View previous topic :: View next topic |
Author |
Message |
Hannu
Joined: 28 Mar 2009 Posts: 126 Location: Jkl
|
Posted: 10.02.2010 19:57 Post subject: |
|
|
Niin ei ollut tarkoitus sanoa, että nykyään pitäisi ampua "sinnepäin", mutta ehkä välillä pitäisi yrittää kauempaakin tai liikkuvaan, jos tuntuu, että voisi osua. Ei ehkä karhua, mutta pienempään riistaan...
Mitään 100 yd laukauksia en kannata... |
|
Back to top |
|
|
Nanook - pakkasen poika
Joined: 13 Apr 2006 Posts: 499 Location: Riihimäki
|
Posted: 11.02.2010 01:21 Post subject: |
|
|
Eettiset standardit olivat Hillin aikoihin toiset ja ruutiasemetästyskin aikamoista sohimista. Lukekaa vaikka Gallen-Kallelan matkakertumuksia Afrikasta. Ja meininki oli aika villiä täällä kotimaassakin. Ei ne hirvenmetsästyksestä kertovat huumorihumpat, joissa ammutaan kaikkea liikkuvaa traktorista ja naapurin emäntään, ole aivan tuulesta temmattuja. Homma alkoi pikkuhiljaa siistiytymään 60- ja 70-luvuilla metsästäjäkoulutuksen ja järjestäytyneen metsästysseuratoiminnan seurauksena. |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 11.02.2010 04:11 Post subject: |
|
|
Luin hiljattain Tom McHugh´n kirjan "The Time of the Buffalo", joka kertoo kaikkea mahdollista biisoneihin liittyvää. Kyllä niidenkin metsästys oli 1800-luvulla aika villiä, vaikka ei nyt puhuttaisi mitään näistä liikkuvan junan ikkunasta paukutteluista. Ihan kaupalliset biisoninnahan metsästäjät ampuivat arviolta kolme biisonia jokaista markkinoille toimitettua nahkaa kohti. Osa elukoista vain haavoittui ja pakeni, osa nahoista meni pilalle ennen myyntiä. Kun viimeisiä biisoneita kaadettiin USA:n puolella aivan 1800-luvun loppuvuosina, niin näillä elukoilla oli vaikka kuinka paljon lyijyä ruhossaan epäonnistuneiden kaatoyritysten seurauksena. Niitä oli paukuteltu surutta ylipitkiltä matkoilta. |
|
Back to top |
|
|
Nanook - pakkasen poika
Joined: 13 Apr 2006 Posts: 499 Location: Riihimäki
|
Posted: 13.02.2010 01:07 Post subject: |
|
|
Tuosta "täynnä lyijyä"-kuvauksesta tuli mieleeni, että ei se mene nykyajan jousimetsästyksessäkään aina niin kuin elokuvissa. Osallistuessani paikalliselle jousimetsästyskurssille täällä Yhdysvalloissa meitä kehotettiin avamaan saaliiksi saatujen peurojen vatsat ja poistamaan sisäelimet todella varovaisesti.
"Jos oma leikkuriteränne ei ole siellä sisällä, on hyvin todennäköistä, että siellä on jonkun toisen metsästäjän leikkuri, varsinkin jos on kyse vanhasta pukista", kuului perustelu. |
|
Back to top |
|
|
marianne kortesoja
Joined: 28 Jan 2010 Posts: 45
|
Posted: 13.02.2010 21:48 Post subject: mielenkiintoista |
|
|
mielenkiintoinen keskustelu...
mun mielestä kukaan ei ole metsästäjätutkinnon suoritettuaan automaattisesti valmis metsästäjäksi... se vaatii paljon enemmän...
ase on hallittava, oli se sitten millainen hyvänsä, on tiedettävä omat taidot ja aseen mahdollisuudet... ruutiaseella testataan luotien ja latausten käynti ensin pahville ja sitten vaikka puhelinluetteloon, jotta tiedetään mitä osuessa tapahtuu... sama pitää tehdä jouselle ja nuolille...
mun mielestä metsästäjätutkinto antaa puitteet, joiden rajoissa toimia... loppu on sitten oman työn tulosta... kylmäharjoittelu on kova sana, kun laukaus tulee selkätimestä niin onnistumiseen ei vaikuta jännityskään niin paljon... ja se että laukaus lähtee selkäytimestä vaatii aika monta toistoa...
jousimetsästyksen ja ruutiaseilla metsästyksen ero on merkittävä, mutta huomattavasti pienempi kuin vaikkapa passiivisen ja aktiivisen metsästyksen? kaiken avain on itsensä tunteminen ja tarkka tieto omista taidoista...
mulla on metsästäjätutkinto suoritettuna joskus vuonna nakki ja banaani, mutta en usko kaipaavani ruutiaseista jousiin siirtyessäni mitään muuta kuin aikaa, harjoitusta ja maalaisjärkeä... kyllä, kysyn niiltä, joilla on kokemusta, sitten taas kokeilen harjoitusmaaleihin ja jos ei onnistu kysyn taas... vähitellen... eikä siinä saa olla kiirus, putkinieriää voi paistaa tulilla kunnes oppii |
|
Back to top |
|
|
|