Jousi

[Sikanof]

Heissan vaan kaikille!
Taas kerran yksi aloittelija haluaisi vähän lisätietoja perinteisen jousen tekemisestä. Olen selaillut vanhempia keskusteluja, ja niistä olen löytänyt vastauksen moneen kysymykseen, mutta muutama kysymys on vielä jäänyt auki.

Ensinnäkin:
Mitä kaikkia työkaluja "kunnollisen" jousen valmistamiseen tarvitsee? Kuinka pitkälle pelkällä puukolla pärjää?

Toiseksi:
Kuinka kauan kestää saada kaadettu puu ampumavalmiiksi jouseksi?

Jostakin muistan myös lukeneeni, että jousen aihioita pitäisi jossain vaiheessa liottaa vedessä jonkin aikaa ja sen jälkeen niitä voisi ryhtyä taivuttamaan jousen muotoon. Miten paikkansapitävä väite se on? Foorumia lueskellessa olen saanut hyvinkin päinvastaisen käsityksen asiasta.

[Tuukka Kumpulainen]

Pelkällä puukolla on mahdollista tehdä jousi, mutta lisätyökalut sekä helpottaa että nopeuttaa työtä. Clas Olssonin vetopuukko on edukas ja hyvä verme jousipuun raakatyöstöön kun kirveellä ei enää uskalla rouhia mutta puuta on vielä reilusti pois otettavana. Stanleyn lusikkamallinen raspihöylä (Surform) on toinen kuningaspeli hinta/hyödyllisyysvertailussa. Tällä jousen saa tilleröityä vetopuukon jäljiltä pomminvarmasti ilman orkosia tai äkkinäisiä muutoksia kaaren paksuudessa jotka johtavat jousen tuhoon. Surformin jäljet saa pois puolestaan siklillä joka toimii myös tillerin vimeistelyssä. Näillä kolmella kalulla tekee niin hienoja jousia kuin tarvitsee ja vielä kätevästi. Kolmikko kustantaa ehkä 40 egeä.

Jos lähdet hakemaan jousipuuta metsästä, kannattaa hommata kunnollinen oksasaha tai kaarisaha. Fiskarsin isompi japaninhampainen oksasaha pelittää melko isoonkin runkoon ja monesti sellaisissa paikoissa missä kaarisaha ei mahdu toimimaan. Jälkimmäinen on tietysti nopeampi silloin kun tilaa on. Bahcolla on monen kokoista hyvää kaarisahaa tarjolla.

Paksummat jousipuurungot on paras halkoa kiiloilla osiin mikäli käytössä ei ole teollisuustason vannesahaa. Kiiloja tai lyömvälinettä ei tarvitse ostaa kaupasta. Itse puusta tehdyt vehkeet toimii paremmin eivätkä pidä niin perkeleellistä meteliä kuin metal on metal.

Jos työstät jousipuun heti kaadon jälkeen lähelle lopullista paksuutta, kuorit sen ja sijoitat kuivaan, lämpimään tilaan tekeytymään, on puu tasapainokosteaa ja siten valmista tositoimiin kolmessa viikossa. Homma on täysin kiinni puun paksuudesta ja sitä ympäröivän ilman ominaisuuksista. Liiterissä lojuva tukinpuolikas ei kuivu tarpeeksi edes vuodessa.

Jos et aio taivutella jouseen vastakäyriä päitä, B-profiilia tai muita erikoisuuksia, ei puuta ole mitään tarvetta tahi mieltä liotella yhtään missään. Kaadon jälkeen kymmenen prosentin tuntumaan suorilta käsin kuivattu puu on ihan parasta suoraan jousenkaareen. Näitä kannattaa tehdä läjä ennen kuin vaivautuu kurvihurvitteluun.

[Simo Hankaniemi]

Jousen tekee tarvittaessa erittäin nopeastikin, jos on kuivaa puuta käytössä. Taitaa Ikäheimolla olla nopeusennätys lankkujousen teossa, seitsemän minuuttia! Tällöin jousi syntyi alusta loppuun pelkästään vannesahaa käyttäen. Luonnollisestikin pinta jäi rouheaksi ja tillerissä saattoi olla parantelemisen varaa, mutta jousi oli kuitenkin toimiva peli. Kyseessä oli vain kokeilu sen suhteen, että miten vähän aikaa homma vie, tavoitteena oli 15 min.

Olen tehnyt pelkällä puukolla jousia läpimitaltaan ohuista pyöreistä puista noin tunnissa yrittämättä mitään nopeusennätystä. Kolmessa tunnissa teen normaalin lattajousen lankusta käyttäen vannesahaa, hiomakonetta ja tilleröintiin raspia ja sikliä sekä lopuksi hiekkapaperiviimeistely.

