Jousi

[Juri]

Itse olen mahdollisimman häiriöttömän nuolen lähdön kannalla. Haluaisin nuolen suuntaavan juuri sinne minne sillä osoitetaan.

Tästä päästäänkin kätsysti preeriakisojen nuolisääntöihin.
Vesanuolet max. pituus 56 cm ja päistään kiinnitetyt luonnonsulat ovat selvää kauraa mutta kuinkas sulkien pituus, sijoittelu ja kiinnitystapa?
Jos ns, välimeren tyyli tms. koukkusormeilu on sallittu niin mielestäni sulkien sijoittelu tulisi myös sallia tämänkin mukaiseksi.

4-5 tuuman sulan pituus riittää mielestäni aivan hienosti erilaisiin bluntti- tai puuklunssikärkiin. Tyylin mukaisuuteen tietysti kuuluu että sulitus yltää jännekorkeudella jousen selän ulkopuolelle.
Käykö sulkien kiinnitykseen aidon jänteen lisäksi muukin lanka?

Olisi hyvä tietää ennen kuin aloitan vesanuolten valmistuksen.

[Juri]

Tarkemmin ajateltuna olenkin sitä mieltä että jos jousen pitää olla malliltaan ja materiaaleiltaan tasankointiaaneille tyypillinen, niin silloin saman pitäisi myös koskea nuolia ja ampumatyyliä.
Jos suurin osa preeriaintiaaneista ampui nipistysotteella, niin silloin myös preeriajousikilpailussa täytyy tehdä samoin.

Olen puhunut.

[Santtu Risku]

jos näin olisi niin jäis ampujamäärä aika vähäksi. tai sitten vain muutama laukaus osuisi mokkasiin niin 40 m matkalta. Tasankomiehet olivat ampuneet jousella enemmän ja vähemmän päivittäin lo varhaisesta lapsuudesta asti. Onko siis realistista, että vaaditaan nyt euraavalle kesälle sitä että melkein kaikki osallistujat vaihtaa ampumatyyliään? koko ammunnan luonne muuttuu, kun vaihdetaan nipistysotteeseen. ei sitä ihan heti opi. Kengän kokoinen maali melkein puolensadan metrin päässä on muutenkin meille pullaposkille aika haastava.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Ari Rantala]

Menee hieman offtopiciksi mutta pitääkö nuolissa olla myös tuo 10gr/pauna mitoitus?

Jäi vähän vaivaamaan se, että miten pätiäisjousiäijät hanskaa ton rastin...onko varsi harjanvartta vai onko kärjessä pätkä rautakankea...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Juri]

[Simo Hankaniemi]

[Simo Hankaniemi]

[Juri]

[Jakke]

Hyvä, että säännöt ovat riittävän liberaalit. Pyydän, että harkitsette vielä vaatimusta vesanuolista. Ainakin minun osalta raja alkaa olla niissä. En haluaisi kuluttaa kohtuuttomasti aikaani valmisteulupuuhiin ja minusta kahden pätkäjousen (osallistumme vaimoni kanssa, jos osallistumme) valmistaminen ja niillä ampumaan opettelu on jo aikamoinen juttu urbaanille jouskarimiehelle. Olin ajatellut valmistaa nuolet katkenneista priminuolistani, joita olen säästellyt juuri tätä varten. Niitä hieman trimmaamalla varmaankin saa sellaiset, että jotenkin pärjää ja saa tuntuman ampumatavasta. Pelkkä ajatus vesojen katkomisesta, kuorimisesta, oikomisesta, hinkkaamisesta, sulittelusta ja muusta trimmaamisesta tuntuu liian kovalta jutulta. Vain yhtä kisaa varten.
Kunnioitan ampumatavan filosofiaa, mutta ei tahdo aika riittää.
Onko liikaa pyydetty?

