Jousi

[Smirkelimies]

Jos ottaisi etätavoitteeksi tuleville vuosille mennä sinne Turun primitiiviammuntakisoihin itsetehdyllä sätöstyksellä ampumaan, onko paikalle asiaa jos kaaressa on esim kalanruoto tms. tikku tähtäimen virkaa hoitamassa. Vai onko sinänsä pieni kosmeettinen asia niin iso asia periaatteellisesti ettei sitä voi ajatellakkaan rimitiivipiireissä?

Onko niin, ettei jotain sulkakoristetta tms uloketta ole käytetty tähtäimen tyyppisesti missään päin maailmaa primitiivijouseksi luokiteltavissa aseissa?

[Ari Rantala]

Käsittääkseni ainoa hyväksyttävä tähtäimentapainen on suussa pidettävä heinänkorsi. Mieluiten timotei
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Juri]

Tietääkseni tähtäimen käyttö ei ole sallittu missään perinteisten jousien kilpailuissa tai luokissa. Turha vehje maastossa joka tapauksessa.

Kuinka muuten ajattelit säätää sen tähtäimesi eri pituisille nimeämättömille matkoille? Vaihtelua löytyy paljon myös ampumakulmissa ja asennoissa.

[Juri]

Tiesitkö muuten että nuolen kärkeä voi käyttää tähtäimenä?
Ei erityisen kätevää eikä perinteistä. Melko suosittua kuitenkin mm. maastoampujien liiton kisoissa joissa matkat on ilmoitettu.

[Simo Hankaniemi]

Rantala on oikeassa, suussa pidettävä timotei voidaan sallia, mutta ei tähtäimiä jousessa. Tähtäimiä ei ole käytetty perinteisissä metsästys- ja sotajousissa. Nykyaikaisissa metsästysjousissakin tähtäimet ovat yleistyneet vasta 1970-luvulla.

Jos on ampunut vain tähtäinaseilla niin saattaa kuvitella, että se tähtäin on hyvinkin oleellinen asia jousessa. Mutta 60 000 vuotta pärjättiin kokonaan ilman. Ilman tähtäintä osuu riittävän hyvin, jos muut asiat ovat kunnossa.

[Smirkelimies]

OK, kiitos tiedosta. Ei auta muu kuin käynnistää arkeologinen tutkimusprojekti mittavine kaivauksineen, jos sittenkin löytyisi muinainen tähtäin vaikka itäisen oseaanian vuoristoseudulta? Oisiko muuta vinkkiä heittää sopivasta kaivauspaikasta? Yhdessä kalliomaalauksessa on mielestäni tikku-ukon jousessa ihan selvästi... Ainakii minun mielestä...

[Simo Hankaniemi]

Roger Maynard, tähtäin-laukaisulaite-taljamies kirjoittaa, että suurin nautinto jousiammunnassa on ampua paljaalla jousella, ilman tähtäimiä. Vaistolla. Maynard on vanhan polven miehiä, joka on käynyt koko jousiskaalan läpi uransa aikana. En ole ampunut tähtäimillä, mutta uskallan silti olla Maynardin kanssa samaa mieltä. Paljaalla vaan, ainakin perinnejousen kanssa.

[Ari Rantala]

Lanseeraamani timoteitähtäimen koron kohdentamiseen seuraava ohje:

Jos laaki jää alle, pure varresta sen verran pois, että korko on kohillaan
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Simo Hankaniemi]

Aloittelija ei ehkä heti tajua, että tähtäin sinänsä ei vielä paljon auta. Nuolen lentorata on niin kaareva, että tähtäinjyviä täytyy mielellään olla useampia, eri etäisyyksille. Esim. 10 m, 20 m, 30 m ja 40 m vaativat omat jyvänsä. Ja etäisyydet pitäisi kyetä arvioimaan aika tarkasti, muuten tähtäimestä ei ole mitään hyötyä. Nuolten täytyy olla mahdollisimman samanlaisia kaikilta ominaisuuksiltaan ja jouseen jäykkyydeltään sopivia. Ampumatekniikan täytyy olla hyvä, muuten tähtäin on hyödytön. Joissakin tilanteissa tähtäin ei vaan auta, kuten huonossa valaistuksessa (ellei jyvää ole maalattu loistevärillä), nopeissa tilanteissa tai jos valitseekin tähtäämiseen väärän jyvän (ei mitenkään epätavallista).

Tietysti ilman tähtäimiäkin ammuttaessa nuolten täytyy olla mahdollisimman samanlaisia ja sopivia, tekniikan hyvä jne., mutta toisaalta on yksinkertaisempaa vaan keskittyä katsomaan pistettä, mihin haluaa osua ja antaa aivojen tehdä laskutyöt lähes alitajuisesti. Runsas risujen ja männynkäpyjen ammunta maastossa opettaa arvioimaan etäisyyksiä ilman tietoista harkintaa. Vaikka tätä tekee vuosia ja vuosikymmeniä, silti jatkuvasti hämmästyy "alitajunnan" kykyä hoitaa homma. Epätavallisen pitkiltäkin matkoilta tulee usein käsittämättömiä onnistumisia.

[Smirkelimies]

Vaikka ammuntamatkaa ei tietäisikään tarkasti, ainakin minua auttaa kun sivusuunnan voi hakea kohdilleen tähtäimellä. Lyhyemmillä matkoilla kaarta ei tarvita kovin hirveästi, joten jo suht simppelistä piikistä tuntuu olevan hyötyä. Ja jos eka nuoli jää alle, niin piikki vaan kohdistetaan maalin ylle. Mutta voi olla niin, että se mikä pätee yhteen jouskari/ampuja yhdistelmään ei pädekään toiseen jouseen ja ampujaan. Taitaa jousiammunta olla lähempänä viulunsoittoa kuin haulikkoammuntaa. Yksilöllistä ja herkkää hienosäätöä, henkimaailman hommaa jopa. Taitaa muutens jousen ja viulun rakennus olla vähän sukua toisilleen, hmmm...

[Simo Hankaniemi]

No ei tämä nyt ehkä henkimaailman hommaa ole, mutta tietysti kannattaa tehdä niin, kuin hyvältä tuntuu. Jos haluaa ampua tähtäimen kanssa, niin silloin ampuu.

[Juri]

[Ari Rantala]

Sivusuunta ei ole mikään ongelma. Ongelma on "löytää" oikea korko pidemmillä matkoilla. Se taas löytyy kun ampuu enemmän ja oppii arvioimaan miten nuoli lentää milläkin matkalla. Eli pitää osata arvioida sekä matka että nuolen kaari ko. matkalla. Ja sitä ei opi kuin ampumalla.

Niissä muutamassa tapahtumassa joihin olen osallistunut, ampumamatkat vaihtelivat eri rasteilla ja oikeastaan kahta samaa matkaa ei ammuttu. Jos käyttäisi tähtäintä, olisi se säädettävä joka matkalle erikseen tai käytettävä montaa esisäädettyä jyvää...

Primitiivi ampui riistaa. Ja riista ei ollut millään sovitulla matkalla vaan saattoi pölähtää esiin metrin päästä puskasta ja lähteä oikealle tai vasemmalle tai ylös. Tähtäimellä ei siis olisi ollut hänelle mitään hyötyä.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Kiul]

[pyssymies]

vaan piippua pitkin tähdätään. Eikä koronakepissä ole tähtäintä...ainakin itselläni laukaisun ja ankkuroinnin onnistuminen(tuossa järjestyksessä) on suurin osumiseen vaikuttava tekijä.