Jos tekee ensimmäisiä jousiaan, niin kannattaa pyrkiä pikemminkin hitauteen kuin nopeuteen. Aloittelija on muutenkin liian hätäinen ja usein pilaa tilleröinnin harkitsemattomilla vetäisyillä, jolloin johonkin kohtaan tulee ns. "sarana", eli heikko kohta, joka rasittuu sitten liikaa. Varaa jousen tekoon yksi kokonainen päivä ja tästä on hyvä käyttää muutama tunti koeammuntaan vajaalla vedolla ja sitten pikku hiljaa pidentää vetoa tarkkaillen välillä, ettei tilleri ole muuttunut.

Hyvä keino on myös jakaa työ monelle päivälle ja teet kerralla vain yhden vaiheen. Esim. ensin karkein työ, sitten ohennellaan siihen vaiheeseen, että jousi hiukan taipuu toista päätä lattiaa vasten taivutellessa. Ja tilleröintiin voi käyttää parikin sessiota, ensin karkeampi tilleröinti ja seuraavalla kerralla pilkunviilaus.

Ensimmäisiin jousiin ei kannata tehdä mitään kommervenkkejä eikä ylimääräisiä juttuja, pelkkä suora D-jousi yhdestä puusta. Se on aivan tarpeeksi haasteellinen juttu aloittelijalle. Ja tuskin onnistuu täydellisesti ensimmäisillä yrityksillä.

[Sikanof]

Selvä, kiitoksia vastauksista! Taidan ainakin tämän ensimmäisen jousen kanssa pitäytyä puukkolinjalla, katsotaan sitten myöhemmin että miten rupeaa sujumaan.

[Sikanof]

Vielä yksi kysymys: paljonkohan mahtaisi maksaa parin metrin saarnilankku? Saarni kun kerran on lukemani perusteella aika hyvä puu työstää

[Santtu Risku]

jos sinulla on jousipuita lähimetsässä tms paikassa, kten esim pihlajaa, vaahteraa, tuomea jne, niin ei ole mitään syytä lähteä tilaamaan puukeskukseen saarnilankkua. usein lankussa syyt menee niin päin vituraa että ei niistä saa jousta. Luonnonpuu on Way To Go jos siihen on mahdollisuus.

Nyrkkisääntönä oon käyttäny jousenrakentamiseen seuraavaa: kaada sopiva puu tarkoitukseen (ranteen paksuinen on jo aivan riittävä ja siitä jousi syntyy ilman sen suuremia tuskasteluja). Kuori puu vahingoittamatta pintalustoa kuoren alla. raakatyöstä esim 4x4 cm mittaan ja haluttuun pituuteen. Lätkäise liimaa tai maalia jousen katkaistuihin päihin, jottei se lähde niistä halkeamaankuivauksen yhteydessä. Anna puun olla sisällä talossa noin kuukauden verran (tiedän tuntuu vastuttamattoman pitkältä ajalta kun haluaisi jo ampumavalmiin jousen). sitten vaan tilleröimään kunhan oolet veistänyt jousen leveyden valmiiksi. Hyvät mitat ensijouseen on esim 3 cm kahvasta leveä ja kapenee 1.5 cm nokkeihin. kahva on siis tässä tapauksessa levein kohta jousessa.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[woodcutter]

[jkekoni]

ÄLÄ OSTA NÄKEMÄTTÄ!

[mps989]

Mitä jos paikallisessa puukeskuksessa ei ole jalopuu varastoa, saako sen tilattua jotenkin ja maksaako paljon?

[heikki]

[Juri]

Minulla on ylimääräisiä valkosaarniaihioita.
Jousipajan opiskelijoita varten on tullut kerättyä mutta ylimääräisiä lojuu vielä sohvan alla pölyä keräämässä. Täytyy varmaan harkita myymistä.

[Ari Rantala]

[Hannu]

[Simo Hankaniemi]

Jousipuuta ei kannata tilata mistään. Tai korkeintaan jousia tekevältä henkilöltä, joka tietää, mitä jousipuulta vaaditaan. Asiaa tuntemattomalta lankkukauppiaalta ei kannata ehdottomasti tilata jousipuuta. Sadan lankun joukossa on ehkä kolme, neljä, joita kannattaa harkita.

[mps989]

Ajattelin pikemminkin jousen vatsaa varten jotain kovaa puuta. Jos sen selystäisi ehjälustoisella puulla, vatsan syiden menolla ei kai olisi hirveästi väliä, vai?

[A.Arffman]

[Simo Hankaniemi]

[Juri]

... Silkkaa tuuria, tai jotain muuta epätodennäköisyyttä. Turpiin vaan ja onnea!