Jakke Lehtinen

[Santtu Risku]

kyllä toi alkaa mennä jo aika pitkälle. Ehän kaupunkilaisenkaan ole vaikea saada vesoja käsiinsä. ajaa vaan autolla tahi jollain muulla kaupungin laitamille tai jollekkin vastaavalle alueelle, ja alkaa silmäilemään, niin kyllä löytyy! valmistukseen ei mene loppujen lopuksi kauaa.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Ari Rantala]

Peesaan Santtua. Ei vesanuolten teko ole ollenkaan paha rasti ja aihioitakin löytyy lähes jokaisesta pusikosta.

Ja ihan oman pärjäämisen kannaltakin olisi hyvä jos Jakke saataisiin jotenkin blokattua skabasta...ampuu mokoma pirun hyvin...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Tuukka Kumpulainen]

Ei sorvinuolia! Koko homman juoni on siinä, että kamat olisi voinut tehdä kuka tahansa tasankointiaani territoriostaan löytyvistä materiaaleista oman kulttuurinsa perinteen mukaisesti. Punatammilankku saa jo otsasuonet sykkimään mutta kai se on hyväksyttävä kun vankkuri(hikkori)lankkuja jousiin taidettiin käyttää.

Miksi ihmeessä field pointit pitäisi sallia? Koko nuolenteon filosofia muuttuu jos sen päähän voi sovittaa tarkkuusjyrsityn, painavan metallinpalan, joka lopsauttaa nuolen painopisteen just kohilleen. Sama homma kaupan varsien kanssa - spine ja suoruus taattu, haastetta 0. Vesaklunssi on oikea vehje mokkasiinintappoon, ja niiden saaminen hyvin lentäviksi on iso osa kisan juonta, ihan siinä missä 120 cm pitkällä, neljän tuuman jännevälin jousella ampuminenkin.

Jotta homma olisi visuaalisesti ja haasteellisesti kohdallaan, pitäisin vaatimukset tiukkoina. Muuten kisa vesittyy jonnekin harmaalle alueelle, jossa tasankokulttuuria on lähinnä muinaisjalkine maalitauluna. Ei lyhyen jousen ja vesanuolten teko voi mikään kynnys olla mukaan haluavalle tasankointiaanikulttuurin ystävälle. Maailma on pullollaan liberaaleja jousikisoja. Täytyykö tämänkin olla sellainen?

Lyhyisiin vesanuoliin kerää matskut minkä tahansa voimalinjan alta puolessa tunnissa. Kuorimiseen ei mene montaa minuuttia. Klunssinuolia ei tarvitse edes paljoa ohennella. Suoraksi kepit saa TV:n ääressä muutaman peräkkäisenä iltana taivutellen.

[Simo Hankaniemi]

Sorry, Jakke, mutta vesanuolista ei oikein voi tinkiä. Kun ne olivat vesaa varmaankin vähintään yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Vesanuolien teko vaatii tietysti hiukan enemmän vaivannäköä kuin valmiiksi spinetettyjen varsien tilaaminen joltakin firmalta, mutta that´s Plains archery.

Vesoja löytää kyllä melko helposti. Pajun vesatkin käyvät ja ne ovat usein melko suoriakin tiheissä paikoissa. Tuomi, pihlaja, kanukka, ruusu, lehtokuusama, koiranheisi, tuomipihlaja. Meillä on pihassa lähin vesapaikka ja seuraava on 300 m päässä rakentamattomalla tontilla, mikä puskee suoraa ruusun vesaa.

Pohdiskelin pitkään tuota kärkikysymystä ja olisin valmis hyväksymään ratakärjet, koska ne tekevät näistä nuolista kestävämpiä Suomen oloihin. Etelä- ja Pohjois-Dakotassa maasto oli monasti kuin kumpuilevaa golf-kenttää. Kärjetön harjoittelunuoli kestää siellä ihan hyvin, mutta Suomessa moreeni pitää huolen siitä, että kärjetön nuoli hajoaa suhteellisen nopeasti. Olen käyttänyt näitä kärjettömiä, joten tiedän kokemuksesta. Ratakärjellinen tekee myös mahdolliseksi harjoittelun sisäradalla. Blunteilla ei yleensä saa ampua "normaaleilla" radoilla.

