat ja hieman lisää kokemusta jousten näpertelystä) mielenkiintoista vääntää Suomalai-Ugrien jousi...metsästää ja kisatata sillä.
Back to top
View user's profile Send private message
toni



Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki

PostPosted: 31.01.2010 13:50    Post subject: Reply with quote

Olen sivusilmällä seurannut vajaan kymmenen sakarallisen lylyjousen tilleröintejä. Viimeisin kontakti tuli viime perjantaina kun tutun kurssikaverin viime metreillä ollut tilleri(lähes)valmis sakarallinen lylyjousi paukahti poikki.

Suurimmat hommat tuossa taitaa olla tilleröinnin aikaisen sakaroiden sivuttaisväännön ehkäiseminen sekä lylyn kanssa työskentely.

Ite koen etten tunne lylyä niin hyvin että osaisin ottaa siitä kaiken irti, vaikka jousessa olis sakarat. Joten osaltaan siksikin omat lylyiset on sakaroimattomia.

Tosin yksi aasialaismallinen sakaralyhytlylyjousi on suunnittelilla:)
Mutta musta tuntuu että lylyn kaikkien positiivisten kuin niiden negatiivistenkin ominaisuuksien tunnustelemisessa on vielä niin rutkasti matkaa etten osaa missään nimessä hyödyntää sakaraoiden hyötysuhdetta. Toimintavarmuus ja helppo viritettävyys on myös toinen tekijä. Suora (lyhyt) jousi myös hivelee silmiäni enemmän.
Mutta tää on taas tätä äiti tytär osastoa..

Joten painotan itelläni vielä peruruslaminaatti jousten tekoa lylyn seurassa:)

Lylykisailu olis kyllä todella hyvä idea!
Pienellä osallistumis maksulla vois palkinnoks kustantaa vaikka paikkakunnasta riippuen nuoren poron tai lampaan, joka laitettais vartaalle tai kuoppaan kypsymään...

Mutta sitä ennen pitäis saada paljon lylyä jakoon tälle saitille,jotta olis materiaalia jousiin...tai sitte meette ettimään niitä kallellaan olevia mäntyjä. Ja sissi taktiikalla sahailemaan:)
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 31.01.2010 22:19    Post subject: Reply with quote

wilskman wrote:
Keskiajan taiteilijat tuppasivat olemaan hyvin kaavamaisia ja tuon Simeonin jousi näyttää aika samanlaisilta kuin kirkkomaalausten jouset pitkin Eurooppaa, joten kannattaa olla varovainen jos sen pohjalta alkaa tehdä päätelmä muinaissuomalaisista jousista. Linnojen väki Suomessa taisi turvautua ennen kaikkea jalkajousiin.

Kumma, että Sirelius ei lue jousikuvien joukkoon Codex aboensiksen initiaaleja, joissa on kuvattu jousimiehiä. Tosin Sireliuksen aikana käsikirjoitusta taidettiin pitää ruotsalaisena. Nykyään teoria, että kirja on tehty Suomessa, on suositumpi.


Joo, näin on. Simunan jousi ei välttämättä esitä mitään "todellista" jousta, vaan lienee kaavamaista kuvitusta. Mutta sen esikuvana voi myös olla monipuinen yhdistelmäjousi vastakaarineen. Keskiajan kuvista ei koskaan tiedä.
Back to top
View user's profile Send private message
T. Manner



Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa

PostPosted: 01.02.2010 22:29    Post subject: Reply with quote

Oliko tuossa kirjassa mitään mittakaavaa jousista, eli minkä pituisia ja levyisiä ne ovat?

TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Back to top
View user's profile Send private message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 02.02.2010 01:32    Post subject: Reply with quote

T. Manner wrote:
Oliko tuossa kirjassa mitään mittakaavaa jousista, eli minkä pituisia ja levyisiä ne ovat?


Ei. Kulttuurien museossa on tosin ainakin yksi Sireliuksen vuonna 1900 tuoma ostjakki-/hantijousi. Heiltä voisi saada joitain mittatietoja.
http://www.nba.fi/fi/kumu

Vogulien (mansien) kansankulttuuri: Artturi Kanniston kansatieteellisiä muistiinpanoja 1901-1906. Toimittaneet Ildikó Lehtinen ja Jenni Sourama. Tekstit koostanut Ilmar Talve. 2007. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.

Käsijousen (njaalöng jowt) kaaren selkäpuoli valmistetaan Sosvalla kuusen eteläpuolisesta punaisesta pinnasta eli lylystä. Sisäpuolen pitää olla mahdollisimman joustava, ja se tehdään koivusta. Sakarat ovat koivua tai tuomea. Osat on liitetty toisiinsa liimalla. Niiden ympäri on kiedottu tuohta, joka on niin ikään kiinnitetty liimalla. Jänne on hamppua tai nokkoskuitua. Kun ase ei ole käytössä, jousen jänteen toinen pää irrotetaan yön ajaksi ja kotona ollessa. (Sosva.)

Vogulit käyttävät erilaisia nuolia (Konda: njeel, Sosva: njaal) riippuen saaliseläimestä. Hirven ja peuran metsästyksessä sekä asetusjousissa käytetään nuolta, jossa on litteä kolmionmuotoinen kärki. Vasamassa (lah) on tylppä nuijamainen pää, joka on voitu valmistaa koivusta, visakoivusta tai poron sekä hirven sarvesta tai luusta. Niillä on ammuttu oravia. Niiden käytöstä on tietoja koko vogulialueella. (Pelymka, Ala-Konda, Sosva.)

Vasaman nuijamaiseen päähän on joskus kiinnitetty puinen pienoiskärki tai myös rautakärki. Nuolella, jossa on pienempi nuija ja pieni, kevyt kaksihaarainen rautakärki, ammutaan vesilintuja veden pintaa myöten. Nuoli kimmahtaa veden pinnasta ja lentää kauas. Sillä on siis tähdättävä siten, että osuu kimmokkeesta. Tälläisillä nuolilla ammutaan lentokykyisiä sorsia, jotka eivät päästä metsästäjää lähelleen. Tälläistä ammuntatekniikkaa käyttävä saalistaja voi olla siis varsin kaukana saalistaan (Konda.)

Yksikärkinen nuoli (aanjt-ulp, 'sarvinuoli'), jota käytetään teerien ammuntaan, valmistetaan yleensä poronsarvesta (Sosva). Poronsarvinen kärki ei ole kovin terävä, jolloin se ei ota helposti kiinni puuhun. Harhaan ammuttunakin nuoli yleensä putoaa maahan (Sosva). Kärki voidaan kiinnittää oravanuolen eli vasaman nuijamaiseen päähän. Nuijaan tehdään näverin avulla reikä, johon kärki liimataan. Samanlainen kärki voidaan kiinnittää myös sorsanuoleen. Yksikärkinen sorsanuoli tunnetaan myös Vagilskilla. Tälläisen sorsanuolen (luu-ulp, 'luunuoli') kärki on Sosvalla tehty hirven nilkkaluusta.

Ala-Kondalla käytetään yksikärkistä, rautaista ja hyvin tylpästi teroitettua lyijykynän kaltaista nuolta (sjöpsjön), joka tunkeutuu hyvin veden sisään. Sitä käytetään avoveden aikaan, jolloin sillä voidaan ampua sukeltavia lintuja. Samanlaisia nuoli on myös luukärkisiä (olp).

Lintujen metsästyksessä käytetään myös yksikärkistä nuolta, jonka varteen, hiukan kärjen kiinnityspaikan yläpuolelle, on kiinnitetty varren läpi kulkeva kaksipiikkinen väkärauta. Usein väkä sattuu lintuun, vaikka nuoli onkin lentänyt hiukan väärään. (Konda, Sosva, Etelä-Vagilsk.) Kaksikärkinen nuoli on käytännöllinen, kun ammutaan sorsia ruohikosta, koska se takertuu ruohikkoon eikä painu pohjaan ja häviä. Kaksikärkisiä, sulattomia nuoli käytetään pyydystettäessä jäniksiä, kettuja ja ahmoja. Varsi voidaan tällöin tehdä tarkoituksella heikommasta puulajista, esimerkiksi männystä, jotta se eläimen paetessa katkeaisi eikä kärki irtoaisi lihasta. (Sosva.)

Kolmikärkisiä sorsanuolista on myös tietoja Tavdalta ja Pelymkalta, jotta kolmikärkistä nuolta käytetään myös maagisiin tarkoituksiin "haltianuolena". Maagisiin tarkoituksiin käytetään myös kuparista kaksikärkistä nuolta. Sellaista metsämies pitää mukanaan metsähiiden (meenkw) varalta, koska siihen ei rautanuoli pysty. (Sosva, Pelymka.)