[Coyote]

Alottelijana ajattelin tähänketjuun lisätä pari mieleen tullutta kysymystä.

Ensimmäinen omatekoinen jousi polttelee mielenpäällä ja foorumilta olenkin yrittänyt keräillä vinkkejä ja ohjeita sen tekoon. Vielä en ole löytänyt tietoa Jousen pituuksista, eli pitkäjousen hyvä pituus olisi ampujan oma pituus, entäpä pitkäjousen lyhin malli tai missä vaiheessa pitkäjousi muuttuu lyhytjouseksi ja onko lyhytjousen työstäminen samanlainen kuin pitkäjousen?

Mietinnässä on joko pitkä- tai lyhytjousi riippuen löytyvästä materiaalista.

Voiko joku suositella mitään hyväksi koettua opasta tai kirjaa perinnejousistsa ja niiden valmistamisesta?

[Coyote]

Ai niin. Edellisestä jäi se tärkein kysymys pois. Vaikuttaako ampujan vasenkätisyys jousen muotoon tai muihin teknisiin asioihin? Nuolihyllyllisissä jousissa eroa on mutta mitenkä asia on perinnejousissa?

[jkekoni]

Joonialaisen jousiaksiomman mukaan jousi, joka on enemmän kuin 20cm (tai 8") ampujaansa lyhyempi on lyhytjousi. Tätä pidempi on pitkäjousi.

Muut määritemät ovat harhaoppisisa.

[Ari Rantala]

Pitkäjousi vs lyhytjousi on ikuisuustaistelu jossa selkeätä voittajaa ei mielestäni ole. Jousen käyttötarkoitus on minusta se joka ratkaisee kumpi on käytännöllisempi.

Lyhyehkössä pitkässäjousessa tulee ainakin minulla ongelmia jännekulman kanssa. Pitkällä vetopituudella jännekulma menee niin jyrkäksi, että jänne alkaa painamaan sormia yhteen ja se tekee kipeää. Lisäksi se vaikeuttaa laukaisua kun sormia ei tahdo saada veks sieltä välistä.

Kätisyydellä ei mielestäni ole perinnejousissa merkitystä mutta samat nuolet eivät välttämättä toimi niin kuin pitäisi. Vaikka kukkosulka edelleen onkin runkoon nähden "oikeassa suunnassa" ylä- ja alasuunnan jäykkyydet ovat toisin päin. Poika ampuu vasurilta ja käyttää samoja nuolia kuin minäkin ja osuu melko hyvin, joten vaikutus ei juurikaan haittaa.

Perinnejousten valmistuksesta ei tietääkseni ole julkaistu suomeksi juuri mitään. Jousiraamattu TBB löytynee kirjakaupan kautta ja kieli on lontoo.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Coyote]

Nämä tiedot auttavat taas askeleen lähemmäs toteutusta . Edellisessä tulikin sitten esille seuraava kysymys, eli nuolien sulitus. Ilmeisesti nuolet sulitetaan oletusarvoisesti oikeakätisille ampujille mutta kun koko homma on vielä hakusessa niin kysynkin sitten, että minkä sääntöjen mukaan sulitus tapahtuu?

Ja mikä ero erikätisillä sulituksilla on?

[heikki]

Sikäli kuin minä ymmärrän, ei sulituksissa sinänsä ole eroa erikätisyyden kannalta. Nuolissa voi olla, kuten Ari sanoi. Eli käytännössä kun kymmenen suunnilleen samanlaisen jousen joukosta valikoit koeampumalla ne, jotka parhaiten sopivat oikeakätiseen jouseesi, eivät ne välttämättä olekaan parhaat enää vasenkätisesti ampumalla. Nuolien jäykkyydessä kun voi olla pieniä eroja riippuen mihin suuntaan taivutetaan. Erot lienevät kuitenkin niiin pieniä, että ne hukkuvat vähemmän ampuneella kaikkien muiden ohiampumista edistävien seikkojen alle.

Lyhyt-/pitkäjousen tekeminen määräytyy aloittelijalla sen mukaan, millaista puuta on käsillä Jos sinulla on hyvä 130 cm pitkä pihlajakepukka kuivana halkovajassa, niin tee siitä jousi. Jos haluat pitkäjousen, hanki sopiva ranka kuivumaan ja jatka sitten siitä.

Tuomi kuivuu suht nopeasti, joten etsi sitä.

[T. Manner]

[heikki]

[Simo Hankaniemi]

Jousen pituudesta on täällä tosiaan keskusteltu aika paljon. Itse en käytä yli 140 cm puujousia, jännejousi on minulla maksimissaan 48" eli 122 cm. Näillä jousilla käytän nuolia, joiden varsi on 60 cm.