Ainakin itse tunnen osuvani parhaiten klunsseilla, joten en koe, että ratakärkiä käyttävä saisi mitään ylimääräistä etua tarkkuusmielessä. Kunnon klunssihan laajentaa nuolen osumapinta-alaa ja tekee lentoradastakin vakaamman oloisen. Se on vähän kuin lähettäisi junan matkaan. Joten tämä ratakärkien salliminen ei minusta riistä etua perinteisyydeltä.

Tähän voisi kertoa vielä pienen klunssitarinan, jonka olen saattanut kirjoittaa ennenkin, mutta hyvää juttuahan kannattaa kerrata. Ammuskelimme Suomen tuolloin (1994) johtavan primitiivijousimiehen Peten kanssa Lapissa. Kohteina olivat lahot koivupökkelöt, joita oli paljon ja ne olivat loistavia kohteita roving-ammunnalle. Meillä oli kummallakin hieman yli 60-paunaiset jännejouset. Sitten tulimme kurun reunalle. Toisella puolella kurun rinteessä oli ehkä metrin kokoinen lumiläikkä, muu rinne oli sulaa. Etäisyyttä oli melko paljon, ehkä 40 m, ehkä ylikin. Pete ampui kolme ratakärkistä nuolta, mutta kaikki ohi. En aluksi ajatellut kokeilla ollenkaan, koska kuru oli niin louhikkoinen, että nuolen hakemisessa olisi vaivaa. Kiinnostus kuitenkin heräsi, kun Pete ei osunut läikkään. Ammuin klunssini matkaan - ja se osui tietenkin melkein läikän keskelle. Pete vaikutti ehkä hiukan vaivautuneelta ja sanoi sitten hitaasti: "Sä ammut aika hyvin, tuolla sinun klunssinuolellasi." Pete on jo unohtanut tämän pikku tapauksen, mutta minulle se jäi mieleen.

[Juri]

[Ari Rantala]

Jakke! Ja miksei joku muukin "tarpeessa" oleva. Mulla olis 15kpl ylivuotisia (=taatusti kuivia) sorvitasattuja n.9mm/700mm suht suoria pajuvesoja joutilaana.

Pinta on karhea ja vaatii tasausta, samaten varsi pientä oikomista. Mutta muuten ovat vain sulkia ja kärkeä vailla...niitäkin kyllä löytyy...

Liimoja en diilaa...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Jakke]

Moi vaan!
Minusta sääntökomitealla on harkinnan paikka, ettei tapahdu tulkinnallista mokaa. Jotta ymmärrätte mitä tarkoitan, minun pitää kertoa, että ehkä vastoin käsitystänne teen nuoleni hyvin primitiivisti. Nimittäin valmistan ne itse eri paksuisista lankuista asti käsityönä, missään tapauksessa en osta valmiita puikkoja. Valkkaan tuntutolkulla mahdollisimman suorasyisiä puita eri lautatarhoilla. Tekotapaani voi verrata Tuukan mainitsemaan vankkurien puuosista tehtyyn: halkaisua, puukkoa, raspia, hiekkapaperia, sikliä. Ainoat nykyaikaiset menetelmäni ovat hienosäätö pora-hiekkapaperisysteemillä sekä sulkien liimaaminen. Jokainen nuoli omana projektinaan. Älyttömästi trimmaamista. Jos siis tekemiäni vanhoja priminuolia ei hyväksytä kisoihin, mielestäni pitää rajata kaksi asiaa kokonaan pois: 1) kaikki mistä tahansa pölkystä asti tehdyt nuolet ja 2) kaikki sorvaussysteemit. Näin ollen jos sinulla on vesanuolia, joita olet hionut sorvaamalla, ne eivät voi kelvata.
Toivottavasti en ole hankala.

Jakke Lehtinen

[Ari Rantala]

[Simo Hankaniemi]

Se on totta, että lankusta tai pölkystä nuolia tehtäessä niissä on paljon enemmän työtä kuin vesoista tehtäessä. Vaikka käyttäisi moderneja työkaluja. Jos vesa on sopivan paksuinen ja valmiiksi melko suora, niin työtä on monasti erittäin vähän. Ei tarvitse kuin kuorimisen ja kuivauksen jälkeen suoristella, tehdä nokki paksumpaan päähän ja hiukan ohennella vartta nokin edestä. Sekä loppuhionta ja se on siinä.

Kysymys ei nyt kuitenkaan ole työmäärästä vaan itse välineen luonteesta. Vesanuolet nyt vain ovat se juttu kun puhutaan preeriajousiammunnasta. Aivan kuten jääkiekossa on oleellista, että käytetään kumista kiekkoa, eikä palloa. Jos kiekon tilalle otetaan pallo, niin peli muuttuu. Vesanuolten vaatimus tekee tästä meidän kisastamme myös ainutlaatuisen, mikä lisää tietyllä tavalla tapahtuman statusta. Tämä on tietääkseni maailman ainoa jousiammuntakilpailu, missä hyväksytään vain vesanuolet.

Säännöt ovat nyt puheena olevan kaltaisina erittäin liberaalit, jos vertaa vaikkapa siihen pykäläviidakkoon, millä mongolit varmistavat oman jousiammuntalajinsa perinteisyyden. Siellä täytyy pukeutuakin perinteisesti, eikä jouseksi kelpaa esim. korealainen yhdistelmäjousi, joka on kuitenkin tehty samoista materiaaleista ja samaan tapaan kuin mongolialainenkin. Lisäksi täytyy hallita mongolialainen jousiterminologia, täytyy olla kisapassi ja mongolialainen holhooja ym.

Jakke, ei se vesanuolten vaatimus niin ylikäymätön ole. Jos teet muutaman, niin huomaat, että vesanuolissa on oma erityinen viehätyksensäkin. Ja kuuluuhan se jo primitiivijousiammunnan yleissivistykseen, että on tehnyt nuolia myös vesoista. On mukava tietää, että pystyy tarvittaessa tekemään nuolia kenttäoloissakin, jopa pelkällä puukolla ja vieläpä kohtuullisen nopeaan tahtiin.

[Tuomo]

Nyt kun näyttää siltä, että toukokuussa olisi myös preeriajousikilpailu, niin olisiko mahdollista saada vielä säännöt selkeästi esille. Onko esimerkiksi bambunuolet sallittuja? Entäpä jännemateriaali - ehdottomasti luonnonmateriaalia? Muuta olennaista, josta lienee ollut vähän juttua mutta ei mitään varmaa tietoa.

Itse olisin tuohon osallistumassa - sopiva jousi on hienotilleröintiä vaille valmis (lyhensin yhtä jousta hiukan), pellavajänne on, bambunuoliakin olisi, sekä ruusunvesoja, jos bambu ei käy. Välineissä on kyllä vielä laittamista, joten ammuntaharjoittelu jäänee itse kisaan...

[Simo Hankaniemi]

Preeriajousikisan säännöt


Jousi

Koko pituus päästä päähän selkää pitkin mitaten maksimissaan 130 cm. Jousi on puuta, jännevahvisteista puuta tai sarvijännejousi. Sivuprofiili on joko D, B, C (kauttaaltaan vastakäyrä), loivat elastiset vastakaaret, tai klassinen profiili (loivat vastakaaret päissä ja keskellä vastakaareva kohta).

Puulaminaattijouset eivät ole sallittuja, eivät myöskään muut selän vahvikkeet kuin luonnonjänne (jänteiden päällä voi olla suojana kangasta, raakanahkaa, käärmeennahkaa, suolta). Staattiset vastakaaret ovat kiellettyjä.

Ammutaan käden päältä, kantava nuolihylly on kielletty. Jousessa on self-nokit, jänneurat ovat yhdellä tai molemmilla sivuilla, ei jousen selässä. Puiset tai sarviset nokinvahvikkeet ovat kiellettyjä.

Sarvijousen täytyy olla preeria-tyylinen, aasialaiset sarvijouset eivät kelpaa. Sarvimateriaali on vapaa, ei tarvitse olla paksusarvilammasta.

Jousenjänne saa olla tekokuitua.


Nuolet

Kisassa ammutaan neljällä nuolella. Nuolen maksimipituus nokin päästä kärjen päähän on 65 cm. Vain vesoista tehdyt varret ovat sallittuja. Eli ei ruokovarsia tai paksusta puusta halkaisemalla tehtyjä. Vesavarret erottaa helposti oksankohdista, joten ei kannata tulla mukaan muiden kuin vesavarsien kanssa.

Kärki on joko normaali rata- tai kenttäkärki, hylsybluntti, kärjetön varsi tai paksusta vesasta veistetty puubluntti. Leikkaavat kärjet eivät ole sallittuja (niitä ei käytetty huviammuskelussa).

Sulitus on normaali kolmen sulan sulitus, mutta sulat täytyy liimaamisen lisäksi sitoa päistään luonnonjänteellä tai jollakin ohuella vaalealla langalla, tai keinojänteellä. Pelkät liimatut sulat eivät siis käy.

Neljän kilpailunuolen lisäksi on hyvä olla pari varanuolta, katoamisten tai nuolirikkojen varalta.


Muut varusteet

Rannesuojuksen ja sormisuojuksen malli on vapaa. Alunperin sormisuojusta ei käytetty, rannesuojus oli yleensä pala nuijittua raakanahkaa tai valkoisilta saatua kasviparkittua nahkaa, joka sidottiin nahkanauhalla.


Ampumatyyli

Ampumatyyli (nuoliote) on vapaa. Voi käyttää klassista nuoliotetta kolmella tai kahdella sormella, tai erilaisia nipistysotteita. Peukalo-ote on kuitenkin kielletty, sitä ei käytetty preerialla.

Ammuttaessa nuolet pidetään jousikädessä, eli niitä ei poimita yksitellen viinestä tai maasta.


Kilpailun kulku

Etäisyys on tasan 40 m ja maalina on kepin päässä oleva mokkasiini. Kukin kilpailija ampuu vuorollaan 4 nuolta ja osuma mokkasiiniin antaa aina yhden pisteen. Hipaisuita ei lasketa, vaan osuman täytyy olla ns. "square hit". Ammumme niin monta kierrosta kuin tunnissa ehtii. Jos kahdella parhaalla on sama pistemäärä he ampuvat lisäkierroksia ja ensin mokkasiiniin osunut voittaa kilpailun.

Intiaanien jousiammuntakilpailuissa jokainen yleensä maksaa osanottomaksuna jonkin esineen ja voittaja korjaa potin. Tavallisin maksu on nuoli, mitä voimme soveltaa tässä yhteydessä. Eli jokainen kilpailija tuo osanottomaksuna yhden nuolen (voi olla millainen vain toimiva nuoli, saa olla kärjetönkin).

[Ari Rantala]

[Ari Rantala]

Eipäkun onhan tuolla toisessa topicissa antamasi kuvaus ko. jousesta. Muistini vaan prakaa...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ari Rantala]

[Simo Hankaniemi]

[Ari Rantala]

[Simo Hankaniemi]

Ahaa, tarkoitit sitä voguli-nokkia. Se näyttää kyllä aivan vieraalta preeriajousessa.

[Ari Rantala]

Vogulit ovat siis out. Nou hätä. Tuo jännepunos kelpaa hyvin nokiksi.

Enemmän harmia on siitä, että saa tuon pihlajapätiäisen edes etäisesti muistuttamaan preeriajousta. Onneksi vastakaaret ovat sallittu.

Prkl...loivat vastakaaret...tulkitaanhan rekurvit vastakaariksi jos ne ovat joustavat?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[M.Reinikainen]

Mihin sinä Ari hyvä niitä vasta kaaria oikein tarviit?
Ilmankin pärjää oikein hyvin.

Tässä sulle Ari pari kuvaa nokeista joita käytän omissani.
Mikäli noista mitään hyöty on.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Ari Rantala]

Hmm. Noissa kahdessa isommassa kuvassa nokkiura on mielestäni selässä. Kaksosillakin on tulkinnanvaraista mihin sivu loppuu ja selkä alkaa. Tiukasti säännön mukaan tuomittuna en huolisi jousiasi kisaan

[Simo Hankaniemi]

Kyllä nuo Reinikaisen nokit ovat ok, emme ryhdy halkomaan hiuksia. Nokkiura saa mennä hiukan selänkin puolelle, kunhan kyseessä ei ole pelkkä selkänokki siperialaiseen tai moderniin usalaiseen tyyliin.

Sama pätee vastakaariin eli "rekurveihin", loiva taipuva vastakaari on ok, mutta jäykkänä jöpöttävä aasialaisen näköinen ei sovi enää tyyliin.

[M.Reinikainen]

Noi toispuoliset nokit olen tehnyt veitsellä suoraan jousen kylkeen. Eivät mene selän puolelle kuin ehkä aavistuksen hiekkiksellä oton jälkeen kun otin ysikympin kulman pois niistä ja kaksoin kuvan nokinurat tein neulaviilalla.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Ari Rantala]

Saattaa vaikuttaa niuhottamiselta...ja kieltämättä onkin hieman sitä. Mutta kyllä noissa kahdessa Reiniksen kuvassa jännenokki on selkeästi ja sääntöjen vastaisesti selässä.

Jos aletaan lipsumaan niin Jakke pääsee mukaan ja korjaa nuolipotin...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Simo Hankaniemi]

Toivottavasti Jakke tulee kisaan, vesanuolien kanssa. Ei se vesanuolien teko nyt niin kauheaa ole. Minullakin on tällä hetkellä työn alla 66 vesanuolta. Tosin niistä 30 kpl. tulee erään kaverin kolmelle pojalle kesän tussunuolisotia varten. Tänään sain ensimmäisen varren valmiiksi, se tulee omaan käyttöön ja on herukkaa. Olen vuosikymmenten varrella tehnyt vain muutamia herukkanuolia, sillä näitä varsia löytää harvoin kohtuullisen suorina. Mutta erinomainen puumateriaali tämä on, ohuenakin jäykkä, kova ja raskas. Vain 60 cm mittainen varsi, jonka paksuin kohta keskellä on 8 mm painaa 26 grammaa. Leikkurin kanssa massa on tasan 40 grammaa.

[Jakke]

Moi vaan ja terveiset täältä Espoosta. Kyllä minä tulossa olen, mutta jätän preeriakilpailun väliin. Aion nauttia katselusta. Itseäni kiinnosti enemmän testata itse ampumista kuin tehdä ja trimmata nuolia ja jousta. Olisi mukava nähdä, miten pärjäisin, mutta homma on minulle liian kova rasti. En vain ole saanut itsestäni irti lisäenergiaa projektille joka sittenkin on niin kaukana omasta mieliammunnastani, itsetehdystä pitkästä ja simppelistä pihlajakepistä ja mäntynuolista.
On hienoa, että tämä kilpailulaji tulee mukaan. Eipä ole kukaan järkännyt aikaisemmin!

Jakke Lehtinen

[Simo Hankaniemi]

Sääli ettet tule osanottajana, mutta kenties toisella kertaa. Tämä taitaa olla ensimmäinen "virallinen" preeriajousikisa Euroopassa. Siis kilpailu, jonka järjestää rekisteröity jousiammuntaseura, ja jossa välineille on olemassa jonkinlaiset säännöt. Epävirallisempia pikku kisoja on kyllä ollut Suomessakin jo 1970-luvulla. Myös Keski-Euroopassa on tietysti pidetty jotain jousikisoja inkkari- ja länkkärileireillä, mutta en tiedä niistä mitään tarkempaa ja ainakaan ne eivät ole olleet jousiammuntaseuran järjestämiä. No, jonkun on pakko olla ensimmäinen ja näyttää kokassa suuntaa.

[Ari Rantala]

En minäkään oikeasti halua, että Jakke olisi out. Kunhan lärväilen.

Preeriajousi on tosiaan ihan erilainen ampua kuin pidempi serkkunsa enkä oikein itsekään usko lyhäritaitoihini...pitkänkin kanssa on vielä treenaamista talven jäljiltä. Pääsin viime syksyn mittaan kyyliksestäni eroon ja nyt pitäisi "oikeaoppisesti" ampua juuri siten.

Kalusto on vielä hieman hakusessa. Pikkupihlaja ei edes etäisesti näytä preeriajouselta ja Simo dellaa sen pelkän ulkonäön perusteella. Kolme aihiota on tekeillä mutta yksi niistä on Santtuhaastejänneselkäkatajajousi ja kaksi muut jotenkin muuten toivottoman oloisia. Nuoliakaan ei vielä ole.

Yritystä sen sijaan on ja enköhän ole mukana mokkasiinia metsästämässä
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Tuukka Kumpulainen]

Eikö olisi enemmän kuin paikallaan, että ampujan tulee pitää sarjan muut nuolet jousikädessään (tai suussaan) ampuessaan? Ilman tätä featurea ammunta ei näytä eikä tunnu tasankotouhulta. Varanuolten pitäminen jousikädessä on yleismaailmallinen primitiivisen jousiammunnan piirre, joka on kokonaan hylätty modernissa jousiammunnassa. Juuri sitä kulttuurilisää, joka toisi preeriakisaan elämää ja väriä. Täytyyhän maailmassa yksi primitiivinen jousiammuntakilpailu olla! Mielestäni paljon olennaisempaa kuin nokin muoto tai jännemateriaali, joilla ei ole hevonreiän verran vaikutusta ampumasuoritukseen.

P.S. kapea soirokahva ei tunnu yhtään liian ohuelta, kun samassa nipussa on kolme, neljä nuolivartta. Paksu kahva olisi primitiiviseen jousiammuntaan käyttökelvoton, sillä käteen pitää mahtua myös nuolia.

[Ari Rantala]

Kannatan!

Saisiko Simo sääntöjä rukatuksi tuolta osin?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Tuomo]

Sopii mainiosti! Voisiko joku vielä kertoa, miten nuolia kannattaa jousikädessä pitää? Tai kyllähän sopiva tapa kokeilemalla varmasti löytyy mutta jos joku osaisi kertoa ihan kokemusten perusteella.

[Simo Hankaniemi]

Loistava ehdotus Tuukalta! Kas kun se ei tullut minulle mieleen, vaikka olen aina ihmetellyt, miksi nuolien pitäminen jousikädessä tuntuu valkonaamoista niin vaikealta. Vaikka samaa on harrastettu Euroopassakin keskiajalla ja aikaisemmin. Ilman muuta nuolet tulee pitää jousikädessä, olisi preeria-tyylin kannalta aivan outoa olla niin tekemättä.

Mitään erityistä kikkaa asiaan ei liity, nuolet ovat vain kourassa jousen seurana. Kärjet pidetään ylöspäin (leikkureita käytettäessä se on turvallisuuskysymys, alas osoittavilla leikkureilla voisi tökätä itseään reiteen tai hevosta).

[Ari Rantala]

[Simo Hankaniemi]

Myös jalkaisin operoitaessa pätee sama turvallisuusnäkökohta. Eräs suomalainen lyhytjousimies piti leikkureita kärjet alaspäin jousikädessä kiivetessään jyrkkää rinnettä, kompuroi ja tökkäsi nuolella reiden johonkin isoon verisuoneen. Onneksi oli armeijan ensiside takin rintataskussa. Ja kaveri vei kiireen vilkkaa sairaalaan.

Kun kuulin tästä tapauksesta niin ymmärsin, miksi intiaaneilla on lähes kaikissa kuvissa kärjet ylöspäin nuolissa. En ollut aikaisemmin keksinyt tälle mitään käytännöllistä syytä, mutta noudatin samaa tapaa (eli Seikun mukaan "apinoin kulttuuria") heti kun luin tästä tavasta. Kannatti ilmeisesti apinoida kulttuuria, sillä olen näin kenties välttänyt yllä kuvatun kaltaisen onnettomuuden. Varsinkin kun en reissuillani ole koskaan kantanut mukana armeijan ensisiteitä ja usein olen ollut liikkeellä yksin.

[Martti Auer]

Itse kyllä tajusin aikoinaan aika äkkisilteen, miksi kärjet ylöspäin.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Tuukka Kumpulainen]

[Ari Rantala]

Vahvistan Tuukan kertoman. Oman muinaisen kisajouseni kahvaa viriteltiin heftateipillä ja ties millä fylleillä eikä sormuksiakaan voinut pitää sormessa. Pro-ampujilla kahvat tehtiin ottamalla puristusmassaan otejälki ja kahva tehtiin sen mukaan valamalla.

Niillä värkeillä ammuttaessa nippu nuolivarsia samassa nyrkissä on täysin mahdoton juttu.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Santtu Risku]

Näillä jousilla mitä esim Ari mainitsi ei voikaan ampua mitenkään järkevästi.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Santtu Risku]

Itse olen aina kantanut metsällä ja ampuessani nuolia jousikädessä. Mikään muu vaihtoehto ei ole tullut mieleen. Joskus ajattelin tehdä viinen, mutta tulin tulokseen, että se on turhaa. Nuolet saa nopeammin jousikädestä jänteelle, eivätkä ne kolise mihinkään kun ovat kädessä.
Yleensä kun ammun tai olen metsällä, niin 5 nuolta on maksimi. Näistäkin joutuu yleensä vippaamaan kavereille, joten yleensä mulla on 3 nuolta kädessä ja yksi jänteellä. Ei mitään ongelmia ikinä.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

En oikeastaan tarkoittanut näitä pistoolikahva-ampujia, vaan ihan primitiivijousella ampuvia, joiden jousten kahva ei yleensä poikkea mitenkään tai vain vähän intiaanijousten kahvasta. Saatan vielä ymmärtää, jos viine on vyötäröllä ja nuolet vedetään sieltä yksin kappalein, mutta selkäviinen kohdalla kulttuuriero nousee jo railona vastaan. Survival-otteluissa olen yleensä kantanut kymmentäkin nuolta jousikädessä ja loput viinessä. Kymmenen on jo hiukan epämukava nippu ja silloin ammunta tuppaa kärsimään. Metsällä pidän yleensä yhtä leikkuria jänteellä, toista jousikädessä plus yksi bluntti jousikädessä. Metsällä minulla tapaa olla 12-20 nuolta mukana, jotta homma ei jää nuolten määrästä kiinni. Harvemmin kuitenkaan tarvitsee enempää kuin yhtä tai kahta.

[Matti Matinpoika]

[Ari Rantala]

Tuli tässä viikonlopun aikana treenattua kisaa ajatellen ja kuten arvelinkin, mokkasiini 40m etäisyydellä on melko haastava.

Mokkasiinia ei karderobistani löydy joten tälläsin maaliksi puhkitennatun Niken lenkkarin. 15x6 nuolta antoi osumasaldoksi tasan yhden. Päätin muuttaa kisastrategiaa treenilähtöisestä enemmänkin flaksipohjaiseksi.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-