Kondalla kerrotaan rautakärkiä karkaistun ennen erinomaisen koviksi. Sellaisella nuolella ammuttu eläin kuoli pian mutta mätäni myös pian. Sorsia ei sellaisilla ammuttu.

Pelymkalla on nuolenkärkiä tehty myös eräänlaisesta liuskamaisesta kivilajista (pur), jota on väriltään sekä mustaa että valkoista. Sellaista kiveä on vain Ver?inassa.

Ala-Kondalla on nuolenvarsia maalattu punaisiksi punamaalilla, jota valmistetaan uunissa hyvin punaiseksi palaneesta tiilikivestä, jota hienonnettuna sekoitetaan veteen. Nuolen sulat tehdään kotkan siipi- ja pyrstösulista. (Vagilsk.)

Nuoliviini (Ala-Konda: tääwt, Sosva: tawt) tehdään peuran tai hirven koipinahasta, tuohesta tai puusta. Nahkaista nuoliviintä käytetään talvella ja kannetaan vyössä. (Ala-Konda.) Valmistusmateriaali vaikuttaa viinen muotoon. Tuohesta valmistetut ovat malliltaan pyöreitä. Puisia, poikkileikkaukseltaan puoliympyrän muotoisia viiniä kannetaan selässä. Veneessä käytetään kesällä nelikulmaista laatikkoa nuolia varten. Joskus se on tehty yhdestä puusta kovertamalla. (Sosva, Konda).

Jousella ampuva käyttää sarvesta tehtyä käden- tai ranteensuojusta vasemmassa ranteessaan suojatakseen sitä jänteen iskuilta. Keski-Kondalla ranteensuojuksena käytetään vähäistä liinaa, joka kiedotaan ranteen ympärille.

Jousi ja nuoli ovat alkaneet syrjäytyä tuliaseiden tieltä. Ruudin saanti on kuitenkin vaikeaa. Pyssyt (Ala-Konda, Keski-Konda: pöskön, Ylä-Konda: piskön) ovat vanhoja piilukkoja, vähemmässä määrin Berdan-tyyppisiä sotilaskiväärejä. (Sosva.) Vogulit ovat pyssymiehinäkin erinomaisen tarkkoja, mutta itse väittävät ampuvansa jousella yhtä kauas ja tarkkaan.
[...]
Esineet Suomen Kansallismuseossa / Kulttuurien museossa:
[...]
SU4810:148 NUOLENKÄRKI
SU4810:149 NUOLIVIINI
SU4810:150 RANNESUOJUS
[...]
SU5756:50 KÄSIJOUSI
SU5756:51-53 SORSANUOLIA
SU5756:54 VASAMIA
SU5756:57 HALTIANUOLI
SU5756:58 NUOLIVIINI
SU5756:60 NUOLEN LENTOKORKEUDEN MITTA
SU5756:64 RANNESUOJUS
Back to top
View user's profile Send private message
Juri



Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa

PostPosted: 02.02.2010 03:11    Post subject: Reply with quote

Huh huh! Mitenköhän noita artifakteja pääsisi katsomaan? Eivät taida olla salin puolella pysyvässä näyttelyssä. Ottaisivatkohan vastaan jonkun perinnejousifriikkiryhmän?
Back to top
View user's profile Send private message
toni



Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki

PostPosted: 02.02.2010 12:22    Post subject: Reply with quote

Suur kiitos taas Martille:) Tuossa oli sen verta mielenkiintoista dataa, haarakärkisten nuolten käytöstä yms.

Eikös museo näyttely/varasto esineitä pääse tutkimaan tutkimusluvalla?
Riippuen kuka/mikä paikkaa hallinnoi, niin sieltä..useimmiten kai museovirasto.
Sen tiedän että itse tuollaisen voisin alaa opiskelevana opiskelijana saada.

Ehkä siihen voisi(en tiedä)saada ympättyä muitakin hekilöitä?
Voisin selvitellä tällä viikolla asiaa. ja ehkä foorumin muiltakin seuraajilta tulee lisä infoa?
Back to top
View user's profile Send private message
Ari Rantala



Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia

PostPosted: 02.02.2010 12:30    Post subject: Reply with quote

Quote:
kaaren selkäpuoli valmistetaan Sosvalla kuusen eteläpuolisesta punaisesta pinnasta eli lylystä


Taas tuo maininta, että selkäpuoli olisi lylyä...ja vieläpä kuusta Shocked

Kuusen lylystä en tiedä mutta tekemieni empiiristen kokeiden (katkoin lylynpätkiä taivuttamalla) mukaan ainakaan mäntylyly ei olisi kovinkaan hyvää puuta seläksi.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Yleisajattelija



Joined: 29 Sep 2009
Posts: 51

PostPosted: 02.02.2010 13:26    Post subject: Ugrilaisjousista Reply with quote

Kiinnitti huomiota em. kuvissa ainakin voguli- tseremisssi- ja jurakkijousissa oleva "lukitus" lylypuun ja sakaran liitoskohdassa. Selvästikin lylyn ja selkäpuun liitos on niin lujilla, ettei pelkän itsetehdyn liiman pitokykyyn luoteta.

Tuohon leikkauskohtaan lavan kärjessä tulee luonnollisesti suuria leikkausvoimia, jotka täytyy jotenkin hallita. Taivutusneutraalin paikka ei välttämättä ole tuossa liitospinnassa, mutta lujilla se on joka tapauksessa.

Kiinnostaa kovasti nuo lylykokeilujen särkymiset, mistä ne tarkkaan ottaen menivät ensin rikki?

Myös aiemmin tekemäni huomio suomalais-ugrilaisten laminaattijousien massiivisesta sakarasta saa vahvistusta ko. kuvista. Lujuusteknisesti ainkin osassa jousista sakarista saisi varmasti kevyemmät kuin ne käytännössä ovat.

Katselin muuten turkkilaisjousien valmistusvideoita ja yhdessä saksalaisten tekemässä videossa oli esitetty jousen laukaisu. Kuva ei tosin ollut suurnopeuskameralla otettu mutta kyllä siitä huomasi että sakarat oikenevat laukaisussa ensija sitten vasta liike siirtyy keskemmälle jousta. Vertailukohtana ei ollut pitkäjousta, mutta veikkaan että siinä koko jousen kaari toimii yhtä aikaa. Jos näin on, niin sakaralla on selvästi tarkoituksena vaikuttaa laukaisun jälkeiseen kaaren toimintaan. Sitä, onko turkkilaisjousesen sakaran massalla merkitystä kaaren loppuvedossa on mahdoton nähdä tuosta videosta.


Quote:
Suomalaista käsijousta ei ole säilynyt jälkimaailmalle yhtään kappaletta.


Oli jossain ketjussa mainintoja (muistaakseni Tuukalta) että joitain suomalaisina pidettyjä käsijousia olisi museoissa, onko tieto siis väärä?
Back to top
View user's profile Send private message
Iivana



Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen

PostPosted: 02.02.2010 16:15    Post subject: Suomalaisugrilaisten jousien mittoja Reply with quote

Suomesta on löytynyt kaksi selvää käsijousen katkelmaa. Paltamon- ja Viitasaaren jousen katkelma.

Mitat: Paltamo p.660/1320 l.34/42/34 paks. -/10/-
Viitasaari p.875/1320 l.30/42/31 paks 8/-/10
Mitat Edgrenin ja Vilkunan mukaan.

Mitat (millimetreinä): leveys ja paksuus; kärjessä/suurin/kädensijan kohdalla.
Pituus on katkelman pituus ja kokonaisen vatsaosan pituus laskemalla kädensijan kohdalta.
Molemmmat osat ovat lylymäntyä, ja ne ovat olleet läpitaipuvia.
Oman kokemuksen mukaan koivuselkä voisi olla ollut jotain 3 milliä.
Jäykkäkahvaiset jouset, kuten ostjakeilla, lisäävät omien kokemusten mukaan noin 20 senttiä pituutta. 10 senttiä käsiosaan ja 5-10 senttiä "feidareihin". On myös mahdollista tehdä puolijäykkä kahva, jolloin pituus ei kasva noin paljon. Sakarat lisäävät pituutta noin 10 senttiä/ sakara. Nämä jouset ovat olleet ampujan mittasia tai jopa pidempiä. Pitää vielä muistaa, että kyseiset jousen käyttäjät ovat saattaneet olla kooltaan jotain muuta kuin nykyisin.
Tässä ketjussa aiemminkin nähdyssä kuvassa ostjakkijousesta on sakarassa "lukitus". Tässä ohessä on myös tehty viiste selkä ja vatsakappaleeseen. Tällainen viiste on näkyvissä myös Viitasaaren jousenkatkelmassa.
Noista kuvista saa jonkinlaisen kuvan sakaroiden muodosta. Niistä on pyritty ottamaan kaikki ylimääräinen paino pois. Kun noita sakaroita alkaa käytännössä tekemään ja hakee tuonkaltaisia muotoja, niin huomaa etteivät ne niin massiivisia ole kuin helposti piirroksessa näyttää. Pitää ottaa huomioon, että ne nuolet ovat olleet punahonkaa ja noin 10 mm paksuja ja jousissa on kunnolla "mojoa" niin ei se rekyyli niin kaamea ole. Ammuin tuossa omalla 52 paunaisella (lajityypissään lastenjousi Laughing ), missä on koivusakarat, mäntynuolella niin ei siitä rekyylistä haittaa ollut.
Sakaroista vielä sen verran, että ostjakit ovat tehneet niitä tuomesta. Sakaran tulee olla luonnonkiverää puuta ja syyt pitää kulkea kaarevuuden mukaan. Muuten tulee liikaa massaa/oikeisiin mittoihin ohennettu sakara hajoaa. Muutoinkin omasta mielestäni Ostjakkien jouset on lajityypin parhaimmistoa (ainakin mitä on jäljelle jäänyt).
Viitasaaren ja Paltamon jousen katkelmat ovat mitoiltaan hämmästyttävän identtiset ja niissä on lähes samalainen uritus.
Novgorodista on myös löytynyt jousen osa. Siitä minulla ei valitettavasti ole mittoja ja kuvatkin ovat huonoja. Siinä on koivuinen selkä, vatsa katajaa tuohinauhaa vielä päällä ja ilmeisesti jäänteitä jonkinlaisesta jänneselästä. Puulajianalyysia ei ole tehty ja katajaa on kritisoitu, samoin kuin jänteiden käyttöä.
Jousen pituus on ollut arvioiden mukaan 170-190 senttiä. Tällöin jänteistä ei olisi ollut kuin haittaa. Jousesta on tehty neukkulan aikaan rekonstruktio ja se on kyllä mielestäni jousityypin irvikuva. Novgorodissa on liikkunut jousen käyttöaikana paljon suomalaisugrilaisia kansoja mm. "tsuudeja" (karjalaisia, vatjalaisia ja vepsäläisiä).
Sen sijaan nahan käytöstä selystykseen löytyy ainakin yksi kirjallisuusviite; Kodolanyi: Pyyntikulttuurit s.140 kerrotaan jouseen liimatun joutsenen nahkaa.
Tässäpä näitä omia tietoja pintaraapaisulla. JP Joona tietää saamelaisten jousista enemmän. Itseltä löytyy mitat vain Jokkmokkin jousenkatkelmasta joka sekin on lylyä.
Tarveaineita hankkiessa ei kannata keskittyä pelkästään lylyyn. Selkä pitää olla laadukkainta mahdollista koivua mitä on saatavissa. Selät olen tehnyt niin isosta puusta, ettei dekrownauksiin ole tarvetta. Tällöin ulkopinta pysyy "yhdellä syyllä" varmimmin. Koivu on yleensä ollut se joka on pettänyt.
Koivu pitäisi kaataa siten, että merkitsee ilmasuunnat puuhun. Puu halkaistaan joko itä länsisuunnassa jolloin "pohjaine puu" on yhdessä osassa ja "suvenpuolenpuu" on toisessa osassa. Isompi runko halkaistaan neljäksi siten, että pohjoispuusta tulee 2 ja eteläpuusta 2 kappaletta.
Pohjoispuolenpuussa on jahnusta joka aiheuttaa jatkuvaa vääntyilyä jos on pohjois- ja eteläpuuta on samassa kappaleessa. Jos epäilette hakekaapa joku vanhempi suksimestari ja kysykää...
Koivun vetopuu on varmasti tähän tarkoitukseen myös hyvää, jos löytää sopivan kaarevan, kookkaan, suorasyisen ja oksattoman koivun.

Näitä pitää tehdä vielä melko monta, paljon on asioita opittavaksi....
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"
Back to top
View user's profile Send private message
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 02.02.2010 16:50    Post subject: Reply with quote

Martti jakaa tietoa auliisti, mutta pitkien tekstinpätkien suora lainaaminen painoteoksista ei ole hyvän tavan mukaista. Mitähän esim. Kanniston tutkimuksia pari vuotta sitten julkaissut taho tykkää siitä, että kalliin ja riskeillä silatun julkaisutoiminnan hedelmiä jaetaan ilmaiseksi maailman turuilla ja toreilla? Aste-erosta tavallisiin nettikeskusteluihin toki on kyse, mutta kumminkin.
Back to top
View user's profile Send private message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 02.02.2010 17:11    Post subject: Reply with quote

Tuukka Kumpulainen wrote:
Martti jakaa tietoa auliisti, mutta pitkien tekstinpätkien suora lainaaminen painoteoksista ei ole hyvän tavan mukaista.


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404

Quote:
Sitaatti
22 § (24.3.1995/446)
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.


Vajaan puolen sivun lainaus 172 sivuisesta (>0,29%) teoksesta on mielestäni täysin lain sallimissa [tulkinnanvaraisissa] rajoissa. Huomioitakoon, että valokuvien ja piirrosten tekijänoikeuksia olen aina kunnioittanut.
Back to top
View user's profile Send private message
Ari Rantala



Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia

PostPosted: 02.02.2010 17:33    Post subject: Reply with quote

Quote:
Kiinnostaa kovasti nuo lylykokeilujen särkymiset, mistä ne tarkkaan ottaen menivät ensin rikki?


Testailin asiaa varsinaiseksi jousipuuksi valitsemastani palasta sahatuilla reunapaloilla. Olivat n.6mm paksuja ja kymmenkunta milliä leveitä. Pituutta puolisen metriä.

Lyly naksahti poikki hyvin pienestä taivutuksesta ja vieläpä melko suoraan ilman säleilyä. Vastaavan pihlajalisun saa taittaa lähes kaksinkerroin ja murtuma on säleinen eivätkä puoliskot edes irtoa toisistaan. Neljällä palalla kokeilin eikä murtumakohdilla ollut selvää yhteneväisyyttä. Menivät poikki mistä sattui.

Tuota nyt miksikään luotettavaksi testiksi voi kutsua mutta minun (keskeneräisessä) lylyjousiaihiossani lyly on vatsana ja koivu selkänä. Pitäisi potkia sitäkin eteenpäin.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Iivana



Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen

PostPosted: 02.02.2010 17:53    Post subject: Reply with quote

Jep Jep Ari,

Lyly kyllä katketa pätkähtää juuri noin. Siksi kaadettaessa teen aina reilun kaatokolon, mielellään koko lylyosan ohi. Ettei lohkeaisi kultaakin kalliimpaa (omasta mielestä) materiaalia turhaan.
Koivun pitääkin olla todella hyvää, jotta jousi kestää. Johtuen lylyn ominaisuuksista.
Väittäin olevani tämän jousityypin rikkomisen ja epäonnistuneen rakentelun epävirallinen suomenmestari... Laughing
...Ja todelliset asiantuntijat on erikseen... Wink
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"
Back to top
View user's profile Send private message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 02.02.2010 23:56    Post subject: Reply with quote

Sireliuksen vuosien 1898 ja 1900 välillä hankkima hantijousi, nuoliviini ja nuolet Kulttuurien museon perusnäyttelyssä. Arvioin pituudeksi noin 181 cm (±2,5). Kahvan leveys näin mitattuna noin 4,9 cm. Toisessa lavassa teksti "No 351". Laminaattien raja näkyy hiukan huonosti valokuvissa.











Back to top
View user's profile Send private message
T. Manner



Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa

PostPosted: 03.02.2010 00:19    Post subject: Reply with quote

Quote:
Novgorodista on myös löytynyt jousen osa. Siitä minulla ei valitettavasti ole mittoja ja kuvatkin ovat huonoja. Siinä on koivuinen selkä, vatsa katajaa tuohinauhaa vielä päällä ja ilmeisesti jäänteitä jonkinlaisesta jänneselästä. Puulajianalyysia ei ole tehty ja katajaa on kritisoitu, samoin kuin jänteiden käyttöä.


ATARNilla oli tässä joskus tieto, että vatsa olisi ollut kuusta eikä katajaa ja jossain olen muistaakseni nähnyt myös maininnan pihlajasta selässä.

Jollen nyt ihan väärin muista niin siitä on modernimpiakin kopioita, jostain taisi jopa olla kuva.

TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Back to top
View user's profile Send private message
Iivana



Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen

PostPosted: 03.02.2010 00:37    Post subject: Reply with quote

Minun tiedot on aika vanhoja. Thompsonin kirjasta Novgorod the Great.
Hienoja kuvia. Taitaa jousen yläkaarta olla korjailtu jälkeenpäin?
Nuolet on jykeitä, niinkuin kuvasta näkyy.
Pääsisipä itse katselemaan ja hypistelemään alkuperäisiä.
Saisi vastauksen moniin kysymyksiin.
Kun kävit katsomassa, niin osaatko arvioida koivuselän paksuutta?
Oliko koivuselkä pyöreä vai dekrownattu?
Oliko selkään liimattu koivun päälle mitään?
Oliko vahvistettu sakaran liitoskohtia muutoin kuin (mahdollisesti niinellä) sitoen?
Oliko levein kohta keskikaaressa vai minkälainen oli kaaren profiili?
Pitäisköhän tehdä opintomatka etelään... Wink
Ei vain taida olla varaa, edellisestä reissusta on vuosi ja talous oli kuralla ainakin puoli vuotta sen jälkeen....Lentoliput ei sinänsä olleet kovin kalliita... Laughing
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"
Back to top
View user's profile Send private message
pyssymies



Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen

PostPosted: 03.02.2010 00:38    Post subject: Reply with quote

Onpas voimakkaasti barreloituja nuo nuolet. Tarkoitit varmaankin lavan leveyttä kahvan juuressa...? Onko tuo sama vai eri jousi, jonka näin öbayt 15 vuotta sitten kansallismuseossa virittämättömänä? Ei varmaankaan. Mutta silloin teki vaikutuksen sekä lapojen että nuolten järeys. En usko, että on jäänyt alle 70:n paunan.
Back to top
View user's profile Send private message
T. Manner



Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa

PostPosted: 03.02.2010 00:44    Post subject: Reply with quote

Hieman OT: jos joku liikku Raahessa päin niin kannattaa katsoa kaupunginmuseossa oleva Tulimaalaisjousi. Lyhyt ja sievä ja todella hienosti barreloidut nuolet ilmeisesti obsidiaani kärjillä.

TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Back to top
View user's profile Send private message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 03.02.2010 00:55    Post subject: Reply with quote

Iivana wrote:

Kun kävit katsomassa, niin osaatko arvioida koivuselän paksuutta?


Kahvan leveimmän osan kohdalla noin puolet, muualla ehkä yksi kolmasosa. Viittaan Sireliuksen piirustuksen kuvaan 18. :wink:

Iivana wrote:

Oliko levein kohta keskikaaressa vai minkälainen oli kaaren profiili?


En pystynyt toteamaan sillä näyttelykaapin rakenne rajoitti katselukulmaa melkoisen paljon.

pyssymies wrote:
Tarkoitit varmaankin lavan leveyttä kahvan juuressa...?


Mittasin leveyden valokuvasta nuoltenkärkien yläosan kohdalta.
Back to top
View user's profile Send private message
jkekoni



Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo

PostPosted: 03.02.2010 01:59    Post subject: Reply with quote

Itse suosittelisin selän vaihtamista pähkinäpensaaksi. Tiedä vaikka ne olisivatkin olleet. Puut näyttävät samalta... siis puuaines näyttää samahkolta.
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Juri



Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa

PostPosted: 03.02.2010 03:37    Post subject: Reply with quote

jkekoni wrote:
Puut näyttävät samalta... siis puuaines näyttää samahkolta.

Miltähän pihlaja näyttää jonkun sadan vuoden päästä?
Olen kovasti ihmetellyt mikseivät käyttäneet pihlajaa selässä, lujempaa kuin koivu. Eikö pihlajaa kasvanut silloin vai mitä ihmettä?
Back to top
View user's profile Send private message
Display posts from previous:   
Post new topic   Reply to topic    Jousi Forum Index -> Jouset All times are GMT + 3 Hours
Goto page Previous  1, 2, 3, ... 11, 12, 13  Next
Page 2 of 13

 
Jump to:  
You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot vote in polls in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group