Jos haluaa käyttää pitkää vetoa, siis yleensä noin 70 cm, niin tämä sanelee jousen pituuden. Tuon mittaisella nuolella puujousen täytyy olla vähintään 161 cm, jännejousi saisi olla noin 145 cm.

[Juri]

[Ari Rantala]

[T. Manner]

[darkus]

[T. Manner]

[Ari Rantala]

Siinä vain käy herkästi niin, että kun varsi taipuu tarpeeksi edes...niin se katkeaa eikä enää taivukaan takaisin. Paradoksiin tarvitaan nuolen taipuisuutta mutta vain rajallisella vaihteluvälillä. Yli tai ali siitä niin kolisee tai hajoaa...tai on muuten vaan paska nuoli.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Santtu Risku]

Coyote täällä kyseli noista jousen pituuksista. Tässäpä omat ajatukseni. Pitkä jousi on epäkäytännöllinen jos sitä haluaa käyttää muuallakin kuin avoimilla paikoilla. Pitkäjouseen pätee sama asia (englantilainen). 150 cm jousi on jo ihan siedettävä metsässäkin, mutta silti käytän itse lyhempiä. Siitä ei ole minkännäköistä tarkkaa tahi pätevää määritelmää että milloin jousi muuttuu pitkästä lyhyeksi.
Jkekoni tuolla puhuii jostain joonialaisesta jousimäärittelystä. Jousiasiat ovat aina varsinkin näissä primitiivijousissa melkolailla kulttuurisidonnaisia, joten esimerkiksi preeriajousia, mongoolialaisjousia, turkkilaisjousia jne. ei tee tuolla joonialaisella määritelmällä yhtään mitään. Minä voin sanoa että preeriaintiaanit pitivät 160 cm pitkää jousta liian pitkänä ja kaikki muu on harhaoppista. Näin ei kuitenkaan ole nykyään.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

[Juri]

[Simo Hankaniemi]

[Ari Rantala]

Taisin sanoa, että pitkäjousi vs lyhytjousi on ikuisuustaistelu...ja nyt se on selvästi taas roihahtanut

Minä valitsen jouseni sen mukaan mikä tuntuu minusta hyvältä. En sen mukaan millainen kuljetettava se on tai millainen ego sillä on. Jos se tuntuu hyvältä se on minun
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Juri]

[Ari Rantala]

Härnätään hieman lisää. Jos pääasiallinen käyttötarkoitus on kuljettaminen eikä ammuttavuudella tai muilla ominaisuuksilla ole merkitystä niin on selvää, että lyhytjousi vie voiton
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Juri]

No, näillä ratsujousikansoilla oli juuri tuonkaltainen kuljetusongelma, lisäksi he tarvitsivat pitkien ampumamatkojen vuoksi pitkää vetopituutta. Eipä ihme että ratkaisuksi muodostui melkoisen monimutkainen ja suuritöinen jousi.
Muinais-ugrit taas omista syistään päätyivät pitkiin miehen mittaisiin kaksipuisiin jousiin.
Kalaharin bushmannit käyttävät avoimessa maastossaan erittäin lyhyitä jousia
Englantilaiset keskiaikaiset sotajoukot taas päätyivät erittäin pitkiin jousiin erittäin pitkällä vetopituudella...

Mikään jousimalli ei voi olla kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa kaikille paras.

[Ari Rantala]

Menneinä aikoina pituudella oli kieltämättä suurempi itseisarvo mutta 2000-luvun suomessa se on lähinnä makuasia.

No myönnettäköön, että minäkin osun pidemmällä jousella paremmin ja pidän muutenkin enemmän sillä ampumisesta. En ehkä vain osaa kunnolla lyhytjousen tekniikkaa...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Santtu Risku]

niin, onhan lyhytjousessa huomattavasti enemmän haastetta. Ja samalla myös enemmän palkitsevaa. Toinen tykkää mustista, toinen blondeista.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Sikanof]

Palataksemme takaisin alkuperäiseen aiheeseen, eli ensimmäiseen jouseen: sain juuri kyseisen kepukan valmiiksi! En ole paunoja mitannut, mutta pituutta jousella on n. 165 cm. Jousi on tehty pelkästään puukolla katajasta veistämällä. Veistäessä en tehnyt minkäänlaisia mittauksia, mutta onnistuin silti saamaan aikaan melko tasapainoisen vehkeen. Voisin myöhemmin paremmalla ajalla laittaa muutaman kuvankin?

[Santtu Risku]

kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. hienoa että käytit vaan puukkoa. Tyvestä puuhun kiivetään.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson