Jousi

[Ilkka Seikku]

Näyttää jännejousibuumi olevan päällä, joten ruokitaan aihetta..

Tuomipihlajasta on jostain syystä tullut lempparipuuni myös jännejousissa.
Rantalan jäljiltä jäi noita jänteitä näköpiiriin enkä pystynyt hillitsemään itseäni vaan tekemättömien töidenkin uhalla selystin taas yhden..kun noita on nurkat väärällään odottelemassa selystämistään.

Tämä on minun tapani tehdä, moni tekee varmasti erilailla.
Näin olen saanut tehtyä onnistuneita jousia, mutta otan mielelläni vastaan kommentteja ja muita näkemyksiä.

Tämä tuomipihlaja-aihio on taivuteltu jo vuosi sitten.
Taivutan aina ensin "löysät pois" vastakaarelle, ennenkuin alan selystämään. Siksi siis jousi on jänteellä väärinpäin.
Eka kuvassa näkyy järjestys miten laitan jänteet. En jätä juuri koskaan puuhun kahvaan paksunnosta vaan hoidan asian jänteillä. Jousi taipuu siis myös keskeltä hieman.
Rakenne on "tiiliseinämäisesti" kasattu.

Kevyesti lämmitetyn puun pintaan levitän ensin lämmintä, lähes kuumaa liimaa. Liimana käytän jänteistä ja raakanahasta tehtyä kotipolttoista.

Jänneniput kampaan, dippaan vedessä, vetelen liiat vedet pois jolloin jännenipusta saa levymäisen, dippaan liimassa, kampaan, levitän sutilla liimaa päälle ja asetan paikoilleen.
Päälle sudilla liimaa REILUSTI. Liiman kanssa ei muutenkaan sovi pihtailla.

[Ilkka Seikku]

Sitten seuraavat kerrokset..
Tässä kannattaa huomioida, että ensimmäisen kerroksen liimaan siis kulkemaan enemmänkin lavan keskellä. Tämä leveämpänä levynä liimattava päällikerros taipuu sitten myös lapojen reunoille. Näin saadaan lavan keskelle vahvuutta ja päällikerroksella kestävyyttä ja siistimpi ta tasaisempi pinta.
Ja taas liimaa reilusti!
Lopuksi saa liimaa levitellä vielä päälle oikein kunnolla. Mahdollisen jännesykkyrät oiotaan siistiksi. Käytän siinä hommassa neulaa.

Sitten saakin jäädä kuivumaan.

[Ilkka Seikku]

Nyt on selys kuivahtanut yön yli.
Jänteitä voi liimailla vielä jos jänneselkä on jostain repsahtanut auki. Jos on huolellisesti tehnyt, niin ei repsahtele mistään.
Pinnan tulisi olla jo nyt hyvin tasainen.

Tämä jousi saa suojakseen vielä kyynnahkaa..jahka ne ensin heräilevät. Ja lapojen nokkeihin vuohensarvea.
Siinä mielessä tämä on "kokeilu", että tähän jouseen tulee myös sarvivatsa, jonka laitan vasta kun jänneselys on kuivunut. Olen aina tehnyt ensin sarvivatsan ja vasta sitten selystänyt jänteillä. Ja niin se on tehty kaikissa sarvijännejousissa mistä olen kuullut.
Teen niin vain nähdäkseni onko näin päin tehtynä siitä jotain harmia.

Mutta nyt tämä saa killua tuossa seinällä tuonne toukokuun puolelle, kunnes kyynnahat on ojennuksessa.

[Ari Rantala]

Hienoa huomata, taas kerran, kuinka jonkin asian voi hyvistä ja selkeistä ohjeista huolimatta ymmärtää väärin. Vastaanottopään ongelma selkeesti...

Jotenkin vain ymmärsin, että jänteet revitään ohuiksi siivuiksi ja ne liimataan yksitellen. Nyt ymmärrän paremmin senkin miksi nipun kampaamisesta ei tullut hittojakaan.

Ei tuo siivu siivulta liimaaminenkaan ihan huonolta menetelmältä vaikuta, ainakin kaikki jänteet ovat viimotten päälle ojossa eikä "saumakohtaa" tule oikeastaan lainkaan. Hiton hidasta se vain on.

Liiman määrästä olen kyllä eri mieltä. Tarkoitushan on tehdä jänneselkä eikä liimaselkä
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ari Rantala]

Ihan unohdin, että kun saat niitä pitkiä sarvia niin laita mulle sivuun 4-6 sarvea. Tai montako niitä nyt sitten tarvitaankaan sarvivatsan tekoon. Tarkoituksena on sahata ne n.1,5-3mm paksuiksi siivuiksi.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ilkka Seikku]

Yksi kuva unohtui ottaa kun kiedoin aamulla vielä kahvakohtaan puristuksen jänteistä. Estää jänneselyksen pompsahtamisen ylös kuivumisen aikana.

Tuo liimajuttu on muuten sellainen, että lähes poikkeuksetta tehdään liimasta liian paksua. Se ei imeydy kaikkiin rakoihin ja säikeiden väleihin.
Enemmän saa muistuttaa vettä kuin "liejua". Ja liikaa ei voi sivellä, kun seos on suht juoksevaa.
En nyt tyrkytä, mutta usko pois vaan!

[Santtu Risku]

näin se on miten seikku sanoi. Liimassa ei sovi pihistellä. ja sen tulee olla vesimäistä, kuravellin näköistä litkua.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Ari Rantala]

Njooh. Liima kun on tarpeeksi pluirua niin lopputulos lienee sama. Ylimääräiset valuvat veks

Pituusenkkajousessani on jänneselässä snadi murtuma. Se ei kuitenkaan ole itse jänteissä vaan paksuhkossa liimakerroksessa jonka tälläsin päällimmäiseksi. Lisäksi liimana oli muutenkin moneen paikkaan sopimaton plandrattu B3...

Saan tänään "muotista" yhden potentiaalisen sarvijännejousiaihion ja jos se vielä lisäveistelyn jälkeen näyttää potentiaaliselta niin tulen peesailemaan tätä sinun sarvijänneprojektiasi. Eli hyviä kuvia eri vaiheista prkl!!!

myös jtaholalla on tuomipihlaja-aihio johon on suunnitellut jänneselkää. Meitä on siis ainakin kaksi jotka seuraavat tätä topicia tarkasti
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ilkka Seikku]

Hitto että on suttusia kuvia.. napsin noi puhelimella.
Voisin ottaa kameralla jonkun kuvan tuosta vielä, että sais edes selvää prkl..!

[jtahola]

Seikun esitys + Rantalan jutustelut alkuviikosta, eiköhän näillä pääse jonkinlaiseen alkuun. Kiitokset vielä Ari aihioista ... pitääkin merkitä mikä oli mitä ...

Kuinkas hyvin jänteet muuten kestää "kovalla kädellä kampaamista", jousimiehen raamatussa oli kuva "karstasta" joka tehty laudanpätkästä josta lyöty nauloja läpi ...

Niin Ilkka sulla oli tossa jousessa jänteet nokista nokkiin ? Jousen mitat.

Ps olisin kanssa kiinnostunut sarvivatsa-materiaalista.
_________________
-JTAhola-

[Simo Hankaniemi]

Liimaa ei tosiaankaan ole syytä säästellä, se on yhtä oleellinen juttu kuin jänteetkin. Ja liima ei saa olla paksua, vaan melkein kuraveden tai ykkösmaidon oloista. Kun liiat liimat puristaa nipusta ennen selkään panoa, niin tätä ei pidä liioitella. Liimaa poistetaan vain sen verran, ettei sitä tipu jännenipusta. Nippu ei saa tulla kuivaksi, kevyesti vain niistetään liiat pois.

[Ilkka Seikku]

Laitoin muutaman vähän selkeämmän kuvan.

jtahola, kampaamista jänteet kestää hienosti. Ne pitää ensin sinnet riipiä ohuiksi säikeiksi, niin ohuiksi kuin vaan mahdollista.
Kammattu nippu muistuttaa hiuksia.

Jousen pituus tuossa muodossa on 110cm. Pintaa myötäillen hieman pitempi.
Levein kohta 3,2cm.
Jänteet menevät miltei lapojen kärkiin mutta hyvin ohuena, kärkiin tulee sarvinokit.
Kahdessa alemmassa kuvassa näkyy joku jänteenpätkä sivuttain siinä lavan laidassa. Salama toi sen esiin, ei huomannut paljain silmin. Nypäsin sen kuitenkin pois.
Noissa kahdessa alemmassa kuvassa näkyy hyvin myös miten jänneselys on lavan keskellä korkeampi. Etenkin kahvan kohdalla se tulee näkyviin hyvin johtuen tuosta kiristyssidoksesta.
Jänne jolla olen ottanut tyhjät pois, ennen liimausta alkaa jo löystyä. Tarkoittaa siis sitä että jänneselys on kiristynyt ja ottanut lisää vastakäyryyttä.

[Ari Rantala]

Salama on siinäkin ilkeä, että sopivassa kulmassa se näyttää kaiken pölynkin pinnasta.

Tuo kotipolttoinen tekee selästä paljon tummemman värisen kuin teollinen jänisliima. Jänisliiman raaka-aineet lienevät yhtä ja samaa kun taas kotipolttoiseen tällätään kaikki liimaksi sopiva matsku?

Jäin miettimään tuota sarvivatsan teon logistiikkaa. Miten hitossa jousi tilleröidään jos vatsa tehdään ensin? Entä eikö sarviliitokset, sarvi kun ei veny, väänny auki tai ainakin löysälle jos jousi ottaa refleksiä jänteiden liimauksen jälkeen?

Jotenkin pitäisin juuri tätä järjestystä järkevämpänä, ensin jänteet ja sitten sarvi, mutta enpä kyllä ole yhtään sarvivatsaa vielä tehnytkään...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ilkka Seikku]

Niin unohtui mainita että värjäsin tuota liimaa hiukan rusehtavanpunaiseksi. Samanlaista vaalea se muutoin on.
Kaupan "jänisliimasta" ei oikeasti tiedä erkkikään mitä matskua siinä on. Jotain eloperäistä liivatetta, melko varmasti aikamoista pas*aa on raaka-aine..
Kotipolttoiseen voi kerätä priimatavaraa, kukin saa päättää itse. Minä keitän liiman priimasta.

Varsinaiset sarvijouset ovat oikeastaan pelkkää sarvea ja jännettä. Puu on vain kiinnityspintana. Sarvi kun on liimattu, se taivutetaan lämmön avulla jylhälle vastakaarelle. Korealaiset sitovat lapojen kärjet kiinni toisiinsa.
Jänne liimataan jousen ollessa tuossa muodossa.
Tilleröintikin tapahtuu pääosin LÄMMITTÄMÄLLÄ. Jousi siis taivutellaa oikeaan muotoonsa kun jänne on viritettynä. Tilleröinti on siis oikeastaan helpompaa kuin perus puujousessa.

Aika moni on jättänyt uskomatta tuon "lämmitystilleröinnin" kun olen siitä kertonut. Tieto tuosta pohjaa kuitenkin kokemukseen..mutta taaskaan en halua tyrkyttää, neuvon saa toki ottaa jos haluaa. Hyvin harvoin tarvitsee sarvijousta tilleröidä sarvivatsaa hiomalla.

Nyt on kyseessä kuitenkin jousi, jossa puuosalla on muukin merkitys kuin pelkkä kiinnityspinta. Siinä on voimaa ja kimmoisuutta. Tällainen onkin ensin tilleröitävä huolella ja sitten vasta liimataan sarvivatsa. Sen jälkeen voi lämpöä käyttää sarven saamiseksi oikein taipuvaksi.

Ei meillä muuten ihan noin pölystä ole..jousen pinnassa on kittipölyä jota lenteli ympäriinsä kun kittasin lattianrakoja.. ..seliseli..

[T. Manner]

Kyllä tuolla puulla on oleellinen merkitys jousen jäykyydelle. Tosin oleellista ei ole se, että se on puuta, mutta jotain siinä on oltava, jotta kokonaispaksuus säilyisi. Jousen tehon kannalta siinä on oltava jotain mahdollisimman kevyttä, joten kun muuta ei ollut saatavilla niin puuta.

TLM

[Ilkka Seikku]

Tänään otin tuon kiristysjänteen pois kun oli jo löystynyt kokonaan. Jänneselys näyttää tasaiselta ja on tiivistynyt mukavasti, eikä kummempia repeämiä näy.
Tuosta se ottaa kokemuksieni mukaan vielä ihan aavistuksen lisää vastakäyrää.
Valmistelen tuon vatsapuolen piakkoin sarvivatsaa varten, mutta liimaan sen vasta viikon-parin päästä, parempi olisi jos vielä myöhemmin. Sarvinokit kiinnitän jo viikolla jos ehdin.

[Antti]

Todella hieno jousi tulossa, on niin esteettiset "muodot". Odottelen innolla jatkoa.

Millä/miten värjäsit liimaa?

[Emil Lindfors]

Ilkka, olisiko sulla jänteitä myytäviksi? Olis aihio joka kaipaa selystystä... Riittää kun on kuivia, repiä voin itse.

[Ari Rantala]

Siistii! Jotenkin tuo muoto ja värit rimmaavat mun silmääni ihan kybällä

Jos laitetaan vertailuun tuo mun teelmäni ja tämä sun, niin muodosta/mallista löytyy yllättävän paljon samaa. Ampujaan päin oleva kahva ja poispäin kääntyvät kärjet. Myötäkäyryys ennen kärkiä.

Onko sulla nakata arviota tulevista paunoista vai tuleeko niitä mitä tulee?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ilkka Seikku]

Tälläsin nyt kuitenkin jo tuon sarvivatsankin paikoilleen.
Nuo nokit liimasin pari päivää sitten. Niitä ei ole vielä kummemin muotoiltu.
Elikkäs, ensin siis kunnon uritukset jotta liimapintaa saadaan lisää.
Liimaa taas reilusti puuhun ja samoin sarveen. Tässä saisi tuo liima olla kuumaa niin sarvi muotoutuu mukavammin paikoileen. Sarvi on hyvä myös lämmittää ennen liimausta notkeaksi.
Ja ei muta kun sarvi kiinni.

Tiukka narupunos päälle ja sitten koko paketti kuivumaan. Very simple.
Kuvia liimaustilanteesta on vähän hankala ottaa itse, eikä sattunut muita olemaan paikalla, joten niitä ei ole. Mutta ei siinä nyt mitään ihmeellistä olekaan.

[raaka-arska]

mahtavaa! Kunnon informmaatiota ja kiksiä omalle projektilleni. Itselläni on myös muutama ylämaan-naudan sarvi, jotka sain lahjaksi Aaltosen Turkalta joitakin vuosia sitten. Kiinnostaakin, että miten käsittelet sarvia normaalin puhdistus keiton jälkeen. Tarkoitan, että missä "muodossa" sarvi on kun leikkaat palat. Esi muokkaatko sarvea mitenkään?

[Ilkka Seikku]

En muokkaile ennen sahausta sarvea. Suoraksi sarvea ei edes saa taivutettua. Sahattavaa kohtaa voisi tietysti hiukan muokata lämmöllä "kohoavaksi" jolloin sahaus olisi helpompaa.
Sahaan sarven ensin halki, jolloin jää kaksi palaa; toinen kaartuu ylöspäin ja toinen alaspäin. Siitä sitten aletaan lämmittämällä oikomaan ja sahailemaan sopivaa palaa.
Vatsaan tulevan sarven on oltava valmiiksi sivusuunnassaan suora. Kierteisesti taipuvat eivät oikein käy. Ja vahvempiseinäinen ylämaaLEHMÄN sarvi on toimiva, SONNIN ei kelpaa jouseen. Tuossa on moni ryssinyt hyvän jousen alun.
Vähän väliä saa kuullaa epäilevien kommentteja ylämaanautojen paskoista sarvista. Pitää osata valita niistäkin vain ne käyttökelpoiset.

Vuohiukin iso sarvi on paras mitä olen käyttänyt. Hyvä vuohen sarvi kaartuu vain yhteen suuntaan eikä ne ole mitään käkkäröitä niinkuin joku kirjoitteli.
Vuohipukin sarvesta paras kohta on sarven todella vahva etuharjanne jota vuohi käyttää esim. erilaisten vihamielisten esineiden, kuten autojen ja ulko-ovien runnomiseen.(nimin.kokemuksen rintaääni..)
Pässillä on kippurasarvet.

[raaka-arska]

pitääpä katsoa noiden sarvien soveltuvuus. Haeskelen sitte paremmat, jos noista ei saa. kiitoksia tiedosta!

[Ari Rantala]

Tuosta sarvikuvasta ei oikein näy onko sarvi koko lavan mittainen vai teitkö liitoksen? Jos teit niin millaisen?

Entä mikä oli sarviliuskan paksuus?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ari Rantala]

Vielä yksi kysymys. Jos haluan jousesta jotakin 60-70#:n lopputuloksen niin mihin jäykkyyteen se kannattaa tilleröidä ennen sarven liimausta?

Niinjoo. Eukon serkku tuntee jonkun highlanderinkasvattajan ja lupasi diilata mulle sarvea. Pitää vain varmistaa, että ovat lehmää eikä sonnia. Laita nyt kuitenkin muutama sivuun...jiitee jos pääsee ikinä projektissaan sarveen asti niin on kuitenkin kyselemässä
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-